Kyllä siinä pää sekoaa jos aina kaikessa miettii rahaa ja sijoittamista. Raha-asiat olen ratkaissut niin, että vaikka en yrityksen kautta sijoita (Tiedän, voisi olla järkevää. Harkinnassa on), niin pidän sijoitukset ja päivätyöstä saatavat rahat täysin erillään. Eli pyöritän pienimuotoista bisnestä kokonaan muun oman talouden ulkopuolella. Onneksi toiminta on edelleen kassavirtapositiivista, niin ei tarvitse lainata omista rahoista toiseen niippun omia rahoja :)
Mutta jos miettisin sijoitusnäkökulmasta oliko Lavosen taulu järkevä ostos (veikkaan että oli, mutta ihan sama vaikka ei) tai kannattiko matkustaa lasten kanssa maailman toiselle puolelle ja polttaa reikää lompakkoon, niin voi olla ettei kaikkea voisi perustella itselleen. Viimeisen 10v aikana on varmaan palanut ~100k€ matkoihin perheen kanssa, ja voisi olla vähemmän velkaa, tai hienompi auto pihassa, tai 1-3 sijoitusasuntoa enemmän, mutta mitä sitten? Tavoite on vetää kultaista kaeskitietä, ja tehdä vähän kaikkea. Töitä sopivasti, sijoittamista, tuhlaamista, elämästä nauttimista, matkustamista. Ei mitään liikaa, ja kaikkea jossain määrin sopivasti niin yleensä hyvä tulee. En elä kuin viimeistä päivää (joka on välillä perustelu miksi taskun pohjalla ei ole kun edellisen palkan jämät), mutta en myöskään tee kaikkea mahdollista jotta pankkitilin saldo kasvaisi. Toistaiseksi toiminut ihan hyvin.
Silti aika moni meistä hankkii merkkivaatteita, koruja, taidetta, sveitsiläisiä kelloja, saksalaisia laatuautoja, Applen kulutuselektroniikkaa jne, vaikka halvemmallakin saisi jotain muuta samaan tarkoitukseen soveltuvaa tai voisi jopa jättää kokonaan hankkimatta.
Osut naulan kantaan veli hyvä suurin osa antaakin markkinavoimien kairata kunnolla kakkoseen. Täähän riippuu ihan siitä mitä ihmisiä ympärillä on ja minkä tyyppisten asioiden perässä he juoksevat. Tietenkin asia erikseen jos sijoitukset tuottaa niin paljon löysää että voi leikkiä kukkulan kuningasta isommissakin piireissä. Ihan vaan koska voi. Olisihan se hienoa nähdä koko ikänsä duunia painaneen bisnesmogulin alahuulen väpättävän kun olet paremman näköinen, elinvoimaisempi ja kaiken kukkuraksi vielä rikkaampi. Aiai se vasta olisi jotain. Kaiken rehellisyyden nimissä lähtisin kuitenkin kyseisessä skenaariossa rakentamaan ns "bättre folk" dynastiaa jonka tulevat sukupolvet eivät joudu elämään orjuudessa.
Ahh tulipa nälkä taidan kipaista käytetyllä 5k ruoskalla kaupan kalleinta villilohta pöytään. Parasta parhaalle jätetään hodarit mersumiehille.
Kyllä siinä pää sekoaa jos aina kaikessa miettii rahaa ja sijoittamista...
...Tavoite on vetää kultaista keskitietä, ja tehdä vähän kaikkea. Töitä sopivasti, sijoittamista, tuhlaamista, elämästä nauttimista, matkustamista. Ei mitään liikaa, ja kaikkea jossain määrin sopivasti niin yleensä hyvä tulee.
Avautui itselläkin silmät vähän tähän asiaan eri tavalla reilut pari vuotta sitten. Järjestelin silloin työasiat siten, että töitä pystyi tekemään niin paljon kuin halusin, joka näkyi myös sitten työstä saatavana korvauksena erittäinkin hyvin. Mielessä kyti silloin ajatus, että nyt 20v painetaan hommia pää märkänä, niin voi tehdä sen jälkeen FIREtyksen ja siirtyä täysipäiväiseksi harrastelijagolffariksi. Tätä tekemisen "iloa" kesti vuoden päivät, kunnes seurauksena oli aivan totaalinen burn out, jolloin pohjalla ollessa tavoitteena oli selvitä hengissä seuraavat 20 minuuttia.
Tämänkin jälkeen olen edelleenkin koittanut tehdä tulevaisuuden kannalta taloudellisesti järkeviä päätöksiä, mutta en liikaa arjen kustannuksella. Kuitenkin ainut hetki jota voi elää, on tämä nykyhetki. Joten ei kannata elämisestä liikaa karsia pois, jotta 20v päästä elämä olisi mahdollisesti mukavampaa. Liian monta esimerkkiä näkynyt näistä, joilla on töistä/yrittämisestä kertynyt rahaa niin paljon, että olisivat voineet työt lopettaa jo aikaa sitten, mutta "eivät osaa" elämällään muuta tehdä kuin töitä. En toki missään nimessä sano, että tuo "elämäntapayrittäjyys" olisi väärin, mutta meni kyllä itsellä ainakin taloudelliset intressit melkoisen ympäri reilut pari vuotta sitten.
Näistä viisaista teksteistä ja Akin kolumnistakin inspiroituneena täytyy silti sanoa että on sillä omalla asunnolla ja autolla muitakin funktioita kuin tuottaa maksimaalista tuottoa. Itse olen sen verran erilainen ihminen esim. vaimooni verrattuna että voisin hyvin asua vuokralla kerrostalokuutiossa ja istuskella päivät parvekkeella kirja kädessä ja elämänlaatuni olisi varmasti yhtä hyvä kuin nykyisessä omakotitalossa, samoin voisin ajella Avensiksella yhtä tyytyväisenä kuin nykyisellä pakasta vedetyllä Volvon maasturilla mutta sitten kuvioihin tuli lapset.
Juuri viikonloppuna istuskeltiin aamupalapöydässä kun 1,5v tyttö osoitti ikkunaan josta näkyy vihreä koivumetsä huutaen tyytyväisenä "tintu!" kun pieni talitintti hyppeli oksalta toiselle. Ääneen pohdittiin rouvan kanssa että nämä on niitä juttuja joita ei oikein voi rahassa mitata, se että lapset saa astella ulko-ovesta suoraan pihanurmelle temmeltämään ja ikkunoista näkyy vihreä luonto, pihalla vilisee eläimiä. Sama sen auton kanssa, tuo uusi Volvon maasturi on niin paljon turvallisempi auto että vaikka se onnettomuuden todennäköisyys on pieni minua ei haittaa yhtään maksaa muutamaa satasta kuukaudessa (vaimo maksaa toki osuutensa myös eli talouden nettotappio useampi satanen) siitä että jos jotain käy on selviytymisprosentti parempi.
