-Ja mikä on ollut Eu/ euro soppareiden hinta Suomelle? Kai tiedät, että Suomi on ollut nettomaksaja siellä muutamaa ensimmäistä vuotta lukuunottamatta jatkuvalla syötöllä..Montako miljardia tämä pölhölä kolhoosi on maksanut Suomelle pelkästään tänä vuonna? Entäs jatkossa? Entäs kaikkiaan?
Niin. Onhan se hirveän vastutettavaa että Suomen vation ja Suomessa asuvien kansalaisten lainakorko on ollut todella matala koko Euro-ajan (valuutta). Kaiholla muistellaan vielä sitä 1960-1990 välistä aikakautta. Oli se niin mukavaa kun lainakorko oli välillä jopa 15-25% (1980-luvulla keskikorko oli 10,1%, 1990-luvun alkupuolella noin 15%) ja Valtion suuret herrat joutuivat oikein hattu kourassa hakemaan sitä mukavaa korkeakorkoista lainaa maailmalta.
Voi kun nykyisin olisi taas Valtion 10 vuoden korko sama kuin 1970-luvulla (15%)
Ja enne me saatiin devalvoidakin. Ihanaaaaaaa. Varsinkin olisi mukavaa nykyisin kun pääomat on kansainvälisiä. Oma markka olis tosi jees. Olisi tosi mukava taas jakaa ammattiliitoille suuria palkankorotuksia ja sitten VM devalvoisi markan sellaiset 15% verran kilpailukyvyn takia. Kyllä kotimarkkina ja kansainväliset sijoittajat tästä tykkäävät.
stone kirjoitti:
Suomi olisi velaton maa ilman näitä soppareita.
Just just. Taidat uskoa myös joulupukkiin?
Eli julkisen talouden paisuttelulla ei olekaan velan kasvuun mitään syytä. Voidaan siis jatkaa pellossa elämistä jos päästään ikävästä EU:sta eroon.
Eihän 90- lukua voi edes verrata nykypäivään. Silloin elettiin lamassa ja hoidettiin talouspolitiikkaakin surkealla tavalla, mutta nyt kun olis ollu 20v mahtavaa aikaa Suomelle takoa rahaa, niin miten se on hyödynnetty? Velkaannuttu järjettömästi -kiitos näiden soppareiden, millä tuhottiin Suomen vienti ja kilpailukyky.
Onhan siinä eurossa hyviäkin puolia toki, mutta harmi kun se ei vaan toiminut. Olisi pitänyt jättää nämä rosvo valtiot sen ulkopuolelle, niin olisi voinut toimia paremmin.
-Ja mikä on ollut Eu/ euro soppareiden hinta Suomelle? Kai tiedät, että Suomi on ollut nettomaksaja siellä muutamaa ensimmäistä vuotta lukuunottamatta jatkuvalla syötöllä..Montako miljardia tämä pölhölä kolhoosi on maksanut Suomelle pelkästään tänä vuonna? Entäs jatkossa? Entäs kaikkiaan?
Niin. Onhan se hirveän vastutettavaa että Suomen vation ja Suomessa asuvien kansalaisten lainakorko on ollut todella matala koko Euro-ajan (valuutta). Kaiholla muistellaan vielä sitä 1960-1990 välistä aikakautta. Oli se niin mukavaa kun lainakorko oli välillä jopa 15-25% (1980-luvulla keskikorko oli 10,1%, 1990-luvun alkupuolella noin 15%) ja Valtion suuret herrat joutuivat oikein hattu kourassa hakemaan sitä mukavaa korkeakorkoista lainaa maailmalta.
Voi kun nykyisin olisi taas Valtion 10 vuoden korko sama kuin 1970-luvulla (15%)
Ja enne me saatiin devalvoidakin. Ihanaaaaaaa. Varsinkin olisi mukavaa nykyisin kun pääomat on kansainvälisiä. Oma markka olis tosi jees. Olisi tosi mukava taas jakaa ammattiliitoille suuria palkankorotuksia ja sitten VM devalvoisi markan sellaiset 15% verran kilpailukyvyn takia. Kyllä kotimarkkina ja kansainväliset sijoittajat tästä tykkäävät.
stone kirjoitti:
Suomi olisi velaton maa ilman näitä soppareita.
Just just. Taidat uskoa myös joulupukkiin?
Eli julkisen talouden paisuttelulla ei olekaan velan kasvuun mitään syytä. Voidaan siis jatkaa pellossa elämistä jos päästään ikävästä EU:sta eroon.
Onko alhanen korkotaso siis joku itseisarvo? Miksi alhanen korkotaso olisi hyväksi?
Alhanen korkotaso vaikuttaa pidemmällä aikajaksolla vain hintoihin. Ei siitä ole kuin omistavalle luokalle hyötyä, jos korot ovat trendinomaisessa laskussa. Korkeampi korkotaso pitää hintojen nousua kurissa suhteessa ostovoimaan. Lyhyellä aikavälillä korkomuutoksilla on shokkivaikutus, jolloin sillä on elvyttäviä vaikutuksia.
