Joskus tuolta on saanut ihan järkeviäkin vastauksia, mutta ei näköjään tässä tapauksessa. Olisi hauska tietää voiko johonkin antaa palautetta (luultavasti ei)
Täältä löytyy ihan pätevältä vaikuttava palautelomake. Luetaanko palautetta tai reagoidaanko siihen? Se onkin sitten eri asia, mutta ainakin pääsee purkamaan tuntojaan
Joskus tuolta on saanut ihan järkeviäkin vastauksia, mutta ei näköjään tässä tapauksessa. Olisi hauska tietää voiko johonkin antaa palautetta (luultavasti ei)
Täältä löytyy ihan pätevältä vaikuttava palautelomake. Luetaanko palautetta tai reagoidaanko siihen? Se onkin sitten eri asia, mutta ainakin pääsee purkamaan tuntojaan
Kiitos vinkistä. Pidin äsken tunnin verran Teams-palaveria kansainvälisiä tilanteita hallitsevan johtavan veroasiantuntijan kanssa, ja selvitimme nämä kansainväliset tilanteet suhteellisen perusteellisesti. Samassa yhteydessä ilmaisin tyytymättömyyteni puhelinneuvonnasta saamiini neuvoihin. Uskoakseni palaute meni perille tätäkin kautta.
e: mm. selvisi, että vaikka verosopimuksen mukaisena asuinvaltiona pidettäisiin Luxemburgia, niin nimenomaan Suomen ja Luxemburgin välisessä verosopimuksessa on samanlainen kolmen vuoden pykälä kuin rajoitetusti verovelvolliseksi siirtymisen pääsäännössä, joten verosopimuksen soveltaminen ei minun tapauksessani muuttaisi käytännössä mitään.
Eilen kohtasin sellaisen älynväläyksen, ettei ole tullut aiemmin vastaan. Tilasin nimittäin aiemmin saksalaisesta verkkokaupasta lattiatelineen televisiolle, kun makuuhuoneessa ei ole oikein järkevää paikkaa telkkarille - suoraan sänkyjen edessä on iso ikkuna johon telkkaria ei voi kiinnittää. Koska minulla on edelleen DHL:n appi ja voin tilata tuotteita Saksassa oleviin pakettiautomaatteihin ja sovelluksella saan noudettua ne sieltä, tilasin tuotteen lähimpään Moselin toisella puolella olevaan automaattiin. No, torstaina tuli tieto, että paketti ei mahtunut automaattiin, ja se on seuraavana päivänä noudettavissa lähi(asiamies)postista. Perjantaina työpäivän päätyttyä suuntasinkin sinne.
Postimestari etsi pakettiani hetken, ja löysikin sen sitten rullakosta. Paketti oli kooltaan n. 150cm x 50cm x 50cm, mikä ihmetytti minua suuresti. Se oli kuitenkin kääritty oikean verkkokaupan muoviin ja päällä oli nimeni, joten kannoin sen autoon ja ajoin kotiin. Tänään sitten ryhdyin purkamaan tuota, ja sisältä paljastui:
- suunnaton määrä pakkausmateriaalia
- n. 90cm x 40cm x 10cm valmistajan pahvilaatikko (kuten olin alunperin odottanutkin)
Joku oli siis, sen sijaan että olisi käärinyt tuon alkuperäisen pahvilaatikon muoviin ja lätkäissyt päälle osoitelapun, etsinyt ensin ison pahvilaatikon johon tuo mahtui, sitten täyttänyt puoli kuutiota tyhjää tilaa pakkausmateriaaleilla ja lopuksi käärinyt koko komeuden muoviin ja laittanut päälle osoitelapun. Ei voi ymmärtää.
Olemme joutuneet keskelle erikoista tilannetta. Viime lauantaina huomasimme, että olohuoneen (alakerrassa) katosta tippuu hiljakseen vettä, ei paljon, ehkä tippa minuutissa, eikä pitkään, ehkä vartin, mutta kuitenkin. Kaiken muun hyvän lisäksi tiputus tuli kohdasta jossa tulevat sähköjohdot kattolamppuun, ja tunnetusti vesi ja sähkö samassa paikassa ovat hieman huonohko yhdistelmä.
Olin siis yhteydessä omistajaan, joka saikin päivystävän putkimiehen paikalle vielä samana iltana. Vuodon havaittiin tulevan yläkerran kylpyhuoneen lavuaarin viemäristä (lavuaaria oli käytetty juuri ennen kuin tiputus havaittiin). Sunnuntaina paikalle tuli lisää väkeä tutkimaan asiaa. Lattiaa ja seinää avattiin parista kohdasta, ja vian ilmoitettiin löytyneen. Kuulemma putket oli alun perinkin tehty jotenkin väärin, ja nyt ne pitäisi korjata.