Kaikelle ei voi eikä kannata laittaa hintaa. Toki meillä tuo OKT on tämän (kasvu)kaupungin parhainta ja halutuinta asuinaluetta omalla metsiin rajoittuvalla kulmatontilla joten jälleenmyyntiarvo ei varmasti ole negatiivinen. Auto on täyttä rahan polttamista mutta tällä mennään.
En näytä yläpeukkua, koska puhutaan eri asiasta. En myöskään alapeukkua, koska jaan arvosi, vaikka vastoin Artsipapan suositusta lasken myös kulutukselleni hinnan. Kyse on tässä suhteessa elämän asenteesta, josta en käy väittelemään, koska hyviä asenteita on monta erilaista. Omani on numeroammattilaisen ja minun maailmani on tasapainossa silloin kun numerot täsmäävät. Parhaimmillaan se on ylijäämäisenä silloin kun suunniteltuija maksimaalisia sietorajoja ei kokeilla käytännössä kertaakaan muuten kuin ihan fyysisesti valmentajan vetämissä treeneissä ja kuntotesteissä. Kontrollifriikki voi huonosti ja kokee olonsa epävarmaksi, ellei hän mittaa ja laske ja ennakoi kaikkea koko ajan. Mitä siitäkin tulisi, jos elämässä tapahtuisi yllätyksiä? Tämä ei millään tavoin estä budjetoimasta kasaa numeroita hauskanpitoon ja harrastuksiin tekemättä siitä silti vapaa-ajan suorittamista.
1.5 vuotias on vielä helppo. Haasteesi on pitää tuo sama suhde läpi vuosikymmenien vaikka oppilaan ja mentorin roolit vaihtuvat asia kerrallaan. Välitavoitteena voi pitää sitä, että kun teinit pyytävät vanhempia omiin harrastuksiinsa vaikkapa lenkille mukaan tai mökille viikonlopuksi, tiedät että jotain on mennyt oikein.
Volvosi toimii amerikkalaisen 245 mainoksen (Daddy loves me) mukaisesti. Ostetaan turvallisuutta kaupasta:
Oma valintani on ollut käyttää rahan sijasta aikaa. Ensin käydä lasten käveltäväksi epäkäytännöllisen pitkä koulutie ennen koulun alkua yhdessä polkupyörällä vaikeat paikat yhdessä harjoitellen. Pyörällä sai mennä itse vasta kun pieni pyöräilijä osasi itse vetää reitin hyväksyttävästi ilman apua. Mopoikäisille pidin lasten kavereillekin mopokoulua. Tonniluokan oma moottoripyörä antoi sekä ymmärrystä lajista että auktoriteettiä jota teinitkin kuuntelivat. Myöhemmin laitoimme lapset autokouluun sekä MP- että auton ajokortin saamiseksi. Sen jälkeen käytin omaa aikaani EAK:lla oppimani siirtämiseksi eteenpäin, myös käytännön harjoituksina. Sitten yhdessä EAK:lle. Katsoin koulutusvastuuni päättyneeksi, kun moottoriradan pääsuoralla minun jarrumerkilläni tuttu Thundercat painui ohitseni noin kahtasataa. Tuli hyvin rauhallinen olo, kun tiesin ettei minulla ole mitään jakoa seurata raskaalla matkapyörälläni. Pari talvea sitten osallistuimme yhdessä kahdella autolla ammattilaisen vetämään talviajokoulutukseen pienlentokentälle auratulla lumisella radalla. Minä sain ajoharjoituksen oppia pois vanhan auton ajotapa ja hyödyntää oman nykyautoni avustimia. Poikani lähti samalla radalla vedetyn vauhdikkaan vertailun jälkeen rengaskauppaan tajuttuaan kuinka kehnoilla talvirenkailla hän oli ajanut. Turvallisuus on kokonaisuus, jota ei voi ostaa. Merkittävä osa siitä pitää rakentaa ihan itse, koska liikenneonnettomuus on äärimmäisen harvoin puhtaasti kohtalo, johon ei voi itse vaikuttaa. Etenkin moottoripyörän ja MP-EAK:n opettama defensiivinen ajotapa korostaa oman tekemisen merkitystä juridisesta syyllisyydestä riippumatta.
Kerron tämän taustoituksen, koska olemme molemmat vaarassa selitellä omia valintojamme juuri Akin varoittamalla tavalla kaunistellen toimiamme rationaalisemmaksi kuin ne oikeasti ovat. Sinä perustellessasi uuden ja mukavan auton, jonka haluat, koska se on myös kiistatta turvallinen. Ja minä ajoharjoitukseni ja jatkuvan kuljettajan parantamisen, jota teen koska se on myös hauskaa ja moottoripää tykkää hifistelyyn saakka viedyistä motoriikkaharjoituksista. Kumpikin voimme kertoa valintamme perusteeksi turvallisuuden, mutta on vaikeampaa tietää missä määrin muut tekijät ohjasivat valintaamme? Mitä sinun valinnassasi painoi mukava kyyti ja uuden auton vaivattomuus? Minä tiedän, että merkittävä osa minun jatkuvasta kouluttautumisestani on kontrollin tunnetta luiston rajalla ESP päällä ajettu kierrosaika puolella sekunnilla voittaen. Minulle osa motiivia on "koska mä voin". Minun osaltani tässä on laskettelurinteen tapainen turvallinen tapa katsoa omat rajansa ja ylittää ne, kunnes lopulta pystyy vetämään aivan limitillä lipsauttamatta missään överiksi. Lopputulos on silti molempien kannalta ihan hyvä, mutta omia motiiveja kannattaa tarkastella, koska niitä ei näe lopputuloksesta.
Minusta aivan kaikelle voi laittaa hinnan, jos se on oma tapa mallintaa maailmaa. Hinnasta tietoisuus on aivan eri asia kuin saituus. Jos perheen kannalta terveellinen, taloudellisesti järkevä tai ihan puhtaasti hubaa kybällä tarjoava valinta on hyväksyttävin kustannuksin toteutettavissa, niin sehän on hyvä ostos, eikö niin?
Vaikka onkin hinnasta selvillä, ei kaikkiin ostoksiin tarvitse kehittää investointitarinaa. Omiaan saa polttaa kuten haluaa.
Ahh tulipa nälkä taidan kipaista käytetyllä 5k ruoskalla kaupan kalleinta villilohta pöytään. Parasta parhaalle jätetään hodarit mersumiehille.
Yritys derivoida varallisuusasema kodin tai auton perusteella ei onnistu koska kummastakaan ei näe paljonko jäi jäljelle kun lasku on maksettu. Siksi mahdollinen korrelaatio ajoneuvon ja ruokavalion välillä menee puhtaasti arvailuksi.
Tämän keskustelun kannalta olennaista on ymmärtää kumpikin kulueräksi (asunnon realisointiin saakka) ja sijoitukset ovat keskimäärin muualla. Jos oma asunto tai peräti autokin on onnistuttu hankkimaan pääomasuojattuna, niin sehän on hyvä bonus.
