Tekoäly

Tämä on kyllä mielenkiintoinen aihe, joka tuli itselle vastaan Hawkingin kirjassa. Enemmän tulee mieleen negatiivisia ajatuksia tekoälystä, koska uskon että ihminen on juuri niin tyhmä että mahdollisesti keksii ja rakentaa itse sen ainoan asian joka voi syrjäyttää meidät pois ravintoketjun huipulta. Erityisesti maat jossa resursseja ja tietoa on tarpeeksi, mutta ovat diktaattorin alaisuudessa, ovat aika pelottava ajatus siitä mitä mahdetaan kehitellä. Esim. Kiinahan on ihan järkyttävä maa. Jos siihen joskus tullaan, että kyseinen maa on oikeasti maailman mahtavin maa, niin kusessa ollaan. Ilman jenkkejä Taiwan ja ties ketkä muut olis jo Kiinan lipun alla.

Pessimistinä toivon että tekoälyn kehitys jostain syystä x hidastuisi pahasti ja pääsen jo mullan alle ennen kuin maailma muuttuu liikaa. Tai voihan olla että ihmiset yllättää mut positiivisesti. 

hasselhoffi kirjoitti:

Uskon että ihminen on juuri niin tyhmä että mahdollisesti keksii ja rakentaa itse sen ainoan asian joka voi syrjäyttää meidät pois ravintoketjun huipulta. Erityisesti maat jossa resursseja ja tietoa on tarpeeksi, mutta ovat diktaattorin alaisuudessa, ovat aika pelottava ajatus siitä mitä mahdetaan kehitellä. Esim. Kiinahan on ihan järkyttävä maa.

Minusta jopa toiveita herättävä skenaario ottaen huomioon miten dorkasti ihminen siellä ravintoketjun huipulla on käyttäytynyt ja käyttäytyy. Kiinasta ja muista diktatuureista samaa mieltä.

En ole ikinä uskonut puheisiin, että tekoäly yhtäkkiä hyppäisi olemaan. Toinen tekoälystä puhuttaessa oleva outous, on tietoisuus ja pelko siitä, että kun AI saavuttaa tietoisuuden, niin se on seuraavana päivänä älyllisesti sillä tasolla, että voi alkaa vaikka Skynetiksi. En myöskään näe tekoälykehitystä laskentateho-ongelmana, vaan softaongelmana.

Nyt kehittyneimmätkin tekoälyt ovat todella alkeellisia - liekö edes koiran tasolla? Toki ne pystyvät rajatussa ympäristössä suorittamaan ja optimoimaan automatiikkaa ihan absurdille tasolle, tai murskaamaan numeroita. Mutta ollakseen tekoäly, pitäisi pystyä hahmottamaam abstrakteja asioita ja oppia imemään tietoa ympäröivästä maailmasta ilman tarkkaan rajattuja sääntöjä ja tässä asiassa ollaan vielä aika lähtöruudussa.

Ja tosiaan tämä ei ole laskentateho-ongelma. Jos olisi, niin nyt olisi algoritmeja, jotka ovat viisaita, mutta hitaita. Todellisuus on enemmänkin tyhmä, mutta nopea. Eli hyvä algoritmi liian vähäisellä laskentateholla voisi vaikkapa keskustella, mutta sillä voisi mennä vaikka viikko muotoilla vastaus johonkin. Nyt "AI:lla" riittää laskentatehoa keskustelemaan vaikka miljoonan ihmisen kanssa yhtäaikaa, mutta se ei ole keskustelua, vaan hyvin rajatuin lainalaisuuksin avulla sopivien lauseiden etsimistä valtavasta tietopankista, internetistä.

Uskon, että nykytasolta vaikkapa koiran tasoisen algoritmin tekeminen on suunnaton haaste. Uskon myös, että koirasta delfiiniksi on edelleen suunnaton haaste - ja delfiinit on muuten tietoisia, mutta eivät ihmisen mittapuulla erityisen fiksuja. Edelleen delfiinistä ihmisen tasoiseksi ja yli, on suunnaton haaste. Eli luulen, että AI:n etiikkaa ehditään miettiä vielä noissa väleissä ja silloin on jo ehkä vähän osviittaa, että mitä se tarkoittaa.

Vielä yksi ajatus AI:hin liittyen on, että tunteiden määritelmä lienee aika haastava, mutta ne ovat paljon yksinkertaisempia, kuin analyyttinen ajattelukyky. Paljon ihmistä yksinkertsisemmat aivot kykenevät jo kohtuu monimutkaisiin tunteisiin ja yksinkertaisempiin tunteisiin todella yksinkertaiset aivot - yksinkertaisuus on toki suhteellista, mutta kuitenkin. Tämän takia luulen, että on helpompi koodata softa, jolla on tunteet, kuin jolla on kyky analyyttiseen ajatteluun. Luulen edelleen, että AI:lle koodataan jossain vaiheessa tunteet, jotka ohjaavat sen oppimisprosessia.

Disklaimerina en ole mitenkään kovin itsevarma, että olisin juuri missään näistä väitteistä oikeassa, mutta tämän hetken tietojen valossa pidän näitä todennäköisimpinä asioina.

mskomu kirjoitti:

Nyt kehittyneimmätkin tekoälyt ovat todella alkeellisia - liekö edes koiran tasolla?