Tiistaina saapui kahden putkimiehen porukka, joka piikkasi lattiaa enemmän auki ja purki kylpyammeen ja suihkukaapin kylkeä, ja rakenteli viemäriputket uudestaan. Keskiviikkona ei tapahtunut mitään, mutta keskiviikkoiltana sain tiedon, että laattamies tulee torstaina. Pihalle ilmestyi laattoja ja laastia, laastisäkit kannoin autotalliin sateensuojaan.
Eilen aamulla (helatorstaina, joka on pyhä täälläkin) saapuikin sitten laattamies, joka puhkui ja puhisi kylpyhuoneessa aikansa ja rupesi sitten soittelemaan puheluita. Meillä ei oikein ollut yhteistä kieltä, mutta elekielen ja puhelimen käännösohjelman avulla selvisi, että kaikenlaista puuttuu: materiaalia viemärikaivannon täyttämiseen, silikonia, saumalaastia, seinälaattoja jne jne. Seinälaattoja tosin oli ullakolla, mistä ne haettiin. Varsinainen urakoitsija onnistui (omien sanojensa mukaan) löytämään Ranskasta kaupan joka oli auki ja haki sieltä puuttuvat tavarat ja työ eteni. Hieman ihmettelin, kun havaitsin että uudet lattialaatat laitetaan vanhojen päälle, varsinkin kun vessanpönttö on mallia joka seisoo lattialla, mutta viemäriputki on seinässä - en ymmärrä miten röörit osuvat kohdalleen kun lattia nousee pari senttiä mutta reikä seinässä pysyy paikoillaan. Ehkä sekin selviää minulle vielä joskus.
Koko prosessin aikana olen aina raportoinut vuokraisännälle miten projekti etenee. Eilen illalla viimeisen raporttini jälkeen hän kertoi, että he ovat huolissaan laattojen asentamisesta vanhojen päälle, näin ei kuulemma oltu sovittu, vaan vanhat laatat olisi pitänyt poistaa. He epäilivät mahtuuko kylpyhuoneen ovi enää aukenemaan, ja tuleeko makuuhuoneen ja kylpyhuoneen kynnyksestä ruma. Hieman myöhemmin soi puhelin, vuokraisännän vaimo soitti ja kertoi että he olivat reklamoineet asiasta urakoitsijalle, ja urakoitsija oli todennut ykskantaan, että he voivat haastaa hänet oikeuteen. Sain ohjeet olla päästämättä laattamiestä perjantai-aamuna sisään.
Printtasin laattamiehelle google-kääntäjän avustuksella kirjoittamani lapun, jossa kerron saamani ohjeet hänen ymmärtämällään kielellä. Paraikaa odottelen saapuuko hän paikalle, vai onko hänkin saanut tiedon että työmaa on pysäytetty. Mielenkiintoista nähdä miten projekti jatkuu ja koska. Onneksi talossa on useampi kylppäri ja vessa.
Muut maat on siitä kivoja, että siellä ei turhaan huolehdita jostain kuivumisajoista tai vesieristyksistä.
Mitäpä sitä turhia. Tarkoitushan on että vesi pysyy ammeessa/suihkukaapissa/lavuaarissa/pöntössä/putkissa. Ja voihan se olla että vanhojen laattojen alla on vesieristys (pl. kohdat jotka piikattiin auki). Tuskin kuitenkaan on.
Muut maat on siitä kivoja, että siellä ei turhaan huolehdita jostain kuivumisajoista tai vesieristyksistä.
Mitäpä sitä turhia. Tarkoitushan on että vesi pysyy ammeessa/suihkukaapissa/lavuaarissa/pöntössä/putkissa. Ja voihan se olla että vanhojen laattojen alla on vesieristys (pl. kohdat jotka piikattiin auki). Tuskin kuitenkaan on.
Juu, voi olla ja jos ihan pikkuisen vaan piikataan 😆
Ps: Minua siis jotenkin hämäsi tuo "kylpyhuone"-termi, mutta jatkakaa.
Pps: Tajusin juuri, että Suomessa käytetään todella harhaanjohtavasti tuommoisesta termiä märkätila, teillä siellä se termi käy paljon paremmin 😊
Muut maat on siitä kivoja, että siellä ei turhaan huolehdita jostain kuivumisajoista tai vesieristyksistä.