Tästä on tullut näköjään jonkinlainen life coach-palsta :)
Mutta jos palataan epistolaan. Mulla on kiinteistöissä varallisuudesta lähes 100%. Joku pieni 150k osakesalkku on harrastuksena. Kiinteistösijoittajana olen ollut päätoimisesti n. 15 vuotta.
Availen vähän ajatuksia markkinoista omistuksieni pohjalta:
ULKOMAAN SIJOITUKSET. Ulkomailta löytyy tällä hetkellä kaksi asuntoa, joita molempia pääasiassa vuokraan. Tuotto/nto yhteensä n. 6-8% pa. ja vietän lisäksi näissä kohteissa 6-8 vkoa lomaa vuosittain. Lisäksi toimivat hyvänä hajautuksena kun turvallisuustilanne on mitä on. Näistä en ole huolissaan, maat on ESP ja USA. Esim. Espanjan Aurinkorannikolla on tällä hetkellä todella kova buumi päällä, sinne virtaa RUS, UKR, Baltian, FIN jne ostajia todella paljon. Jos tykkäät matkustella, niin suosittelen hajauttamaan ulkomaille. Hyvä tavoite on tuo 6-8 / 6-8 kuten yllä...
SUOMI / Liikehuoneistot ja -kiinteistöt. Jos on hyvät vuokralaiset, niin elämä on ihanaa. Jos ei ole, niin elämä on perseestä. Realisoin tälläkin hetkellä paljon kiinteistöjä muutamalle instikkasijoittajalle. Jos kohteessa on kulut päällä (esim. hoitovastike) ja kohde sijaitsee muualla kuin kasvukeskuksissa, niin toimeksiantajien viesti on aika selkeä: ei vuokralaista --> myydään hinnalla millä hyvänsä. Olen itsekin varautunut myymään joitakin kohteita "satasella" jos vuokralainen poistuu. Toki ne on raksuttaneet 25+ prosentin tuottoa vuosia, joten ei hirveästi itketä. Mulla on salkussa aika paljon kaikenmaailman perähikiää, jossa tuotot hyviä mutta jäännösarvo usein nolla.
Helsingistä ostin muuten jo 5 vuotta sitten 600 neliöisen liiketilan yhdellä eurolla. Kun ei olla keskustassa niin hintajousto on ihan maaginen. Mulla oli siihen vuokralainen ja se onkin raksuttanut 18 000% tuottoa ever since. Juuri tarjottiin 900m2 toimistokokonaisuutta Pasilasta, josta olisi saanut rahaa satoja tuhansia kun olisi ottanut vastaan. Toki 1,7Meur velat olis tullu niskaan. Olis ollu muuten huijariostajan paratiisi: myötäjäiset sisään, ei yhtään vastiketta ulos. Nämä kaksi esimerkkiä vain herättämään mielenkiintoa mikä se markkina nyt on jos liikehuoneistopuoli on vieras aihe.
Kaupan esteenä näissä on usein se, että myyjällä on romanttiset näkemykset kohteiden hinnasta. Isot sijoittajat hirttäytyvät usein "tasearvoihin" mikä on naurettavaa kakkaa. Noh, makselevat sitten mieluummin vaikka Sastamalan keskustassa tonnin hoitovastiketta seuraavat 10 vuotta kun toisena vaihtoehtona olis myydä kohde nimellisellä hinnalla ja kulut loppus siihen. Parhaimmat näistä pelaa veronmaksajien rahoilla, joten se vähän oksettaa.
SUOMI / Asunnot. Mun näkemys on se, että tässä tulee rytisee. Jos puhutaan kaltaisistani piensijoittajista, niin ne on aika nopeasti ongelmissa jos on velkaa ja lainavetoisia uudiskohteita salkussa. Itsellä on n. 15 asuntoa henk koht ja yhden yhteisomistusyhtiön kautta. Täältä olen juuri todistanut aitiopaikalta, miten vuositasolla +6000 euron kohde muuttuu miinus 6000 euron kohteeksi nykyisessä korkomarkkinassa ja kun yhtiölainaa aletaan maksamaan takaisin. Mulla on onneksi salkussa lähinnä vanhoja asuntoja ja velkavipu on maltillinen. MUTTA: mietitäänpä niitä tuoreehkoja sijoittajia, jotka on vetänyt velat tappiin. Ne joutuu myymään nopeesti ja pian. Viimeistään kun korontarkistus on edessä. Mun näkemys on se, että hinnat tulee laskemaan tänä vuonna nopeasti ja uudehkoja kerrostalokohteita saa loppuvuodesta yhdellä eurolla kunhan ottaa yhtiölainat hoitaakseen. Mietippä asiaa: Jos olet yksityisenä sijoittanut muutamaan asuntoon vivulla. Vaihtoehdot on nyt: 1) makselet turskaa lähivuodet, johon menee kaikki rahat ja enemmänkin vai 2) luovut tappiolla omistuksista, jatkossa + - 0. Vähennät tappiot verotuksessa.
Sit kun pikkusijoittajat alkaa lahjoittamaan asuntoja, isojen on pakko seurata perässä. Pahimmillaan mä nään tässä ihan todellisen ison asuntokriisin mahdollisuuden. Ja toivotan sen tietenkin tervetulleeksi, koska olen silloin painamassa ostonappia. Loma-asunto Helsingistä puuttuukin.
Asunnot rytisee? Sijoitusyksiöitä omalla tontilla rv. 2022-2023 on Helsingissä myynnissä tällä hetkellä 33kpl mediaanihinnalla 256keur. Jos otetaan vuodet 2015-2021, tarjonta lisääntyy 32kpl.
2024 ja sen jälkeen valmistuvia ja/tai ennakkomarkkinoinnissa on kokonaista 84kpl.
Mitä olen seurannut alle 215keur eli ASP-maksimin alle hinnoitellut uudehkot menevät nopsaan kaupaksi.
Huutokaupat.com on grynderit myyneet pk-seudulla yksittäisiä kohteita firesale-myynnillä ja saaneet keskimäärin puolet myyntihinnasta.
Ja aloitukset ovat jäissä, kun kysyntä elpyy myydään uudistuotannossa vuosi ei-oota, mikä sataa valmistuneiden omistajien laariin.
Jos pk-seudun omatonttisia yksiöitä alkaa saamaan ilmaiseksi pelkällä yhtiölainalla, otan ne kaikki kiitos.
Asunnot rytisee? Sijoitusyksiöitä omalla tontilla rv. 2022-2023 on Helsingissä myynnissä tällä hetkellä 33kpl mediaanihinnalla 256keur. Jos otetaan vuodet 2015-2021, tarjonta lisääntyy 32kpl.
2024 ja sen jälkeen valmistuvia ja/tai ennakkomarkkinoinnissa on kokonaista 84kpl.
