Olen lukenut Sijoitustietoa foorumin alkuajoista saakka ja kiitän sangen laadukkaasta ja pääosin asiapitoisesta keskustelusta. Oma kompetenssini ei ole riittänyt tuottamaan tänne mitään asiasisältöä, mutta paljon täältä on oppia puseroon tarttunut.
Pienen alkupääoman lisäksi olen muutamia vuosia säästänyt ja ostanut osakkeita harvakseltaan ruutuvihkoanalyysiin ja fiksumpien ihmisten näkemyksiin perustuen. Pääpaino on ollut suht´ defensiivisissä, "tylsissä" yhtiöissä.
Viime vuoden alussa tiputin osakepainon 50% hujakoille ja tätä virhettä taisin onnistua nyt alkuvuodesta kompensoimaan mutuillessani koronan vaikuttavan ennen pitkää kursseihin.
Tiedostan, että en osaa ennustaa markkinan suuntaa. Huomasin myös nyt käkkyjä laskiessani, ettei minulla ole minkäänlaista paluusuunnitelmaa markkinoille, koska en yhdessäkään pörssikriisissä ole säästöineni aiemmin ollut. Loin siis ripeällä tahdilla hyvin monimutkaisten matemaattisten mallien kautta suunnitelman, jossa aion pysyä. (OMXH:n kriisilaskettelujen all time-keskiarvo painotetuilla hihavakioilla) Koen tämän ainakin psykologisesti itselleni helpompana.
Indeksin laskiessa 5% ath:sta, nostan osakepainoa 1/10. Tuijottelen tässä samalla myös isompia indeksejä. -40% mennessä on sitten kaikki nykyiset käteiset syötetty takaisin. Voi kääntyä aiemmin vaan voipi olla kääntymätäkkin. Eilen kuitenkin jo aloin ostelemaan samoja tylsiä firmoja takaisin.
Onko tässä nopeaa kyhätyssä suunnitelmassa mitään perustavanlaatuista virhettä? Lokeroin itseni jonkinlaiseksi tuulipukufundamenttisijoittaksi ja alustavasti olen nyt ajatellut jatkaa mahdollisia portaittaisia ostojani samojen tunnuslukujen ja mutujen pohjalta kuin aiemminkin. Tulisiko kriisiaikoina yhtiöitä pitkään salkkuun valitessa kuitenkin tuijotella tunnuslukuja hieman eri silmin kuin tavallisesti?
Sijoitushorisonttia on jäljellä sellaiset ~20 vuotta ja ehkäpä luen itseni rationaaliseksi, riskineutraaliksi osakesäästäjäksi, vaikka viimeisen vuoden olen pintakaasulla mennytkin. Täydellä osakepainollakin nukun kuitenkin yöni kelvollisesti, kunhan saan itselleni uskoteltua tehneeni isossa kuvassa asiat oikein. Siksi haen täältä myrskyissä seilanneiden näkemyksiä siitä, mitä asioita tulisi mahdollisesti huomioida kasatessaan salkkua laskeviin markkinoihin. Kuivalta maalta kun ei ole oikein päässyt perspektiiviä muodostumaan.
Viime vuoden alussa tiputin osakepainon 50% hujakoille ja tätä virhettä taisin onnistua nyt alkuvuodesta kompensoimaan mutuillessani koronan vaikuttavan ennen pitkää kursseihin.
Tiedostan, että en osaa ennustaa markkinan suuntaa.
Uutisvirtaa ja kaikenmaailman käppyröitä seuratessa tulee aika ajoin fiilis, että osakemarkkina on nyt liian kallis. Tällöin olen myös tuulipukuna miettinyt että a) markkinat voivat olla pitkään kalliit, b) (minäkään) en osaa ennustaa markkinan suuntaa, c) palaaminen korkeammilla hinnoilla tuntuu kurjalta. Näin ollen päädyin suunnitelmaan, jossa yritän olla mukana markkinoilla aina väh. 70% sijoitusasteella. Jos osakkeet vaikuttavat kalliilta eikä ostettavaa meinaa löytyä saan siis kerätä jonkin verran käteistä, mutta en loputtomiin, jotta pysyn mukana markkinoilla. Sijoitushorisontti on itselläni niin pitkä ettei pienet kuopat matkalla paljoa paina.
Löytyykö pörssikurssi -rajapintaa mistään? Ajatuksena olisi kirjoittaa itselle jonkunlainen ohjema jonka avulla voisi seurata tiettyjen osakkeiden kursseja ja arvoa. Eräänlainen työkalu ostopäätösten tueksi.
