Miettikää nyt jumalauta mitä retoriikkaa käytätte.
Olen miettinyt paljonkin, mitä retoriikkaa käytän. Ja olen tullut tulokseen, että vaatimukset poliittisesti korrektista retoriikasta ovat johtaneet tai vähintäänkin auttaneet äärioikeiston nousuun vähän siellä sun täällä. Kun kansaa vaaditaan puhumaan jotain käsittämätöntä ciscuscas-kieltä, alkaa se helposti kapinoida. Ja jos niille poliitikot puhuvat jotain käsittämätöntä diibadaabaa, eivät ne usko samojen tyyppien ymmärrettäviäkään juttuja.
Joten mie pysyttelen poliittisesti epäkorrektissa, mutta kuitenkin ymmärrettävässä retoriikassa.
Olen myös miettinyt, miten onnistuneesti monet hyvinkin sivistyneet ihmiset onnistuvat vakavalla naamalla syyllistämään terroristeja terroristeiksi kutsuvat terroristien terroriteoista.
En kyllä ministerinä menisi miekään ay-mafiaa ay-mafiaksi kutsumaan. Siitä seuraava uhriutuminen & vastavalkeat veisivät nimittäin helposti uskon ihmisiin. Poliittisesti sitoutumattomana toimin toisin.
Tokihan tässä voi tehdä niin suoraviivaisen väitteen kuin, että vaaleilla valittu hallitus olisi tässä kärsijän asemassa. Aika moni pystyy kuitenkin argumentoimaan vastaan, että kyllä kokoomus näin lupasi mutta lupasiko yksikään muista hallituksen osallistujista? Persuthan lupasi että köyhiltä ei leikata ja että pensa halpenee. Persut seuraa ennemminkin muiden eurooppalaisten oikeistopuolueiden linjaa ja antaa talousoikeistolle kaiken, kunhan saavat miehittää sisäiseen turvallisuuteen liittyvät pestit. Mutta alkuperäiseen väitteeseen, että demokraattisesta valittu hallitus tässä vain tekisi mitä se lupasi, niin en usko että se pitää paikkansa.
Nähdäkseni sillä ei ole mitään merkitystä, että onko hallitus tehnyt sitä, mitä lupasi, vai ei. Vaan että rankaistaanko hallituksen tunaroinnista hallitusta, vai kolmatta osapuolta. Esim. jos hallitus olisi kokoomusta myöten luvannut, että mistään ei leikata, mutta leikkaa silti (tai luvannut vappuna kaikille eläkeläisille 100 €:n korotukset, muttei toimittanut), niin oikeuttaako se esim. vetämään vastaantulijoita turpaan kadulla? Hallitusta vastaan saa osoittaa mieltä ja pidän ihan hyväksyttävänä vaikka sitä, että menee istumalakkoon sanansa syöneen kansanedustajan pihan eteen niin, että hänen on vaikeampi ajaa autolla pois pihastaan. Sen sijaan en hyväksy sitä, että menee vastaavalla tavalla istumalakkoon naapurinsa pihan eteen. Tai vaikka Manskulle tukkimaan julkista liikennettä, koska tällöin rangaistus kohdennetaan syyttömään tahoon.
Ihan samalla tavalla rikoksesta rankaistaan rikoksen tekijää, eikä vaikka tämän naapuria, työnantajaa tai koulukavereita.
Miettikää nyt jumalauta mitä retoriikkaa käytätte.
Olen miettinyt paljonkin, mitä retoriikkaa käytän. Ja olen tullut tulokseen, että vaatimukset poliittisesti korrektista retoriikasta ovat johtaneet tai vähintäänkin auttaneet äärioikeiston nousuun vähän siellä sun täällä. Kun kansaa vaaditaan puhumaan jotain käsittämätöntä ciscuscas-kieltä, alkaa se helposti kapinoida. Ja jos niille poliitikot puhuvat jotain käsittämätöntä diibadaabaa, eivät ne usko samojen tyyppien ymmärrettäviäkään juttuja.
Joten mie pysyttelen poliittisesti epäkorrektissa, mutta kuitenkin ymmärrettävässä retoriikassa.
Olen myös miettinyt, miten onnistuneesti monet hyvinkin sivistyneet ihmiset onnistuvat vakavalla naamalla syyllistämään terroristeja terroristeiksi kutsuvat terroristien terroriteoista.
En kyllä ministerinä menisi miekään ay-mafiaa ay-mafiaksi kutsumaan. Siitä seuraava uhriutuminen & vastavalkeat veisivät nimittäin helposti uskon ihmisiin. Poliittisesti sitoutumattomana toimin toisin.
Retoriitakasta tykkäävänä varmaan myöskin hyvin huomasit, että en puhunut mitään poliittisesti korrektista. Mun kommentti oli siitä, mikä rakentaa tätä yhteiskuntaa yhteistyössä eteenpäin, ei siitä mikä on ok sanoa. Esim. jos oot snägärillä niin käytätkö sanoja joilla saat varmasti turpaan vai et?
"Olen myös miettinyt, miten onnistuneesti monet hyvinkin sivistyneet ihmiset onnistuvat vakavalla naamalla syyllistämään terroristeja terroristeiksi kutsuvat terroristien terroriteoista. " --> Mihin viittaat tällä?
Ottakaa huomioon, että aika vaikea olisi minkään puolueen voittaa vaaleja jos rehellisesti ennen vaaleja kertoisi mitä meinaa tehdä. 😅
Esim. Kokoomus kertonut, että meinaa velkarahaa ottamalla keventää hyvätuloisten verotusta (itsekin siitä hyödyn👍).
Eli jos todetaan, että kaikki kuitenkin valehtelee niin onko silloin oikea johtopäätös se, että vain kerran neljässä vuodessa voi vaikuttaa äänestämällä?
Oon toki monen teidän kanssa samaa mieltä siitä mikä olisi paras tapa talouden näkökulmasta asioita edistää. Halusin vaan tulla kommentoimaan, että en usko että tää vihollisuuksien rakentaminen, vittuilu ja nimittely on se tapa, jolla Suomi nousee.