Mitä olen seurannut alle 215keur eli ASP-maksimin alle hinnoitellut uudehkot menevät nopsaan kaupaksi.
Huutokaupat.com on grynderit myyneet pk-seudulla yksittäisiä kohteita firesale-myynnillä ja saaneet keskimäärin puolet myyntihinnasta.
Ja aloitukset ovat jäissä, kun kysyntä elpyy myydään uudistuotannossa vuosi ei-oota, mikä sataa valmistuneiden omistajien laariin.
Jos pk-seudun omatonttisia yksiöitä alkaa saamaan ilmaiseksi pelkällä yhtiölainalla, otan ne kaikki kiitos.
No niin, tämä aika on todistettavasti nyt. Hiljattain tehtiin kauppa, jossa iso rakennusliike möi kymmeniä uusia asuntoja kokonaishintaan 1e. Toki joutuu ottamaan kamaa muualtakin kun pk-seudulta ja kaikenkokoisia asuntoja.
Eli ei muuta kun kaupoille…tai vastaanottamaan ihan miten haluat transaktiota kutsua. Toki yksittäisiä asuntoja ei näin saa mutta ostat kymmeniä niin hintajoustoa löytyy. Tätähän ei tietenkään halua kertoa julkisuuteen, ettei omien kotien ostajille tule paha mieli kun saavat ”tingittyä” 5% asunnostaan ja ovat tyytyväisiä.
Ei ole helppoa sisäistää eikä mikään pankki tmv. sano sitä ääneen, että asunnon arvo on puolittunut puolessa vuodessa.
Melko villiä tekstiä. Itse katson pidemmällä perspektiivillä ja pidän asuntoja tässäkin tilanteessa helpoimpana ja parhaana sijoituksena. Tuo on tietenkin mielipideasia.
Kerrotko mistä noita hintansa puolittaneita asuntoja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla saa?
Nyt näin puolisen vuotta myöhemmin niitä näemmä (ks. Innilatorin viesti) saa markkinoilta ilman kummempia ponnisteluja. Kunhan ostaa useamman kerralla.
Itse näen tilanteen edelleen olevan paineen alla. Asuntojen tuotot ovat edelleen liian matalat verrattuna korkotasoon, inflaatioon ja kulupaineisiin. Asuntomarkkina kun on niin vivutettu, niin korkotason muutokset vaikuttavat laajasti koko markkinaan eikä vain vivuttajiin.
Asunnot rytisee? Sijoitusyksiöitä omalla tontilla rv. 2022-2023 on Helsingissä myynnissä tällä hetkellä 33kpl mediaanihinnalla 256keur. Jos otetaan vuodet 2015-2021, tarjonta lisääntyy 32kpl.
2024 ja sen jälkeen valmistuvia ja/tai ennakkomarkkinoinnissa on kokonaista 84kpl.
Mitä olen seurannut alle 215keur eli ASP-maksimin alle hinnoitellut uudehkot menevät nopsaan kaupaksi.
Huutokaupat.com on grynderit myyneet pk-seudulla yksittäisiä kohteita firesale-myynnillä ja saaneet keskimäärin puolet myyntihinnasta.
Ja aloitukset ovat jäissä, kun kysyntä elpyy myydään uudistuotannossa vuosi ei-oota, mikä sataa valmistuneiden omistajien laariin.
Jos pk-seudun omatonttisia yksiöitä alkaa saamaan ilmaiseksi pelkällä yhtiölainalla, otan ne kaikki kiitos.
No niin, tämä aika on todistettavasti nyt. Hiljattain tehtiin kauppa, jossa iso rakennusliike möi kymmeniä uusia asuntoja kokonaishintaan 1e. Toki joutuu ottamaan kamaa muualtakin kun pk-seudulta ja kaikenkokoisia asuntoja.
Eli ei muuta kun kaupoille…tai vastaanottamaan ihan miten haluat transaktiota kutsua. Toki yksittäisiä asuntoja ei näin saa mutta ostat kymmeniä niin hintajoustoa löytyy. Tätähän ei tietenkään halua kertoa julkisuuteen, ettei omien kotien ostajille tule paha mieli kun saavat ”tingittyä” 5% asunnostaan ja ovat tyytyväisiä.
I love firesale.
Oliko tästä muuta näyttöä kuin hevosmiesten tietotoimisto?
Ei ole helppoa sisäistää eikä mikään pankki tmv. sano sitä ääneen, että asunnon arvo on puolittunut puolessa vuodessa.
Melko villiä tekstiä. Itse katson pidemmällä perspektiivillä ja pidän asuntoja tässäkin tilanteessa helpoimpana ja parhaana sijoituksena. Tuo on tietenkin mielipideasia.
Kerrotko mistä noita hintansa puolittaneita asuntoja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla saa?
Nyt näin puolisen vuotta myöhemmin niitä näemmä (ks. Innilatorin viesti) saa markkinoilta ilman kummempia ponnisteluja. Kunhan ostaa useamman kerralla.
Itse näen tilanteen edelleen olevan paineen alla. Asuntojen tuotot ovat edelleen liian matalat verrattuna korkotasoon, inflaatioon ja kulupaineisiin. Asuntomarkkina kun on niin vivutettu, niin korkotason muutokset vaikuttavat laajasti koko markkinaan eikä vain vivuttajiin.
Puolet alennusta myyntihinnasta = alennus velattomasta hinnasta 15%.
Puolet alennusta myyntihinnasta = alennus velattomasta hinnasta 15%.
Ahh. Nuo velkaosuudethan vaihtelevat runsaastikin, tyypillisin taitaa olla tuo 70 %.
Pitäydyn edelleen veikkauksessani, jossa arvoista pyyhkiytyy se lähemmäs 50 % pois, myös niillä loistosijainneilla. Tilannehan muuttuu kyllä nopeasti, jos korot lähtevät merkittävästi laskuun. (Nyt taidetaan ennustella hienoista laskua korkoihin vuoden päähän.)
Toivottavasti ei nyt pahasti kosahda nuo velkatalot kuitenkaan. Olisi suht ikävää nähdä Kakkosmaisen eurolla osto -ilmiön rantautuvan asuntomarkkinoille. Mutta hintojen ja arvon merkittävämpikin lasku olisi täysin tervettä.
Asunnot rytisee? Sijoitusyksiöitä omalla tontilla rv. 2022-2023 on Helsingissä myynnissä tällä hetkellä 33kpl mediaanihinnalla 256keur. Jos otetaan vuodet 2015-2021, tarjonta lisääntyy 32kpl.
2024 ja sen jälkeen valmistuvia ja/tai ennakkomarkkinoinnissa on kokonaista 84kpl.
Mitä olen seurannut alle 215keur eli ASP-maksimin alle hinnoitellut uudehkot menevät nopsaan kaupaksi.
Huutokaupat.com on grynderit myyneet pk-seudulla yksittäisiä kohteita firesale-myynnillä ja saaneet keskimäärin puolet myyntihinnasta.
