49
forum
|

setforlife2

+5
Liittynyt:
13.2.2021
Viestejä:
1

Tervehdys kaikille! Oon nyt noin 25v jannu, joka miettii mitä taloudellisia mooveja kannattaisi tehdä. Yliopistot on käyty, työura alussa hyväpalkkaisella alalla, jolla työllisyys hyvä. Ymmärrystä sijoittamisesta on enemmän kuin nolla, mutta alussa ollaan vielä. Oppimiskapasiteettia löytyy niin paljon kuin tarve vaatii. Onko vinkkejä siitä, miten lähteä pyrkimään kohti oman elämän set for lifeä seuraavien vuosikymmenten kuluessa? Kiire ei ole mihinkään enkä äkkirikastumista odota. 

0
0
13.2.2021 - 10:01

Hynägrande

+1797
Liittynyt:
21.8.2017
Viestejä:
1241
setforlife2 kirjoitti:

Tervehdys kaikille! Oon nyt noin 25v jannu, joka miettii mitä taloudellisia mooveja kannattaisi tehdä. Yliopistot on käyty, työura alussa hyväpalkkaisella alalla, jolla työllisyys hyvä. Ymmärrystä sijoittamisesta on enemmän kuin nolla, mutta alussa ollaan vielä. Oppimiskapasiteettia löytyy niin paljon kuin tarve vaatii. Onko vinkkejä siitä, miten lähteä pyrkimään kohti oman elämän set for lifeä seuraavien vuosikymmenten kuluessa? Kiire ei ole mihinkään enkä äkkirikastumista odota. 

En tiedä miksi tämä on saanut downvoteja. Oma elämäni on pyyhkinyt välllä ylämäkeä, välillä alamäkeä, eikä kaikki ole mennyt aivan putkeen. Eikä kaikille sovi samat neuvot, mutta tässä joitakin, jotka nuorelle itselleni olisivat / ovat olleet hyödyllisiä:

  • tee töissä ja muutenkin hommat hyvin. Vähän paremmin kuin minimi. 
  • tartu haasteisiin kun tarjoutuu tilanne. Se ei ole aina suoraan lisää liksaa ja isommat kengät. Tilanteita usein tarjotaan niille, jotka tekevät.
  • kumuloi pääomaa, myös henkistä / osaamista. Kommunikointitaidot ja vastaavat tuottavat kumulatiivista hyötyä, eivätkä vanhene tai mene pois muodista.
  • muista elää elämää. Kaikkea ei mitata rahassa ja ihmisiä vanhemmiten harmittaa sellaiset että laiminlöi lapsia tai ei hankkinut lapsia, harvemmin sellaiset että olisinpa tehnyt konttorilla pitempää työpäivää kun olin nuori..
  • selvitä itsellesi mitä haluat. En tiedä onko tämä sinulle selvää, mutta itse kävin noin 30-v kohdalla isot henkiset painit että mitä sitä tekisi kun kaikenlaista pystyisi. Kuka olen? Mitä haluan?

Paljon tuli hukattua aikaakin turhuuksiin nuorena, mutta tulipa elettyäkin. Kaikkea vauhdikasta ja rämäpäistä ja hullua, eikä se kokonaisuutena harmita ;) 

Sijoitusvinkkejä tästä ei nyt irronnut, mutta ehkä se ei ollut kysymyksen tarkoituskaan. 

 

 

 

0
0
13.2.2021 - 10:31

Harri Holderi

+216
Liittynyt:
7.1.2018
Viestejä:
141

1) kasvata henkistä- ja sosiaalista pääomaa
2) jos haluat painaa lisätunteja tavoitteella set for life, niin todennäköisemmin työtunneilla on parempi tuotto kuin sillä että luet osakkeista ja optimoit tuottoa pienehkölle sijoituspääomallesi*
3) Sijoittamisessa mieti sitä mikä on 20v päästä iso juttu, sijoita siihen ja älä välitä maailman ylä- ja alamäistä**

* duunista saa henkistä ja sosiaalista pääomaa. Jos osaat asioita ja ratkot muiden ongelmat niin kyllä ne rahakkaammatkin ihmiset huomaavat saman ja haluavat että ratkot heidän ongelmiaan
** Jos joku sijoitti Amazoniin 90-luvusta lähtien tasaisesti joka vuosi niin jossain välissä saattoi harmittaa kun osakkeet tippui IT-kuplassa sieltä 100 dollarin tienoilta 10 dollarin lähelle, mutta ehkä nyt 3300 dollarin osakkeet lämmittävät mieltä - ellei niitä myynyt vuonna 2001 sen takia että ahdistui hintaheilahtelusta.

 

0
0
13.2.2021 - 11:07

Bingo53

+3376
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2258
setforlife2 kirjoitti:

 Onko vinkkejä siitä, miten lähteä pyrkimään kohti oman elämän set for lifeä seuraavien vuosikymmenten kuluessa? Kiire ei ole mihinkään enkä äkkirikastumista odota. 

Kaksikymppiselle set for life on se, että voi olla tyytyväinen elämäänsä kun kuluva vuosisata päättyy. Tämä on sijoitussivusto, joten kaikki lasketaan rahassa. Lasketaanpa sinulle tase ja tuloslaskelma for life.

Kuluistasi suurimmat tulevat olemaan koti, puoliso ja lapsi.