Oma valuutta lisäksi antaisi keskuspankille paremmat mahdollisuudet pitää rahapolitiikan sopivalla tasolla. Euro ei ole mitenkään ideaalinen ratkasu. Sen edut olisivat olleet maksimissaan silloin, kun rahanvaihdannassa tarvittiin enemmän manuaalista toimintaa. Nyt ollaan tilantessa, jossa kaikki tapahtuu automaattisesti ja reaaliaikasesti eikä mitään suurempaa haittaa omasta valuutasta ei olisi.
Koska suomen korkotaso on tällä hetkellä euromaista pienimpiä, niin sijoittajat näkevät Suomen valtion melko vähäriskisenä sijoituskohteena. Minkä takia tilanne olisi toinen, jos suomessa olisi markka?
Onko alhanen korkotaso siis joku itseisarvo? Miksi alhanen korkotaso olisi hyväksi?
Alhanen korkotaso vaikuttaa pidemmällä aikajaksolla vain hintoihin. Ei siitä ole kuin omistavalle luokalle hyötyä, jos korot ovat trendinomaisessa laskussa.
On nyt vähän kiire joten tulee lyhyt nopea vastaus. Jos aiheetta haluat jatkaa, kannattaa jatkaa muussa säikeessä kuin Brexit.
Korkea korkotaso nostaa hintoja ja sillä on vaikutus myös ei-omistavalle luokalle. Koska pääomalle pitää saada tuottoa yli korkotason joka vuosi, niin "kaikki kulut" kasvavat samassa suhteessa. Vuokrat nousevat, ruoka kalistuu, liikkuminen kalistu jne. Tämä kasvattaa sijoittajien riskiä (riski = tulevien tuottojen epävarmuus).
Koska hinnat nousevat (eli tuli korkea inflaatio), niin ostovoima laskee. Tätä palkansaajat pyrkivät kompensoimaan palkankorotuksilla. Se on taas myrkkyä kilpailukyvylle. Sitten tarvitaan devalvaatio. Se on taas myrkkyä...
Alhainen korkotaso toimii tässä jarruna. Se ei käynistä kierrettä.
Korkea korkotaso vähentää myös pääomavaltaisia investointeja (esim. tehtaat) ja huonontaa siten työllisyyttä eli Suomen valtiotaloutta. Korkotasonnoustessa kiinteät investoinnit lähtevät heti laskuun. Korkotason nousu supistaa myös kokonaiskulutusta. Alla olevissa käyrissä on simuloitu BOF3-maillilla eri vaikutuksia kun korkotaso nousee 1%.
Nollakorkomaailma (tai negatiivinen) on erikoistilanne ja en tarkoita tässä sen suhteen alhaista korkotasoa.
Trolli kirjoitti:
Koska suomen korkotaso on tällä hetkellä euromaista pienimpiä, niin sijoittajat näkevät Suomen valtion melko vähäriskisenä sijoituskohteena. Minkä takia tilanne olisi toinen, jos suomessa olisi markka?
Peilaa tätä aikaan ennen EU:ta, mitä silloin tapahtui. Miksi mentiin vahvan markan politiikkaan 1980-luvulla. Miksi valtionkorko oli yli 10% 1960-1980-luvun. Valtion lainakorko lähti laskuun heti kun Suomi liittyi EU:hun ja jatkoi laskuaan vuosi toisensa perään. Miksi Suomi joutui jatkuvasti devalvoimaan 1960-1990? Mutta jotenkin muistelen, että tämä on täällä jo käsitelyt jopa tämän vuoden aikana, joten aihetta voisi jatkaa kyseisessä säikeessä. Jos nyt joku muistaa kyseisen säikeen.
Mutta kuten mainitsit, kysymys on luottamuksesta. Markkinoilla on luottammus että Suomi pystyy hoitamaan velvoitteet ja ennakoivat että Suomi pystyy tekemään tarvittavat toimet jotta talous pysyy vakaana. Koska Suomi on osa EU:ta, Suomen tilannetta peilataan EU:n muihin jäsenvaltioihin (plussaa) ja EU tuo uskottavuutta, vakautta ja ennakotavuutta päätöksentekoon. Sekä suuuremmat hartiat. Kyllämarkkinat näkevät Suomen vähäriskisenä juuri EU:n / Euron takia. Markka-aikaan luottamus ei ollut niin suuri aina välillä romahti. Se näkyi korkeassa korkotasossa ja pakko-devalvaatioissa. En kaipaa niitä aikoja. Et tainut olla palkansaajana 1970-1980 luvulla Kekkosen ja Sorsan aikaan?
Tinggeli poimii äskeisessä viestissä tahattomasti tai tarkoituksella rusinat pullasta.
Suomalaisilla on viimeisimpinä yhteisinä "talvisotakokemuksina" 90-luvun lama ja huikea korkotaso, josta jälkimmäisessä "unohdetaan" aina kertoa mikä oli inflaatio samaan aikaan. Lisäksi nykyisestä valuuttaunionista muistetaan kertoa aina alhainen korkotaso, mutta ne kilpailukykyyn vaikutttavat negatiiviset asiat "unohtuu".