Ja aloitukset ovat jäissä, kun kysyntä elpyy myydään uudistuotannossa vuosi ei-oota, mikä sataa valmistuneiden omistajien laariin.
Jos pk-seudun omatonttisia yksiöitä alkaa saamaan ilmaiseksi pelkällä yhtiölainalla, otan ne kaikki kiitos.
No niin, tämä aika on todistettavasti nyt. Hiljattain tehtiin kauppa, jossa iso rakennusliike möi kymmeniä uusia asuntoja kokonaishintaan 1e. Toki joutuu ottamaan kamaa muualtakin kun pk-seudulta ja kaikenkokoisia asuntoja.
Eli ei muuta kun kaupoille…tai vastaanottamaan ihan miten haluat transaktiota kutsua. Toki yksittäisiä asuntoja ei näin saa mutta ostat kymmeniä niin hintajoustoa löytyy. Tätähän ei tietenkään halua kertoa julkisuuteen, ettei omien kotien ostajille tule paha mieli kun saavat ”tingittyä” 5% asunnostaan ja ovat tyytyväisiä.
I love firesale.
Oliko tästä muuta näyttöä kuin hevosmiesten tietotoimisto?
Minulla on tästä varma tieto, mutta minuahan voi pitää hevosmiehenä jos haluaa.
Toivottavasti vielä kesän aikana voin muotoilla viestin ”ostin juuri xkymmentä asuntoa ilman kauppahintaa”. Tähän pyritään ja neuvotellaan.
Hevosmiehet huutelee, mutta ei noissa kovin paljoa salaisuuksia ole. Vuoden takaisesta hinnat tippuneet viimeisimpien tietojen mukaan noin 7%. Huipuista ehkä vähän yli 10%. Uudiskohteissa alennuksia toteutetaan antamalla vastikkeista ilmaisia kuukausia.
Itse olen etsinyt itselleni kaksiota, mutta ei mitään helmeä ole löytynyt, enkä oikein tuossa joukossa näe mitään aletarjontaakaan.
Mielenkiintoisempaa on ennustaa tulevaisuutta. Näillä näkymin hintojen pohjat nähdään syksyllä. Kun uutta kämppää ei tule enää markkinoille, niin pikkuhiljaa hintojen nousu taas keskittyy pk-seudulle. Isompi kysymys on siinä, että miten uudistuotannon käy -25 alussa kun sen jälkeen saataviin rakennuslupiin tulee taas inflaation lisäksi uusi 10% kustannus erinäisistä ilmastotoimista. Oma veikkaus on, että silloin tulee uudistuotantoon taas pieni kuoppa jotta kysyntä saadaan tarjonnan ja hinnan kanssa tasapainoon. Valitettavasti katteet rakennusliikkeillä on jo nyt niin pienet, ettei halvemmalla rakentaminen oikein onnistu.
Hevosmiehet huutelee, mutta ei noissa kovin paljoa salaisuuksia ole. Vuoden takaisesta hinnat tippuneet viimeisimpien tietojen mukaan noin 7%. Huipuista ehkä vähän yli 10%. Uudiskohteissa alennuksia toteutetaan antamalla vastikkeista ilmaisia kuukausia.
Itse olen etsinyt itselleni kaksiota, mutta ei mitään helmeä ole löytynyt, enkä oikein tuossa joukossa näe mitään aletarjontaakaan.
Mielenkiintoisempaa on ennustaa tulevaisuutta. Näillä näkymin hintojen pohjat nähdään syksyllä. Kun uutta kämppää ei tule enää markkinoille, niin pikkuhiljaa hintojen nousu taas keskittyy pk-seudulle. Isompi kysymys on siinä, että miten uudistuotannon käy -25 alussa kun sen jälkeen saataviin rakennuslupiin tulee taas inflaation lisäksi uusi 10% kustannus erinäisistä ilmastotoimista. Oma veikkaus on, että silloin tulee uudistuotantoon taas pieni kuoppa jotta kysyntä saadaan tarjonnan ja hinnan kanssa tasapainoon. Valitettavasti katteet rakennusliikkeillä on jo nyt niin pienet, ettei halvemmalla rakentaminen oikein onnistu.
ATH-hinnat saavutettiin nimenomaan Q2/2022 eli tasan vuosi sitten ja tilastot tosiaankin kertovat, että hinnat laskeneet y-to-y 7%.
Q3/2022 alkoi jo lasku, joka kiihtyi loppuvuotta kohden, joten ehkä jo ennen vuodenvaihdetta näemme *yllätys, yllätys* lööppejä, joissa kerrotaan hintojen nousseen vuodentakaisesta.
Kyllä ajatus hintojen kääntymisestä nousuun on vielä ennenaikainen. Normaalisti asuntosykleissä kauppamäärät normalisoituvat vähän ennen hintatrendin kääntymistä. Nyt ollaan kuitenkin yhä hyvin syvässä kuopassa kauppamäärissä vaikka kevät ja alkukesä ovat normaalisti asuntokaupan huippuaikaa.
Mitä hintatilastoihin tulee, ne ovat asuntojen hintojen laskussa aika viiveinen indikaattori. Siihen on kaksi syytä, ensinnäkin asuntokaupan sakatessa keskimääräistä paremmat kohteet liikkuvat ja heikot eivät, hintaindeksi ei siis laskussa käytännössä mittaa ihan samantasoisten asuntojen hintakehitystä, vaan heikon markkinatilanteen alkupuolella myytävät asunnot ovat parempia, mitä hintaindeksit eivät tunnista. Toinen syy viiveiseen hintaindeksiin ovat "vanhat" kaupat, asuntomarkkinoilla on paljon kauppaa joka toteutuu vasta kuukausia hinnansopimisen jälkeen ja hintaindeksissäkin on viive.
Kun kauppamäärissä ei näy mitään normalisoitumisen merkkejä ja asuntolainojen korot (euribor + marginaali) ovat juuri nousseet huippuunsa jo 4,5 prosentin nurkille kyllä tässä on asuntomarkkinoilla vielä kylmää kyytiä tiedossa ainakin loppuvuosi. Keväällä 2024 voi sitten markkina alkaa jo normalisoituakin.
Ihan lähikuukausina lienee vielä tulossa pientä pakkomyyntisokkia kun asuntoa jo pitkään myyneet huomaavat, että korot ovat ihan oikeasti 4,5 % ja asunto on ollut myynnissä jo puoli vuotta tai vuoden. Rakennusfirmojen konkat ja ylivelkaantuneiden asuntosijoittajien ja asuntorahastojen pakkomyynnit voivat myös vaikuttaa markkinoihin.
Kyllä ajatus hintojen kääntymisestä nousuun on vielä ennenaikainen. Normaalisti asuntosykleissä kauppamäärät normalisoituvat vähän ennen hintatrendin kääntymistä. Nyt ollaan kuitenkin yhä hyvin syvässä kuopassa kauppamäärissä vaikka kevät ja alkukesä ovat normaalisti asuntokaupan huippuaikaa.