Mitäpä sitä turhia. Tarkoitushan on että vesi pysyy ammeessa/suihkukaapissa/lavuaarissa/pöntössä/putkissa. Ja voihan se olla että vanhojen laattojen alla on vesieristys (pl. kohdat jotka piikattiin auki). Tuskin kuitenkaan on.
Juu, voi olla ja jos ihan pikkuisen vaan piikataan 😆
Ps: Minua siis jotenkin hämäsi tuo "kylpyhuone"-termi, mutta jatkakaa.
Pps: Tajusin juuri, että Suomessa käytetään todella harhaanjohtavasti tuommoisesta termiä märkätila, teillä siellä se termi käy paljon paremmin 😊
Joo, en tunne alan terminologiaa, mutta kyseessä on siis päämakuuhuoneen yhteydessä oleva ympäriinsä laatoitettu huone, jonka varustuksena on amme, suihkukaappi, vessanpönttö, lavuaari ja jonkin verran kaappeja sekä tuollainen yhdistetty lämpöpatteri/pyyhkeidenkuivatusteline. Kylpyhuoneeksi olen noita aina kutsunut, ihan sen takia että siellä voi peseytyä/kylpeä
Muut maat on siitä kivoja, että siellä ei turhaan huolehdita jostain kuivumisajoista tai vesieristyksistä.
Mitäpä sitä turhia. Tarkoitushan on että vesi pysyy ammeessa/suihkukaapissa/lavuaarissa/pöntössä/putkissa. Ja voihan se olla että vanhojen laattojen alla on vesieristys (pl. kohdat jotka piikattiin auki). Tuskin kuitenkaan on.
Juu, voi olla ja jos ihan pikkuisen vaan piikataan 😆
Ps: Minua siis jotenkin hämäsi tuo "kylpyhuone"-termi, mutta jatkakaa.
Pps: Tajusin juuri, että Suomessa käytetään todella harhaanjohtavasti tuommoisesta termiä märkätila, teillä siellä se termi käy paljon paremmin 😊
Joo, en tunne alan terminologiaa, mutta kyseessä on siis päämakuuhuoneen yhteydessä oleva ympäriinsä laatoitettu huone, jonka varustuksena on amme, suihkukaappi, vessanpönttö, lavuaari ja jonkin verran kaappeja sekä tuollainen yhdistetty lämpöpatteri/pyyhkeidenkuivatusteline. Kylpyhuoneeksi olen noita aina kutsunut, ihan sen takia että siellä voi peseytyä/kylpeä
Juu, kylpyhuone se on. Ja jos tilassa "voi käyttötarkoituksensa mukaisessa käytössä roiskua tai tiivistyä vettä" on se "märkätila" ja Suomessa aina siis vesieristettävä.
Muut maat on siitä kivoja, että siellä ei turhaan huolehdita jostain kuivumisajoista tai vesieristyksistä.
Mitäpä sitä turhia. Tarkoitushan on että vesi pysyy ammeessa/suihkukaapissa/lavuaarissa/pöntössä/putkissa. Ja voihan se olla että vanhojen laattojen alla on vesieristys (pl. kohdat jotka piikattiin auki). Tuskin kuitenkaan on.
Juu, voi olla ja jos ihan pikkuisen vaan piikataan 😆
Ps: Minua siis jotenkin hämäsi tuo "kylpyhuone"-termi, mutta jatkakaa.
Pps: Tajusin juuri, että Suomessa käytetään todella harhaanjohtavasti tuommoisesta termiä märkätila, teillä siellä se termi käy paljon paremmin 😊
Joo, en tunne alan terminologiaa, mutta kyseessä on siis päämakuuhuoneen yhteydessä oleva ympäriinsä laatoitettu huone, jonka varustuksena on amme, suihkukaappi, vessanpönttö, lavuaari ja jonkin verran kaappeja sekä tuollainen yhdistetty lämpöpatteri/pyyhkeidenkuivatusteline. Kylpyhuoneeksi olen noita aina kutsunut, ihan sen takia että siellä voi peseytyä/kylpeä
Juu, kylpyhuone se on. Ja jos tilassa "voi käyttötarkoituksensa mukaisessa käytössä roiskua tai tiivistyä vettä" on se "märkätila" ja Suomessa aina siis vesieristettävä.
Enpä ollut ymmärtänytkään, että keittiöksi kutsumani huonekin on ammattilaisille vesieristettävä märkätila.
Kylpyhuoneprojektikin etenee taas. Urakoitsija ja laattamies kävivät tutkailemassa tilannetta ja soittivat paikan päältä omistajalle. Lopputulemana päätettiin, että vanhojen laattojen päälle asennetut uudet laatat saavat jäädä ja työ jatkuu.