Saati se, että jos suuri osa ihmisistä ei enää välitä onko meillä osinkotuloja niin mene siinä sitten kertomaan että töihin pitäisi mennä. Jos ihminen ei oo elämässään edes sijoittanut ja suurin huoli on miten maksaa ensi kuun vuokra niin ei häntä kiinnosta tarvitseeko Farseer osinkotuottoja espanjan asuntonsa rahoittamiseen.
Jotain olennaista täällä Suomessakin pitäis vastuuseen valittujen varmaan tehdä, eikä vaan rupatella hauskoja vanhaan malliin ja pyöritellä peukaloitaan. Eduskunnassa on ollut kivaa jakaa rahaa kaikille kaikkeen kivaan. Siihen ei paljon älynlahjoja ja kaukonäköisyyttä tarvita , sen sijaan kuin päinvastaiseen eli homman ottamiseen takaisin hallintaan.
Ruotsia on viimeiset 20 vuotta hallinnut jostain syystä ylijäämä ja Suomea 2008 jälkeen reipas alijäämä. Vasta vuonna 2022 henkeä kohti laskettu reaalinen bruttokansantuote Suomessa ylitti hiukan vuoden 2008 tason. Siihen meni siis 14 vuotta! Olisiko niin, että Suomen kansantalous on ihan liian pieni ja paikallaan taapertava tai mm. demokrafiakehityksen vuoksi taantuva suhteessa kaikkiin kivoihin rahaetuihin, mitkä kansalle riemumielin ja laajasti säädettiin.
Sinun mielestä näin, talouden pelisäännöillä näin. Kuten maailmantalous on rakennettu niin olet ihan oikeassa monessakin mielessä.
Yritän tuoda tänne sen näkökulma, josko joku edes miettisi hetken, että monet ihmiset ei enää usko tähän järjestelmään. Raha kertyy rikkaille ja eläkeläisille. Jos olet osinkojen saaja niin varmasti puolustat loppuun saakka mutta jos sähköauto tai seuraavan kuukauden lääkkeet on huoli, tai et ymmärrä miksi luontokadolle ei tehdä mitään ja lajien sukupuutto vain kiihtyy tai jos ihmettelet miksi pankkiiri on kansakunnalle arvokkaampi kuin sairaanhoitaja tai jopa lääkäri niin et todellakaan välitä näistä käppyröistä.
Muistakaa pojat ja tytöt että talous on kuitenkin vain yksi ns uskomus ja teille voi olla todella tärkeää sitä suojella. On vain kasvava joukko ihmisiä joita ei enää kiinnosta tuon taivaallista saatteko te osingot tai onko turhia töitä enää jatkossa tarjolla.
Tokihan tässä voi tehdä niin suoraviivaisen väitteen kuin, että vaaleilla valittu hallitus olisi tässä kärsijän asemassa. Aika moni pystyy kuitenkin argumentoimaan vastaan, että kyllä kokoomus näin lupasi mutta lupasiko yksikään muista hallituksen osallistujista? Persuthan lupasi että köyhiltä ei leikata ja että pensa halpenee. Persut seuraa ennemminkin muiden eurooppalaisten oikeistopuolueiden linjaa ja antaa talousoikeistolle kaiken, kunhan saavat miehittää sisäiseen turvallisuuteen liittyvät pestit. Mutta alkuperäiseen väitteeseen, että demokraattisesta valittu hallitus tässä vain tekisi mitä se lupasi, niin en usko että se pitää paikkansa.
Nähdäkseni sillä ei ole mitään merkitystä, että onko hallitus tehnyt sitä, mitä lupasi, vai ei. Vaan että rankaistaanko hallituksen tunaroinnista hallitusta, vai kolmatta osapuolta. Esim. jos hallitus olisi kokoomusta myöten luvannut, että mistään ei leikata, mutta leikkaa silti (tai luvannut vappuna kaikille eläkeläisille 100 €:n korotukset, muttei toimittanut), niin oikeuttaako se esim. vetämään vastaantulijoita turpaan kadulla? Hallitusta vastaan saa osoittaa mieltä ja pidän ihan hyväksyttävänä vaikka sitä, että menee istumalakkoon sanansa syöneen kansanedustajan pihan eteen niin, että hänen on vaikeampi ajaa autolla pois pihastaan. Sen sijaan en hyväksy sitä, että menee vastaavalla tavalla istumalakkoon naapurinsa pihan eteen. Tai vaikka Manskulle tukkimaan julkista liikennettä, koska tällöin rangaistus kohdennetaan syyttömään tahoon.
Ihan samalla tavalla rikoksesta rankaistaan rikoksen tekijää, eikä vaikka tämän naapuria, työnantajaa tai koulukavereita.
Vallassa olevat hallituspuolueet, jotka edustavat tällä hetkellä enemmistöä, ovat ajamassa lakimuutoksia, joita oppositiossa olevat ammattiliittojen edustajat eivät hyväksy. Ammattiliittojen näkemyksen mukaan hallitus ajaa yksipuolisesti työnantajien asiaa ja sitä vastaan ammattiliitot taistelee. Keinot on ikäviä, kun asioista ei ole ilmeisesti haluttu edes yrittää neuvotella. Jos hallitus ei ole ollut valmis neuvottelemaan mistään, niin millä työntekijäpuoli ylipäätään voisi puoliaan yrittää pitää? Lakkoilu on syvältä ja se on lopulta kaikilta pois, mutta mitä keinoja ammattiliitoille jää, jos vastapuoli ei halua neuvotella?
Itse en kannata lakkoilua ja toivoisin työrauhan palaavan nopeasti, jotta talouden rattaat saadaan pyörimään esteettä.
Yleisesti näen asian myös niin, että Suomen menestymistä ei ratkaista kiristämällä heikoimman kymmenyksen eduista tai heidän suorituksia piiskaamalla. Menestymisen kannalta tärkeintä on, että meidän ykkös- ja kakkosketjut ovat kilpailijoitamme parempia ja motivoituneita. Siinä kohtaa, kun ykkösketju ei pärjää ja kiukuttelee pukukopin siivoojalle, niin vika ei ole todellakaan siivoojassa.