Aloitava tase, jos ostat asunnon:

Vastaavaa:
Käyttöomaisuus: Koti - 200.000,-
Vastattavaa:
Oma pääoma: Oma rahoitus 30.000,-
Vieras pääoma: Pankkilaina 170.000,-

Tuloslaskelma keskitulolla vuodessa
Palkkatulot verojen ja matkakulujen jälkeen 12 x 1800 = 21.600,-
Kulut vuodessa:
Koti, lyhennykset ja korot 10.000,-
Puolison lisäkulu 4.000,-
Lapsi, noin 6500,-
Kulut yhteensä 20.500
Nettotulos kulujen jälkeen 1.100,-

Puolison lisäkulu tulee siitä, että hän on eri mieltä siitä mitä pitäisi tehdä - teette kuitenkin. Lapsikulun laskentaa löytyy netistä. Jos puoliso ansaitsee ja osallistuu kodin hankintamenon maksamiseen, nettotuloksesi on parempi. Nettotuloksen voit käyttää joko säästämiseen tai kulutukseen - syödäkin täytyy ja harrastaa. Lapsista on hupia, mutta ne eivät ole ilmaisia.

Ensimmäinen ja päällimmäinen tavoite on, että taseesi vieras pääoma pienenee ja oma pääoma lisääntyy. Tämä tapahtuu pankkilainaa lyhentämällä. Siihen kuluu elämäsi seuraava neljännesvuosisata.

Asiaa helpottaa, jos puoliso osaa säästää. Valinnassa on hyvä olla sijoittajasilmää. Yhteinen harrastus tulee, jos molemmat siirtävät sopivan osan sivuun itselleen tulevaa varten. Vinkkejä tähän löytyy näiltä sivuilta.

Kun oma pääomasi on kasvanut taseessa ja vieras pääoma pienentynyt niin, että niiden suhteet ovat toisin päin, voit alkaa ottaa riskiä osakepainoa lisäämällä - sanotaan vaikkapa 20 vuoden kuluttua, kun lapsi häipyy omilleen.

Taseesi voi olla vaikkapa seuraava:

Vastaavaa:
Käyttöomaisuus: Koti - 225.000,-
Osakkeet: 35.000,-
Taseen loppusumma: 260.000,-

Vastattavaa:
Oma pääoma: Oma rahoitus 30.000,-
Oman pääoman lisäys: Lyhennykset 140.000,-
Oman pääoman muu lisäys: Kodin arvonnousu: 25.000,-
Vieras pääoma: Pankkilaina asuntoon 30.000,-
Vieras pääoma: Sijoituslaina osakkeisiin 35.000,-
Taseen loppusumma: 260.000,-

Tulosta on tehty, taseen loppusumma on noussut, oma pääoma on noussut ja velan sekä varallisuuden suhde on järkeenkäypä. Itse alat olla keski-ikäinen. Silloin pitääkin silmäillä miten asiansa järjestää, sillä edessä on vielä puoli vuosisataa.

Valtio pettää aina, joten omat säästöt ovat oleelliset, jos landing to retirement on tarkoitus suorittaa niin, että varat tuottavat kulutukseen käyttövaroja. Säästämällä ja sijoittamalla itse voit tähdätä siihen, että voit olla vuosisadan vaihteen lähestyessä melko tyytyväinen - ainakin rahallisesti. Yllä olevat luvut on vedetty hihasta ja suositan sinua laskemaan omalla tavallasi.

Muihin asioihin onkin sitten humanisteja neuvomaan kaikkialla netissä.

0
0
13.2.2021 - 11:37

Tuntematon käyttäjä (ei varmistettu)

-604
Liittynyt:
Viestejä:
1399

Kannattaa varoa avioeroja, maneatereita, sosialismia, elatusmaksuja, ammattiyhdistysliikkeitä. Tehdä töitä vain rehellisten ja hyväntahtoisten ihmisten kanssa, sekä elää alle varojen. Mahdollisimman pitkälle omin ehdoin.

0
0
13.2.2021 - 13:01

Teknokraatti

+1241
Liittynyt:
29.1.2020
Viestejä:
575

Aloittaisin Hynägranden listan lopusta päin tekemällä elämässä asioita, joita haluaa tehdä. 

Siinä ohessa säästäisin kk-erinä halpakuluusiin indeksirahastoihin summaa joka ei tee elämästä epämukavaa. Summaa voi nostaa palkan parantuessa, vaikkapa puolet nettokorotuksesta rillutteluun ja toinen puoli säästöön. Tämä riittää vaurastumiseen pitkällä ajalla. Ylituottoa voi yrittää ainakin aluksi harrastukseen sopivalla määrärahalla sen ohessa, jos asia alkaa kiinnostaa. Onnistumisten myötä myös suora osakesalkku kasvaa luonnostaan, mutta tämän ei tarvitse olla itse tarkoitus.

Jokaisen on parasta löytää oma tiensä, mutta yhden konkreettisen elämänohjeen annan silti. Yritä löytää sinua kiinnostava tapa hoitaa terveyttäsi ja kuntoasi. Lupaan että kolmikymppisten lastesi kanssa maastopyörä- tai hiihtolenkillä itse kuusikymppisenä riehuessasi et tule katumaan sitä, että kuusikymppisen Cooper-testi antaa yhä kolmikymppisellekin erinomisen kuntoluokituksen.

0
0
13.2.2021 - 14:36

Merta

+319
Liittynyt:
12.3.2020
Viestejä:
226

Pyri löytämään duuni jossa voit olla oma itsesi ja jossa haluat kehittyä. Eikä todellakaan haittaa jos olet hommassa lahjakas. 