Muut maat on siitä kivoja, että siellä ei turhaan huolehdita jostain kuivumisajoista tai vesieristyksistä.
Mitäpä sitä turhia. Tarkoitushan on että vesi pysyy ammeessa/suihkukaapissa/lavuaarissa/pöntössä/putkissa. Ja voihan se olla että vanhojen laattojen alla on vesieristys (pl. kohdat jotka piikattiin auki). Tuskin kuitenkaan on.
Juu, voi olla ja jos ihan pikkuisen vaan piikataan 😆
Ps: Minua siis jotenkin hämäsi tuo "kylpyhuone"-termi, mutta jatkakaa.
Pps: Tajusin juuri, että Suomessa käytetään todella harhaanjohtavasti tuommoisesta termiä märkätila, teillä siellä se termi käy paljon paremmin 😊
Joo, en tunne alan terminologiaa, mutta kyseessä on siis päämakuuhuoneen yhteydessä oleva ympäriinsä laatoitettu huone, jonka varustuksena on amme, suihkukaappi, vessanpönttö, lavuaari ja jonkin verran kaappeja sekä tuollainen yhdistetty lämpöpatteri/pyyhkeidenkuivatusteline. Kylpyhuoneeksi olen noita aina kutsunut, ihan sen takia että siellä voi peseytyä/kylpeä
Juu, kylpyhuone se on. Ja jos tilassa "voi käyttötarkoituksensa mukaisessa käytössä roiskua tai tiivistyä vettä" on se "märkätila" ja Suomessa aina siis vesieristettävä.
Enpä ollut ymmärtänytkään, että keittiöksi kutsumani huonekin on ammattilaisille vesieristettävä märkätila.
Ehkä normien laatijoilla ja sinulla on jotenkin erilainen käsitys siitä miten ruokaa laitetaan 🤣
Alkaa jo mennä ohi aiheen, mutta jos mietitään lausetta "voi käyttötarkoituksensa mukaisessa käytössä roiskua vettä", niin kyllä minusta keittiössä voi. Ei ehkä pitäisi, eikä kovin usein, mutta kyllä voi - ja joskus roiskuukin, ainakin meillä. Toki se pyyhitään aina heti pois, mutta siihenhän tuo normi ei ota kantaa. Joten jos tuota luetaan kuin piru raamattua, niin sitten keittiökin on märkätila. Ja toisaalta esim. tämän Luxemburgin talon kylppärissäkin voi lattialle roiskua vettä, mutta sekin kuivataan melko lailla heti, mutta muuten sen veden pitäisi pysytellä suihkukaapissa, ammeessa, lavuaarissa jne, joten tämä ei lattian osalta ole yhtään sen enempää märkätila kuin keittiökään. Suihkukaapin seinät on sitten eri juttu. Mutta se normeista, se on jo selvinnyt että täällä ne ovat kovasti erilaiset kuin Suomessa. Täällä lähtökohta lienee, että betoni voi kastua, kunhan se pääsee myös kuivumaan.
Kylppäriremppa valmistui. Omistajan vakuutusyhtiön edustaja tulee tänään katsastamaan, en tosin tiedä mitä hän nyt enää katselee, kun päältä ei näe onko jotain tehty vai ei. No, voin toki esitellä kuvia ja näyttää kohdan josta vesi tippui olohuoneen katosta.
Pienenä yksityiskohtana paikallisista kiinteistömarkkinoista huomasin, että nykyinen kotikuntani myy tontteja. Hinta on vaatimattomat 1180€/m2. En tiedä minkälaisia tehokkuuslukuja täällä käytetään, mutta esim. 0,3 tehokkuusluvulla rakennusoikeusneliön hinnaksi tulisi nelisen tonnia. Esim. tämä tontti jolla nyt vuokraamamme talo sijaitsee maksaisi karvan alta millin (en tiedä tarkkaa tontin pinta-alaa, mutta arvioisin että tässä on n. 800 neliötä). Mitä tontit maksavat esim. (Suomen) pääkaupunkiseudulla? (täällä tosin lähimmät hevoset ja lehmät näkyvät talon ikkunasta, mitä ei kai pääkaupunkiseudulla useinkaan tapahdu, joskin Lux cityyn on vain n. 10km)
Kylppäriremppa valmistui. Omistajan vakuutusyhtiön edustaja tulee tänään katsastamaan, en tosin tiedä mitä hän nyt enää katselee, kun päältä ei näe onko jotain tehty vai ei. No, voin toki esitellä kuvia ja näyttää kohdan josta vesi tippui olohuoneen katosta.