"Olen myös miettinyt, miten onnistuneesti monet hyvinkin sivistyneet ihmiset onnistuvat vakavalla naamalla syyllistämään terroristeja terroristeiksi kutsuvat terroristien terroriteoista. " --> Mihin viittaat tällä?
Viittaan esimerkiksi siihen, kun kolmanteen osapuoleen kohdistetuista lakoista ja niillä kiristämisestä syytetään ay-mafiaa ay-mafiaksi kutsuneita. Tai Venäjän hyökkäyssodasta niitä ukrainalaisia, joka ääneen pohdiskelivat mahdollista Natoon liittymistä.
"Olen myös miettinyt, miten onnistuneesti monet hyvinkin sivistyneet ihmiset onnistuvat vakavalla naamalla syyllistämään terroristeja terroristeiksi kutsuvat terroristien terroriteoista. " --> Mihin viittaat tällä?
Viittaan esimerkiksi siihen, kun kolmanteen osapuoleen kohdistetuista lakoista ja niillä kiristämisestä syytetään ay-mafiaa ay-mafiaksi kutsuneita. Tai Venäjän hyökkäyssodasta niitä ukrainalaisia, joka ääneen pohdiskelivat mahdollista Natoon liittymistä.
En nyt ehkä noita kahta asiaa toisiinsa rinnastaisi, melko villiä argumentointia. Jos maa haluaa liittyä puolustusliittoumaan niin se ei oikeuta sotaan. Jos taas EK:n tukema puolue ajaa työelämään muutoksia lainsäädännön kautta neuvottelematta kuten tapana on ollut ja samalla käyttää termiä jota pahantahtoinen voisi käyttää myös EKsta ja sen juoksupojista niin kyllä siinä vähän selkeämpi syy ja seuraus on.
Mutta joo, ymmärrän täysin miksi sijoitusforumilla olevat puolustaa henkeen ja vereen nykyistä talousmallia ja toimintatapaa. Kyllähän se itselläkin on kuusinumeroinen sijoitussalkku ja pari asuntoa liipaisimella jos tässä aletaan koko järjestelmää romuttamaan. Mutta väitän että se järjestelmä ei vittuilemalla ja kiristämällä pystyssä pysy. Ajattelen toisin kuin riikka, kyllä se empatia politiikkaan kuuluu
Tässä varmaan ongelmana se, ettei tässä ole vastakkain kaksi tasavertaista tahoa (esim. työnantajat ja työntekijät), vaan vastakkain on ylintä lainsäädäntövaltaa käyttävä maan hallitus ja työmarkkinaosapuoli. Vaikka itsekin olen sitä mieltä, että olisi ihan kiva jos jompi kumpi osapuoli tulisi vastaan, näen kyllä ongelmallisena sen että se vastaantuleva osapuoli olisi hallitus. Ei sen takia, että hallituksen kanta olisi ylivertainen, vaan siksi että on karsea tilanne jos parlamentista tulee alisteinen työmarkkinaosapuolelle. Yksi vastaantulo toki tarkoittaa sitä lähinnä symbolisesti, mutta se on samalla ennakkotapaus ja jatkossa samaa korttia käytettäisiin helpommin. Tilanne on jossakin määrin rinnasteinen siihen, että Yhdysvaltojen hallitus sanoo, ettei terroristien kanssa ikinä neuvotella eikä lunnaita makseta. Kummassakin tapauksessa sen hetkinen kriisi saattaisi ratketa onnellisimmalla tavalla, mutta tulevaisuudessa tilanne olisi entistä huonompi. Ja en siis tässä rinnasta AY-liikettä terroristeihin, siltä varalta että joku sen niin lukee.
Tämä * 100.
Ja mä kyllä rinnastan nykyisen AY-liikkeen mafiaan ja terroristeihin. Tässä on nimenomaan se tilanne, että Hallitus ei voi enää perääntyä vaikka haluaisi. Koska sitten se näyttää siltä, että AY-liike sai tahtonsa läpi kiristämällä. Ja niin ei voi tapahtua, tai voidaan romuttaa parlamentarismi suorilta. Kun on aika neuvotella työehtosopimuksista niin AY-liikkeellä toki oma erittäin tärkeä tehtävänsä. Mutta lakien sisältöön se ei voi vaikuttaa.
Ei kannattane käyttää provosoivaa kieltä ja esittää tietämätöntä samassa keskustelussa.
Ei kannattane myöntää käyttäneensä provosoivaa (ja virheellistä) kieltä kun on samassa keskustelussa syyttänyt muita provosoivasta kielenkäytöstä😎. Olin myös aidosti kiinnostunut, keitä ymmärrät EK:n juoksupoikina. Jyri Häkämies ja kaaderinsa? Kokoomuksen eduskuntaryhmä? Hallituspuolueiden kansanedustajat miinus Eva Biaudet? Hallituspuolueita äänestävät?
Ei kannattane käyttää provosoivaa kieltä ja esittää tietämätöntä samassa keskustelussa.
Ei kannattane myöntää käyttäneensä provosoivaa (ja virheellistä) kieltä kun on samassa keskustelussa syyttänyt muita provosoivasta kielenkäytöstä😎. Olin myös aidosti kiinnostunut, keitä ymmärrät EK:n juoksupoikina. Jyri Häkämies ja kaaderinsa? Kokoomuksen eduskuntaryhmä? Hallituspuolueiden kansanedustajat miinus Eva Biaudet? Hallituspuolueita äänestävät?
Kun sovittiin että ei olla poliittisesti korrekteja niin käytetään sitten saman tasoista retoriikkaa 😉 tähän väliin huomio että pidän nykyistä järjestelmää parhaana ja itsekin yritän miettiä millä keinoilla se pysyisi pystyssä niin että kaikki pysyisi mukana eikä pyssyjä kannettaisi esiin. Tai ainakin että kaikki yhdessä haluaisi puolustautua veli venäläistä vastaan jos siihen tullaan.
Kyllähän tuo hallitusohjelma hyvin ekn toivoma on ja kokoomus ei mitenkään edes peitellen on sinne linkissä. Tottakai juoksupoika termi oli provo mutta sen lauluja laulat kenen leipää syöt. Persut ei imo ole ek kytköksissä koska tavoitteet heillä on ihan muualla kuin pelkästään taloudessa, sisäisen turvallisuuden päättävät pitkäaikaiset pallit on heille tärkeämpiä.