Hynägrandelta hyvä listaus, mutta erityisesti nuorelle yksi todella hyvä nosto:

Tartu haasteisiin kun tarjoutuu tilanne. Se ei ole aina suoraan lisää liksaa ja isommat kengät. Tilanteita usein tarjotaan niille, jotka tekevät

Monet jää polkemaan paikoilleen, koska eivät uskalla lähteä uuteen, haastavaan, pelottavaan tai epävarmaan. Ei nyt tyhmän rohkeaksi tai ylioptimistiseksi tarvi heittäytyä, mutta silloin kun tulee sauma se pitää käyttää, jos haluaa eteenpäin. Ei tasaisessa ja varmassakaan sinänsä vikaa ole, mutta liian moni jää katumaan, kun "ei silloin lähtenyt/tarttunut, kun olisi pitänyt".

0
0
13.2.2021 - 16:41

keijokepuli

+428
Liittynyt:
16.12.2014
Viestejä:
295

Jos tavallisiin naimisiin - rakkauden huumassakin AVIOEHTO, silloin naisella on yksi kiristysruuvi vähemmän —> helpottaa normaalia elämään merkittävästi 👍

koska 🎶” Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen”🎵😁

nm. Kokemusta on

0
0
13.2.2021 - 17:21

Crusader

-18
Liittynyt:
17.9.2020
Viestejä:
220

Sitten alkaa "kiristys" että et rakasta oikeasti jos haluat avioehdon ja jne ja toi pilaa rakkauden ja romantiikan, hahahahaaaa. Se on helpompi kompastua aikaisessa vaiheessa niin oppii nopeammin ja tulee halvemmaksi ja kerrasta on sitten mentävä jakeluun kun olet maksanut satoja tonneja ja toinen kymmeniä tonneja ja hups hei ja kaikki puoliksi.

0
0
13.2.2021 - 17:53

A

-17
Liittynyt:
31.3.2020
Viestejä:
505
setforlife2 kirjoitti:

Tervehdys kaikille! Oon nyt noin 25v jannu, joka miettii mitä taloudellisia mooveja kannattaisi tehdä. Yliopistot on käyty, työura alussa hyväpalkkaisella alalla, jolla työllisyys hyvä. Ymmärrystä sijoittamisesta on enemmän kuin nolla, mutta alussa ollaan vielä. Oppimiskapasiteettia löytyy niin paljon kuin tarve vaatii. Onko vinkkejä siitä, miten lähteä pyrkimään kohti oman elämän set for lifeä seuraavien vuosikymmenten kuluessa? Kiire ei ole mihinkään enkä äkkirikastumista odota. 

Tässä ketjussa onkin aika hyviä vinkkejä, mutta yhden suoran vinkin voisin antaa. Ei ole sijoitussuositus. Osta bitcoineja turvalliseen säilöön ja unohda ne 5-10 vuodeksi ainakin. Ei ole sijoitussuositus! :)

Muuten voisin sanoa ihan yleisenä vinkkinä, että kannattaa keskittyä pääsääntöisesti maksimoimaan mukava ajankäyttö kuin raataa numeroita tilille. Ja ihan sijoitusten suhteen kannattaa ottaa riskiä ihan kunnolla, jos olemassa olevat pääomat ovat pieniä verrattuna tuloihin.

0
0
13.2.2021 - 18:15

keijokepuli

+428
Liittynyt:
16.12.2014
Viestejä:
295

Pitää huolen, ettei mene naimisiin, ennen kun se on hoidettu. Oma argumentti ”tällöin mennään naimisiin pelkästään rakkaudesta” - käännä se niin. Itsellä avioehdosta ei ole sitten puhuttu lainkaan siihen 13 v. Mitä olen naimisissa ollut... eli toiminut erinomaisesti. En tosin ihan junnuja menny naimisiin (taputan itseäni selkään😁) Erokortin vilauttamisessakaan ei ole vaimolla sellaista pontta, kun ei voi uhkailla esim. perintömökin myymisellä yms. 

0
0
13.2.2021 - 18:29

Tuntematon käyttäjä (ei varmistettu)

-604
Liittynyt:
Viestejä:
1399

Kuinkas se avioehto muuten otetaan puheeksi ja sujautetaan paperiin tyylikkäästi?

0
0
13.2.2021 - 18:52

HerraTuohinen

+22
Liittynyt:
2.5.2019
Viestejä:
13

Maailmalle rahan tekoon vähintään muutamaksi vuodeksi. Alasta riippuen Piilaakso, Dubai tms. Tai komennusmiehenä johonkin paskavaltioon. 

50-100k vuodessa säästöön ihan mahdollinen, kun painaa asenteella hommia ja pitää suomalaisen kulutustason. Vaikuttaa korkoa korolle laskuihin aika rajulla vivulla, kun nuorena käy tekemässä pohjakassan.

0
0
13.2.2021 - 20:24

PikkuPro

+6043
Liittynyt:
28.6.2014
Viestejä:
2882
Slice kirjoitti:

Kuinkas se avioehto muuten otetaan puheeksi ja sujautetaan paperiin tyylikkäästi?

Hyökkäys on tässä paras puolustus:

1. sanoo, että avioehto totta kai, et kaikki järkevät tekee, et niin 2020 ja niin oikeesti onkin.

2. jos toinen jotain mutisee että "et luota juttuumme" tms niin

-> 3. nostaa metelin, että tällä ei mitään väliä jos ei tule eroa...etkö sä rakasta mua vaan rahojani? Ootko Gold-digger jne. 

Ei missään nimessä puolustustaistelua tosta, kysykää Guderian:lta (RIP) jos ette mua usko. Panssarilla ajetaan, ei nyhjötetä kuopassa venaamassa, et tykistökeskitys loppuu...

------------

100% ei-läpällä sanoisin, että jos 25v niin kandee ainakin lapsiin asti keskittyä enemmän elämään ja vähemmän set-for-life. Parhaat vuodet useimmilla on 18-35. Katsokaa vaikka, mistä vuosista elämänkerroissa on eniten sivuja. Set-For-Life sitten syssymmällä, ei siihen kannata parhaita vuosia tuhlata.