Nordnetin hälytyksissä kannattaa huomioida että ne (muistaakseni) poistuvat automaattisesti hälytyksen tullessa. Eli jos hinta vaikkapa tippuu kerran asetetun alarajan alle ja nousee takaisin yli, täytyy tehdä uusi hälytys, jos edelleen haluaa hälytyksen saada kun seuraavan kerran raja rikotaan.
Ensimmainen viesti joten heti aluksi haluan kiittaa Akia loistavasta foorumista ja Jensia opettavaisimmasta ja inspiroivimmasta blogista mita olen koskaan lukenut. Ja tietysti koko sijoitustietoyhteisoa!
Nickista huolimatta olen aktiivisijoittamisen suhteen aika newbie. Koronakriisiin asti olen lahinna ostellut fiilispohjalta ja holdannut. Mutta nyt on kiinnostus herannyt aktiivisempaan salkunhallintaan ja joitain liikkuja olen asian suhteen jo tehnyt. Naista ei nyt enempaa.
Syy etta kirjoitan avausviestin tahan ketjuun on se etta perjantaina tein elamani ensimmaisen shortin ja haluaisin nyt kysya teinko sen execution oikein/jarkevasti.
Kun markkina avautu perjantaina euroopassa huomasin, yllatyksekseni, etta Vanguard S&P 500 ei sukella. Joten sen kummempia miettimatta myin sita vaikka en siis sita edes omistanut. Nyt minulla on siis negatiivinen maara Vanguard S&P 500 osuuksia jotka taytyy ostaa ja palauttaa "brokerille" jossain vaiheessa. Nain kasittaakseni shorttaus toimii? Tai ainakin yksi tapa toteuttaa se DeGirolla.
Onko Vanguard S&P 500:n negatiivinen omistaminen jarkeva tapa shortata jenkki-indeksia? Kelasin etta euromaaraisena myynneista ja ostoista ei mene valuuttakurssispredia. Lisaksi oli vahva tunne etta jenkki-indeksi sukeltaa jo perjantaina joten halusin shorttiposition kiinnni heti aamulla. Viimeiseksi ostot ja myynnit Hollannin porssissa, jossa Vanguard S&P 500:ta treidataan, on DeGirolla halpoja. Onko jotain jota jatin vaan tajuamatta?
Kiitokset vastauksesta!
PS. pahoittelen skandimerkkien kayttamattomyytta. Muutin pois Suomesta 2002 ja niiden kaytto US nappiksella on vaan liian hankalaa.
Minulla oli Nordeassa kapitalisaatiosopimus, jonka lunastin ulos viime vuoden loppupuolella. Nordea meni kuitenkin myymään kapitalisaatiosopimuksen ilman suostumustani ja sen johdosta tässä on tullut ylimääräistä säätöä, mutta ei siitä sen enempää kun kysymykseni ei sitä varsinaisesti koske. Nordea siis myi kapitalisaatiosopimuksen ja lähetti seuraavan viestin:
Olemme toteuttaneet pyytämäsi Nordea Tavoitesäästö -toimeksiannon ja siitä on peritty ehtojen ja hinnaston mukaiset kulut.
Takaisinostettu summa 32 838,75 euroa
Toimenpidepalkkio 0,00 euroa
Ennakonpidätys 2 945,05 euroa
Maksetaan yhteensä 29 893,70 euroa
Takaisinostetusta summasta pääomaa on 23 021,93 euroa ja tuottoa 9 816,82 euroa. Tuotosta on toimitettu pääomatuloveron ennakonpidätyksenä 2 945,05 euroa.
Olemme maksaneet 29 893,70 euroa tilillesi.
Minulla oli osakekaupoista saatuja käyttämättömiä luovutustappioita vuonna 2019 n. 5000 euron edestä. Kysymykseni kuuluu pystynkö vielä käyttämään näitä luovutustappioita kapitalisaatiosopimuksesta saatujen tuottojen vähentämiseen? Kysyttyäni asiaa Nordeasta, sain aluksi tiedon että kapitalisaatiosopimuksen tuottoja ei pysty vähentämään osakkeista saaduista luovutusvoitoista mutta viimeisin viesti heiltä asian tiimoilta taas kertoo toista:
Tavoitesäästöasia: alla linkki Pörssisäätiön sijoittajan vero-oppaaseen, jonka mukaan voit vielä hyödyntää tappion. Verottaja neuvoo ja laskee verot, mutta ei automaattisesti vaan sinun pitää 9 A lomakkeella ilmoittaa tuotot/tappiot.