Mutta joo, kyllä meidän talous uskovaisten pitäisi yrittää muistaa että suurin osa ihmisistä ei meidän uskonnosta hyödy. Kyllä siinä varmaan monella olisi vaikeuksia pystyä perustelemaan miksi Akin osinkopotin tuleekin olla suurempi kuin lääkärin vuosipalkka. Toinen kuitenkin pelastaa henkiä, ja toinen varmistaa markkinalla tiettyjen osakkeiden likviditeetin ja ottaa vain ns. Imaginääriseen rahaan liittyviä riskejä.
Provoan kun täällä alkoi olla vähän liian turvallisen tilan vibat 😉
En tiedä onko oikea havainto, mutta kyllä minusta Suomessa on vuosikausia nimenomaan työntekijäjärjestöjen kielenkäyttö ollut sen suuntaista, että työnantajat ovat vastustajia tai vihollisia. Työnantajat usein korostavat yhdessä tekemistä, niinkuin tilanne onkin (symbioottinen suhde, kun molemmat hyötyvät toisistaan). Toki asiaan vaikuttanee osaltaan sekin, että kuulostaisi aika huonolta jos työnantajat puhuisivat että yritetään riistää työntekijöitämme minkä pystymme. Eli OMA HAVAINTONI viittaa siihen, että vastakkainasettelua on ollut kauan ja sitä on erityisesti työntekijäpuolelta pidetty yllä. Toisaalta en ole ollut ikinä näissä ympyröissä henkilökohtaisesti mukana, joten en tiedä miltä touhu näyttäytyy silloin kun kamerat ei pyöri. Ja oli asia miten oli, varmastikaan sitä ei voi yleistää niin että joka paikassa olisi samoin. Hyvä työnantaja arvostaa työntekijöitään ja hyötyy siitä, mutta kaikki työnantajat eivät ole hyviä. Niitäkin löytyy, joille työntekijät ovat kuin uusiutuva luonnonvara. Varsinkin vähemmän koulutusta vaativilla aloilla.
Itse olen pohdiskellut sitä, maksetaanko tässä nyt siitä, kun jotkut johtajat ja hyvävelikerhot ovat kovasti toistensa palkkoja nostelleet ja kultaisia kädenpuristuksia jaelleet. Siitä asti kun tämä Suomeen rantautui, olen odotellut milloin tulee vastareaktio. Toki jos tästä on nyt kyse, niin eipä taida hallitus voida asialle mitään tehdä. Paitsi ehkä valtion omissa yrityksissä. Eikä luultavasti halua mitään tehdä, kun ovat omia hillotolppia.
Kyllähän tuo hallitusohjelma hyvin ekn toivoma on ja kokoomus ei mitenkään edes peitellen on sinne linkissä.
Kokoomus on linkissä EK:hon kyllä, mutta yksittäiset kansanedustajat eivät ole Kokoomuksen juoksupoikia. Vaikka jotkut toki hyvin lähelle sellaisia ovatkin. EK ei kuitenkaan pääse valitsemaan kansanedustajia.
EK:n toivomassa hallitusohjelmassa poliittisten lakkojen maksimipituus olisi kyllä tasan nolla tuntia ja ay-maksujen verovähennysoikeus nolla euroa. "EK:n hallitusohjelma" on vihervasemmiston retorinen keino, joka uppoaa hyvin politiikkaa ymmärtämättömään kansanosaan ja kelpaa käytettäväksi politiikkaa hyvin ymmärtäville mutta poliittisesti kunnianhimoisille vasemmistolaisille.
Kyllähän tuo hallitusohjelma hyvin ekn toivoma on ja kokoomus ei mitenkään edes peitellen on sinne linkissä.
Kokoomus on linkissä EK:hon kyllä, mutta yksittäiset kansanedustajat eivät ole Kokoomuksen juoksupoikia. Vaikka jotkut toki hyvin lähelle sellaisia ovatkin. EK ei kuitenkaan pääse valitsemaan kansanedustajia.
EK:n toivomassa hallitusohjelmassa poliittisten lakkojen maksimipituus olisi kyllä tasan nolla tuntia ja ay-maksujen verovähennysoikeus nolla euroa. "EK:n hallitusohjelma" on vihervasemmiston retorinen keino, joka uppoaa hyvin politiikkaa ymmärtämättömään kansanosaan ja kelpaa käytettäväksi politiikkaa hyvin ymmärtäville mutta poliittisesti kunnianhimoisille vasemmistolaisille.
Ihan hyvin argumentoitu. On totta että EK jos saisi valita niin olisi nolla. Mutta eiköhän sielläkin tajuta että askel kerrallaan jos vääntämään lähdetään.
Mutta joo, en usko että täällä kenenkään pää kääntyy ajattelemaan toisin mutta jos saisi vaikka ajattelemaan. Vähän sama kuin pokerissa. Voittaa voi vaan jos muut suostuu istumaan pöytään. Jos säännöt koetaan epämiellyttäviksi tai pöytä seura vittuilee liikaa niin ei välttämättä kiinnosta pelata.
Ja tohon välikommenttiin, kyllähän se punaisen työläisporukan argumentaatio on aina ollut vihollisuuksiin perustuvaa ja pitkällä aikavälillä ollut karumpaa, osittain edelleen.
Tämä on keskustelu, jossa näemmä saa helposti ylä- tai alapeukkuja, ja aika usein molempia.
Minusta kummallakin osapuolella oli ja on edelleen vaihtoehtoja. Ei hallituksen tarvitse antaa periksi, se voi hyvin pukea tavoitteensa toisella tavalla ja selvemmin. Esimerkiksi, ei ensimmäisen sairaslomapäivän palkattomuus ole - tai ainakaan se ei pitäisi olla - kiinni lyöty tavoite, vaan se on keino saavuttaa jotakin, mihin hallitus tähtää. Hallitus voi unohtaa sen ja muotoilla tavoitteen tavalla, josta osapuolten on mahdollista saavuttaa yhteisymmäryys ja johon päästään todennäköisesti useammalla muullakin keinolla, ja sitten istuttaa molemmat työmarkkinaosapuolet sopimaan, miten tavoitteen päästään. Näinhän tähän asti on yleensä toimittukin, ja Ruotsissa niin pitkään, että se menee kaikilta luontevasti eikä muuta enää kaivata.