En ole eri mieltä siitä, että varmaankin hieman ennenaikaista huudella mitään pohjista. Mutta asunto- ja kiinteistökauppa voimakkaasti laskevaan tai nousevaan markkinaan on niin epälikvidiä hommaa, että 10-20% voi mennä bid-ask spreadiin. Tästä syystä jos joku on miettimässä ostelemista, on mun mielestä varsin hyvä ajatus asetella low ball bidejä ympäriinsä, ja katsoa jos joku niihin myy. Se, kyykkääkö vielä 10-20% on aika epäolennaista, jos pääset bid-laidasta sisään sijoitukseen laskevassa markkinassa. Siis tilanteessa jossa ilmeisesti näkemys on, että nousu kuitenkin alkaa lopulta.
Siis tilanteessa jossa ilmeisesti näkemys on, että nousu kuitenkin alkaa lopulta.
Ajureita hintojen nousulle on (kuten mainittu uudisrakentamisen hinta ja sen tuleva nouseminen + aloitusten romahdus), mutta niin on myös asuntojen laskulle. Nimenomaan sijoitusnäkökulmasta: korko on 4+ % ja tuotto-odotus pienille asunnoille hyvillä sijainneilla järjestään alle tuon. Mielestäni tämä painaa vaakakupissa eniten. Viime vuodet rakentaminen on painottunut mahdollisimman pieniin asuntoihin asuntosijoittamisen vuoksi. Nyt asuntosijoittajat eivät tietenkään osta (kannattaako edes pitääkään..) kohteita, joista saatava tuotto on jopa negatiivinen tai alle koron. Nuo asunnot ovat siis sijoittajia varten rakennettuja, niin kuka ne koppaa kun sijoittajat eivät niitä enää haluakaan?
Aika isolla riskillä toimii, jos pitää oletuksena korkotason laskemista "normaaliin" eli nollaan tai lähelle sitä. Ei normaalitilanteessa nouse korot negatiivisesta useampaan prosenttiin niin nopeasti kuin nyt tapahtui. Korot eivät olisi niin olennainen vaikutin, mutta kun lähes kaikki operoivat lähinnä velkarahalla asuntomarkkinoilla. Markkinalla on siis toisin sanoen järkyttävästi ilmaa. Yleisestikin ottaen asuntomarkkina on melkoisen järjetön, velkarahalla ja mielikuvilla taattu. Arvelen kuitenkin perusmatikan purevan ja sijoittajan valitsevan r/r -suhteelta selvästi paremman vaihtoehdon.
Inflaatio on edelleen lähes kympissä ja korot siihen nähden matalat.
Kyllä ajatus hintojen kääntymisestä nousuun on vielä ennenaikainen. Normaalisti asuntosykleissä kauppamäärät normalisoituvat vähän ennen hintatrendin kääntymistä. Nyt ollaan kuitenkin yhä hyvin syvässä kuopassa kauppamäärissä vaikka kevät ja alkukesä ovat normaalisti asuntokaupan huippuaikaa.
Mitä hintatilastoihin tulee, ne ovat asuntojen hintojen laskussa aika viiveinen indikaattori. Siihen on kaksi syytä, ensinnäkin asuntokaupan sakatessa keskimääräistä paremmat kohteet liikkuvat ja heikot eivät, hintaindeksi ei siis laskussa käytännössä mittaa ihan samantasoisten asuntojen hintakehitystä, vaan heikon markkinatilanteen alkupuolella myytävät asunnot ovat parempia, mitä hintaindeksit eivät tunnista. Toinen syy viiveiseen hintaindeksiin ovat "vanhat" kaupat, asuntomarkkinoilla on paljon kauppaa joka toteutuu vasta kuukausia hinnansopimisen jälkeen ja hintaindeksissäkin on viive.
Jos tarkastelee toteutuneita kauppahintoja asuntojen.hintatiedot.fi niin esim. HKI yksiöissä vuodenvaihteen molemmin puolin on myyty roimalla alella huonokuntoisia yksiöitä vuokratontilla kun taas kevään viimeisimmät kaupat ovat enemmän hyväkuntoisia omalla tontilla normaalihinnalla tyyliin Punavuori kymppitonnin neliö.
Statin tilastojen luotettavuus kärsii heti kun kauppamäärät laskevat näin paljon kun yksittäisten kauppojen painoarvo kasvaa. Myös hintatrendi laahaa vähintään 3kk jäljessä. Niinpä näemme hintakäänteen jälkijunassa, mutta nyt on nähtävissä jo hintalaskun hidastuneen/pysähtyneen huhtikuussa.
Eli 7,9 % huhtikuussa (viimeisin julkaisu.) Helmikuussa ollut 8,8 %.
Mutta euribor-korkoja kun katsotaan, niin pelkkää Suomea oleellisempaa lienee katsoa euroalueen inflaatiota. Laskenut näemmä nyt 7,0:aan. Mulla oli vähän vanhentunutta tietoa päässä. Inflaatio ei siis enää ole "lähes kympissä", kuten vielä helmikuussa.
Onko kellään tietoa siitä, miten inflaatiomittareita/koreja on muutettu? Sekin on aika oleellista, kun näinkin ympäripyöreästä mittarista kuin "inflaatio" puhutaan.
Mikäli inflaatio tästä laskee edelleen, niin silloin korotkin laskenevat jonkin verran alle neljän, kuten nyt ennustetaan vuoden päähän. Itsehän en nyt tee varsinaisia peliliikkeitä korkojen kanssa, vaan koitan hahmottaa muilla tavoin markkinoita.
Kyllä asuntomarkkinat nyt aika pahasti ovat jo romahtaneet, on kuukausitason vaihtelut mitä tahansa. Kauppamäärät ovat suhteellisen matalia ja välittäjät etsineet jo joukolla uusia työpaikkoja. Asuntobuumi on ohi. Rakennuttajat ovat ongelmissa (esim. YIT:n kurssi ei ole ollut näin alhaalla ainakaan 20 vuoteen) ja paniikki velloo ihan oikeasti taustalla. Ei tietenkään kosketa kaikkia toimijoita, osa hyötyy tästä (eli nopeasti nousseista koroista) aivan valtavasti. Lähinnä kovalla vivulla pelanneet häviävät, niin se vivun riski toimii... Välittäjiltä olen kuullut, että ihan tässä lähiviikkoina markkina on piristynyt (eli ovat tehneet kauppoja), eli ehkä kesänkin aikana saatavista tilastoista nähdään vastaavaa.