Pienenä yksityiskohtana paikallisista kiinteistömarkkinoista huomasin, että nykyinen kotikuntani myy tontteja. Hinta on vaatimattomat 1180€/m2. En tiedä minkälaisia tehokkuuslukuja täällä käytetään, mutta esim. 0,3 tehokkuusluvulla rakennusoikeusneliön hinnaksi tulisi nelisen tonnia. Esim. tämä tontti jolla nyt vuokraamamme talo sijaitsee maksaisi karvan alta millin (en tiedä tarkkaa tontin pinta-alaa, mutta arvioisin että tässä on n. 800 neliötä). Mitä tontit maksavat esim. (Suomen) pääkaupunkiseudulla? (täällä tosin lähimmät hevoset ja lehmät näkyvät talon ikkunasta, mitä ei kai pääkaupunkiseudulla useinkaan tapahdu, joskin Lux cityyn on vain n. 10km)
En tiedä pääkaupunkiseudusta, mutta Turussa semiläheltä (~2,5km kauppatorista) keskustaa saa halvalla. Vain 381€/neliö.
Tonttien ja asuntojen hintatsao voi hyvinkin korreloida BKT:n kanssa. Vuokrat suhteessa asuntojen hintoihin ovat kuitenkin maltilliset (esim. meillä vuosivuokra on n. 2% talon arvosta). Käytännössä kaikki muu mihin olen tähän mennessä törmännyt onkin sitten Suomen hinnoissa tai halvempaa. En esim. ymmärrä miten lääkäri (yleis-) laskuttaa käynnistä n. 50€ (josta paikallinen KELA korvaa sitten jälkikäteen n. 85%). Erikoislääkäri ottaa vähän enemmän, mutta silti reilusti alle satasen.
e: Dharman viesti johon vastasin olikin jo poistettu. No, yo. viesti on sinänsä validi, vaikka voikin tuntua irralliselta ilman edeltävää kommenttia
Suurin osa vajaa kolme kuukautta sitten tilaamistani huonekaluista toimitettin toissapäivänä. Yksi kaappi jäi vielä uupumaan, saapunee joskus heinäkuussa.
Mööpelit ostettiin isosta saksalaisesta huonekaluliikkeestä ilman kasauspalvelua, ja ovat saksalaisen firman tekemiä. Hinnaltaan nämä eivät ole halvimpia mahdollisia, mutta eivät myöskään lähelläkään hinnaston kalleinta päätä.
Kokonaisuutena täytyy sanoa, että saksalainen laatu ei ainakaan näissä päätä huimaa. Materiaalit ovat sinänsä laadukkaita, mutta työn laatu on huomattavasti esim. Ikeaa kehnompi. Osat eivät aina oikein sovi yhteen, kiinnitysreiät eivät ole kohdillaan, ohjeistettu kokoonpanojärjestys on lievästi sanottuna kummallinen, ja sen noudattaminen tarkoittaa mm. sitä, että paria ruuvia ei pääse lainkaan kiristämään jne. Kolmesta eri kohdasta asiasta piti lähettää reklamaatio myyjälle. Myyjä kyllä vastasi nopeasti ja ilmoitti korjaavansa puutteet toivomallani tavalla, joten sen osalta ei huomauttamista.
Vertailun vuoksi minulla muutamia jo useita kymmeniä vuosia vanhoja suomalaisia huonekaluja (rehellisyyden nimissä on kyllä todettava, että hieman kalliimmasta hintaluokasta). Esim. Sopen Vitriini-kirjahylly on muuttanut mukanani useita kertoja, ja joka kerta ison kirjahyllyn pystyy purkamaan tai kokoamaan n. puolessa tunnissa - yhtään ruuvia ei ole, mitään työkaluja ei tarvita, ja lopputulos on täydellisen tukeva. Lisäksi sitä voi helposti muunnella matalammaksi tai korkeammaksi tarpeen mukaan. Remmi-tuoliin saa edelleen kaikkia varaosia. Huonekaluissa kannattaneekin ostaa parasta laatua mihin on varaa - ainakin ellei kyseessä ole selkeästi tilapäinen tarve.
IKEAa aina mollataan mutta omat kokemukset ovat samankaltaisia. Kokoaminen on kilpailijoilla huomattavasti heikommin mietittyä.
Jep, olen aika monen firman mööpeleitä koonnut, ja kaikista näistä "halpakaupoista" IKEA on kyllä kokoamisen ja mittatarkkuuden suhteen ihan ylivoimainen. Myös ohjeet ovat kaikkein selkeimmät.