Voitte katsoa Youtubesta Lipposen ja Ahon sanailua eduskunnassa, jossa Aho varoittaa rahapoliittisten keinojen katoamisesta euroon liityttäessä ja Lipponen vastaa, että Suomen täytyy tehdä kilpailukykyä parantavia toimia. Kun Suomen korkotaso ja rahan arvo siis määritellään muualla, niin Suomella ei ole muita kilpailukykyyn vaikuttavia temppuja, kuin tuottavuuskehitys, rakenteelliset muutokset ja palkkojen alentamiset, kaikki me tiedämme paljonko nämä ovat edistyneet vuoden -95 jälkeen. Ennen rahaliittoon kuulumista Suomi siis teki samaa mitä Ruotsi tekee nyt eli hoitaa hintakilpailukykyään mm. valuuttakurssia muokkaamalla. Täällä meillä nostetaan palkkoja vaikka tuottavuus laahaa ja siinä menee se kilpailukyky. Naapurimaassa kansantuote on kasvanut 20% ja Suomi pyristelee v. 2008 tasossa.
Tinggeli ja muut tietävät, että olemme valuuttaunionissa, jossa kaikilla on sama (saman arvoinen) raha ja korkotasokin on hyvin yhtenäinen, mutta rahaunioniin kuuluvat maat ovat täysin erilaisessa tilanteessa. Euromaista Saksan ja Hollanin kilpailukyky (ja riskit) on omalla tasollaan, joka näkyy mm. (ylijäämäisessä) vaihtotaseessa, tämän lisäksi on ne EU-maat, joilla ei ole euroa käytössä ja he hoitavat hintakilpailukykynsä valuuttakurssilla. Tuossa siis "voittajat" tai pitkässä juoksussa valuuttaunionin sisällä ei voi olla voittajia, koska kaikki ovat samassa uppoavassa veneessä. Muut EU-maat hääräävät samassa euro-valuutassa olemattomalla kilpalukyvyllä ja kuuluvat "häviäjiin".
Tiedän, että yllä mainittu ei ole kattava kokonaiskuva, mutta myöskään Tinggelin kertoma muistelo korkeista koroista ja inflaatioista ei puolla sitä, että eurossa asiat olisivat kunnossa ja ei poista sitä, että omassa rahassa tai omissa käsissä olevasta rahapolitiikasta olisi hyötyä. Euroopan talousalueessa on hyvät puolensa, mutta silmiä ei voi ummistaa siltä, että eurossa on vikansa tai ainakin eurossa mukana olevissa maissa on vikansa, joita euro ja EKP ei pysty peittämään / hoitamaan. Tämä nykyinen välimalli ei toimi, vaihtoehtoina on omat valuutat, korot ja keskuspankit tai sitten liittovaltio eli tulonsiirtounioni. Ensin mainitussa rahapolitiikka palaa jäsenmaihin (osavaltioihin), jälkimmäisessä EU:lle annetaan verotusoikeus ja aloitetaan ihan oikea liittovaltiomeno.
Tinggeli poimii äskeisessä viestissä tahattomasti tai tarkoituksella rusinat pullasta.
Pikainen komenntti oikeastaan vain tähän shoppailuun. Ei, näin ei tapahtunut. Korko. Valtion korko oli tasaissti yli 10 % 1960-1980 välisenä aikana. Ks 2. edellinen postaus. Kuvassa korko tippuu alle 10% noin 1993 ja siitä lähtien laskee kohti nollaa. Siis EU:ssa olon aikana. Ennen sitä se oli yli 10%. Inflaatio oli toki vielä 70-luvun alussa korkea, mutta 80-luvulla se oli jo saatu kuriin esim. vahvan markan politiikalla eli kyllä reaalikorkokin oli korkea.
Voitte katsoa Youtubesta Lipposen ja Ahon sanailua eduskunnassa, jossa Aho varoittaa rahapoliittisten keinojen katoamisesta euroon liityttäessä ja Lipponen vastaa, että Suomen täytyy tehdä kilpailukykyä parantavia toimia. Kun Suomen korkotaso ja rahan arvo siis määritellään muualla, niin Suomella ei ole muita kilpailukykyyn vaikuttavia temppuja, kuin tuottavuuskehitys, rakenteelliset muutokset ja palkkojen alentamiset, kaikki me tiedämme paljonko nämä ovat edistyneet vuoden -95 jälkeen. Ennen rahaliittoon kuulumista Suomi siis teki samaa mitä Ruotsi tekee nyt eli hoitaa hintakilpailukykyään mm. valuuttakurssia muokkaamalla. Täällä meillä nostetaan palkkoja vaikka tuottavuus laahaa ja siinä menee se kilpailukyky. Naapurimaassa kansantuote on kasvanut 20% ja Suomi pyristelee v. 2008 tasossa.
Tästä olemme täysin samaa mieltä. Eikä minun tarvitse youtubesta katsoa. Kyllä hyvin muistan mitä 30-45 vuotta sitten tapahtui. Siksi en kaipaa sen aikaista itsenäistä rahapolitiikkaa (korkea korkotaso ja devalvaatiot).
Koska Suomi ei voi devalvoida, niin Suomen pitäisi tehdä sisäinen devalvaatio. Tähän emme ole pystyneet, koska meillä mm. ammattiliitto haraa vastaan. Niinpä kilpailukykymme on rapistunut ja olemme jääneet jälkeen mm. Ruotsista. Kuten itsekin tunnustat, ei syynä tähän ole EU tai rahaliitto, vaan meidän oma kykenemmättömyys tehdä rakenteellisia uudistuksia. Tämä oli se Stonen väite mihin vastasin
Erikoista muuten on, että AY väelle devalvaatio kävi, mutta ei palkkojen hillintä. Käytännössä näillä on sama efekti. Ostovoima heikkenee. eikä AY väki mieti lainkaan oman alansa työttömiä. Ei se heitä kiinnosta, koska se on valtion tehtävä.