Ei romahdus tarkoita, että markkina lopettaisi toimimisen. Aina kun joku myy, niin joku ostaa. Mielestäni markkinoilla tarjotaan edelleen hieman liian kalliilla tavaraa, mutta kuten aiemminkin ketjussa on todettu, todellisuus iskee lopulta takaisin: ihmiset asuvat aina jossain ja kukaan ei vuokraa asuntoa maksutta. Tässä on nyt hyviä pitemmän ajan pelipaikkoja myös tarjolla: onko se Helsinki 10-20v tähtäimellä paras asuntosijoitusten kohde vai kenties vaikka Kouvola? :) Kasvukeskuksista uusia asuntoja pakkomyynneistä vai käyttäisikö hyväksi hitaita markkinoita (mahdollistaa paremman analyysin ja vertailun)?
Kyllä asuntomarkkinat nyt aika pahasti ovat jo romahtaneet, on kuukausitason vaihtelut mitä tahansa. Kauppamäärät ovat suhteellisen matalia ja välittäjät etsineet jo joukolla uusia työpaikkoja. Asuntobuumi on ohi. Rakennuttajat ovat ongelmissa (esim. YIT:n kurssi ei ole ollut näin alhaalla ainakaan 20 vuoteen) ja paniikki velloo ihan oikeasti taustalla. Ei tietenkään kosketa kaikkia toimijoita, osa hyötyy tästä (eli nopeasti nousseista koroista) aivan valtavasti. Lähinnä kovalla vivulla pelanneet häviävät, niin se vivun riski toimii... Välittäjiltä olen kuullut, että ihan tässä lähiviikkoina markkina on piristynyt (eli ovat tehneet kauppoja), eli ehkä kesänkin aikana saatavista tilastoista nähdään vastaavaa.
Ei romahdus tarkoita, että markkina lopettaisi toimimisen. Aina kun joku myy, niin joku ostaa. Mielestäni markkinoilla tarjotaan edelleen hieman liian kalliilla tavaraa, mutta kuten aiemminkin ketjussa on todettu, todellisuus iskee lopulta takaisin: ihmiset asuvat aina jossain ja kukaan ei vuokraa asuntoa maksutta. Tässä on nyt hyviä pitemmän ajan pelipaikkoja myös tarjolla: onko se Helsinki 10-20v tähtäimellä paras asuntosijoitusten kohde vai kenties vaikka Kouvola? :) Kasvukeskuksista uusia asuntoja pakkomyynneistä vai käyttäisikö hyväksi hitaita markkinoita (mahdollistaa paremman analyysin ja vertailun)?
Kauppamäärät ovat laskeneet kuten finassikriisissä ja koronankin aikana, tällä hetkellä vanhoja asuntoja myydään 70% viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Hinnoissa laskun pohja koettiin jo tammikuussa eli lasku jäi noin puolen vuoden mittaiseksi. Paras ostoaika oli vuoden vaihteen molemmin puolin.
Grynderit innostuivat koronan jälkeisestä buumista ja tekivät aloituspäätöksiä vaikkei kohteita oltu myyty tarpeeksi täyteen. Näissä ongelmana on maan kalleimmille paikoille rakennetut kohteet, joille ei nyt löydy kysyntää. Mutta koska uudistuotanto on ollut jäissä jo yli puoli vuotta eikä loppuvuodellekaan aloituksia tule paljoa, tarjonta romahtaa 2024 mennessä samalla kun väkiluvun kasvu aiheuttaa asuntopulaa. 2024-2025 nähdään yhtä aikaa pulaa sekä vuokra- että omistusasunnoista mikä johtaa vuokrien ja hintojen nousuun, kunnes vuokra- ja omistusasuntotuotanto nousee kysynnän kasvaessa.
Vivuttajat eivät ole hävinneet vielä mitään, kunhan kassa kestää mennä yli korkopiikin - ennen 2022 myytyjen uudiskohteiden hinnoissa ei ollut vielä inflaationpiikin hintalisää, joten ne ovat halpoja 2022 jälkeiseen tuotantoon verrattuna. Kun kaupankäynnin voluumit kasvavat, ensin menee kaupaksi halvemmat asunnot - joiden hinnat nousevat kovaa - ja viimeiseksi nämä peak-inflation asunnot. Nyt kun inflaatio hellittaa ja myös rakennuskustannukset laskevat, pitäisi tulla ennakkomarkkinointiinkin hieman pienemmällä hintalapulla varustettua tuotantoa. Ja kyllä niille plus kymppitonni per neliö asunnoillekin ostajia taas löytyy, kun palkankorotukset ja korkotason rauhoittuminen tuo varakkaat taas ostopuolelle.
Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin jauhaa vääjäämättä hintoja ylöspäin pitkällä aikavälillä, joten nyt kyydistä tippuvat iltiksestä sijoitusneuvot poimivat amatöörit, kun taas oikeat asuntosijoittajat porskuttavat menemään.
Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin jauhaa vääjäämättä hintoja ylöspäin pitkällä aikavälillä, joten nyt kyydistä tippuvat iltiksestä sijoitusneuvot poimivat amatöörit, kun taas oikeat asuntosijoittajat porskuttavat menemään.
Mielestäni "asuntosijoittaminen" on vuosikaudet ollut aivan liian helppoa ja ei-sijoittajat ovat lähteneet leikkiin mukaan isolla rahalla ja kovalla vivulla. Arvelen näiden kosahtavan tässä kohtaa pois pelistä. Itse arvelen hintatason korjauksen (alaspäin) tulevan, mikä taas tulee ehkä eniten kiinteistöpuolen kautta, ties kuinka kummallisten tasearvojen kautta. Mutta mikä kerkeää ensin, inflaatio pelastamaan velkaiset vai korot konkkaamaan toimijat?
Yksi asuntomarkkinoiden kyykkääminen osui muuten tuonne 2019 alkupuolelle, ellen aivan väärässä ole?
Riittävällä ammattitaidolla asuntosijoittamista tekevät eivät tällaisesta tietenkään ota kuin ehkä hetkeksi vahinkoa, korkojen nousu on kuitenkin yksi yksinkertaisimmin ymmärrettävistä alan riskeistä. Arvelen suurimman osan suomalaisista asuntosijoittajista olevan ammattitaidottomia, suurimman osan ollessa myös omaan käyttöön asunnon ostaneita "vahingossa sijoittajiksi päätyneitä". Siinä vaiheessa ehkä hitainkin omistusasuja herää, kun rahaa palaa 1500-2000 euroa kuussa asumiseen "maksaessaan asuntoa omaksi" (todellisuudessa maksaa korkoja) ja kaverit asuvat alle 1000e/kk vuokralukaaleissaan. Mutta asuminenhan on sellainen pakollinen kuluerä. Jotkut vaan saavat rahalleen paremmin vastinetta.
Yksi ikävä sivuvaikutus tulee (tai saattaa tulla) velkaisista taloyhtiöistä, joissa kaikki kärsivät yhteisvastuullisista veloista. Kaikki kärsivät, paitsi että osa saattaa siinä vaiheessa kerätä chipit pöydästä ja myydä osakkeensa eurolla ensimmäiselle ohikulkijalle. Joillekin taloyhtiöille todellisuus saattaa olla tällainen, varsinkin jos takana on muutama iso takaisku. Tai jos taloyhtiön isona osakkaana on sijoitusyhtiö, joka konkkaa...
Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin jauhaa vääjäämättä hintoja ylöspäin pitkällä aikavälillä, joten nyt kyydistä tippuvat iltiksestä sijoitusneuvot poimivat amatöörit, kun taas oikeat asuntosijoittajat porskuttavat menemään.
Mielestäni "asuntosijoittaminen" on vuosikaudet ollut aivan liian helppoa ja ei-sijoittajat ovat lähteneet leikkiin mukaan isolla rahalla ja kovalla vivulla. Arvelen näiden kosahtavan tässä kohtaa pois pelistä. Itse arvelen hintatason korjauksen (alaspäin) tulevan, mikä taas tulee ehkä eniten kiinteistöpuolen kautta, ties kuinka kummallisten tasearvojen kautta. Mutta mikä kerkeää ensin, inflaatio pelastamaan velkaiset vai korot konkkaamaan toimijat?
Yksi asuntomarkkinoiden kyykkääminen osui muuten tuonne 2019 alkupuolelle, ellen aivan väärässä ole?
Riittävällä ammattitaidolla asuntosijoittamista tekevät eivät tällaisesta tietenkään ota kuin ehkä hetkeksi vahinkoa, korkojen nousu on kuitenkin yksi yksinkertaisimmin ymmärrettävistä alan riskeistä. Arvelen suurimman osan suomalaisista asuntosijoittajista olevan ammattitaidottomia, suurimman osan ollessa myös omaan käyttöön asunnon ostaneita "vahingossa sijoittajiksi päätyneitä". Siinä vaiheessa ehkä hitainkin omistusasuja herää, kun rahaa palaa 1500-2000 euroa kuussa asumiseen "maksaessaan asuntoa omaksi" (todellisuudessa maksaa korkoja) ja kaverit asuvat alle 1000e/kk vuokralukaaleissaan. Mutta asuminenhan on sellainen pakollinen kuluerä. Jotkut vaan saavat rahalleen paremmin vastinetta.
Yksi ikävä sivuvaikutus tulee (tai saattaa tulla) velkaisista taloyhtiöistä, joissa kaikki kärsivät yhteisvastuullisista veloista. Kaikki kärsivät, paitsi että osa saattaa siinä vaiheessa kerätä chipit pöydästä ja myydä osakkeensa eurolla ensimmäiselle ohikulkijalle. Joillekin taloyhtiöille todellisuus saattaa olla tällainen, varsinkin jos takana on muutama iso takaisku. Tai jos taloyhtiön isona osakkaana on sijoitusyhtiö, joka konkkaa...
Kotitalouksissa on 450.000 asuntosijoittajaa, joilla keskimäärin yksi sijoitusyksiö. Velkaa on alle kolmasosalla eli vuokralaiset jauhaa tasaista tuottoa. Vaikka uudiskohteet ovat mediassakin pinnalla, niiden osuus on häviävän pieni eikä niillä ole kokonaisuuden kannalta merkitystä. Ne surulliset esimerkit toki päätyvät mediaan, josta yksinkertaiset ihmiset tekevät yleistyksiä.
Nämä ”yhtiölainat kaatuvat muiden osakkaiden niskaan” ja ”asuntoja saa ilmaiseksi kun ottaa yhtiölainan vastuulleen” ovat myös klikkimedian suosikkeja, mutta reaalimaailmassa kuin lumimies: paljon puhetta, mutta ei yhtään oikeaa havaintoa.
Täällä kun on ovelia ja valistuneita ihmisiä niin ehdottakaapa jotain fiksua temppua tähän.
Eläkkeellä oleva pienituloinen faijani on pistänyt pienehkössä kaupungissa sijaitsevan kerrostaloasunnon myyntiin, kun hissittömän talon ylin kerros ei oikein enää ole optimi ja asunto on leskeksi jääneelle turhan iso. Lisäksi muuta vuosikymmenten saatossa kertynyttä omaisuutta menee myyntiin siten, että jos myytävät asiat saadaan kaupaksi, niin kädessä olisi suurin piirtein 80-90 t€ rahaa.
Näillä olisi tarkoitus sitten elellä loppuelämä suht huolettomasti niin että pienestä eläkkeestä jää jotain vielä asumiskulujen jälkeen käteenkin. Toisin sanottuna oikeastaan kaikkein tärkeintä olisi minimoida kuukausittaiset asumiskulut. Potilaan talousymmärrys ja riskinsietokyky ovat hyvin matalat eikä esim osakemarkkinoille sijoittaminen näin ollen ole realistinen mahdollisuus.
Tällä hetkellä voittavana suunnitelmana olisi ostaa jostain uudehkosta kerrostaloasunnosta joku perussiisti yksiö, jonka vastike olisi pieni ja oletettavasti pysyisi pienenä vielä pitkään. Asunnosta pitäisi varmaan maksaa taloyhtiölaina pois, jotta kuukausittaiset kulut saisi pieneksi. Jos lisäksi olisi pieni esim 30 t€ asuntolaina niin kuukausittaiset asumiskulut olisivat hyvin maltilliset. Vielä järkevämpää tietysti olisi olla maksamatta taloyhtiölainaa ja pistää kaikki liikenevä pörssiin tai muuhun sijoitukseen tuottamaan, mutta faijan yöunet eivät sitä taida kestää.
Tässä suunnitelmassa on ongelmana lähinnä se, että jää hyvää lainaa käyttämättä jos yhtiölainan maksaa pois eikä minkäänlaista velkavipua pääse hyödyntämään. Lisäksi joutuu maksamaan lainan pois jolloin asunnon myyminen vaikeutuu.
Onkohan tällaisessa tilanteessa jokin kikka jolla esim minun kannattaisi ostaa sijoitusasunto velkavivulla ja jotenkin saada faijan rahat tuottamaan siten että riskejä pelkäävä eläkeläinen edelleen nukkuisi yönsä hyvin? Jos kikka olisi vielä vero- ja muuten tehokas niin ei haittaisi yhtään. Voisin toki ostaa esim itse asunnon ja sitten vuokrata faijalle, mutta mitäs niille faijan rahoille tekisi kun ne jää makaamaan käytännössä inflaation syötäväksi jos ne ei ole kiinni asunnossa?
En tiedä oliko edellinen vastaus minulle, mutta ainakaan sieltä missä faija haluaa asua tuollaisia ei saa. Jos jostain Uimaharjusta jonkun 50-vuotiaan peruskorjaamattoman homeloukon saisikin tuolla hinnalla riesakseen, se ei ehkä nyt olisi ihan sitä mitä haetaan. Niiltä kulmilta mistä nyt ratkaisua haetaan saa uudehkon yksiön noin sadalla tonnilla ja vanhempien remonttia tarvitsevien hinnat alkavat noin 50 000 eurosta.