Jaa, kuulostaa hieman erikoiselta väitteeltä. Toki koira osaa (osin jo käsittämättömän hajuaistinsa takia) paljon asioita, joita tekoäly tuskin koskaan hallitsee, mutta kyllähän tekoälykin nyt hallitsee huomattavan monimutkaisia asioita.

Tai ehkä meillä on vain erilainen määritelmä tekoälylle.

No muutama asia mitä kannattaa pohtia. Stephen Hawking, kukaan järkevä ihminen ei varmaan kyseenalaista hänen älykkyyttään, oli huolissaan asiasta joten uhka lienee edes jossain määrin todellinen.

Ja mielestäni et ymmärrä isompaa kuvaa tai sitä tekoälyn potentiaalia kehittyä. Tai sitten et vain usko siihen yhtään niin että jaksaisit edes leikkiä ajatuksella. Leikitään silti että se saavuttaa tietoisuuden ja on tosiaan nyt sillä hetkellä jossain tulevaisuudessa maailman tehokkain laskukone(prosessori) maailmassa. Se ei tarvii mitään päivää alkaakseen skynetiksi vaan se on sitä heti. Jos kone on verkossa niin sillä on yhteys kaikkiin koneisiin jotka on myös verkossa ja myös niihin jotka eivät ole suoraan verkossa mutta ovat edes jossain yhteydessä verkossa olevaan koneeseen. F-Securen Hyppösen kirjassa tuo on hyvin kerrottu. Siis miten koneet ovat haavoittuvaisia kunhan löytyy jokin reitti internettiin.

Toki ei se tarkoita että tekoälyn agendalla on heti tuhota ihmiset. Mutta sillä olisi kaikki tieto saatavilla mitä internetistä löytyy ja enemmän. Ja oman koodinsa se voi kopioda viruksen tavoin kaikkialle joten alkuperäisen tekeleen sammutus ei auta enää.

Olen myös melko varma että sinä ja minä ei todellakaan tiedetä mitä kaikkea tekoäly osaa tai ei osaa tänä päivänä. Suljettujen ovien takana voi tapahtua jo ties ja mitä. Yleisesti ottaen tekniikassa tavan kansalle uudet tuotteet on keskitty oikeasti jo 10v sitten, mutta se ottaa aikansa saada ne markkinoille koko maailmalle.

Skynetit ymv. vaatisivat, että AI kykenee oppimaan asioita käytännössä avoimessa ympäristössä. Tällä hetkellä AI ei kykene käytännössä lainkaan moiseen, siksi totesin, että ei olla vielä koiran tasolla tässä.

Suljetussa ympäristössä, kuten vaikka shakissa, AI on täysin ylivertainen, koska AI:n saama informaatio on hyvin säännönmukaista ja rajattua, jonka lisäksi voidaan hyvin helposti määritellä tavoitteet ja että oliko joku siirto tai lopputulos parempi vai huonompi. Tällainen ei vain ole mahdollista rajoittamattomammassa ympäristössä.

Koira kykenee toimimaan rajoittamattomassa ympäristössä, vaikka sen kapasiteetti omaksua tietoa tai "laskentateho" on mitätön verrattuna tietokoneeseen. Uskon, että ensimmäiset kunnolliset tekoälyt tulevat olemaan biologisten älyjen matkimista, joka taas nähdäkseni vaatisi paljon yksityiskohtaisemman ymmärryksen siitä, miten aivot toimivat. Toki on mahdollista, että äly onnistutaan koodaamaan eri tavalla, mutta en henk. koht. usko, että siinä onnistutaan ilman, että ensin olisi päästy aika pitkälle matkimalla aivoja.

En väitä, etteikö tekoäly voisi olla uhka, vaan että uhka-tasoinen tekoäly on vielä hyvin,  hyvin kaukana ja sen tason tekoälystä ehditään oppia paljon, kun ollaan otettu muutamia askelia sitä kohti. Mun nähdäkseni ollaan vielä aika lailla lähtöruudussa.

Edit. Lisätään vielä tietoisuuden saavuttamisesta. Delfiini on tietoinen. Jos laitettaisiin "delfiinin äly" pyörimään todella tehokkaaseen tietokoneeseen. Sanotaan, että sen laskentateho kykenisi vaikkapa miljoonakertaiseen nopeuteen, eli systeemi kykenisi sekunnissa tekemään sen, mitä delfiini miljoonassa. Kuinka kauan menisi, että tämä supertehokas delfiini koodaisi itseään fiksumman algoritmin? Tän takia en pidä juuri tietoisuutta kriittisenä asiana, vaan oppimiskykyä tai analyyttista ajattelua.

Olet oikeassa että ihmisaivoja ei osata koodata vielä, koska niiden toimintaa ei edes kokonaan ymmärretä. Mutta ehkä meillä on eri näkemys siitä kuinka kaukana se uhkatasoinen tekoäly on. Jos Mooren laki pitää edes melkein paikkansa tulevaisuudessakin, niin meillä on 20 vuoden päästä jo aika hirmuisia tietokoneita olemassa. Sama 20v tutkimusta ihmisaivoista ja koodin kirjoittelua niin saa nähä missä mennään.

Itse ajattelen tietoisuutta käsitteenä johon sisältyy oppimiskyky ja äly ylipäänsä. Tietoisuus itsestä pakostikin vaatii analyyttista ajattelua. Ja olet asian ytimessä, siinä ei menisi kauan kuin superdelfiini tekisi sen. Ja sama rumba jatkuisi vaan kun seuraava superdelfiini koodaisi taas vähän itseään fiksumman..