Islannilla on oma valuutta ja on EU:n ulkopuolella, tosin poimii Norjan tavoin ETA-maana rusinat EU-pullasta. Jälkikäteen on olla helppo kauaskatseinen mutta tuskin Suomella ja markalla menisi ainakaan huonommin kuin Islannilla ja sen omalla kruunulla.
suuri ero nykytalouden ja 80/90-lukuihin verrattuna on digiraha ja korkojohdannaismarkkinat sekä lähes reaaliaikainen makrodata, kaikkeen löytyy suojausmekanismit ja se jo itsessään pienentää riskipreemioita ja siten korkotasoa. Reaalikorot ovat lähes joka puolella maailmaa negativiset, syynä ei ole EU:n ihanuus vaan yleisesti keskuspankkien korkomanipulointi.
Suomella on tässä sitten vielä takuutukset ja muu taakankanto tulevaisuudessa maksettavana vaikka EU:sta hetimiten erottaisiinkin
Islannilla on oma valuutta ja on EU:n ulkopuolella, tosin poimii Norjan tavoin ETA-maana rusinat EU-pullasta. Jälkikäteen on olla helppo kauaskatseinen mutta tuskin Suomella ja markalla menisi ainakaan huonommin kuin Islannilla ja sen omalla kruunulla.
suuri ero nykytalouden ja 80/90-lukuihin verrattuna on digiraha ja korkojohdannaismarkkinat sekä lähes reaaliaikainen makrodata, kaikkeen löytyy suojausmekanismit ja se jo itsessään pienentää riskipreemioita ja siten korkotasoa. Reaalikorot ovat lähes joka puolella maailmaa negativiset, syynä ei ole EU:n ihanuus vaan yleisesti keskuspankkien korkomanipulointi.
Suomella on tässä sitten vielä takuutukset ja muu taakankanto tulevaisuudessa maksettavana vaikka EU:sta hetimiten erottaisiinkin
Just näin.
Se on Tinggeliltä ja muilta ihmeellistä itsensäkusettamista, jos väittää että Suomella olisi oman rahapolitiikan kanssa nykyisessä tilanteessa korkeat korot. Eihän siinä olisi mitään järkeä.
Tinggelille vielä kommentti: mä tunnen ihmisiä, jotka muistaa yli 70 vuoden päähän, mutta ei nekään sitä koko ajan toistele.
Tinggeli poimii äskeisessä viestissä tahattomasti tai tarkoituksella rusinat pullasta.
Pikainen komenntti oikeastaan vain tähän shoppailuun. Ei, näin ei tapahtunut. Korko. Valtion korko oli tasaissti yli 10 % 1960-1980 välisenä aikana. Ks 2. edellinen postaus. Kuvassa korko tippuu alle 10% noin 1993 ja siitä lähtien laskee kohti nollaa. Siis EU:ssa olon aikana. Ennen sitä se oli yli 10%. Inflaatio oli toki vielä 70-luvun alussa korkea, mutta 80-luvulla se oli jo saatu kuriin esim. vahvan markan politiikalla eli kyllä reaalikorkokin oli korkea.
Voitte katsoa Youtubesta Lipposen ja Ahon sanailua eduskunnassa, jossa Aho varoittaa rahapoliittisten keinojen katoamisesta euroon liityttäessä ja Lipponen vastaa, että Suomen täytyy tehdä kilpailukykyä parantavia toimia. Kun Suomen korkotaso ja rahan arvo siis määritellään muualla, niin Suomella ei ole muita kilpailukykyyn vaikuttavia temppuja, kuin tuottavuuskehitys, rakenteelliset muutokset ja palkkojen alentamiset, kaikki me tiedämme paljonko nämä ovat edistyneet vuoden -95 jälkeen. Ennen rahaliittoon kuulumista Suomi siis teki samaa mitä Ruotsi tekee nyt eli hoitaa hintakilpailukykyään mm. valuuttakurssia muokkaamalla. Täällä meillä nostetaan palkkoja vaikka tuottavuus laahaa ja siinä menee se kilpailukyky. Naapurimaassa kansantuote on kasvanut 20% ja Suomi pyristelee v. 2008 tasossa.
Tästä olemme täysin samaa mieltä. Eikä minun tarvitse youtubesta katsoa. Kyllä hyvin muistan mitä 30-45 vuotta sitten tapahtui. Siksi en kaipaa sen aikaista itsenäistä rahapolitiikkaa (korkea korkotaso ja devalvaatiot).