0
0
13.2.2021 - 22:19

Credit_Default

+84
Liittynyt:
10.4.2020
Viestejä:
62

Osakemarkkinat eivät ole ikuisesti ilmainen lounas.

Osakepoiminnalla voi tehdä myös tappioita.

Tämä foorumi ja suurin osa sen kirjoittajista on lieveilmiö negatiivisistä koroista. (minä mukaanlukien)

 

0
0
13.2.2021 - 22:01

keijokepuli

+428
Liittynyt:
16.12.2014
Viestejä:
295

PP:n kanssa samaa mieltä. Nainen vinkuu naimisiin, niin mennään vaan, mutta tämä homma ensin kuntoon. Reilu peli, kissa pöydälle ja nimi paperiin. Ei ongelma, jos real love.

ikävuosista samaa mieltä. Itse en voinut kuvitellakaan lapsia ennen 35v., koska olen aina ollut sitä mieltä, että lapset ei tee lapsia. Siihen mennessä oli kokeiltu omat rajat kaikissa kiinnostavissa jutuissa, lähinnä urheilussa ja ehkä opiskelussa. Mitään ei jäänyt hampaankoloon, että ehkä minusta olisi tullut sitä ja tätä. Sen jälkeen olin valmis isähommiin. Mukavaa myös lasten kannalta, että isällä ei ole kiire minnekkään. Voidaan tehdä yhteisiä juttuja siten, että kaikki niistä nauttii ja ovat täysillä mukana. Uskon, että jokainen elämän vaihe kannattaa elää järjestyksessä. Veikkaan, jos olisin ajautunut nuorena isäksi, niin olisin varmasti katkera vähän kaikille ja koittaisin kaivaa menetettyä nuoruutta takaisin. Jokainen elämän vaihe on kuitenkin elettävä - vaikka sitten väärässä järjestyksessä. Elämä on ihmisen parasta aikaa😌

0
0
14.2.2021 - 13:24

Django

+45
Liittynyt:
22.6.2019
Viestejä:
19

Muutama huomio itseltäni  : 

Työntekoon saa upotettua koko elämän halutessaan. Se on tärkeä osa elämää, mutta ainakin itse olisin halunnut sanoa nuorelle minälleni, että varo tekemästi siitä pääprioriteettiä ja asiaa, joka määrittelee oman asemasi yhteiskunnassa.Itsellä vakituinen työelämä alkoi jossain 23 vuoden kohdalla - sitä ennen olin vuosikymmenen viettänyt lähes kaikki lomani kesätöissä. No 13-15 vuotiaana ei koko kesä mennyt kuitenkaan.Työtehtävät on kuin taitelijan viimeisin teos - olet vain niin hyvä, kuin viimeisin teoksesi ja kukaan ei onnistu jatkuvasti..Työelämä on aallokkoa ja urakehitys yleensä siksakkia ylös ja alas, ei pörssikäyrää jatkuvasti ylöspäin. Olennaista työpaikoilla ei ole se, etteikö voisi käyttää 12 tuntia päivässä töihin vaan niiden mahdollisuuksien rajallisuus, joissa voit näyttää aidon potentiaalisi. Vasta tämän kautta urakehitys mahdollistuu, kunnes taas olet samassa kohdassa askelta ylempänä. Ylempien toimihenkilöiden ja johdon työpaikoissa on myös se, ettei palkka välttämättä kompensoi työnantajalle vuokrattua vapaa-aikaa; hommat pitää saada tehtyä, ylityötunneista ei saa euroakaan, korkeintaan vapaata, jota ei ehdi pitämään. Kun vaihdat työpaikkaa, niin historia edellisessä katoaa. Elämään kannattaa hommata hyviä harrastuksia, sivistäviä ja ei-niin-sivistäviä sopivalla sekoituksella, joista voi hakea lääkettä töistä johtuvien stressitasojen purkamiseen. Työpaikan rooli elämässä kannattaa pitää merkityksellisten asioiden mahdollistajana.

Näin jälkikäteen ajattelen itse, että lapset olisi voinut tehdä hieman aiemmin, vaikka siinä kolmenkympin tienoilla. Lapset armahtaa siitä menestymisen vimma kulttuurista, jota maailma syöttää kurkusta suuhun. Lapsien kautta ymmärtää, että on vain osa sukupolvien mittaista jatkumoa eikä rahan tienaamista veren maku suussa ja sitten sen tuhlaamista matkailuun ja muuhun kalliiseen ajankuluun. Voi nauttia materiaalittomasta vapaa-ajasta ja harrastella lasten kanssa samoja juttuja mitä itse tehnyt menneisyydessä tai nykyisin. Kanssakäymisessä siirrät alitajuntaisesti kulttuurisen pääomasi lapsiin ja yrität auttaa heitä tulemaan ns. 'paremmaksi versioksesi' - hyväksyen kuitenkin heidän omat valinnat asian suhteen. Tästä löytyy paitsi elämän tarkoitus, myös motiivi toimia esimerkkinä. En tule muistelemaan eläkkeellä sitä, että tuli tehtyä ympäripyöreitä päiviä, vaan näitä juttuja.

Samalla tapaa voi ajatella varallisuuden kanssa. Varallisuuden kehittymistäkin voi ajatella sukupolviprojektina, yrität ensisijaisesti aina tuottaa ylijäämää, ja sijoittaa ne. Et yritä rikastua liikaa ottamalla riskejä, mutta varallisuuden kehittyessä voit ottaa harkittuja riskejä enemmän. Opetat saman elämän lapsillesi, jotka voivat halutessaan jatkaa samaa. Jos tämä kuullostaa turhan eeppäiseltä, niin asia realisoituu kuitenkin vaikkapa metsäpalstoissa; Metsän elinkaari on niin pitkä, että on pakko ajatella asiaa näin.