Näyttää, että ymmärrämme muutamia käsitteitä vähän eri tavalla. Aika yleinen haaste, niin palaan tähän. Määrittelin tässä tietoisuuden sillä tasolla, miten se häilyvästi määritellään eliöille. Eli jos kykenee tunnistamaan oman kuvansa peilistä, niin on tietoinen itsestään. Pieni vähemmistö eläimistä on, mutta lukumääräisesti kuitenkin moni. Tällä määritelmällä tietoisuus ei vaadi kykyä analyyttiseen ajatteluun ja mm. delfiini on tietoinen, vaikkei erityisen viisas verrattuna ihmiseen tai uhkatasoiseen tekoälyyn. Oppimiseen kykenevä tekoäly olisi sitten ihan eri tason ihme ja sellainen kykenisi varmasti kuvatunlaisiin harppauksiin.

Olen myös eri mieltä siitä, mitä ylivertaisella laskentateholla varustettu delfiini saisi aikaan. En näe, että se koodaisi itsestään fiksumpaa algoritmia missään ajassa, koska ei taida ylipäänsä kyetä oppimaan koodausta. Toki delfiinin tasosta voisi kehittyä vaikka minne, mutta se vaatisi nähdäkseni niin fiksua algoritmia (sama kuin yllä), että se osaa kehittää itseään fundamentilla tasolla, johon ymmärtääkseni ei vielä pystytä.

20v aivotutkimusta voi tuoda läpimurtoja tekoälyn kehittymiseen, sitä en epäile. Mooren laki koskee laskentatehoa, ja en tosiaan pidä sitä rajoittavana tekijänä.

Edit. Lisätään vielä jälkikäteen, että en siis usko AI:n putkahtavan mistään yhtäkkiä tai lyhyellä varoajalla. Uskon, että kehitys tulee muistuttamaan enemmän vaikkapa Boston Dynamicsia, eli he ovat tehneet todella hienoja robotteja, jotka osaavat kahdella jalalla juosta, hyppiä voltteja, kiivetä esteiden yli, nostaa esineitä ja korjata tasapainon, jos joku tönäisee. Mutta nämähän eivät tulleet mitenkään yhtäkkiä, vaan monta vuotta saatiin seurata, kun sieltä tuli erilaisia protoja, jotka olivat toki jo silloin todella edistyneitä, niin nykytasoon tai minkään biologisen olennon liikkumiskykyyn verrattuna todella alkeellisia. En usko, että tekoälykehitys on tässä mielessä erilaista, vaan uskon, että ensin alkaa tulemaan hyvin alkeellisia ja sitten aina seuraava sukupolvi on hieman viisaampi, mutta niissä saattaa mennä vuosia välissä. Kun ollaan jossain vaikka kolmannen sukupolven kohdalla menossa, niin ehkä sitten ymmärretään niitä niin paljon paremmin, että erilaiset Skynet-keskustelut ovat hedelmällisempiä.

Että AI olisi niin fiksu, että kykenisi itsenäisesti tekemään uuden sukupolven itsestään, niin nähdäkseni se vaatii jotain kymmennen tai sadannen polven ihmiskehitteistä AI:ta, eli ei tule ihan puskista. Lisäksi näkisin, että ollaan vielä menossa ensimmäisessä generaatiossa tai ehkä sitäkään ei ole oikein vielä tehty. Mun mielestä vaikkapa ChatGPT ei ole tekoäly. Se on todella edistyksellinen, mullistava, hyödyllinen ja olin äimän käkenä, kun sen näin, mutta kaikesta tästä huolimatta se on mielestäni todella hieno hakukone, eikä tekoäly. Tämä käy ilmi vaikkapa siitä, miten helposti sen saa "puhuttua pussiin", koska sillä ei ole minkäänlaista ymmärrystä siitä, mitä se sanoo tai mistä puhutaan. Se on todella hienostunut systeemi poimimaan saadusta syötteestä avainsanoja ja tekemään hakuja niiden sanojen perusteella. Mielestäni tämä ei ole älyä ja siksi en pidä sitä tekoälynä, vaan automaationa.

No joo en minäkään nyt ajattele että delfiinin aivoilla olisi kykyä koodata mitään fiksua(tai mitään), sikäli oli aika huonosti kirjoitettu minulta. Lähinnä pointti oli että kun tarpeeksi monimutkianen ja enemmän ihmisaivoja vastaava tekoäly joskus saadaan aikaiseksi, niin sillä on paljon vähemmän rajoitteita kehittyä kuin ihmisellä. Kuten myös totesit.

Chatgpt:tä tuskin voi kutsua vielä tekoälyksi, mutta on se jo ällistyttävän hyvä hakukone tai automaatio. Osaa yhdistellä asioita ja ei lainaa suoraan vastauksia muiden teksteistä eli osaa tuottaa omaa sisältöä. Mutta varsinaista älyähän tuo ei vielä osoita.

https://bigthink.com/the-future/chatgpt-microbiology-quiz-aced/ - 5. kysymys on kyllä aika hyvä suoritus jo. Opettajilla tiedossa päänvaivaa kun nykyään niin paljon voi suorittaa etänä...

Olen samaa mieltä että aikaa menee vielä melko paljon ennen kuin mahdollinen uhka on todellinen ja se ei tule puskista. Pelkään vain että ihmiset eivät suhtaudu silloinkaan tarpeeksi vakavasti siihen tai heitä ajaa sellainen kunnianhimo tai ahneus että ajaa varoitusten ohi.