Mistä olisi (mieluiten tietenkin ilmaiseksi) saatavilla Helsingin pörssin yritysten oleellisimmat tunnusluvut esim. Excel-muodossa ainakin muutaman viime vuoden ajalta?
Tarvittaessa jonkun rajapinnankin kautta voisin ne tonkia jos sellaisen osaatte vinkata.
Mistä olisi (mieluiten tietenkin ilmaiseksi) saatavilla Helsingin pörssin yritysten oleellisimmat tunnusluvut esim. Excel-muodossa ainakin muutaman viime vuoden ajalta?
Tarvittaessa jonkun rajapinnankin kautta voisin ne tonkia jos sellaisen osaatte vinkata.
Ainakin Inderesin Osakevertailu-työkalu sisältää ihan kivan määrän (joskaan ei kaikkia) yhtiöitä sekä tunnuslukuja, sekä osakkeesta että liiketoiminnasta. Sivun alalaidassa on nuo namiskat "Excel (Ennusteet)" ja "Excel (Historia)".
Mistä olisi (mieluiten tietenkin ilmaiseksi) saatavilla Helsingin pörssin yritysten oleellisimmat tunnusluvut esim. Excel-muodossa ainakin muutaman viime vuoden ajalta?
Tarvittaessa jonkun rajapinnankin kautta voisin ne tonkia jos sellaisen osaatte vinkata.
Ainakin Inderesin Osakevertailu-työkalu sisältää ihan kivan määrän (joskaan ei kaikkia) yhtiöitä sekä tunnuslukuja, sekä osakkeesta että liiketoiminnasta. Sivun alalaidassa on nuo namiskat "Excel (Ennusteet)" ja "Excel (Historia)".
Kiitos. Se on kyllä tiedossa mutta sieltä ei näy luvut kuin 2016 lähtien, yhtiöt joita ei seurata kuten Olvi eivät näy ollenkaan, ja sieltä näyttää puuttuvan myös OPO/osake yms lukuja. Mutta toki parempi kuin ei mitään
Tradingview:n screeneristä (https://www.tradingview.com/screener/) ainakin saa exportattua näitä, mutta vaatii maksullisen Pro-tunnuksen. Löytyy kuitenkin trial, jolla voi testata ensin.
Olen piensijoittaja joka on löytänyt mielestään hyvän firman, joka on listattuna sveitsin pörssissä (SIX). Tällä hetkellä osakekauppaan on käytössä Nordnet, joka ei anna mahdollisuutta ostaa tätä osaketta.
Miten kaupan saisi tehtyä helposti? Googlin vähän, mutta en oikein päästy eteenpäin.
Degirossa ainakin näyttäisi olevan mahdollisuus ostaa SIXistä. Kulutkin pitäisi olla kohtuulliset valuutanvaihto 0.1% + kauppa (4€ + 0.05%) ja päälle 2.5€/vuosi SIXin käytöstä.
Ikuisuuskysymys, johon en kuitenkaan löytänyt tyydyttävää vastausta haulla:
Osaako kukaan suositella Excel- tai Google Sheets pohjaa, jota käyttää oman salkun tapahtumien seuraamiseen ja yleisimpien käppyröiden piirtämiseen?
Moni on varmaan koodannut omat seurantataulukkonsa ja suosittelee sitä muillekin, mutta ajattelin nyt kuitenkin kysyä, ennen kuin otan tämän oletettavasti useita päiviä kestävän ja omien ATK-taitojeni ylärajoilla liikkuvan projektin työn alle.
Olen piensijoittaja joka on löytänyt mielestään hyvän firman, joka on listattuna sveitsin pörssissä (SIX). Tällä hetkellä osakekauppaan on käytössä Nordnet, joka ei anna mahdollisuutta ostaa tätä osaketta.
Miten kaupan saisi tehtyä helposti? Googlin vähän, mutta en oikein päästy eteenpäin.
Ostojen/myyntien hajoittaminen pitkin paivaa - kulujen minimointi:
Usein tulee tilanteita joissa tietty transactioni on pakko saada tehtya tietyn porssipaivan aikana. Tama johtaa usein tilanteeseen, jossa tulee hatikoitya eli myytya halvemmalla tai ostettua kalliimmalla mita olisi pitanyt.
Olisi siis jarkevaa hajauttaa transactioni esim viiteen eraan mutta kun brokerin kulut on x euroa ja y prosenttia per transaction, tassa ei ole piensijoittajalle jarkea. Onko olemassa brokeria joka veloittaa vain prosenttimaaraisesti? Tai brokeria joka veloittaa kiintean euromaaraisen kulun vain kerran per paiva per osake? Miten daytraderit hoitaa homman vain onko kaupat vaan niin suuria ettei kiintealla kululla ole merkitysta.