0
0
14.2.2021 - 14:24

Casteliero

+6636
Liittynyt:
4.3.2016
Viestejä:
2197

Jos saisin itse mennä elämässä takaisin tuonne nuoruuteen, niin ensin pitäisin huolen, että osaisin jonkun asian niin hyvin, että siitä minulle tulevaisuudessa maksettaisiin. Joko koulutuksen kautta, tai itse oppimalla. Sen jälkeen jakaisin kaikki ylimääräiset rahat kahteen osaan, aina 30-vuotiaaksi asti vähintään. Ensimmäinen puolisko menisi täysin kokemuksien keräämiseen. Matkusteluun, juhlimiseen, irtosuhteisiin. Mikään ei anna niin hyvin perspektiiviä, kuin asua ulkomailla. Sen jälkeen monesti se verojen maksaminenkin tänne Suomeen tuntuu edes vähän helpommalta. Pubit ja tinder on taas yleensä parhaita paikkoja tutustua paikallisiin ulkomailla ja saada seuraa, sekä seikkailuja. Kokemuksia vaan pankkiin mahdollisimman paljon. Sitä ei koskaan tiedä milloin sitä joko itse joutuu, tai läheisten takia joutuu, asettumaan aloilleen ja silloin se kokemusten keräily on paljon vaikeampaa.

Toinen puolisko rahoista minulla menisi tuossa iässä ihan täysin ison riskin ja ison tuoton kohteisiin. Alle 30-vuotiaana voi tuntua, että joku 3000-4000€ on iso raha, mutta jos tuon aiemmin mainitun osaamis-asian on hoitanut hyvin, niin usein tuo on yhden kuukauden palkka myöhemmin, kun töihin menee. Jos taas sattuu tekemään jonkun 10-20x tilin, niin se on jo merkittävä raha ja sillä pystyy alkamaan rakentaa elämää ihan eri tavalla. Niihin pienikuluisiin indeksi-rahastoihin kerkeää kyllä laittaa rahaa 30-vuotiaanakin. Pahimmassakin tapauksessa tässä tilanteessa olisi iso kassillinen muistoja ja hävittyä rahaa muutaman kuukauden palkan edestä.

0
0
14.2.2021 - 16:02

Teknokraatti

+1241
Liittynyt:
29.1.2020
Viestejä:
575
keijokepuli kirjoitti:

PP:n kanssa samaa mieltä. Nainen vinkuu naimisiin, niin mennään vaan, mutta tämä homma ensin kuntoon. Reilu peli, kissa pöydälle ja nimi paperiin. Ei ongelma, jos real love.

Painoin peukkua, koska tietyin reunaehdoin puhutte järkeä varoituksinenne avioehdosta. Kertomanne pätee mielestäni täysin tilanteeseen, jossa aikuiset ihmiset ovat avioitumassa tai jommalla kummalla on muusta syystä merkittävää omaisuutta. Omalta osaltamme olen myös vaimoni kanssa yhdessä allekirjoittamallamme yhteisellä keskinäisellä testamentillamme tehneet saman päätöksen jo lastemme osalta sulkemalla lastemme mahdolliset puolisot testamenttimme ulkopuolelle, vaikka emme heidän nimiään edes tiedä vielä. Tämä on elegantti tapa hoitaa asia nuorten puolesta sekä ilman turhaa konfliktia että myös jättämättä mitään nuoren hetken ihastuksen varaan. 

Keskenämme emme silti avioehtoa tarvinneet 34 vuotta sitten emmekä tarvitse sitä nyt, enkä suostu ottamaan tyhmyrin viittaa tämän arvioni nojalla. Tällekin väitteelle tarvitaan toki reunaehdot. Kun kaksi nuorta löytää toisensa niin tyhjätaskuina, ettei minun tyypilliseen teknokraatin urapolun tyyliin pohjan alapuolelta alkanut tulokehitykseni edes vähentänyt vaimoni opintotukia, ei kummallaan ollut käytännössä mitään omaa, vaan aloitimme tyhjästä yhdessä. Muistan keskustelun kollegani kanssa, jonka vaimo oli sairaalassa töissä sairaanhoitajana ajalla ennen Kataisen kädenojennusta Sari Sairaanhoitajalle palkankorotuksen muodossa. Hoitajien sanottiin silloin olevan palkkakuopassa, mutta me nuoret teknokraatit olimme sen kuopan pohjan alapuolella haaveilemassa edes kuopan pohjalle pääsystä. 

Minä vapauduin kuopasta pätevöitymällä sen verran, että sain työtarjouksen muualta, jolloin esimieheni löi saman tien käteen 50% palkankorotuksen ja kysyi mielenkiintoa ulkomaan komennukselle. Teimme vaimoni kanssa yhteisen valinnan. Hänen palkkansa julkkaripuolella on taulukoista luettavissa, mutta minulla oli saavutettavaa paljon enemmän. Niinpä satsasimme nuoren perheen upeaan kokemukseen kahdella eri työkomennuksella. Jo lähtiessä oli selvää, että vaimoni kokemusvuosia uhrataan minun urakehitykseni hyväksi. Se on myös kannattanut perheen kannalta, koska Suomeen palattuakin kokemus ja kielitaito mahdollistavat tehtävät, joissa kansainvälisen työryhmän ainoana suomalaisena tai suoraan asiakkaiden kanssa toimivan lähettilään pitää kyetä uskottavasti puolustamaan työnantajansa etua. 