En silti ymmärrä, miten koiran ympäristö olisi (periaatteen tasolla) jotenkin erityisen rajoittamaton robottiin verrattuna.

Koiralla on tietty kyky fyysiseen liikkeeseen, sekä hahmon-, äänen ja hajuntunnistukseen. Sen lisäksi siinä on sisäänrakennettu motivaatiomekanismi (tai oikeastaan kaksi: ruoan ja suvunjatkamisen tarpeet ja tylsinä hetkinä mahdollisimman paljon rapsutuksia), joka aika pitkälti määrittävät mitä se päättää tehdä. Ihan hyvin voisimme luoda kehittyneen siivousrobotin, jonka saisi koulutettua kuljeskelemaan vierellämme lenkillä jos meillä (tai muuten ympäröivällä maailmalla) olisi tapa palkita sitä halutunkaltaisesta käytöksestä. Sitten jos unohtaisimme sulkea ulko-oven, se saattaisi vahingossa karata ja sopeutua parhaan kykynsä mukaan johonkin muuhun ympäristöön. On ainoastaan yksityiskohtien hiomisesta kiinni, miten lähelle koiraa nykytekniikalla päästään ja milloin, mutta tuo suljettu/rajoittamaton ympäristö -jaottelu ei ole minusta niin olennainen, koska käytännössä jokainen ympäristö on tavalla tai toisella rajoitettu. Jos emme opettaisi tietokonetta pelaamaan shakkia digitaalisessa ympäristössä vaan ns fyysisillä nappuloilla jonkinlaisten robottikäsien avulla ja antaisimmekin sille shakissa voittamisen sijasta tehtäväksi ansaita mahdollisimman paljon rahaa jossain puistossa ns shakki-"hustlerina" ja antaisimme sille kyvyn viihdyttää eteen istuvaa pelaajaa hakemalla jotain small talkia/banteria tietokannasta, ympäristö olisi edelleen hyvin suljettu. Mutta missä vaiheessa se sitten muuttuisi rajoittamattomaksi? 

Jokainen toimiva älyhän tarvii jonkinlaisen motivaation jolla kohdistaa fokus. Ja se tulee tavalla tai toisella aina siltä instanssilta, joka kyseisen älyn on suunnitellut. Mutta siinä vaiheessa kun olet sen itse suunnitellut, se ei enää vaikutakaan älykkyydeltä vaan automaatiolta. Koira vaikuttaa tietokonetta älykkäämmältä koska emme ymmärrä sen aivojen toimintaa kovin yksityiskohtaisella tasolla, mutta niin kauan kuin käytännössä kykenemme luomaan tismalleen koiran kaltaisen olennon, onko se sen vähemmän älykäs? 

Mitä sitten näihin itse itsestään aina fiksumman version iteroiviin algoritmeihin sun muihin tulee, niin onko se kirkossa kuulutettu että älykkyys edes on sellainen asia, jonka on mahdollista kehittyä ns "loputtomasti"? Maailmassa on fyysisiä rajoitteita ja ehkä tieteenala vain on niin nuori että kaikki näyttää juuri nyt mahdolliselta. 

En ole asiantuntija, mutta tällaista tuli nyt kunminkin mieleen.

mskomu kirjoitti:

Ja tosiaan tämä ei ole laskentateho-ongelma. Jos olisi, niin nyt olisi algoritmeja, jotka ovat viisaita, mutta hitaita. Todellisuus on enemmänkin tyhmä, mutta nopea. Eli hyvä algoritmi liian vähäisellä laskentateholla voisi vaikkapa keskustella, mutta sillä voisi mennä vaikka viikko muotoilla vastaus johonkin.

Päätelmäsi on järkevä. On loogista ajatella, että tulevaisuuden 100x tehokkaampaa tietokonetta voi simuloida tänään odotttamalla 100x kauemmin.

Laskentatehon ja tekoälymallien älykkyys ovat kuitenkin toisenlaisessa riippuvuussuhteessa.

Modernit tekoälymallit koulutetaan pitkillä ajoilla, jotka voivat kestää viikkoja tai kuukausia. Kun koulutus on lopulta valmis, malli antaa vastauksia millisekunneissa, eikä 100x odottelu paranna vastausten laatua.

Koulutusvaihe on kuitenkin se missä kehitys kehittyy ja 100x lisätehoa kuukauden kestävään koulutusajoon tuottaa älykkäämmän mallin, vaikka algoritmi pysyy samana.

Perustelusi sille, että kyseessä ei olisi laskentateho-ongelma, ei mielestäni pidä kiistattomasti paikkaansa.

Kirjoitetaan lyhyesti omia näkemyksiä auki, jotta voin naureskella taas muutaman vuoden päästä typeryyttäni.

Viisi vuotta sitten menin tekoälybusinekseen töihin koodariksi. Vaikka työskentelin alalla, olin melkoinen bear. En uskonut AGIn tulevan vuosikymmeniin, ja nauratti kun pelättiin mallien "karkaavan labrasta".

Sitten tuli 2022.

Generatiiviset mallit tekstille, kuvalle, äänelle ja videolle muuttuivat aivan levottomiksi ja se mikä lopulta avasi silmäni oli GitHub:n Copilot, joka koodasi puolestani. Koekäytettyäni sitä syksyllä, tiesin about vartissa että nyt ollaan jännän äärellä. Muutama kuukausi myöhemmin ChatGPT sinetöi fiilikset. Olen räplännyt  neljännesvuosisadan työkseni teknologiaa ja en muista kokeneeni vastaavaa.