Koska Suomi ei voi devalvoida, niin Suomen pitäisi tehdä sisäinen devalvaatio. Tähän emme ole pystyneet, koska meillä mm. ammattiliitto haraa vastaan. Niinpä kilpailukykymme on rapistunut ja olemme jääneet jälkeen mm. Ruotsista. Kuten itsekin tunnustat, ei syynä tähän ole EU tai rahaliitto, vaan meidän oma kykenemmättömyys tehdä rakenteellisia uudistuksia. Tämä oli se Stonen väite mihin vastasin
Erikoista muuten on, että AY väelle devalvaatio kävi, mutta ei palkkojen hillintä. Käytännössä näillä on sama efekti. Ostovoima heikkenee. eikä AY väki mieti lainkaan oman alansa työttömiä. Ei se heitä kiinnosta, koska se on valtion tehtävä.
Ja mikähän estäisi Suomea pitämästä markalla samaa suhteellista arvoa kuin eurolla on? -Ei mikään. EI tuo devalvoiminen ole mikään itsestäänselvyys, vaan oma valinta. Vaikka olisi itsenäisyys ja oma valuutta, niin voisimme jatkaa euron arvon seuraamista, mutta sillä erolla, että meidän ei tarvitsisi syytää rahaa etelä-eurooppaan pölvästien pyynnöstä. Sekin ´toisi jo miljardien voittoa vuosittain... Kuten sanoin tuo kaikki mitä puhut on pelkkää propagandaa. Suomella olisi mahdollisuus devalvoida HIEMAN ja parantaa kilpailukykyään, MUTTA se ei ole mikään PAKKO näin tehdä. Voi aivan hyvin jatkaa yhtä surkeana kuin tähänkin asti myös omalla valuutalla. Se miksi aikoinaan devalvoitiin voimakkaasti johtui silloisesta pitkäkestoisesta LAMASTA. Tässä on ollut viimeiset vuosikymmenet kuitenkin hiukan toisenlaiset ajat maailmalla. Oma valuuttakin olisi näissä oloissa loistanut mahtavana.
Matala korkotaso taasen on luonut vain velkaantumisen ja velaksi elämisen kierteen ja edistänyt zombi-taloutta. Mitä ihminen ajattelee kun lainalla ei ole korkoa?- Ajattelee miksi maksaa lainaa pois koskaan, koska siitä ei tule mitään kuluja. Se on ohjannut ihmisiä vääränlaiseen ajatteluun ja elämäntapaan.! Talouskasvut onkin enimmäkseen velkavetoista ollut. On povattu, että sitten kun korttitalo kaatuu, niin tuho on vaan kahta kauheampi. Tässähän on vain lykätty ongelmien kohtaamista tuota tuonnemmaksi....
Katsotaan e-euroopan kriisivaltioita, niin mitä siellä tapahtuu? Se mitä heidän pitäisi siellä tehdä, niin erota eurosta tai pakottaa heidät eroamaan, jotta he voisivat devalvoida oman valuuttansa ja näin parantaa kilpailukykyään Saksan tasolle.. Miten asiaa nyt hoidetaan? No perkele me ja monet muut maat täällä pohjoisessa maksetaan tätä tätä HEIDÄN SURKEAA KILPAILUKYKYÄÄN, koska he eivät pääse devalvoimaan omaa valuuttaansa sellaiseksi kuten pitäisi!!! Ettekö ymmärrä, että tämä Euro on lähtöjäänkin Saksan ja Ranskan salajuoni kusettaa eurooppaa. Tyhmiin päihin tämä heidän luoma fantasia upposi aikoinaan kuin kuse lumeen.
Se on Tinggeliltä ja muilta ihmeellistä itsensäkusettamista, jos väittää että Suomella olisi oman rahapolitiikan kanssa nykyisessä tilanteessa korkeat korot.
Näin ei ole sanottu. Älä pistä sanoja toisen suuhun.
Korkea korkotaso nostaa hintoja ja sillä on vaikutus myös ei-omistavalle luokalle. Koska pääomalle pitää saada tuottoa yli korkotason joka vuosi, niin "kaikki kulut" kasvavat samassa suhteessa. Vuokrat nousevat, ruoka kalistuu, liikkuminen kalistu jne. Tämä kasvattaa sijoittajien riskiä (riski = tulevien tuottojen epävarmuus).
Jos korkea korkotaso nostaa hintoja, minkä takia keskuspankit pitää alhasta korkotasoa nimenomaan pönkittääkseen inflaatiota? Inflaatio itsessään ei ole mikään ongelma, mutta jos inflaatio heiluu miten sattuu, niin se luonnollisesti aiheuttaa riskejä. Mutta se on tavallaan jo toinen kysymys ja koskee lähinnä korkotason vakautta eikä itsessään korkotasoa.
Olen jossain määrin samaa mieltä siitä, että alhanen korkotaso aiheuttaa painetta hintojen nousulle ja hillitsee inflaatiota joissain tilanteissa ja jonkin aikaa. Tällä hetkellä markkinoilla on nähtävissä tätä ongelmaa. Jos siis tarkastelussa on perinteinen inflaatiomittari eli pääasiassa kulutushyödykkeet. Se on kuitenkin hivenen huono mittari, koska se ei huomioi kunnolla kulutustottumusten muutosta. Lisäks inflaatiossa pitäisi huomioida mun mielestä kaikki, mihin ihmiset laittaa rahansa, ei vain se kulutustavara.
Tinggeli kirjoitti:
Koska hinnat nousevat (eli tuli korkea inflaatio), niin ostovoima laskee. Tätä palkansaajat pyrkivät kompensoimaan palkankorotuksilla. Se on taas myrkkyä kilpailukyvylle. Sitten tarvitaan devalvaatio. Se on taas myrkkyä...
