Long-time listener, and first-time caller. Aloitetaan foorumiura nimimerkin takaa helpolla kysymyksellä:
Mihin parkkeeraisit ison kasan käteistä 1-2 vuoden ajaksi?
Lisävaatimuksena, että volatiliteettia ei sijoituksella sopisi paljoa olla - kovinkaan paljoa yli 5% droppia pääomaan ei takapuoli kestä sillä euroja tarvitaan 1-2 vuoden jälkeen toisaalla. Nykyisellään listalla seuraavat:
Yksittäiset Saksan valtion bondit: 1v bondista irtoaa tällä hetkellä 2.3% (reaalisesti -5.3%). Etuna että pääomaa ei voi hävitä. Traderissä vain yksittäisiä bondeja, pääseekö Nordean aspan kautta käsiksi järkevällä kululla? Vai vaativatko ammattimaisen statuksen?
Lyhyet euro korko ETF:t, esim. iShares € Govt Bond 0-1yr UCITS ETF (YTM ~2%) tai 1-3yr (YTM 2.3%). Otat potentiaalisesti pääomassa takkiin makron heiluessa ja fundin arvon muuttuessa päivittäin. Lisäksi riskiä Italiasta mausteena.
Euro TIPS ETF, esim. iShares € Inflation Linked Govt Bond UCITS ETF. Arvo heiluu turhan paljon, mutta sentään inflaatiossa kiinni.
Löytyisikö foorumilta vinkkejä rahastoihin, joissa lunastusikkunat ovat rajattuja?
Tausta kysymykselle on se, että itselläni on peliriippuvuutta, joka sijoituspuolella on tasaisin väliajoin johtanut riskisten viputuotteiden enenevään käyttöön ja lopputuloksen varmaan jokainen arvaa...
Tilanne on se, että säästöjä kertyy ja niille pitäisi saada tuottoja. Nykyisin minulla on osakesäästötili käytössä ja siellähän ei johdannaisilla pelata. Mutta sielläkin homma on mennyt veivaamiseksi ja mikäänhän ei estä minua avaamasta treidaustiliä johonkin uuteen palveluun.
Asuntolainan ylimääräiset lyhennykset on varmin tapa saada rahat pysymään omissa näpeissä, mutta pitkää aikaväliä miettien olisi jokin muu ratkaisu toivottavampi.
Eli haluaisin sitoa suuren osan säästöistä jonnekin, jossa lunastussäännöt estävät minua innostumasta liikaa. Ideaalista olisi, jos olisi indeksityyppinen rahasto, jossa nostoja voisi tehdä vain harvoin, kulut olisivat pienet ja rahasto voisi jopa maksaa osinkoja. Mutta tällaisia ei taida olla olemassa?
Usein nämä nostoja kvartaaleittain rajaavat rahastot näyttävät olevan erityissijoitusrahastoja, jotka monesti keskittyvät kiinteistöihin, metsään tms.
Tässä alla ne mitkä olen bongannut, mutta mikään niistä ei ole ihan napakymppi tarkoitukseen:
OP mikrorahastot Suomi ja Pohjoismaat (lopettivat toimintansa juuri nyt kuun vaihteessa)
S-pankki tonttirahasto ja asuntorahasto
Helsinki Capital partnersin rahastot
Olisiko jollain tiedossa joku osakkeisiin keskittyvä rahasto näillä spekseillä?
"Osakkeiden liikkeeseenlaskun puuttuessa olemme nähneet Euroopassa tänä vuonna osakkeiden nettomyyntiä…ja takaisinostot jatkuvat vuoden loppuun asti."
En ymmärrä miekään. Liikkeeseenlaskun puute on totta ja selvä asia: Ei juuri osakeanteja. Miten tämä aiheuttaa nettomyyntejä, on epäselvää. Paremminkin jos markkinoilta imetään emissioilla rahaa, voi tämä tuoda tarvetta realisoida omistuksia muualla.
Sitten on epäselvää, kenen nettomyynneistä on kysymys? Eilen ainakin jokaiselle myydylle osakkeelle löytyi pörssistä ostaja.
Ehkäpä tässä on tarkoitus korostaa, että kun yhtiö ostavat itse osakkeitaan (=ovat netto-ostajia), muut tahot päätyvät väkisinkin nettomyyjiksi. Joka tapauksessa hyvin epäsevästi ilmaistu. Voi olla löysä käännös, en jaksanut alkuperäislähteelle.
Viime viikkoina useaan otteeseen esille on noussut kysymys siitä, kuka markkinoilla on ostolaidalla? Realiteetit kertovat sen olevan luonteeltaan fundamenttien vastaista, Molawi kertoo.
Molawi olisi voinut kertoa myös, minkä fundamenttien vastaista. Olisko kyseessä P/E, P/B, syklin vaihe vai kenties kuun asento.