Flippasin siltä istumalta bulliksi.

Olin toki alusta asti long run bullina. Midjourneyn, Copilotin ja ChatGPT:n kyvykkyys oli minusta vain ajan kysymys. Se missä meni täysin pieleen oli ajoitus. Ihan rehellisesti ajattelin tälläisten tuotteiden lanseeraavan seuraavalla vuosikymmennellä. Jälkikäteen kaikki on toki kirkasta ja vaikka leikin aikanaan mm. Googlen DeepDreamilla ja GPT:n eri versioilla, ne tuntuivat silloin vain hassuilta leluilta.

On ihan fakta, että ChatGPT on vain iso kielimalli, joka arvailee lauseen seuraavaa sanaa, eikä sillä ei ole välttämättä mitään tekemistä esimerkiksi ihmisaivojen toiminnan kanssa. En kuitenkaan pitäisi mitenkään poissuljettuna, että myöhemmin selviää sen "Transformer" rakenteen olevan läheistä sukua aivojemme biologisen toiminnan kanssa. Tästähän ei ole alkuunkaan todisteita, koska aivojen toiminta on täys mysteeri, mutta on pakko myöntää sen olevan tänään paljon todennäköisempää kuin vuosi sitten. Jos GPT-4 on puoletkaan niin hyvä kuin hypetetään, on vähintäänkin pakko tarkastella sitä mahdollisuutta, että aivomme eivät ehkä olekkaan kovin monimutkainen kapistus.

Nyt uskon, että AGI tulee melko pian (riippuu toki määritelmästä). Arvaan, että 10v päästä on malli joka pystyy toimimaan digitaalisessa ympäristössä about kuten ihminen. En lähde arvailemaan mitä se maksaa, missä se pyörii ja kuka sitä saa käyttää. En oikeastaan tiedä olenko tässä mielellään oikeassa vai väärässä. Diggaan teknologiasta, mutta yhteiskunnan puolesta olen huolissaan.

Sitä, että tekoäly karkaa labrasta ja muuttuu yhdessä illassa Skynetiksi, en pelkää edelleenkään. Tekoälyt ovat meitä vikkelämpiä suorittamaan, mutta oppimisessa ovat verkkaisia. Meillä on itseoppivia algoritmeja, mutta ne vaativat rajusti tehoa. Jonkinlainen hallitsematon älyräjähdys vaatisi  exponentaalisesti kasvavan määrän energiaa ja laskentatehoa. En oikein osaa kuvitella tätä ainakaan tämän päivän infralla.

Viimeisien vuosisatojen aikana ihmiset ovat olleet lähes aina sitä mieltä, että juuri nyt eletään täysin poikkeuksellisia aikoja ja dystopia on aivan nurkan takana. Tämä bias on syytä ottaa huomioon kun mehustelee tulevaisuutta. Luulen, että asiat suttaantuvat lopulta ihan hyvin. Saamme varmasti kuitenkin kokea jännittävän shown ja suosittelen ottamaan tekoälyn mukaan arkeen jos siihen on mahdollisuus, ettei täysin tipu kärryiltä.

Toivotaan parasta ja varaudutaan pahimpaan.

EDIT: Koska tämä on sijoitusfoorumi, ennustan myös aivan pöyristyttävää tekoälykuplaa tulevina vuosina. Tämä ei ole sijoitussuositus.

keely kirjoitti:

EDIT: Koska tämä on sijoitusfoorumi, ennustan myös aivan pöyristyttävää tekoälykuplaa tulevina vuosina. Tämä ei ole sijoitussuositus.

Tästä on kyllä vahvat merkit ilmassa. Toisaalta nyt todella tehdään hyvinkin edistyksellisiä tekoälysovelluksia ja toisaalta vaikuttaa että uutisoinnissa otsikoidaan tekoälyksi paljon myös sellaista joka ei välttämättä tuota määrettä täytä, eli termi tekoäly on kuumaa kamaa kuten vaikka wap it-kuplan aikaan.      

keely kirjoitti:

En oikein osaa kuvitella tätä ainakaan tämän päivän infralla.

En tiedä mitä pitäisi kuvitella, mutta infrassakin saatetaan tulla näkemään melkoisia muutoksia ehkä jo melko lähiaikoina, kun kvanttitietokoneet saadaan arkipäiväisiksi.

Tekoälykupla pullistuu, mutta tosiaan raja "algoritmin" ja "koneoppimisen" ja "tekoälyn" välillä riippuu ihan kertojasta. Myyntikalvoilla kaikki yksinkertaiset säännölliset lausekkeetkin on "tekoälyä", koska se myy.

Sijoituskohteeksi kelpaavia en ole juuri nähnyt, paitsi vakiintuneita firmoja. Cisco, Microsoft, Google yms. isot ovat jo pelissä mukana ja se on niille tulevaisuuden kannalta välttämätön panostus. 

Hyvää keskustelua ja täytyy heti päivittää omia tietoja. En ollut tietoinen, että laskentatehon kanssa on tarkkaa algoritmin opettamisvaiheessa. Pitäisi muutenkin lukea kirja tai pari tekoälystä ja neuroverkoista. Onko kellään mitään hyviä suosituksia? Kiinnostaa siis nimenomaan sellainen, missä käydään läpi toimintaa, eikä sellainen, missä visioidaan, että mitä kaikkea tulevaisuudessa voidaan tehdä niiden avulla.