Jos palkansaajille kompesoidaan hintojen nousun aiheuttama ostovoiman heikkeneminen palkankorotuksilla, niin se ei vaikuta kilpailukykyyn yhtään. Mikäli palkansaajille maksetaan ostovoimaa parantavia palkankorotuksia ilman tuottavuuden kasua, niin silloin kilpailukyky heikkenee, mutta tällä ei ole mitään tekemistä korkotason kanssa.
Tinggeli kirjoitti:
Korkea korkotaso vähentää myös pääomavaltaisia investointeja (esim. tehtaat) ja huonontaa siten työllisyyttä eli Suomen valtiotaloutta. Korkotasonnoustessa kiinteät investoinnit lähtevät heti laskuun. Korkotason nousu supistaa myös kokonaiskulutusta. Alla olevissa käyrissä on simuloitu BOF3-maillilla eri vaikutuksia kun korkotaso nousee 1%.
Kuten olen aiemmin todennut, niin korkomuutos aiheuttaa shokkivaikutuksen ja saa aikaa muutoksen markkinoilla, koska markkinoilla on jäykkyyksiä. Tästä syystä korkojen noustessa sillä on hidastava vaikutus talouteen ja toisinpäin. Sama mekanismi toimisi, vaikka "normaali" korkotaso sitten 15% tai 5%. Mikäli korkotaso muuttuu koronlaskun jälkeen "normaaliksi", niin sillä ei ole enää taloutta kiihdyttävää vaikutusta vaan se menee jossain muodossa hintoihin.
Jännä homma nämä Eurostoliiton uskovaiset, kannattaisi tutustua historiaan että mitä kävi jo Roomassa kun ruvettiin "jatkaa" hopeakolikoita, nykyhistoriassa Zimbabwe on hyvä esimerkki. EU:ssa on myös hyviäkin puolia, mutta huonot puolet painaa vaakakupissa paljon enemmän. Olemme menettäneet itsemäärämisoikeuden, se:että joku nyökkää Stubille jotain tai vastaavaa ei merkitse hevonvittuakaan. Laskekaa EU:n todelliset kustannukset, vapaa liikkuvuus, mamut, kilpailukyky hävinnyt, massiivinen byrokratia mainitakseni vain.
Eu ja Britannia löysivät kauppasovun -Johnson hehkuttaa "Kanadan mallia"
"Olen erittäin iloinen, että voin tänään kertoa teille, että olemme saavuttaneet ”Kanadan mallin” kauppasovussa EU:n kanssa, Johnson sanoi tiedotustilaisuudessa torstaina alkuillasta.
–Olemme ottaneet kontrollin takaisin.
Hän pitää sopimusta hyvänä koko Euroopalle. Hän sanoo sopimuksen tuovan työpaikkoja britannialaisille sekä tuovan vakautta koko maahan.
Johnson sanoo, että Britannia pysyy kiinnittyneenä Eurooppaan.
–Olemme teidän ystävänne ja liittolaisenne sekä tärkeä markkina-alueenne."
Näin Boris Johnson kommentoi kauppasopua: Britannia ottaa kohtalonsa takaisin hallintaan – ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1973
Britannian pääministeri Boris Johnson sanoi tiedotustilaisuudessa, että kauppasopu EU:n kanssa turvaa työpaikkoja ja mahdollistaa sen, että brittiyritykset voivat tehdä vielä nykyistä enemmän kauppaa Euroopan kanssa.
Hän lisää, että sopu lisäksi mahdollistaa britannialaisten kauppatavaroiden myynnin ilman tullimaksuja."
-------------------------------
-Kuten nähtiin, niin ei käynyt mitenkään...Neuvottelu kysymys. Suomen tulee seurata Brittien vanavedessä.
-->Onnea Boris! Sinä teit sen. Olet mahtava mies...Todellinen yhden miehen sota, jonka hän mahtavalla päättäväisyydellään vei kansalleen. Suomalaiset poliitikot sitävastoin ovat nysväkkeitä, eivätkä saa mitään aikaan.
Laskekaa EU:n todelliset kustannukset, vapaa liikkuvuus, mamut, kilpailukyky hävinnyt, massiivinen byrokratia mainitakseni vain.
Byrokratiaan vetoaminen on kyllä mielenkiintoinen argumentti. EU:n komissiossa on 32000 henkilöä töissä ja 446 miljoonaa asukasta. Esimerkiksi kemikaalivirasto on Suomessa. Yksi koko EU:n alueella. Ilman EU:ta, jokaisella olisi oma - 27 kpl. Puhumattakaan siitä että jokainen maa säätäisi omat rajoituksensa kemikaaleille. Siinä saisi yrityksetkin räknäillä tovin mitä mihinkin voi viedä. Ja Kiinan ja USA:n kanssa jokaisella maalla olisi omat neuvottelu-kollegiot jotka vääntäisivät sopimuksia itsenäisesti ja varsinkin pienillä mailla neuvotteluvoima voisi olla hivenen pienempi mitä EU:lla.