Kaiken kaikkiaan melko sekava haastattelu (vaiko yksinpuhelu?) varustettuna runsailla irtoheitoilla, mutta ilman varsinaista johtolankaa.
Eli haluaisin sitoa suuren osan säästöistä jonnekin, jossa lunastussäännöt estävät minua innostumasta liikaa. Ideaalista olisi, jos olisi indeksityyppinen rahasto, jossa nostoja voisi tehdä vain harvoin, kulut olisivat pienet ja rahasto voisi jopa maksaa osinkoja. Mutta tällaisia ei taida olla olemassa?
Eikö yksinkertaisempi ratkaisu olisi antaa tunnukset luotetulle henkilölle? Hän sitten ei päästä sinua pelaamaan.
Eli haluaisin sitoa suuren osan säästöistä jonnekin, jossa lunastussäännöt estävät minua innostumasta liikaa. Ideaalista olisi, jos olisi indeksityyppinen rahasto, jossa nostoja voisi tehdä vain harvoin, kulut olisivat pienet ja rahasto voisi jopa maksaa osinkoja. Mutta tällaisia ei taida olla olemassa?
Edellä olikin esitetty jo yksi vaihtoehto. Voisit myös kysyä osakevälittäjältäsi, onko tiliä mahdollista laittaa lukkoon niin, että uusiin toimenpiteisiin vaadittaisiin soitto asiakaspalveluun kuitenkin niin, että jo aloitettu kuukausisäästö rahastoon pysyisi voimassa.
Eli haluaisin sitoa suuren osan säästöistä jonnekin, jossa lunastussäännöt estävät minua innostumasta liikaa. Ideaalista olisi, jos olisi indeksityyppinen rahasto, jossa nostoja voisi tehdä vain harvoin, kulut olisivat pienet ja rahasto voisi jopa maksaa osinkoja. Mutta tällaisia ei taida olla olemassa?
Edellä olikin esitetty jo yksi vaihtoehto. Voisit myös kysyä osakevälittäjältäsi, onko tiliä mahdollista laittaa lukkoon niin, että uusiin toimenpiteisiin vaadittaisiin soitto asiakaspalveluun kuitenkin niin, että jo aloitettu kuukausisäästö rahastoon pysyisi voimassa.
Olen ottanut näkemystä unohdettuun ja hyljeksittyyn Componentaan. Tarkempia perusteluita (virhearvioineen) löytyy osakkeen ketjusta, ja voisin vielä jossakin vaiheessa päivittää näkemystä. Edelleeen kuitenkin näen yhtiössä potentiaalia.
Osakkeen vaihto on pientä, ja spreadi tyypillisesti tosi korkea. Olen huomannut, että tämän kohdalla näkyy paljon algoritmeja niin osto kuin myyntilaidalla. Herää monta kysymystä, joihin en nopealla googlaamisella löytänyt vastausta.
Kuka tyypillisesti käyttää algoritmeja? Tarjoaako joku kauppapaikka palvelua tavallisille tuulipuvuille, vai onko aina kyseessä isot pojat?
Mikä on paras tapa taistella algoja vastaan? Olen huomannut, että mikäli haluan oman tarjouksen ostolaidan huipulle, robotti korottaa aina sentillä omaa tarjousta minua korkeammalle. Jos lähden itse nokittelemaan, robo korottelee omaan tavoitehintaan asti, kunnes sen saavutettua pudottaa tarjoustaan monta pykälää viimeisimmän tarjoukseni alle, jättäen usean sentin gapin minun ja seuraavan tarjouksen väliin. Onko paras tapa siis tunnustella mikä on algoritmin logiikka, ja mattopommittaa spreadi useammalla erisuuruisella ostotarjouksella robotin ylärajaan asti? Yleensä algoritmi vielä paskoo omat tarjoukset omien tarjousten päälle, eli saa joka tapauksessa omat tarjoukset väliin.
Omat ostot ovat tyypillisesti 1-5k, joten ei nyt puhuta isoista rahoista/säästöistä. Ihan periaatteesta ärsyttää kyseinen toiminta, ja mietin voinko jotenkin kusta algoritmikäyttäjien pakkiin.
Mikä on paras tapa taistella algoja vastaan? Olen huomannut, että mikäli haluan oman tarjouksen ostolaidan huipulle, robotti korottaa aina sentillä omaa tarjousta minua korkeammalle. Jos lähden itse nokittelemaan, robo korottelee omaan tavoitehintaan asti, kunnes sen saavutettua pudottaa tarjoustaan monta pykälää viimeisimmän tarjoukseni alle, jättäen usean sentin gapin minun ja seuraavan tarjouksen väliin. Onko paras tapa siis tunnustella mikä on algoritmin logiikka, ja mattopommittaa spreadi useammalla erisuuruisella ostotarjouksella robotin ylärajaan asti? Yleensä algoritmi vielä paskoo omat tarjoukset omien tarjousten päälle, eli saa joka tapauksessa omat tarjoukset väliin.