Ja en siis itse usko, että ihmisen aivoissa olisi mitään niin fundamentaalisesti mullistavaa, etteikö sitä pystyttäisi toteuttamaan tekoälyllä. Olen siis ollut skeptinen lähinnä aikataulun suhteen, ja sitten ehkä vähän väärässä käsityksessä sen suhteen, että mikä on pullonkaulana. Aivothan sinällään ovat hyvinkin yksinkertainen kapistus nyky-ymmärryksen valossa. Vähän kärjistäen ja muistin varassa, mutta neuronin yhteys toiseen voi olla joko aktivoiva tai inhibitoiva (oliko riippuen siitä, että mihin kohtaan kiinnittyy vai erilaisia hermosoluja). Kun neuroni aktivoituu, niin siihen yhteydessä oleva neuroni aktivoituu tietyllä todennäköisyydellä. Aktivoituneen neuronin aktivoitumiskynnys laskee joksikin aikaa, eli todennäköisyys kasvaa, ja sitten se palautuu hiljalleen perustasolleen. Hermosoluja kasvaa lisää näennäisen satunnaisesti ja niitä kuolee pois tai ne vahvistuvat riippuen siitä, miten usein ovat aktivoituneet menneisyydessä.

Muistot, persoonallisuus ja kaikki muukin on sitten vain erilaisia yhdistelmiä eri hermosolujen aktivoitumisia. Ei sen monimutkaisempaa, joskin noiden solujen määrä aivoissa on vajaa 100 miljardia ja arvio hermosolujen välisten kytkentöjen määrästä on luokkaa 1000-kertainen. Parhaimmissa kuluttajatason prosessoreissa taitaa olla samaa luokkaa transistoreja, kuin aivoissa hermosoluja. Prossuissa vaan signaalin etenemisnopeus on vähän toista luokkaa, joten niitä saadaan kytkettyä paljon samaan kokonaisuuteen ja kellotaajuus on ihan eri sfääreissä. Hermosolut tosin ovat monimutkaisempia ja monikäyttöisempiä(?) kokonaisuuksia, kuin yksi transistori ja aivoissa pyörivä "softa" lienee aika edistyksellinen.

mskomu kirjoitti:

Hyvää keskustelua ja täytyy heti päivittää omia tietoja. En ollut tietoinen, että laskentatehon kanssa on tarkkaa algoritmin opettamisvaiheessa. Pitäisi muutenkin lukea kirja tai pari tekoälystä ja neuroverkoista. Onko kellään mitään hyviä suosituksia? Kiinnostaa siis nimenomaan sellainen, missä käydään läpi toimintaa, eikä sellainen, missä visioidaan, että mitä kaikkea tulevaisuudessa voidaan tehdä niiden avulla.

Mielestäni perusteista saa käsityksen avoimella tekoälykurssilla:

www.elementsofai.com

Ja ainakin kielivaihtoehtoja riittää :) siis esityskieliä.

mskomu kirjoitti:

Ja en siis itse usko, että ihmisen aivoissa olisi mitään niin fundamentaalisesti mullistavaa, etteikö sitä pystyttäisi toteuttamaan tekoälyllä. Olen siis ollut skeptinen lähinnä aikataulun suhteen, ja sitten ehkä vähän väärässä käsityksessä sen suhteen, että mikä on pullonkaulana. Aivothan sinällään ovat hyvinkin yksinkertainen kapistus nyky-ymmärryksen valossa.  

Tekoälyhän voi toimia aivan eri periaatteella kuin aivot, eikä meidän välttämättä kannata emuloida ihmisaivojen toimintaa. 

Aivot eivät ole sikäli lainkaan yksinkertainen kapistus, että emme esimerkiksi tiedä miten tietoisuus syntyy. Onko se emergentti ominaisuus kun aivot ovat tarpeeksi tehokkaat? Jos voisimme geenimanipuloida eläimistä älykkäämpiä, tulisiko niillekin samankaltainen tietoisuus itsestään suhteessa ympäröivään todellisuuteen ja korkeamman tason ajattelua automaattisesti? Emme tiedä. 

Emme tiedä miksi jotkut koomapotilaat heräävät spontaanisti ja toisilla aivot ovat unten mailla pysyvästi. Emme osaa parantaa ahdistusta, masennusta tai monia muitakaan psyykkisiä ongelmia. Potilasta voidaan auttaa itse löytämään ratkaisuja, mutta se mikä toimii yhdellä ei toimikaan toisella. 

Psykologia ei osaa edellenkään selittää ihmisten käyttäytymistä tai ennustaa sitä kaikissa tilanteissa.

Pullonkaula ei välttämättä ole prosessointiteho, tai ainakaan se ei ole sitä kohta. Mutta on erittäin epäselvää mitä tapahtuu jos saadaan ns. AGI (Artificial General Intelligence) luotua. Millainen tietoisuus, moraalikäsitys ja tavoitteet sillä on? Kun ihmisiä ajaa seksuaalivietti ja muut primitiiviset vietit niin mikä tekoälyä ajaa ja motivoi?

En ole lainkaan varma pitäisikö meidän edes yrittää luoda tällaista tekoälyä ennen kuin olemme pohtineet asiaa kunnolla. Atomipommia kehiteltiin, koska voitiin ja sota oli menossa, mutta tuliko maailmasta kokonaisuudessaan parempi paikka? Nyt naapurissa on hullu kaljupää, jota ei voida laittaa kuriin kun sillä on ydinaseita koko maapallon tuhoamiseksi. AGI on paljon kovempi juttu kuin atomipommi jos sellainen luodaan ja päästetään irti. 