En minä tällaista olisi yksin saanut aikaan. Vaikka palkkamme ovatkin minun onnistumisestani ja bonuksistani riippuen suhteessa 3 - 4:1, niin minun mielestäni suurempituloisenakin yhdessä me olemme sen saamamme edun hankkineet. Meillä siis kaikki on perustellusti yhteistä, mutta haluan toki vielä korostaa, että myös tällä meidän tapauksellamme on selkeä reunaehto, siis että aloitimme yhdessä tyhjästä.    

keijokepuli kirjoitti:

Itse en voinut kuvitellakaan lapsia ennen 35v., koska olen aina ollut sitä mieltä, että lapset ei tee lapsia. Siihen mennessä oli kokeiltu omat rajat kaikissa kiinnostavissa jutuissa, lähinnä urheilussa ja ehkä opiskelussa. Mitään ei jäänyt hampaankoloon, että ehkä minusta olisi tullut sitä ja tätä. Sen jälkeen olin valmis isähommiin. Mukavaa myös lasten kannalta, että isällä ei ole kiire minnekkään. Voidaan tehdä yhteisiä juttuja siten, että kaikki niistä nauttii ja ovat täysillä mukana. Uskon, että jokainen elämän vaihe kannattaa elää järjestyksessä. 

Uskon ymmärtäväsi mitä sanot, mutta mielestäni ne elämän eri vaiheet on täysin mahdollista sekoittaakin jos se sopii omaan pelisuunnitelmaan. Kenties kyse on siitä, etten ole koskaan ollut oikein mikään rymypelle, enkä edes halunnut olla sellainen. Nuorten illanvietossa minä olin vakiokuski, koska halusin vain ajaa. Toisaalta oma kokemukseni rajojen etsimisestä ja maailmalla rientämisestä on ehkä eri sävyinen kuin sinun, koska olen käynyt läpi prosessin, jossa uudelle vauvallemme hankittiin passi Suomen suurlähetystöstä vauvan valokuvien, paikallisen syntymätodistuksen ja minun ja vaimoni passin turvin. Mennään siis amerikkalaisen Volvomainoksen askelmerkeissä: "Me esittelemme auton kaikille tänä vuonna syntyville lapsille, ja heidän vanhemmilleen, joille lapsen syntymä merkitsee seikkailun jatkumista eikä sen päättymistä." Se auto oli muuten 850 Turbo. 

En ole ylpeä siitä, että vakiosti kalenteriin sijoitettu työmatkani osui säännöllisesti pohjoisen talvilomaviikolle ja nuorin poikani oli 17-vuotias kun tehtävää vaihdettuani olin ensimmäistä kertaa perheen kanssa yhdessä talvilomaviikon mökillä. Mutta siitä olen, että talvi- ja kesälomia varten se mökki on ostettu (käytännössä päivärahoilla ja niiden tuotoilla) ja silloin kun on aikaa, se voidaan viettää Winter Wonderlandissa yhdessä. Jotain tässä on mennyt oikein, koska sekä teini-ikäiset että kolmikymppisetkin lapset ovat suostuneet lähtemään myös meidän kanssamme yhdessä mökille. Minusta matkapäiviä tärkeämpää on olla oikeasti läsnä silloin kun on kotona. Ulkomaan komennusten jälkeen työllistynyt vaimoni on hoitanut kodin minun ollessani työmatkoilla ulkomailla. Tässä näkyy taas syy sille, miksi pitäisin avioehtoa MEIDÄN TAPAUKSESSAMME epäoikeudemukaisena vaimoni kannalta. 

Nykyään on myös mukava katsoa Suomea ulkopuolisen silmin ja vertailla kokemuksia Bostonin vuotensa nojalla Tom Bradya fanittavan poikani kanssa, vaikka Brady on sen jälkeen joukkuetta vaihtanutkin. Nämä erilaiset tavoitteet menevät aivan hyvin limittäinkin, jos perhe vain keskenään niin haluaa järjestää. 

Matti Esko laulaa: "kun unelmat on loppu, silloin on peli pelattu"

0
0
14.2.2021 - 16:56

Hynägrande

+1797
Liittynyt:
21.8.2017
Viestejä:
1241

Omalla kohdallani avioehdon puuttuminen tuli ehkä hieman tarpeettoman kalliiksi. Toisaalta oli etukäteen tiedossa ja ääneen lausuttukin että se on rakkausavioliitto, mitä se olikin, joten harmittelu olisi jälkiviisautta. Avioliittoa solmittaessa olimme molemmat melko lailla tyhjätaskuja ja asia olisi varmasti ollut erilainen jos toisella olisi ollut huomattavaa omaisuutta siinä kohdassa. Elämä on laiffia ja nyt olen ilman waiffia, mutta eteenpäin sano mummo lumessa :) 

Oikean puolison valinta on selkeästi "set for life" -valintoja, joihin kannattaa panostaa. Ehkä 25-vuotiaana helposti tuijottaa liikaa ulkonäköä ja avuja sänkykamarissa. On niilläkin väliä, en mitenkään kiistä, mutta pitemmän päälle painaa muut seikat. Veikkaan että olet oikeilla jäljillä jos tuntuu että on hauskaa, koet että kumppanisi on tasavertainen kanssasi ja hän saa sinut haluamaan olla parempi ihminen. 