Minne omaverossa tulisi merkitä pääomatuloista tehtävä työhuonevähennys (sijoittaminen)? En löytänyt mielestäni järkevää kohtaa. Ennen oli selvempi kohta tai sitten muistan väärin.
Minne omaverossa tulisi merkitä pääomatuloista tehtävä työhuonevähennys (sijoittaminen)? En löytänyt mielestäni järkevää kohtaa. Ennen oli selvempi kohta tai sitten muistan väärin.
Merkkasin itse työhuonevähennyksen samaan kohtaan kuin muutkin, eli "Muut pääomatuloista tehtävät vähennykset". Ymmärsin että tuonne menevät kaikki pääomatulojen vähennykset lukuunottamatta tappioita ja korkoja, jotka olivat pitkälti esitäytetty oikein.
Olen ostanut uuden tietokoneen arvo vajaa 2000€ voisiko tämän osittain vähentää tulonhankkimismenoina pääomatuloista. Toki minun kaupankäynti määrällä tämä ei todellakaan ole kuin sivu tulo ja naurettavan pieni sellainen verrattuna palkkatyöhön. Olen silti onnistunut alkuvuoden myynnin ansiost tekemään muutaman tonnin voittoa. Onko teidän mielestä mahdollisuus tälläisessä tilanteessa vähentää verotuksessa uuden tietokoneen hankkiminen. Teen siis osakekauppoja ehkä muutaman kuukaudessa. Verottajan sivuilta luin, että jos on näyttöä jonkinlaista työkäytöstä voisi vähentää 50% ostohinnasta. Tuleehan kaupankäynnillä näyttöä, mutta minkä verran on riittävä en osaa siihen sanoa juuri mitään. Olen myös ostanut sijoitus kirjoja 150 eurolla saako nämä vähentää kokonaisuudessaan?
Pääomatuloista vähennettäviä tulonhankkimismenoja voivat olla esimerkiksi
puhelinkulut
atk-kulut, kuten tietokone tai nettiyhteys
ammattikirjallisuuden hankkimisesta syntyneet kulut.
Mitenkäs tuo menee, jos käyttää työhuonetta sekä palkkatulojen että pääomatulojen hankkimiseen? Palkkatuloistahan tehdään kaavamainen 750€ tulonhankkimisvähennys, ja työhuonevähennys palkkatulosta huomioidaan vain jos se yhdessä muiden tulonhankkimismenojen kanssa ylittää tuon. Mutta, kun työhuonetta käytetään sekä palkkatulojen että pääomatulojen hankkimiseen, niin voiko 750 tulonhankkimisvähennyksen palkkatuloista lisäksi laittaa 225 tai 450 (puolisot yhteensä enintään 675) työhuonevähennyksen pääomatuloista.
Lisäksi, kellään tietoa mikä katsotaan pysyväisluonteiseksi tai huomattavaksi sivutuloksi?
Kiitokset tästä. Olen aiemmin saanut vähennyksen, mutta nyt jäi vaivaamaan kun olin itsekin vähän hukassa mihin kohtaan kupongilla merkitä työhuonevähennys. Uudelleen tarkistaessani huomasin sohineeni sen palkkatulosta tehtäviin vähennyksiin.
Vähennyssummaa vaatiessa kannattaa suhteuttaa pääomatulonsa muihin tuloihinsa ja miettiä miltä oma track record näyttää verottajan silmissä, eli paljonko on näytetty verotettavaa tuloa.
Minulla ei ole mitään käryä siitä, mihin verottaja vetää rajat, mutta sen tosiaan tiedän kokemuksesta, että verotustiedoilla asiallisesti perusteltuna pääomatulojen työhuonevähennys ei ole rajattu tuohon minimiin 225 €. Oletan, että vaikkapa rahastosalkun koko ilman verotettavaa ei välttämättä riitä perusteeksi, mutta vuosikausien jatkuvuus ja verotettavan pääomatulon suhde muihin tuloihin tekee sen kyllä. Olennaista on tarjoata evidenssi "pysyväisluonteisesta" ja "merkittävästä" tulosta ja sehän on samalla kupongilla jo merkittynä muutenkin.