Viime viikon Talouselämä lehden kolumnissa visioitiin, miten uuden säännöksen jälkeen etenkin taloudellisest heikommalla olevat työntekijät voivat alkaa hakea varmuuden vuoksi viiden päivän sairaslomaa, jolloin ensimmäinen päiväkin on palkallinen. Yrityksestäkin aiheutuu lääkärikäynti, jollaista ei nykyisin tarvita ja joka on turha. Aiheellisesti kolumnisti kysyi, että jos työnantaja ei luota työntekijään tässä asiassa, miksi hän ylipäätään luottaisi häneen. Kolumnisti ei nähnyt tätä hallituksen keinoa tavoitteen saavuttamiseksi järkevänä. Kaiken lisäksihän voi eri puolilla sopia, ja osin oli jo sovittukin, että palkka maksetaan.
Olennainen kysymys muissakin hallituksen keinoissa lienee, saavutetaanko niillä varsinainen tavoite, jota hallitus ei minusta ole onnistunut kommunikoimaan konkreettisella tavalla, vai voittopuolisesti riitaa.
Työnantajapuoli taas on tottunut käyttämään lakkoa painostuskeinona, mutta on silläkin aivan reaalinen vaihtoehto. Se on mielenosoitus, jossa tuodaan paikalle vaikkapa Eduskuntatalon eteen päivä toisensa jälkeen niin paljon väkeä kuin sinne sopii ja tarvittaessa enemmän, pitempään. Tämä olisi yhteiskunnan ja talouden kannalta parempi ja siihen voisi omalla ajallaan osallistua ammattiyhdistyksen jäsenyydestä riippumatta. Tähän ei ole totuttu, eikä toivottavasti tarvitsekaan, koska tietysti kävisi niin, että vastapuoli alkaisi järjestää vastamielenosoituksia.
Mafia tai ei, ammattiyhdistysliikkeen tarkoitus on puolustaa työntekijän etua, joten selvä on, että niiden on tässä tilanteessa reagoitava. Jos lakot todella halutaan välttää, liike pitää vain opettaa pois lakkoilusta asettamalla selkeät tavoitteet ja tarjoamalla kaikille parempi tie osapuolten neuvotella ja etsiä keinot, hallituksen sopivalla tavalla valvoessa ja myötävaikuttamassa sopuun. Keinoissa kannattaa joustaa ja päämäärästä taas pitää kiinni.
En tiedä onko oikea havainto, mutta kyllä minusta Suomessa on vuosikausia nimenomaan työntekijäjärjestöjen kielenkäyttö ollut sen suuntaista, että työnantajat ovat vastustajia tai vihollisia. Työnantajat usein korostavat yhdessä tekemistä, niinkuin tilanne onkin (symbioottinen suhde, kun molemmat hyötyvät toisistaan). Toki asiaan vaikuttanee osaltaan sekin, että kuulostaisi aika huonolta jos työnantajat puhuisivat että yritetään riistää työntekijöitämme minkä pystymme. Eli OMA HAVAINTONI viittaa siihen, että vastakkainasettelua on ollut kauan ja sitä on erityisesti työntekijäpuolelta pidetty yllä. Toisaalta en ole ollut ikinä näissä ympyröissä henkilökohtaisesti mukana, joten en tiedä miltä touhu näyttäytyy silloin kun kamerat ei pyöri. Ja oli asia miten oli, varmastikaan sitä ei voi yleistää niin että joka paikassa olisi samoin. Hyvä työnantaja arvostaa työntekijöitään ja hyötyy siitä, mutta kaikki työnantajat eivät ole hyviä. Niitäkin löytyy, joille työntekijät ovat kuin uusiutuva luonnonvara. Varsinkin vähemmän koulutusta vaativilla aloilla.
Varmasti on vastakkainasettelua molemmin puolin ylläpidetty. Mutta kyllähän työnantajapuolen otteet ovat koventuneet reippaasti viime vuosina, ja niin se on että jos työnantaja saa päättää kaikesta kuten hallitus kaavailee mm. paikallisen sopimisen kautta, suomalaiselle duunarille tulee kovat ajat. Varmasti joku sanoo että "vaihtakaa työpaikkaa", mutta ei se ole ihan niin mustavalkoista. Jossain vaiheessa tulee työmiehellekin raja vastaan...ja kuten esim. UPM:n toimista huomaa, ei työntekijän arvostus kovin korkealla tunnu olevan.
Tässä muutama esimerkki:
UPM haluaa avata TES-neuvottelut kesken nelivuotisen sopimuskauden ja rikkoa työrauhan jokaisessa liiketoiminnassaan, kun voitot ei vaan riitä (ja ennen vasta-argumentointia kannattaa katsella liiketoimintojen tuloksia):
Satosen mukaan eilisen tapaamisen jälkeen monissa asioissa oltiin jo lähellä siinä, miten tietyt keskeiset kohdat paikallisessa sopimisessa olisivat ratkaistavissa. Satonen tapasi sekä SAK:n että Suomen Yrittäjien edustajat.
Hänen mukaansa SAK toi kuitenkin pöytään ihan uusia asioita, kuten 10 vuoden yleissitovuuden, jota työministeri käytännössä pitää mahdottomana.
– Meillä yleissitovuus perustuu siihen, ovatko yritykset eli työnantajat työnantajaliittojen jäseniä vai eivät, ja he saavat itsenäisesti päättää sen.
...
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoi keskiviikkona, että tapaamisessa ilmeni ymmärrystä SAK:n huomioihin muun muassa paikallisesta sopimisesta, mutta merkittävää vastaantuloa hallitukselta ei tullut. Hän kertoi SAK:n esittäneen kompromissina, että työehtojen minimitasot turvattaisiin Suomessa kymmeneksi vuodeksi niin, että yleissitovuus nykyisillä sopimusaloilla säilyisi.