0
0
14.2.2021 - 17:44

keijokepuli

+428
Liittynyt:
16.12.2014
Viestejä:
295

On upeaa, että on erilaisia ihmisiä ja erilaisia tarinoita. Teknokraatti: Sinun lähtökohdista ymmärrän näkökulmasi erinomaisesti. Itse elin pitkän suhteen aiemmin ennen avioliittoani, jolloin kaksi nuorta vaan laittoi hynttyyt yhteen. Silloin ei olisi tullut mieleenkään mikään avioehto. Naimisiin menoni ajoittui hieman kypsemmälle iälle (34v.).  Avioerokodin lapsena olin jo ehtiny oppia kaikenlaista realismia tai ehkä kyynisyyttäkin. Lisäksi olin jo nähnyt muutamia kavereiden ”kohtaloita”. Tämän vuoksi avioehto oli minulle ehdoton juttu. 

Elämän vaiheet voivat varmaankin limittyä. Kuitenkin olen sitä mieltä, että elämän hallinnan kannalta on hienoa, että et ajaudu mihinkään vahingossa tai tahtomatta. Tällöin saat elää oman näköistä elämää. Onnea on löytää sellainen puoliso, joka ymmärtää sinua ja antaa sinulle tilaa siihen. Tämä toki helpommin sanottu kuin tehty.

0
0
14.2.2021 - 17:42

callo

+66
Liittynyt:
6.4.2020
Viestejä:
44

Tämä on hyvä keskustelu. Näin ei enään niin nuorena, mutta ei vielä seniorioksalta asiaa katsovana muutama kommentti. 

1) Yritä elää. Jos haluat tehdä jotain, älä jätä sitä tekemättä koska se "maksaa" rahaa/uramahdollisuuksia. Kuten tässäkin on monesti sanottu aikaa ja nuoruutta on rajatusti, joten esim. ulkomailla kannattaa rampata jos sitä haluaa tehdä (vaihdot, komennukset, reppureissaus). Jos taas kilpaurheilu on se, juttu tätäkin on vaikea tehdä viisikymmisenä. Perseillä ei tietäänkä pidä (rikkollisuus, täysi sekoaminen huumeisiin, 10v rillumareitä) Koska, emme voi tietää mitä haluat (harvemmin sitä itsekkään tietää) kannattaa olla hereillä kun huomaa jättävänsä jotain tekemättä sen takia "koska ura/valmistuminen" tms. 

2) Älä ota liikaa kiinteitä kustannuksia. Jos on niskassa tuloihin nähden isot auto/mökki/asunto-lainat on pakko raataa kuukausipalkalla ilman mahdollisuutta aidosti valita. Tämä toki on historiallisesti ollut aivan paska neuvo, koska jos ostit asunnut heti olet tehnyt sikana fyrkkaa ainakin pääkaupunkiseudulla viimeiset 30v. Tämän osalta ei haeta varastumista vaan vapautta. Start-upiin on vaikea hypätä tai lähteä gooalle itseään etsimään, jos kiinteät elinkustannukset on €3K..Pääomaakin on helpompi keryttää jos kaikki rahat ei mene "elämislainoihin".  

3) Älä osta mitään sen takia, että naapurillakin on tai näin pitää olla. Käytä rahasi siihen mitä haluat ei siihen että pitää olla BMW. Tämä auttaa pitämään tulot ja menot reilassa. Tämä jättää rahaa pääoman keryttämiseen. 

4) Jos mahdollista tee työtä joka on omasta mielestäsi mielekästä. Jos tekee jotain mistä pitää on siinä helpompi olla hyvä, hyville maksetaan enemmän. Muista kuitenkin, että jos erikoistutut assyyrialaiseen filologiaan ei tästä edes maailman parhaalle makseta hirveästi koska kysyntää ei ole.

5) Miten ikinä sijoitatkin ole systemaatinen ja paras päivä aloittaa oli jo, mutta tänään on parempi kuin huomenna. Korkoa korolle on aika vinha juttu. 

Siinä ehkä ne kommentit mitä itse olisi hyvä ollut kuulla saman ikäisenä. 

P.S. Avioehto. Perusratkaisuna ihan ok. Mutta muista, että avioehto tekee teistä fundamentisti erilliset taloudelliset yksiköt. Tämä ei ole optimaalia aina. Esim. Teknoraatilla yllä selkeä case, jossa avioehto olisi ollut vääryys. 
  

0
0
14.2.2021 - 17:53

Anssi A

+478
Liittynyt:
29.3.2015
Viestejä:
463

Eikö avioehto yleensä päde vain ennen avioliittoa kerrytettyyn omaisuuteen? Eli vaikka Teknoraatilla olisikin ollut avioehto, oikeuslaitos viimeistään olisi kai pakottanut eron tapauksessa jonkinlaiseen omaisuuden splittiin, kun omaisuus on kerätty vasta avioliiton aikana ja sen ansiosta.

0
0
14.2.2021 - 18:08

callo

+66
Liittynyt:
6.4.2020
Viestejä:
44

Avioehto on kaikkeen henkilökohtaiseen omaisuuteen. Ennen ja jälkeen avioliitoon kertyneeseen. Muutakin saa sopia, mutta oikeudessa on heikoilla jos toinen ei halua tätä "muuta" seurata. 

p.s. Käyttäkää näihin avioehtoon asiaan erikoistunutta juristia. Jos sen tekee, kannattaa se tehdä tehdä kunnolla eikä olettaa mitään.

 

0
0
14.2.2021 - 18:52

Tuntematon käyttäjä (ei varmistettu)

-604
Liittynyt:
Viestejä:
1399

Juristit tienaa tehtiin avioehto tai ei laugh

Siinä paras set for life ammattivinkki nuorelle.

0
0
14.2.2021 - 19:10

Tuntematon käyttäjä (ei varmistettu)

-604
Liittynyt:
Viestejä:
1399

1. Älä tee tyhmiä juttuja vain koska muutkin tekee niin, ajattele omilla aivoillasi. Esim all-in kiinteistöihin kuolevalla paikkakunnalla, uudet autot...