Lisäksi, Ikealla on mietitty yksityiskohtia: jos vierekkäin on kaksi reikää, joista toinen on puutapille ja toinen sellaiselle kulmaliitoksissa käytettävälle "ruuville" (en tiedä miksi niitä pitäisi kutsua, sellainen joka ruuvataan toiseen kappaleeseen ja toinen pää menee sitten toisessa kappaleessa olevaan em. reikään, jonka päähän tulee 90 asteen kulmassa osa jolla se lukitaan kiertämällä paikoilleen), niin Ikealla nämä reiät ovat aina sillä tavalla erikokoiset, ettei sitä tappia vahingossakaan saa tungettua väärään reikään. Saksalaisessa versiossa reiät ovat luonnollisesti samankokoiset, joten pitää olla erityisen huolellinen.
Ikean ohjeet ja kokoamisprosessit on ylivoimaisia, vertautuu legoon.
Skaalaeduistahan siinä kai on kyse. Jossain suomipajalla yks insinööri suunnittelee kokoamisohjeet, ja sitten ehkä jopa toinen tyyppi kokoaa ohjeet kivalla layoutilla.
Ikealla on luultavasti rajaton lista tonttuja kokoamassa uusia huonekaluja kameran edessä, ja sitten joku tiimi ettii sieltä paikkoja joissa ne pysähty miettimään tai onnistu lähtemään väärään suuntaan, ja pohtivat mitä voidaan muuttaa seuraavaan iteraatioon.
Ikealla on luultavasti rajaton lista tonttuja kokoamassa uusia huonekaluja kameran edessä, ja sitten joku tiimi ettii sieltä paikkoja joissa ne pysähty miettimään tai onnistu lähtemään väärään suuntaan, ja pohtivat mitä voidaan muuttaa seuraavaan iteraatioon.
Mie soveltuisin kykyjeni puolesta hyvin tontuksi Ikealle. Kasasin jonkun hyllyn itse viimeksi 2000 ja luulen kasanneeni loppuelämän hyllyt. Ellei Ikea tee riittävän hyvää tarjousta.
Alkaa jo mennä ohi aiheen, mutta jos mietitään lausetta "voi käyttötarkoituksensa mukaisessa käytössä roiskua vettä", niin kyllä minusta keittiössä voi. Ei ehkä pitäisi, eikä kovin usein, mutta kyllä voi - ja joskus roiskuukin, ainakin meillä. Toki se pyyhitään aina heti pois, mutta siihenhän tuo normi ei ota kantaa. Joten jos tuota luetaan kuin piru raamattua, niin sitten keittiökin on märkätila. Ja toisaalta esim. tämän Luxemburgin talon kylppärissäkin voi lattialle roiskua vettä, mutta sekin kuivataan melko lailla heti, mutta muuten sen veden pitäisi pysytellä suihkukaapissa, ammeessa, lavuaarissa jne, joten tämä ei lattian osalta ole yhtään sen enempää märkätila kuin keittiökään. Suihkukaapin seinät on sitten eri juttu. Mutta se normeista, se on jo selvinnyt että täällä ne ovat kovasti erilaiset kuin Suomessa. Täällä lähtökohta lienee, että betoni voi kastua, kunhan se pääsee myös kuivumaan.
Mä olen jotenkin ymmärtänyt, että Keski-Euroopassa ei varsinaisesti tunneta märkätilan käsitettä kuten Suomessa, jossa kylpyhuone on tila, jossa vettä suihkutellaan vapaasti seinille ja lattioille. Muualla periaate on juurikin mainitsemasi, että on suihkukaappi, amme tai lavuaari, joissa käytetään vettä, ja vieressä voi olla vaikka lankkulattia. Kyllähän se toimii, jos roiskeet kuivataan heti. Suomalainen tapa rakentaa on enemmän kylpylämäinen. Muualla saatetaan ihmetellä, että miksi sitä vettä pitää voida holvata vapaasti ympäriinsä.
Kiinteistönvälittäjissä on näköjään eroja. Alun perinhän tarkoitus oli lähteä tarjoamaan Suomen kämppäämme vuokralle, mutta ajattelimme kuitenkin kysäistä arvion myös myynnistä. Pyysin siis kolmelta eri välittäjältä (kahden ison ketjun paikallinen toimisto ja kolmas pieni paikallinen yrittäjä, josta aiempaa kokemusta) arvion rakennuksista ja niitä ympäroivästä vajaan hehtaarin määräalasta: pienen paikallisen ja toisen ison ketjun arviot osuivat hyvin lähelle toisiaan. Kolmas (toinen isoista ketjuista) arvioi hinnan n. 15% korkeammalle. Ajattelimme, että jos pienemmät arviot pitävät paikkansa, emme myy, mutta jos muita isompi arvio osuu kohdalleen, voisi myyminen olla vuokrausta parempi vaihtoehto. Sovimme siis isoimman arvion antaneen välittäjän kanssa myyntitoimeksiannosta. Palkkion määrittelimme siten, että jos jäädään arvion alarajalle, on palkkio ketjun normipalkkiota jonkin verran pienempi, mutta jos saadaan hyvä hinta, saa välittäjäkin normaalia hinnastoaan paremman palkkion.