Omat ostot ovat tyypillisesti 1-5k, joten ei nyt puhuta isoista rahoista/säästöistä. Ihan periaatteesta ärsyttää kyseinen toiminta, ja mietin voinko jotenkin kusta algoritmikäyttäjien pakkiin.
Pyöreästi näin mie olen tehnyt. Tosin se on jonkun mielestä kiellettyä markkinamanipulaatiota. Jota saavat tehdä vain algoritmit.
Tilanne: Siirtolapuutarhatontin vuokra-oikeutta on jatkettu ja siitä ollaan tekemässä Maanmittauslaitokseen hakemusta oikeuden rekisteröimiseen ja näemmä samalla lomakkeella voi hakea kiinnityksen vahvistamista.
Kuka päättää paljonko kiinnityksiä voi hakea / täytyykö jonkun arvioida arvoa? Eikös kiinnityksen voi tehdä vaikka sitä ei käytetäkään (vielä) panttina? Täytyykö hommassa olla mukana pankki joka ottaa sähköisen panttikirjan säilytettäväkseen / kuinka ne säilyvät.
Lomakkeessa on kuusi eri kiinnitystä joiden etusija määräytyy numerojärjestyksessä niin toimiiko se niin että jos olettaisin kokonaisarvon olevan vaikkapa 60k€ niin voisin laittaa jokaiseen 10k€ ja sitten aikanaan kun haluaisin käyttää niin pankki sanoisi että arvo 60k€ on ok, hyväksymme 75% (=45k€) siitä vakuudeksi ja niinpä neljä ensimmäistä 10k€ kiinnitystä kävisi vakuudeksi pankkilainalle?
Kiinnityksiähän voi hakea ihan kuinka paljon haluaa. Pankki sitten päättää minkä verran se asettaa niille vakuusarvoa. Pankit kyllä muistaakseni mieluusti haluavat kaikki panttikirjat vakuudeksi vaikkeivat niitä tarvitsisikaan ja antavat sitten jälkipantteja jos joku toinen velkoja niitä tarvitsee. Muuten kyllä kuten esimerkissäsi, paitsi että 45K vakuuteen tarvitaan viisi ensimmäistä 10K panttikirjaa, neljä tuottaa vasta 40K
Muuten kyllä kuten esimerkissäsi, paitsi että 45K vakuuteen tarvitaan viisi ensimmäistä 10K panttikirjaa, neljä tuottaa vasta 40K
Kun tähän nyt täälläkin ajoittain törmää (Akilla sama tapa), niin nillitettäkööt, että iso k tarkoittaa kelviniä, pikku k taas tuhatta. :)
Tämähän on tietysti aivan totta. Toisaalta tuon ison koon käyttö kun puhutaan kilo(euroista) on mielestäni jo aika vakiintunut (vaikkakin väärä). Sanoisin ettei tuohon törmää aika-ajoin vaan ihan koko ajan, lähes kerran kerrasta.
Moi. Mahtaako tällä palstalla olla 'etsi'-funktiota, jolla voisi pitkästä ketjusta hakea tiettyjä avainsanoja? Ei meinaa ainakaan millään osua silmään.
Moi. Mahtaako tällä palstalla olla 'etsi'-funktiota, jolla voisi pitkästä ketjusta hakea tiettyjä avainsanoja? Ei meinaa ainakaan millään osua silmään.
Ei ole (kai). Mutta ne toimivat huonosti siellä missä niitä on. Itse etsin täällä ja isommillakin sivustoilla joko ctrl + f ja avainsana tai sijoitustieto ketjun nimi avainsana google. Toimii siis digilehtienkin kanssa paremmin. Ainakin tällaisen digisauruksen kokemuksilla.
Sain ostettua todella halvalla erään yrityksen call optioita. 20JAN2023.C2.5, osakkeen kurssi on tällä hetkellä 40 dollarin luokkaa. Eikös minun kannattaisi ostaa nuo osakkeet ja alkaa myymään niitä? Jostainsyystä optioiden myymisestä ei jäisi juuri mitään käteen. Tässä on varmasti joku mitä en ymmärrä, osaisiko joku veikata mikä?
Lisäyksenä: market cap on suhteellisen pieni, alle 100m.
Kyllä, näillä tiedoilla kannattaisi toteuttaa optiot ja myydä. En kuitenkaan muista koskaan nähneeni tuollaista, ellet puhu pelkästään spreadista (joskus option spreadi on sitä luokkaa, että toteuttamalla ja myymällä saisit jonkun prosentin enemmän).