Britithän ovat joutuneet palkkaamaan pirusti virkamiehiä hoitamaan hommia kun ennen nämä on hoidettu yhteisesti EU:n kanssa. Brexit lisää byrokratiaa, ei vähennä.
Itse olen täpinöissäni siitä että Brexit viimein astuu voimaan. En siksi, että olisin varsinaisesti Brexit-intoilija, vaan siksi että viimeinkin saamme konkreettista tietoa siitä mitä EU-erosta oikeasti seuraa. Suunnilleen viiden vuoden päästä tiedämme melko varmasti mikä itsenäisen Britannian talouden ja yhteiskunnan suunta tulee olemaan.
Saako EU-lobbarit nokilleen kun brittien talous kasvaakin huimaa vauhtia ja valtionvelka BKT:n nähden kutistuu olemattomiin? Vai käykö sittenkin niin, että eroa äänestäneet britit ovat helisemässä kun palkka ei enää riitä kuin vähäisiin kotimaisiin tuotteisiin, joiden niidenkin hinta on noussut materiaalien tullien takia? Ja tekeekö Itsenäinen Kuningaskunta lopulta talouden ja poliittisen vallan status quon säilyttääkseen sopimuksia, joiden kanssa olisi aivan sama olisiko yhä EU:ssa jäsenenä?
Itse olen täpinöissäni siitä että Brexit viimein astuu voimaan. En siksi, että olisin varsinaisesti Brexit-intoilija, vaan siksi että viimeinkin saamme konkreettista tietoa siitä mitä EU-erosta oikeasti seuraa. Suunnilleen viiden vuoden päästä tiedämme melko varmasti mikä itsenäisen Britannian talouden ja yhteiskunnan suunta tulee olemaan.
Saako EU-lobbarit nokilleen kun brittien talous kasvaakin huimaa vauhtia ja valtionvelka BKT:n nähden kutistuu olemattomiin? Vai käykö sittenkin niin, että eroa äänestäneet britit ovat helisemässä kun palkka ei enää riitä kuin vähäisiin kotimaisiin tuotteisiin, joiden niidenkin hinta on noussut materiaalien tullien takia? Ja tekeekö Itsenäinen Kuningaskunta lopulta talouden ja poliittisen vallan status quon säilyttääkseen sopimuksia, joiden kanssa olisi aivan sama olisiko yhä EU:ssa jäsenenä?
Oma arvioni on, että alkuun britit maksavat taloudessaan laskua erosta, mutta pidemmässä juoksussa tulevat pärjäämään paremmin ulkopuolella.
Eu:lle tämä on tappio heti alusta lähtien, mutta se taitaa kaikille olla muutoinkin itsestäänselvyys.
Sanoisin, että riippuu täysin siitä, millaista politiikkaa Britit alkavat vetämään. EU:sta on paljon taloudellisia hyötyjä briteille, mutta negatiivisena puolena tulee kaikenlaista poliittista skeidaa. Jos tekevät asioita itse fiksusti, niin tämä voi kompensoida taloudelliset menetykset. Eli eräänlainen win-lose -tilanne, jossa win voi nousta losea suuremmaksi.
Toisaalta voi käydä myös niin, että alkavat tekemään itse yhtä urpoja tekoja, mitä EU välillä harrastaa. Tuo olisi lose-lose -tilanne.
EU:lle britit ovat kuitenkin tärkeä kumppani, joten kauppasuhteet tulevat ajan saatossa lähentymään eroa edeltävälle tasolle tavalla tai toisella. Pääsevät kuitenkin irti Itä-Euroopan rasitteista ja voivat keskittyä itsenäisenä oman kilpailukyvyn kehittämiseen. EU oli huolimaton haaliessaan lisää jäseniä idästä. Unohdettiin varmistaa näiden maiden pysyminen demokraattisina eurooppalaista ideologiaa kunnioittavina maina. Eikä ollut kovin kaukana Turkinkaan liittäminen.
"Britannian vienti EU:hun väheni tammikuussa yli 40 prosenttia joulukuuhun verrattuna. Tuonti EU-maista Britanniaan väheni sekin lähes 30 prosenttia."
Kansanäänestyksiä kannattaa aina järjestää monimutkaisista asioista. Ei kannata missään nimessä luottaa niihin, jotka on palkattu ja valittu ottamaan asioista syvällisemmin selvää ja muodostamaan kantansa sen perusteella. Mutu-metodi on parempi.
Mielenkiintoista nähdä kauanko pääministerin suosio pysyy kun talous sakkaa pidempään. Johnson tietenkin esittää, että kyse on vain väliaikaisesta ilmiöstä, mutta koska syyt ilmiön taustalla eivät ole katoamassa mihinkään, miksi tilanne muuttuisi sen paremmaksi myöhemminkään. Ainakaan kovin nopeasti.
Brittiyritysten kehitystä osoittaa FTSE100 indeksi, jossa on Lontoon 100 suurinta yritystä. Sitä voi verrata Saksan DAX-indeksiin ja Ranskan Pariisin pörssin CAC30 indeksiin. Alla viiden vuoden käyrä ja peruskäyränä (sininen) on Lontoon FTSE100:
Lontoon kehitys pysähtyi jo kauan ennen koronaa eli kesällä 2019, jolloin Saksan DAX (ruskea) ja Ranskan CAC30 (vaalean ruskea) erkanivat siitä. Koronan jälkeen Lontoo on asemassa, jossa se on noin 9% korkeammalla kuin viisi vuotta sitten. Ranska on 37% ja Saksa 45% korkeammalla.