2. Ota rohkeasti riskisijoituksia alussa, 1-5k altcoineihin voi antaa ihan törkeän jumpstartin nettovarallisuuteen tai sitten voit menettää 2kk palkan, upsidea on yksinkertaisesti liikaa jättää ottamatta.

0
0
14.2.2021 - 19:49

Bingo53

+3376
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2258

Linnunradan käsikirja liftarille kirjasarjan mukaan jättimäinen tekoäly Syvä Miete päätyi lopulta tulokseen, että elämän tarkoitus on luku 42. Vastaus on mielestäni yhtä hyvä kuin mikä tahansa muukin.

Opiskelemalla saa tiedot, tekemällä saa taidot. Pätevyyden saa vain sekä tiedoilla ja taidoilla. Uran luomiseen auttaa vain aika, sillä kokemusta on aina kartutettava eikä oikotietä ole.

Viitteitä etenemiseen antoi aikanaan Erkki Etola, jonka mukaan työntekijän valinnassa tärkein ominaisuus oli rehellisyys - toden puhuminen - ja taidot kyllä tulevat tekemisen mukana. Yhtiöitä johtanee nyt uusi sukupolvi, mutta luulenpa, että näkökulma on säilynyt.

Elon Muskista kerrotaan, että hänen kysymyksensä hakijalle on: Mikä on ollut vaikein kohtaamasi asia ja kuinka ratkaisit sen? Hän ei kuulemma välitä curriculum vitaesta vaan etsii nokkeluutta ja älyä.

Elämä on sarja sattumia - osa niistä on suotuisia ja osa epäsuotuisia. Pärjäät paremmin luomalla olosuhteita todennäköisemmiksi suotuisille sattumille - vaikkapa rehellisten ja nokkelien ihmisten joukossa olemalla. Tärkeää kuitenkin on kuinka käsittelet epäsuotuisia sattumia tai kuinka varaudut niihin - niitä tulee vääjäämättä, halusit tai et.

Sama pätee sijoittamiseen - on oltava rehellinen itselleen ja vähin erin, pienin muutoksin ajan kanssa muokattava osakesalkkua sellaiseksi, että suotuisilla sattumilla on suurempi mahdollisuus kuin epäsuotuisilla. Näitä ei voi ennustaa, joten yksi nokkela päätös tänään ei todennäköisesti toistu huomenna. Ajoittain on mietittävä sitäkin, että epäsuotuisia tapahtumia voi olla monta peräkkäin.Sijoittamista ja sen tekniikoita voi opiskella loputtomiin, mutta vaurastuminen tulee yleensä pitkän ajan kuluessa - taito ja osaaminen kertyy tehdessä. Siksi aloittaminen ajoissa, pienillä summilla on tärkeämpää ja nopeammin aitoa osaamista kartuttavaa kuin ison summan lyöminen peliin sitten joskus.

Elämä päättyy yleensä siihen, ettet tarvitse muuta kuin kolikon suuhun - sillä maksat Styks-virran Kharon-lautturille ylitysmaksun. Manalan portilla tasepaperisi revitään palasiksi ja sekä hyvät että pahat tekosi punnitaan. Silloin on hyvä toivoa, ettei oven valintaa tehdä kolikkoa heittämällä vaan vaa'an kieli saa ratkaista. Osalle tulijoista voisi kolikonheitto kylläkin antaa paremman todennäköisyyden päästä helpompaan paikkaan.

Kotimaataan kannattaa koluta - eihän sitä tiedä vaikka eksyisi Lemin kuntaan särää syömään ja sen valmistumista odotellessa on hyvin aikaa pohtia olisiko elämän tarkoituksen oikea vastaus 42.

0
0
14.2.2021 - 20:21

aliisan_avaimet

+579
Liittynyt:
2.6.2020
Viestejä:
550
Bingo53 kirjoitti:

Viitteitä etenemiseen antoi aikanaan Erkki Etola, jonka mukaan työntekijän valinnassa tärkein ominaisuus oli rehellisyys - toden puhuminen - ja taidot kyllä tulevat tekemisen mukana. Yhtiöitä johtanee nyt uusi sukupolvi, mutta luulenpa, että näkökulma on säilynyt.

Jos en nyt sekoita johonkin toiseen herraan, repesin tuossa haastattelussa oikein huolella. Tuo sitaatti oli kohtuu alussa, ja sitten loppupuolella hän kertoi saaneensa ensimmäisen työpaikkansa valehtelemalla.

0
0
14.2.2021 - 20:32

Bingo53

+3376
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2258
aliisan_avaimet kirjoitti:

 

Bingo53 kirjoitti:

Viitteitä etenemiseen antoi aikanaan Erkki Etola, jonka mukaan työntekijän valinnassa tärkein ominaisuus oli rehellisyys - toden puhuminen - ja taidot kyllä tulevat tekemisen mukana. Yhtiöitä johtanee nyt uusi sukupolvi, mutta luulenpa, että näkökulma on säilynyt.

 

Jos en nyt sekoita johonkin toiseen herraan, repesin tuossa haastattelussa oikein huolella. Tuo sitaatti oli kohtuu alussa, ja sitten loppupuolella hän kertoi saaneensa ensimmäisen työpaikkansa valehtelemalla.

Erkki Etola ei anna haastatteluita, hän on tunnettu siitä - ainoa jonka löysin oli vuodelta 2007:

Nyt puhuu - Ura | HS.fi

Mitähän haastattelua tarkoitat? Oman kommenttini olen kuullut häneltä itseltään - aikaa siitä kyllä on, mutta muistiin jäi.

 

0
0