Myynti aloitettiin eräänä lauantaina, hintapyynnöksi sovittiin pari prosenttia arvion ylärajaa korkeampi hinta. Sunnuntaina saatiin ensimmäinen tarjous, joka oli tasan arviohaarukan puolivälistä. Keskiviikkona saatiin toinen tarjous, joka oli tasan pyyntihinta. Sen jälkeen hierottiin jonkin aikaa kuntotarkastusta, sen havaintoja, energiatodistusta yms. Tänään saatiin homma maaliin ja kauppakirja on allekirjoitettu sähköisesti. Enää odotellaan rahojen ilmestymistä tilille. Tosin kaupan jälkeen tehdään vielä salaojien kuvaus, josta maksamme puolet, ja jos jotain korjaustarpeita on, maksamme myös korjauksesta puolet. Kauppa tehtiin tosiaan määräalasta, lohkomiskustannukset maksaa ostaja ja meille jää vielä vajaan kymmenen hehtaarin läntti.
Välittäjän suht reilun palkkion jälkeen käteen jää vielä huomattavasti enemmän kuin mitä muut välittäjät ehdottelivat ensimmäiseksi hintapyynnöksi.
Lähipiirissä tapahtui hiljattain pienellä paikkakunnalla sijainneesta kesämökistä luopuminen. Paikkakunta tonteiltaan halvahko mutta rakennukset selvästi keskimääräistä mökkiä parempia / tyyriimpiä. Kaksi välittäjää antoivat arvionsa noin 5% heitolla toisiinsa. Myyjää eivät arviot oikein lämmittäneet ja kauppasi mökin itse. Kaksikin ostajaehdokasta tarjosi suhteellisen lyhyen ajanjakson kuluttua yli 75% noiden arvioiden keskiarvon.
Tämä ei ollut millään lailla kannanotto Hauturin kauppoihin, ihan vain huomio siitä että etenkin kun myydään mökkiä tai omakotitaloa jolle ei löydy riittävästi riittävän hyviä verrokkeja niin todellakin kannattaa paitsi pyytää useampi arvio myös tarvittaessa kyseenalaistaa annetut arviot jos oma kutitustuntuma hinnasta poikkeaa niistä merkittävästi.
Onnittelut kaupoista! Toki on myös mahdollista, että käyttämäsi välittäjä oli onnellisesti aivan ulapalla markkinasta ja tässä kävi vain tuuri. Itsellä oli vähän samanlainen case muutama vuosi sitten ja päädyin siihen lopputulokseen, että kyse oli puhtaasti sattumasta. Mutta tuurilla ne laivatkin seilaavat, eli onnea.
Rahatkin saapuivat tilille, eli kauppa on tehty, ja omistus- ja hallintaoikeus siirtyneet ostajalle. Nyt pitäisi sitten palstan aihepiirin mukaisesti miettiä mihin rahat sijoitetaan. Ja myös otankin toisessa threadissä käsittelemäni yhtiön sijoitusyhtiökäyttöön vai jätänkö lepäilemään. Nyt kun pelattava kahden eri valtion verottajankin kanssa, niin voi olla että menen helpoimman kautta ja jätän yhtiön lepäilemään ja sijoitan yksityishenkilönä
Käänsin postin Luxemburgista kesäloman ajaksi Suomeen mökille. Eilen tuli Luxemburgin autoliiton jäsenlehti, jossa huomioni kiinnittyi jäsenmäärään: 194000 (maassa, jossa on n. 650000 asukasta). Rupesin miettimään mikä iienee Suomen autoliiton jäsenmäärä, ja googlaamalla löysin tiedon, että alle 100000. Jäin ihmettelemään, että miksi pienien etäisyyksien maassa, jossa joukkoliikennekin on ilmaista, n. 30% asukkaista kuuluu autoliittoon, ja vastaavasti suurien etäisyyksien maassa, jossa kaiken järjen mukaan paljon suurempi osa porukasta on riippuvaisia yksityisautoilusta, alle 2% kuuluu autoliittoon. Toistaiseksi en ole keksinyt selitystä (painovirhettä epäilin hetken, mutta nettisivuilta löytyi sama tieto: https://www.acl.lu/fr-fr/a-propos/qui-sommes-nous)
Lisää terveydenhuollosta. Hauturska kävi lääkärissä, joka määräsi kaikkiaan 28 erilaista veri- ja virtsakoetta otettavaksi. Kun kokeet oli otettu ja analysoitu, tuli ohje miten tulokset pääsee näkemään netin kautta. Labran sivuilta pystyi sitten myös lataamaan nelisivuisen varsin seikkaperäisen PDF:n tuloksista, ja ne lähetettiin myös suoraan hoitavalle lääkärille.