No näin minäkin sen näen. Osake on siis noussut lähes 8 kertaiseksi muutamassa päivässä. Call optioiden preemiot ovat jostainsyystä edelleen todella pienet. Sain ostettua 0.05 preemiolla call optioita vaikka osake oli jo yli strike hinnan.
Olen pienimuotoista päiväkauppaa käynyt sertifikaateilla Nordnetissä. Opiskeltuani nyt jonkun aikaa treidausta mm. YouTube-videoilta, on Nordnetin palvelu alkanut tuntua mielettömän kököltä. Sertifikaatteihin ei esimerkiksi voi asettaa stop losseja, mikä on tärkein riskienhallinnan keino nr 1! Lisäksi tekninen analyysi rajoittuu kynttilägraafiin, liukuvia keskiarvoja ei saa näkyviin esim dax-futuuriin. Ainoa syy miksi siellä olen on että Nordnetin Markets-tuotteet eivät ole CFD-tuotteita eli tappiot voi vähentää Suomen pääomatuloverotuksessa, ja muutenkin tiedot menevät suoraan Nordnetiltä verottajalle.
Voisiko joku vinkata mistä palvelusta saisin noita liukuvia keskiarvoja näkyviin esim mini dax futureen? Entä onko olemassa kaupankäyntialustaa jossa stop lossien asettaminen olisi mahdollista ilman että tuotteet olisivat CFD-tuotteita (vai pelkäänkö niitä suotta?!). Mitään omaa yritystä en ole perustamassa tätä harrastusta varten, mutta riskit olisi saatava järkevillä työkaluilla hallintaan.
annoin Baswaren ostotarjouksen myötä osakkeiden mennä pakkolunastukseen. Osaisiko kukaan kertoa kuinka kauan rahojen saamisessa kestää vai pitääkö asian hoitamiseksi itse tehdä jotain? Rahat arvo-osuustililtä ovat kadonneet jo joulukuussa.
Täällä ilmeisesti aika moni Akin lisäksi harrastaa sitä, että myydään osa osakkeista kurssinousuun ja ostetaan sitten halvemmalla takaisin. Olen itsekin sitä jonkin verran kokeillut, mutta usein tuntuu käyvän niin että myyn liian aikaisin ja sitten hinta karkaa (kuten kun ostin koronadipissä QT groupia 20 eurolla, möin 30 eurolla ja jäin turhaan odottelemaan uutta ostonpaikkaa). Ei täällä tietysti kenelläkään ole mitään ihmekeinoa jolla tuollaiset voisi välttää, mutta olisin silti kiinnostunut kuulemaan, mitä porukat käyttää myyntisignaalina tällaisessa. Teettekö teknistä analyysiä tai vähintään katselette käppyröistä edellisiä huippuja, tai kenties trendiä milloin kääntyy alas? Vai riittääkö ylipäätänsä että on korkeampi kuin ostohinnat? Mutu?
Täällä ilmeisesti aika moni Akin lisäksi harrastaa sitä, että myydään osa osakkeista kurssinousuun ja ostetaan sitten halvemmalla takaisin. Olen itsekin sitä jonkin verran kokeillut, mutta usein tuntuu käyvän niin että myyn liian aikaisin ja sitten hinta karkaa (kuten kun ostin koronadipissä QT groupia 20 eurolla, möin 30 eurolla ja jäin turhaan odottelemaan uutta ostonpaikkaa). Ei täällä tietysti kenelläkään ole mitään ihmekeinoa jolla tuollaiset voisi välttää, mutta olisin silti kiinnostunut kuulemaan, mitä porukat käyttää myyntisignaalina tällaisessa. Teettekö teknistä analyysiä tai vähintään katselette käppyröistä edellisiä huippuja, tai kenties trendiä milloin kääntyy alas? Vai riittääkö ylipäätänsä että on korkeampi kuin ostohinnat? Mutu?
Merkittävimpänä indikaattorinani toimii mutu, mutta fundamentaalianalyysi tukena. Jos osake vaikuttaa hirveän halvalta, olen haluton treidailemaan. Sama homma, jos hirveän kalliilta. Silloin lähinnä juustohöyläilen, enkä ota takaisin ilman isompaa liikkua (ja fundamenttien vähintään säilymistä ennallaan.)
Täysihintaisiksi kuvittelemiani saatan sitten semiahkerastikin ostaa ja myydä. Mitä nopeammat liikut (ilman uutisia), sitä aggressiivisemmin. Katselen mie vähän käyriäkin, mutta en mie pelkän käyrän perusteella tee mitään päätöksiä.
Kiitos, hyvä vinkki tuo että katsotaanhinnoittelua. Vastaavasti varmaankin kannattaa keskittyä hyvävaihtoisiin osakkeisiin, ettei laitojen väli ole iso ja saa helpommin myynnit ja ostot läpi.