Meuro kirjoitti:

Aika villiä, jos toimii näin:

No mietipä vähän, että toimiiko. Kuvaamalla voit saada pulssin, AI:ta tai ei, kaikki muu on aivan arvailua.

Meuro kirjoitti:

Aika villiä, jos toimii näin:







"Introducing groundbreaking bloodless blood tests! Measure hemoglobin, hemoglobin A1C, and cholesterol total (under research) using a smartphone or laptop camera. Nine additional blood tests coming soon"







"Binah.ai’s contactless blood pressure monitoring technology extracts blood pressure using an optical technique called remote photoplethysmography (rPPG), which analyzes light that reflects off exposed skin on a human face. The technology uses advanced AI and deep learning algorithms, including computer vision technology and signal processing."







https://www.binah.ai/#

Vielä astetta kovempi kun Theranos 😂 juu en usko. 

Hynägrande kirjoitti:

En ole lainkaan varma pitäisikö meidän edes yrittää luoda tällaista tekoälyä ennen kuin olemme pohtineet asiaa kunnolla. Atomipommia kehiteltiin, koska voitiin ja sota oli menossa, mutta tuliko maailmasta kokonaisuudessaan parempi paikka? Nyt naapurissa on hullu kaljupää, jota ei voida laittaa kuriin kun sillä on ydinaseita koko maapallon tuhoamiseksi. AGI on paljon kovempi juttu kuin atomipommi jos sellainen luodaan ja päästetään irti. 

 

Niin, paha sanoa varmaksi. Mutta on myös täysin mahdollista että atomipommin olemassaolo on tehnyt maailmasta paremman ja rauhallisemman paikan. Jos niitä ei olisi olemassa, voi olla että WW3 ja WW4 olisi jo käyty. Tätä mieltä ainakin jotkut historioitsijat. Kukaan ei toki voi tietää. 

Toki ne on siitä julkeita vehkeitä, että väärissä käsissä tekevät aivan uskomatonta tuhoa... 

Artsipappa kirjoitti:

Hynägrande kirjoitti:

En ole lainkaan varma pitäisikö meidän edes yrittää luoda tällaista tekoälyä ennen kuin olemme pohtineet asiaa kunnolla. Atomipommia kehiteltiin, koska voitiin ja sota oli menossa, mutta tuliko maailmasta kokonaisuudessaan parempi paikka? Nyt naapurissa on hullu kaljupää, jota ei voida laittaa kuriin kun sillä on ydinaseita koko maapallon tuhoamiseksi. AGI on paljon kovempi juttu kuin atomipommi jos sellainen luodaan ja päästetään irti. 

Niin, paha sanoa varmaksi. Mutta on myös täysin mahdollista että atomipommin olemassaolo on tehnyt maailmasta paremman ja rauhallisemman paikan. Jos niitä ei olisi olemassa, voi olla että WW3 ja WW4 olisi jo käyty. Tätä mieltä ainakin jotkut historioitsijat. Kukaan ei toki voi tietää. 

Toki ne on siitä julkeita vehkeitä, että väärissä käsissä tekevät aivan uskomatonta tuhoa... 

Ja kun Proof-of-Concept on tehty niin on vain ajan kysymys koska niitä on väärissä käsissä. Atomipommin kohdalla uraanin hankkiminen ja rikastaminen on teknisesti haastavaa, mutta se ei päde tekoälyyn välttämättä. Laskentamalli on lopulta vain bittejä levyllä ja sen monistaminen ja varastaminen on tiedostojen kopiointia.

Ilmankin AGI-kulmaa tekoäly voi olla hyvin viheliäinen kun sitä aletaan soveltaa sodankäyntiin.

Mutta onhan sitä muitakin doomsday-potentiaalia omaavia teknologioita ja alueita. Kemiallisten ja biologisten aseiden kehittely on saatu kohtuullisesti jäihin. Geenimanipulointia aktiivisesti tutkitaan ja ei ole ihan nolla todennäköisyys että tämä koronapaskakin saattoi lähteä labrasta karanneesta kokeesta. Näitä tutkitaan aktiivisesti, mutta salassa.  Joillakin mailla ei ole mitään lainsäädännöllisiä tai moraalisia pidäkkeitä siinä millaista tutkimusta tehdään. 

Haastan vähän. Olisiko tekoäly väärissä käsissä sitten kuitenkaan niin vaarallinen? Jos nyt mietitään jotain Skynettiä, niin ongelmahan on suurelta osin siinä, jos sillä on pääsy päätöksentekoon, eli että se voi omin päin laittaa nukea menemään tai vaikka manipuloida asioita ohjauskorkoa säätämällä. Mutta jos nyt vaikka minulla olisi omalla pöytäkoneellani tällainen tekoäly, niin mitä se sieltä käsin saisi aikaan?