Kokeista tuli sittemin yksityiseltä laboratoriolta lasku, jonka loppusumma oli n. 160€. Laskussa luki "not reimbursed by the CNS". Oletin, että tämä tarkoittaa, että tuo 160,- oli itse maksettavaksi jäävä osuus, mutta koska en ollut varma, laitoin sähköpostia ja kysyin. Kuulemma heillä ei ollut ollut tietoa että hauturska kuuluu CNS:n sosiaaliturvaan, joten he olivat laittaneet laskun hänelle. Lupasivat lähettää laskun CNS:lle. 160,- olisi siis ollut 28 labrakokeen kokonaiskustannus ilman korvauksia.
Vilkaisin pikaisesti Mehiläisen labrakokeiden hinnastoa. Esim. ALAT ja GT maksavat siellä reilun kolmekymppiä/koe, Luxemburgilainen labra olisi laskuttanut 2,20/koe (joka oli muuten kaikkiaan 16 eri kokeen yksikköhinta). Ferritiini on kalliimpi, Luxemburgissa 7,85, Mehiläisellä 56,80. Kallein oli D-vitamiini, 16,64 vs 82,40. Mehiläisellä on toki pakettihintoja, joten kyllä tuon koko revohkan olisi varmaan sielläkin jollain viidellä sadalla - tonnilla (toimistomaksuineen jne) saattanut saada.
Sinänsä tietysti sama mitä labrakokeet maksavat, jos CNS korvaa koko roskan, mutta jotenkin noin suuret hintaerot silti hieman ihmetyttävät.
Sinänsä tietysti sama mitä labrakokeet maksavat, jos CNS korvaa koko roskan, mutta jotenkin noin suuret hintaerot silti hieman ihmetyttävät.
Kilpailun puutetta. Olen taivastellut yksityisen puolen hintoja jo aika pitkään ja odottanut jonkun rymistelevän markkinoille hinta edellä. Mutta mitä ilmeisimmin vallihaudat ovat kohtuullisen syviä.
Kilpailun puutetta. Olen taivastellut yksityisen puolen hintoja jo aika pitkään ja odottanut jonkun rymistelevän markkinoille hinta edellä. Mutta mitä ilmeisimmin vallihaudat ovat kohtuullisen syviä.
Suomalaisen vallihaudan nimi on lääkäripula. Jos/kun lääkäreitä, lääkäriliiton onnistuneen lobbauksen seurauksena, jatkuvasti koulutetaan 20-30% tarvetta vähemmän on aika haastava rymistellä hinta edellä. Aina toki voi viilata muita komponentteja, mutta tähän se viimeinen rutistus väistämättä kaatuisi.
Vilkaisin pikaisesti Mehiläisen labrakokeiden hinnastoa. Esim. ALAT ja GT maksavat siellä reilun kolmekymppiä/koe, Luxemburgilainen labra olisi laskuttanut 2,20/koe (joka oli muuten kaikkiaan 16 eri kokeen yksikköhinta). Ferritiini on kalliimpi, Luxemburgissa 7,85, Mehiläisellä 56,80. Kallein oli D-vitamiini, 16,64 vs 82,40. Mehiläisellä on toki pakettihintoja, joten kyllä tuon koko revohkan olisi varmaan sielläkin jollain viidellä sadalla - tonnilla (toimistomaksuineen jne) saattanut saada.
Jos Suomessa joutuu itse maksamaan labrakokeet (tai magneettikuvaukset ym.), niin Synlab lienee edullisin. Eivät toki ole edes samalla hehtaarilla Luxemburgin kanssa, mutta pesevät isot yksityiset. Lähetteellä ovat muutaman euron edullisemmat ja paketteja löytyy myös.
Alat: 13,80
Ferritiini: 26,50
D-vitamiini: 46,50
Muutama vuosi sitten eräs Mehiläisen lääkäri neuvoi hankkimaan labrakokeet Synlabilta, kun ovat siellä edullisempia .