Britit uskoivat, että voisivat jättäytyä USA viennin varaan. Täyttä harhaluuloa, sillä britit eivät tee mitään, jota ei jo jenkeissä tehtäisi. Pari aatelista ovat saaneet sinne myytyä, mutta niiltäkin otettiin tullissa koristeet pois ja jenkit saivat riesakseen pari nyrpeätä nuorta aikuista.
"Britannian vienti EU:hun väheni tammikuussa yli 40 prosenttia joulukuuhun verrattuna. Tuonti EU-maista Britanniaan väheni sekin lähes 30 prosenttia."
Osana tähän "romahtamiseen" varmaan vaikuttaa se, että vienti ja tuonti joulukuussa oli erittäin vilkasta kun tavara liikkui vielä tulleitta niin varastot täytettiin. Mutta kevään aikana nädään paljonko vaikutus lopullisesti on. Britannian verkkokaupat ovat varmaan yksi kärsijä muun viennin lisäksi.
Heikin Ashi kirjoitti:
Kansanäänestyksiä kannattaa aina järjestää monimutkaisista asioista. Ei kannata missään nimessä luottaa niihin, jotka on palkattu ja valittu ottamaan asioista syvällisemmin selvää ja muodostamaan kantansa sen perusteella. Mutu-metodi on parempi.
"Britannian vienti EU:hun väheni tammikuussa yli 40 prosenttia joulukuuhun verrattuna. Tuonti EU-maista Britanniaan väheni sekin lähes 30 prosenttia."
Osana tähän "romahtamiseen" varmaan vaikuttaa se, että vienti ja tuonti joulukuussa oli erittäin vilkasta kun tavara liikkui vielä tulleitta niin varastot täytettiin.
Joo, mutta...
UK goods exports to the EU fell 40.7 per cent in January after the Brexit transition period ended, according to the Office for National Statistics, while imports dropped 28.8 per cent. They were the largest declines since comparable records began in 1997.
There were no similar falls in Britain’s trade with non-EU countries, showing the move to be related to Brexit controls rather than the effects of the coronavirus surge and January’s lockdown.
Brittiosakkeiden arvostus eli hinta/käypä arvo on Morningstarin taulukon mukaan 0,93 kun vaikkapa Suomi-arvostus on 1,03 samalla tavalla laskettuna. Arvopaperi-lehti kirjoittaa brittiosakkeiden olevan juuri nyt uskomattoman edullisia.
Njaa, kyyninen sijoittajasilmä katsoo menneisyyttä ja toteaa, että brittiosakkeet ovat viimeiset viisi vuotta olleet edullisia eikä mikään osoita, että tämä muuttuisi tulevaisuudessakaan - Lontoon pörssi 5 vuotta:
Lontoo on puntahinnoiteltu, joten on reilua ottaa punnan ja euron kurssi pohjaindeksiksi (alla sininen käyrä) ja laittaa Lontoon indeksiä seuraava Vanguard FTSE 100 etf (vaalean ruskea käyrä) ja muu maailma Vanguard All World etf (tumman ruskea käyrä) viiden vuoden vertailuun:
Britit jumittavat edelleenkin paikallaan, kun muu maailma menee menojaan. Brittien tuloksenteko näyttää vielä surullisemmalta, kun sitä vertaa muuhun Eurooppaan, jenkkilään tai Aasiaan. Jopa Moskovan pörssi näyttää viimeiseltä kolmelta vuodelta aivan toiselta.
Britti nyt myy mitä tahansa, vaikka jalkapallojoukkueensa kelle vaan, jolla rahaa löytyy. Samoin vievät kurjat autonsa johonkin maailman nurkkaan ja tuovat parempia tilalle (Statista):
Jottei jäisi näkemättä malkaa omassa silmässä, täytyy samalla vilkaista millaista on kauppa Suomen ja saarellaan jumittavan kuningaskunnan välillä:
Viemme saarelle paperia, kartonkia, puuta, öljyjalosteita, kemikaaleja ja tuotannossa käytettäviä koneita - näitä viemme enemmän kuin ostamme sieltä. Suomen ongelma on yksipuolinen ja sykliseen jalostukseen peustuva elinkeinorakenne, mutta se on pitkässä jaksossa helpommin hoidettavissa yhteismarkkinassa kuin brittien umpityhmän eristäytymisen vaikutukset.
Brittiosakkeet voivat olla halpoja, mutta mikä nostaisi niiden arvostusta? Saaren genren mukaan velkakirja pelastaa - Bond, James Bond - mutta silläkin on maturiteettinsa ja kaikki (106% debt/GDP) näyttää olevan jo kiinnitetty.
Se on tuo populistin matematiikka aina jännittävää seurattavaa. Ei haittaa yhtään, että brexit on maksanut briteille satoja miljardeja, mutta jos Suomi joutuu maksamaan yhtään mitään EU:ssa, siitähän vasta huuto alkaa.
Populisti on valmis maksamaan sata euroa siitä, ettei tarvitse maksaa kahta euroa EU:n yhteisiin tavoitteisiin.