Varmaan sellainen voisi koittaa hakkeroida itsensä jonnekin ihan muualle, JOS tietoturvataso olisi samaa, mitä nyt. Mutta väitän, että jos Venäjä, Pohjois-Korea tai vaikka edes Kiina - saati joku pienempi terroristijärjestö - kykenisi kehittämään tällaisen tekoälyn, niin ihan satavarmasti vastaava olisi kehitetty jo muualla. Joten tässä kuvitteellisessa esimerkissä vaikkapa Yhdysvaltain puolustusvoimilla olisi vähintään saman tasoinen tekoäly ollut jo jonkin aikaa ja melko hyvä ymmärrys siitä, mihin tuollainen pystyy. Väitän edelleen, että tuon seurauksena kyberturvallisuus olisi kehittynyt aika paljon nykytasosta, joten hyökkääjän tekoäly ei yrittäisi murtautua mistään nykypäivän palomuurista läpi, vaan yhtä edistyneen (tai varmaan vähän edistyneemmän) ja luultavasti enemmän laskentatehoa omaavan järjestelmän läpi.

Toki varmaan tuollaisella voisi kaikenlaista jäynää tehdä vaikka erilaisten huijausten muodossa, mutta joka tapauksessa pointtini on se, että vaikka voi olla hyvin relevantti uhka, että jollain terroristivaltiolla tai terroristijärjestöllä on joku päivä kehittynyt tekoäly, niin ei ole ensimmäisenä. Jos halutaan verrata ydinaseisiin, niin Neuvostoliitto taisi tulla viitisen vuotta perässä tässä. En yksinkertaisesti usko skenaarioon, jossa täysin yllättäen ja puskista tulisi moinen.

Tekoälyä käytetään nykyisin paljon myös sijoitustoiminnassa. Se on ymmärrettävää, koska meidän ihmisapinoiden  aivoilla on hyvin rajoittunut ja erittäin alikehittynyt kapasiteetti (jonka voi todentaa mm. päivittäisiä maailman tapahtumia lukemalla). Ihmisen ja simpanssin yhteinen kantaisä eli vain kuusi tai seitsemän miljoonaa vuotta sitten. Sen takia on helppo ymmärtää, että lähes 99 prosenttia näiden serkkulajien geeneistä on täysin samanlaisia. Viime vuosina on useita kertoja esitetty ajatus, että simpanssit ja ihminen pitääkin luokitella ihan samaan apinasukuun. Tämä fakta huomioon ottaen, on siis syytä turvautua teköälyyn.

Tekoäly valikoi puolestamme  3.2.2023  seuraavan salkun USA:n markkinoilta (jokainen paperi vahva osta suosituksella) käyttäen  noin 150 fundamentti-, noin 600 teknistä ja noin 150 sentimentti-indikaattoria  sekä riskitason määritystä viimeisten 252 markkinapäivän toteutuneilla opeilla. 

Teknisiä mm.: 52 weeks high %, RSI, RSI Slope, MACD, Fibonacci, Distance to support, Momentum, Volatility, WillR, MFI, 

Fundamentteja mm. : CROCI, EBITDA, EPS Growth this year, P/E, P/FCF, P/B, P/S, Gross Margin, F-Score, ROA, Sales Q/Q

Sentimenttejä mm.: Average price target analysts, EPS estimate for next quarter, Short Float, Insider Transactions, Hedge Fund Transactions

Seuraillaanpa, miten tekoälysalkku kehittyy.

mskomu kirjoitti:

Varmaan sellainen voisi koittaa hakkeroida itsensä jonnekin ihan muualle, JOS tietoturvataso olisi samaa, mitä nyt. Mutta väitän, että jos Venäjä, Pohjois-Korea tai vaikka edes Kiina - saati joku pienempi terroristijärjestö - kykenisi kehittämään tällaisen tekoälyn, niin ihan satavarmasti vastaava olisi kehitetty jo muualla. Joten tässä kuvitteellisessa esimerkissä vaikkapa Yhdysvaltain puolustusvoimilla olisi vähintään saman tasoinen tekoäly ollut jo jonkin aikaa ja melko hyvä ymmärrys siitä, mihin tuollainen pystyy. Väitän edelleen, että tuon seurauksena kyberturvallisuus olisi kehittynyt aika paljon nykytasosta, joten hyökkääjän tekoäly ei yrittäisi murtautua mistään nykypäivän palomuurista läpi, vaan yhtä edistyneen (tai varmaan vähän edistyneemmän) ja luultavasti enemmän laskentatehoa omaavan järjestelmän läpi.

Gibsonin Neurovelho ei ole ihan nyt täällä vielä, mutta "kovaa jäätä" kyllä tutkitaan :) 

Vakavasti, tekoäly on ollut tietoturvascenessä myyntikalvoilla jo pitkään, mutta nyt tehdään nimenomaan tuota kuvaamasi kaltaista tutkimusta. Tuloksethan ovat sitten sotilassalaisuuksia ja vaikka jotain toimivaa olisi olemassa labrassa niin sitä ei haluta paljastaa turhaan, koska tieto kyvykkyyksistä ja suorituskyvystä on arvokasta.

Tietoturva on sikäli aika huvittava alue, että meillä on todella kehittyneitä työkaluja saatavilla siviilikäyttöön kohtuullisella kustannuksella. Ja silti se ongelma on Pertti, joka valitsee salasanakseen BigusDickus69 ja skippaa monivaiheisen tunnistautumisen. Työmatkalla tuotepäällikkö Pertti kohtaa viehättävän itä-eurooppalaisen daamin ja aamulla Tatjanan mukana on hävinnyt tärkeä muistitikku, mutta se on varmaan vain yhteensattuma. Ja olisi aika ikävää kotona odottavan vaimon kannalta tehdä tästä raporttia.. mutta olihan se tikku kuitenkin kryptattu? Vai oliko sittenkään, muistikin tuntuu pätkivän Tatjanan kanssa joutujen vodkapaukkujen takia.