En alunperinkään päässyt kärryille mitä muutoksia AY-liike (mafia) halusi tehdä tapetilla oleviin esityksiin, kunhan ahtaajien partajeesukset uutisissa toistelivat papukaijana SAK retoriikkaa esitysten epätasapainosta ja siitä kuinka he ovat nyt kaikkien puolella.
Todellisuus on tuossa: Lunnaita maksaessa kiristäjä vaatii lisää rahaa. SAK ei vieläkään ole muuttunut hallituspuolueeksi, joka voisi omia ehtojaan sanella hallitusohjelmaan, mutta siellä toimistolla tuntuu olevan ilmoilla ajatus, että tässähän niitä hallitusneuvotteluja käydään. Mieluiten useamman vaalikauden ajaksi.
Eli jos todetaan, että kaikki kuitenkin valehtelee niin onko silloin oikea johtopäätös se, että vain kerran neljässä vuodessa voi vaikuttaa äänestämällä?
Oon toki monen teidän kanssa samaa mieltä siitä mikä olisi paras tapa talouden näkökulmasta asioita edistää. Halusin vaan tulla kommentoimaan, että en usko että tää vihollisuuksien rakentaminen, vittuilu ja nimittely on se tapa, jolla Suomi nousee.
Ei ole oikea johtopäätös, koska kansanedustajien kanssa voi keskustella useamminkin kuin 4 vuoden välein. Jotkut kansanedustajat kuuntelevat, toiset eivät. Vinkkinä suosittelen oman alueen edustajien kontaktoimista, koska vasteen saamisen todennäköisyys paranee edustajan oman alueen äänestäjän lähestyessä. Suosittelen perusteltua, tiivistettyä ja lähdeviittein vahvistettua iskevää sanomaa, koska kilpailemme kiireisten ihmisten ajasta. Minä olen saanut muutaman oman ehdotukseni laiksi saakka syöttämällä tosiasiat kyseistä aihetta käsittelevän valiokunnan jäsenten lapaan. Valitettavasti sisäpiirin kontaktini jäi jo pois eikä nykyään tule edes Eduskunnasta joulukorttia.
Vihollisuudet kuulostavat tulevan aika suurelta osin vasemmalta. Retoriikassa kuuluva motiivikonflikti ilmaisee hyvää, koska se kertoo lakkoaktivistien itsekin inhoavan sitä mitä ovat tekemässä. Ihmisellä on tarve noudattaa omia arvojaan, joten omia toimia selitellään (itselle) jopa taktisella totuudella. Kun kenelläkään muulla osapuolella ei ole edes valtaa päättää lakosta, lakosta on päätetty ihan itse ja kun tajutaan lakon haitat omalle työpaikalle, selitellään että "muut pakottivat" meidät tähän ratkaisuun.
En sanoisi tätä julkisesti jos olisin päättävässä asemassa tai julkisuuden henkilö, mutta psykologinen ilmiö motiivikonfliktin välttämiseksi on täsmälleen sama jota putin on hokenut pari vuotta: "emme olisi halunneet erikoisoperaatiota, mutta muut pakottivat meidät".
Päätös taistelun aloittamisesta on silti aina taistelukäskyn antaneen vastuulla eikä sitä voi anonymisoida EK:n kätyrien eikä kuunatsien syyksi (ref. Star Wreck).
Persuthan lupasi että köyhiltä ei leikata ja että pensa halpenee.
Vihaan tätä kehitystä mikä Suomessa on menossa, että kehitellään haukkumatermejä ja poteroidutaan omille puolille. Ei ollut se Suomi missä itse olen noussut köyhyysrajan perheestä ylimpään kymmenykseen vaan tää näyttää olevan nyt me ja te suomi. Miettikää nyt jumalauta mitä retoriikkaa käytätte.
Huoli persuja äänestäneistä on jatkunut jo useita vaalikausia, vaikka suosio on vain nousutrendissä. En tiedä mitä Persujen ohjelma tarkalleen sanoo, mutta bensan hinta on laskenut sekä kaupallisesta että regulatiivisesta syystä biopolttoaineiden sekoitusvelvoitteen lieventyessä. Purran vielä hallituksessakin vastustama ideologinen veronkevennys tehtiin Orpon heikon poliittisen pelisilmän jyräämänä, mutta verotaulukoilla sekin painotettiin pieni- ja keskituloisen eduksi. Suurituloinen säästää toki enemmän euroja, mutta viisinumeroisissa palkoissa nelinkertaisella palkalla veroale säästää vain 2 - 3 kertaisen määrän euroja. En tiedä osaavatko Persujen äänestäjät laskea tätä, mutta ulkopuolisen silmin Purran joukot vetävät ihailtavan loogisesti lupaamaansa linjaa. Jokainen saa toki olla mitä mieltä tahtoo siitä linjasta, mutta en huomaa pahoja yllätyksiä. Mitään läheskään Rinteen vappusatasia ja muita mielikuvitushahmoja en ole huomannut. Ehkä en vain seuraa riittävän tarkasti?
Vastakkainasettelu häiritsee minuakin, koska siihen liitty useita ongelmia. Yksi on kansan yhtenäisyys, jota Sanna Marin lähti tuhoamaan heittäessään koko muun vihervasemmiston junan alle oikeistohallituksella pelottelemalla. On ihan sama kuka nokittelun aloitti, nyt se pitää lopettaa.
Tässä nokittelussa pidän irvokkaana, että kymmeniätuhansia euroja verovapaista jäsenmaksuista sijoitetun pääoman verovapaata tuottoa vaalirahanaan nauttivat SAKSDP:n kansanedustajat syyllistävät hallitusta elinkeinoelämän edun ajamisesta. Samat edustajat ajavat itse ammattiliittojen asiaa suoraan niiden rahoittamana. Edustajilla on tukijansa. Joko se hyväksytään kaikille tai ei kenellekään, mutta tasapuolisesti.
Yhtä suuri ongelma vastakkaisasettelussa on siihen assosioitu odotus "vastaantulosta" kahden vastapuolen välissä. Valinta kahden mielipiteen välillä ei ole rationaalinen tapa määritellä tarvittavia toimia. Oikea tapa on määrittää mitä Suomi tarvitsee noustakseen 15 vuotta jatkuneesta olemattomasta kasvusta.
Jos oikea suunta olisi vaikka viisi askelta taaksepäin yleissitoviin sopimuksiin ja elinikäiseen irtisanomisturvaan, silloin yksikin askel hallituksen suuntaan on väärin. Jos taas totuus on viisi askelta hallituksen vetämään suuntaan, silloin pari askelta oikeasn suuntaan vetävän hallituksen peruuttaminen "vastaantulolla" on väärin kun pitäisi juosta samaan suuntaan vieläkin nopeammin. Eli ne tarvittavat toimet pitää sopia ja aikatauluttaa ensin.
Sitä ennen tarvitaan yhteinen tilannekuva. Eri puolueilla (ja yksilöillä) on tietenkin oikeus omaan mielipiteeseen, mutta kenelläkään ei ole oikeutta omiin tosiasioihin.
Ehkä viimeinen provo itseltä tähän keskusteluun. Nykyhallitus ja yleisesti käytetään paljon sanoja "pakko" ja "tosiasia". Monelta vaan unohtuu, että koko meidän yhteiskuntarakenne on sopimus ja uskomus (Rahaa ei ole oikeasti olemassa, olen pahoillani). Taloustiede ei ole eksaktia tiedettä ja jatkuvasti tulee yllätyksenä miten tietyt lainalaisuudet toimivatkin tällä kertaa näin. Pankkisektori on osa BKT:ta vaikka se ei tuota mitään lisäarvoa. Kehitystä ja kasvua mitataan mittareilla, jotka eivät todellakaan painota keskimääräisen ihmisen tuloluokkaa tai toimeentuloa vaan koko kansakuntaa ja pahimmillaan siten, että osakekeinottelijan merkitys sille on suurempi kuin siivoojan.
Yritän tässä nyt vaan muistuttaa teille, että kyllä, talousjärjestelmämme nykyisellään toimii niinkuin me kaikki tiedetään. Se on hieno systeemi jos olet omistavaa luokkaa tai olet hyötyjän puolella, mutta fakta on myös se, että kaikki ei enää pysty mitenkään olemaan tuottavalla puolella kun tekoälyn asema vankistuu ja ruokaa pystytään tuottamaan roboteilla. Fakta on se, että suurin osa meistäkin tekee täysin tuottamatonta työtä ja silti me seistään ylhäisellä jalustallamme kertomassa, että kyllä siivoojan pitää halvemmalla hommansa tehdä.
Eli ollaan Teknokraatti samaa mieltä että vihollisuudet pitäisi saada loppumaan ja koko kansakunta samaan veneeseen ja soutamaan samaan suuntaan. Haluan vaan muistuttaa että yhä useampi ei enää usko nykyiseen tarinaan ja esim Elokapinaa ei todellakaan kiinnosta harmittaako talousjohtajia manskun sulkeminen. Motiivit ja arvot ovat ihan toiset.
Eli mikä on se oikea suunta? Onko se viisi askelta siihen suuntaan mihin hallitus vetää vai voisitteko sittenkin olla väärässä kun ympärillä kuolee eläinlajeja jatkuvalla syötöllä, sään ääri-ilmiöt vahvistuu, ihmisoikeuksia vastaan hyökätään ympäri maailmaa yhä kovemmilla keinoin, Euroopassa soditaan ja USA on niin pitkällä nykyjärjestelmästä kiinnipitämisessä, että presidentin vaaleissa vaihtoehdot on kaksi muistisairasta ja jos jompikumpi ei voita niin saattaa tulla sisällissota. Mitä jos tää meidän talousmalli ja jatkuva kasvu onkin syylliset moniin näistä asioista? Mitä jos paras järjestelmä jonka ihmiset on voineet keksiä onkin se järjestelmä joka tuhosi koko mallin? Ehkä se talouskasvu, joka perustuu huonoihin mittareihin (BKT ei esim ikinä ollut tarkoitettu tähän käyttöön miten sitä nyt käytämme) ajaakin meitä väärään suuntaan ja tämä "pakko" on vain kuvitelmaa?
Toivottavasti liian monen turvallinen tila ei hajoa, mutta muistakaa, että kuitenkin yksi totuus on vaarallinen ajatusmalli.
P.S. En oo niin punainen kuin teksti antaa ymmärtää, mutta ei me nyt voida tätä talousjärjestelmää jumalan asemaan asettaa.
Hyvä vastine, kiitos siitä. Pari juttua silti vielä.
Siivooja saattaa haluta lisää palkkaa ja hänen taloutensa on varmasti kiristynyt palkan noustessa inflaatiota vähemmän ja viiveellä. Mutta täsmälleen sama kustannuspaine inflaation vuoksi koskee myös siivoojan työnantajaa. Siksi toivomus "palkalla pitää tulla toimeen" ei lisää työnantajan palkanmaksuvaraa yhtään. Ellei työtä voi teettää kannattavasti, sitä ei teetetä ollenkaan.
Tämä vaikuttaa siihen kuka niitä osa-aikaisia töitä voi potentiaalisesti tehdä. Esimerkiksi minä voisin eläkeläisenä tehdä jotain millä ei (yksinään) elä. Vanhaan työhöni en enää lähde, koska sitä ei voi harrastaa vaan se vie kaiken ajan. Parikin osa-aikatyötä harrastuksieni parista on harkinnassa.
Hallituksen tavassa tehdä muutoksiaan näkyy poliittinen kokemattomuus, mutta myöskin SAK:n vaatima "do nothing" on varmasti väärä tapa.
Nähdäkseni vastakkaisasettelua käytetään mainitsemissasi paikoissa tietoisesti sen aiheuttamista tuhoista piittaamatta koska joku kokee hyötyvänsä siitä tai ainakin kärsivänsä sen poistosta kuten GOP kärsisi Trumpin poistosta. Eri edunvalvontajörjestöjen puolustaessa vain omaa etuaan ei kokonaisuuden toimivuus kiinnosta enää ketään.
Linkatussa videossa täysinpalvellut professori selvittää kansantajuisesti mitä arvoa on rahalla, luotolla ja yhtiöllä (lue: pankeilla). Nykyisen kaltaisissa demokratioissa jokaisella uudella sukupolvella on mahdollisuuksia, mitä ei vanhemmillaan ollut.
Toverien uudet paremmat hyvinvointimittarit rakentuvat ideologian työkaluiksi, samalla kiistäen käytössä olevat vajaavaiset mutta helppolukuiset mittarit. Tunne köyhyydestä on toki arvo, varsinkin sosialisteille.
Kunpa saisimme linkatun videon ytimekkään sanoman peruskoulujen opetusohjelmaan, vaikka lauseiden ´Maisai heimon jäsenet ovat tutkimuksen mukaan yhtä onnellisia, kuin neljäkymmentä rikkainta amerikkalaista.´ väliin.
Hyvä haastattelu. Tästä tulee mieleen toinen video, jonka katsoin Youtubessa. Siinä oli MIT tutkinut sitä, miksi Afrikka on aina ollut niin köyhä (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta). Siellä iso syy oli se, että hallitsijat olivat useimmiten rosvoparoneja. Tavalliset ihmiset eivät siksi uskaltaneet hankkia mitään, minkä joku voi voimalla viedä itselleen. Lisäksi ei kehittynyt tieverkostoa ja sitä kautta tehokasta kauppaa ja erikoistumista, koska tien varrella asuminen oli iso riski joutua rosvoparonin kohteeksi (armeijat käytti teitä).
Kyllä minä rahan arvon ymmärrän ja miksi se on käytössä ja mitä se on mahdollistanut. Eihän sitä kukaan kiellä, etteikö kapitalismi olisi ollut ihmiskunnalle ehdottomasti paras järjestelmä, tietyillä mittareilla. Tokikin sitten pitää ottaa keskusteluun mukaan se, miten Suomessa on pystytty pitämään ginikerroin alhaalla, varmistettu että meritokratia toteutuu (että myös köyhimmistä perheistä on mahdollista nousta ihan vallan huipulle).
Nyt viimeisten vuosien käänteet nimenomaan horjuttaa monien suomalaisten ja länsimaalaisten uskoa tämän järjestelmän jatkuvuuteen. Kyllähän sekin yhteiskunta toimii, jossa köyhemmät pakotetaan työskentelemään rikkaampien ehdoilla, mutta aika paljon parempaa jälkeä saadaan kun kaikki haluaa vapaaehtoisesti tehdä niin.
Eli mun näkemys on se, että jos halutaan pitää länsimaat ja Suomi kilpailukykyisenä niin nimenomaan pitää varmistaa että hyvinvointi jakautuu tasaisesti ja että rikastuminen on mahdollista, mutta ei kohtuuttomasti muiden kustannuksella. Esim se nyt vaan on fakta että kaikille ihmisille ei enää ole töitä jotka tuottaisivat kansantaloudelle ja näiden ihmisten suhteen voidaan sitten päättää miten toimitaan. Oikealla alkaa näkyä merkkejä epäinhimillistävästä puheesta ja työleireistä.
Perustulo esim tutkimusten mukaan itseasiassa ennemmin näyttäisi lisäävän hyvinvointia ja innovaatioita. Nythän sellainen loisiminen sallitaan vain osinkotulojen varassa eläville, koska he ovat "itse tuottaneet lisäarvoa".
Mun pointti on koko ajan se, että suosittelisin pyrkimään tasapainon säilyttämiseen ja mahdollisuuksien maailman ylläpitämiseen. Se toinen tie voi olla aika helvetin raaka.
Eli mun näkemys on se, että jos halutaan pitää länsimaat ja Suomi kilpailukykyisenä niin nimenomaan pitää varmistaa että hyvinvointi jakautuu tasaisesti ja että rikastuminen on mahdollista, mutta ei kohtuuttomasti muiden kustannuksella.
Puhutaanko nyt perusteetta muusta taloudesta irrotettuna eliittinä toimivien AY-ruhtinainen verottomista jäsenmaksuista kootun miljardiomaisuuden verovapaalla tuotolla maksettavista etuoikeutetuista palkoista? AY-ruhtinaat ovat eriarvoistavalla tavalla etuoikeutettua TÄYSIN muiden kustannuksella elävää sakkia, jolla ei ole edes minkäänlaista tulosvastuuta työssään.
Branchoa wrote:
Perustulo esim tutkimusten mukaan itseasiassa ennemmin näyttäisi lisäävän hyvinvointia ja innovaatioita. Nythän sellainen loisiminen sallitaan vain osinkotulojen varassa eläville, koska he ovat "itse tuottaneet lisäarvoa".
Perustulo ylemmistä tuloluokista pois verotettuna valtion kannalta nollasummapelinä olisikin hyvä ratkaisu. Se poistaisi tuloloukkuja joissa työnteko ei kannata ja mahdollistaisi nykyisen tukiverkostohimmelin ja sitä pyörittävän hallinnon keventämisen.
Näen perusteetta verovapaat yleishaitalliset veronkiertoyhdistykset ja niiden verottomista tuloista palkkansa saavat AY-johtajat loisena, mutta perustulolla elävää en.
Perustulon osalta olen samaa mieltä, mutta sen voimakkain vastustaja Suomessa on ay-liike ja SDP. Jälkimmäiset tahot ovat halunneet sitoa sosiaaliturvan ansiosidonnaisesti työhön.
Yleensäkin merkittävä osa ongelmaa on että sosiaaliturvan rahoitus menee suurilta osin perusturvan sijasta erilaisiin ansiosidonnaisiin tukiin. Omasta mielestäni Suomessa tulisi taata kaikkien kansalaisten perustoimeentulo, mutta ei kenenkään elintasoa (myöskään eläkkeellä).
Nykytilanteessa on vain niin monia hyötyjä kuten nyt hyvällä työeläkkeellä olevat ihmiset jotka älähtävät heti jos saavutettuihin etuihin kosketaan. Vaikka niihin ei ole ollut varaa aikoihin.
Sen sijaan oikeasti köyhät eli toimeentulotuen ja takuueläkkeen varassa olevien, usein monisairaiden näkökulma jää helposti taustalle. Näiden asiaa eivät aja suuret toimijat.