"Satunnaisten" (ja ilmeisesti suhteessa muihin tuloihin vähäisten?) sivutulojen osaltakin on oikeutettu tuohon neljännekseen. Minulle on jo muutaman vuoden hyväksytty (kun lopulta älysin sitä pyytää) jatkuvan ja minulle merkittävän sivutulon hankintaan perustuva puolikas työhuonevähennys. Oletan, että ammattilaisilla varmaan pääansion kriteeristö täyttyy oikeuttaen täyteen työhuonevähennykseen?
Yhtiöiden arvostuksen muutos kuin erona on vain velkaisuus?
Kävin lueskelemassa pitkästä aikaa Phoebuksen varainhoitajan horinoita, ja en oikein sisäistänyt miksi brutto-, eikä markkina-arvojen, pitäisi laskea saman verran. (Samasta aiheesta kirjoitti muistaakseni Karo Hämäläinenkin joskus keväällä). Ehkä joku asiasta sivistyneempi yksilö voisi avata miksi näin on.
Markkinoiden heilunta voi avata sijoittajalle joskus mahdollisuuksia, kun rationaalinen ajattelu paniikissa unohtuu. Ajatellaan esimerkin vuoksi kaksi liiketoiminnaltaan ja taseen saatavapuoleltaan identtistä yhtiötä, joiden bruttoarvo on kaksi miljardia. Toinen on velaton ja toisella on miljardin nettovelka. Ensin mainitun osakkeiden markkina-arvo on siis 2 miljardia ja toisen markkina-arvo on miljardi. On selvää, että ensin mainitun velattoman yhtiön osakkeiden arvon pitäisi kriisissä laskea vain puolet siitä, mitä velkaantuneen yhtiön osakkeet laskevat (koska bruttoarvojen pitäisi laskea yhtä paljon, kun yhtiöt ovat muuten identtiset).
Yhtiöiden arvostuksen muutos kuin erona on vain velkaisuus?
Kävin lueskelemassa pitkästä aikaa Phoebuksen varainhoitajan horinoita, ja en oikein sisäistänyt miksi brutto-, eikä markkina-arvojen, pitäisi laskea saman verran. (Samasta aiheesta kirjoitti muistaakseni Karo Hämäläinenkin joskus keväällä). Ehkä joku asiasta sivistyneempi yksilö voisi avata miksi näin on.
Markkinoiden heilunta voi avata sijoittajalle joskus mahdollisuuksia, kun rationaalinen ajattelu paniikissa unohtuu. Ajatellaan esimerkin vuoksi kaksi liiketoiminnaltaan ja taseen saatavapuoleltaan identtistä yhtiötä, joiden bruttoarvo on kaksi miljardia. Toinen on velaton ja toisella on miljardin nettovelka. Ensin mainitun osakkeiden markkina-arvo on siis 2 miljardia ja toisen markkina-arvo on miljardi. On selvää, että ensin mainitun velattoman yhtiön osakkeiden arvon pitäisi kriisissä laskea vain puolet siitä, mitä velkaantuneen yhtiön osakkeet laskevat (koska bruttoarvojen pitäisi laskea yhtä paljon, kun yhtiöt ovat muuten identtiset).
Markkinat hinnoittelevat kummankin liiketoiminnan kahden miljardin arvoiseksi. Kun otetaan tästä 50 pinnaa pois, jää velattoman arvoksi miljardi ja velkaisen nolla. Velkavipu on vekkuli keksintö.
Bruttoarvo taas on terminä pasha keksintö, kun on olemassa parempi ja vähemmän sekoitettavissa oleva termi yritysarvo (enterprise value EV ≠ expected value). Anders Oldenburg on aina jostain syystä käyttänyt bruttoarvoa. Kyseessä on käsittääkseni sama asia. Ehkä Hankenilla käytetään bruttovärdeä, en tiedä.
Mistä saisi tietää onko listaamaton yhtiö todella ilmoittanut ostetut osakkeet PRH:lle vai ei jos ei 100 % (enää) luota ko. yhtiön johdon puheisiin ja heiltä saatuun osakaslistaan? PRH:n aspaan en ole vielä puhelimitse onnistunut pääsemään läpi niin ajattelin välissä kysäistä täältä.
Mistä saisi tietää onko listaamaton yhtiö todella ilmoittanut ostetut osakkeet PRH:lle vai ei jos ei 100 % (enää) luota ko. yhtiön johdon puheisiin ja heiltä saatuun osakaslistaan? PRH:n aspaan en ole vielä puhelimitse onnistunut pääsemään läpi niin ajattelin välissä kysäistä täältä.
Kysymys on ilmiesesti siitä, että olet ostanut listaamattoman yhtiön osakkeita ja haluat tietää, oletko osakasrekisterissä oikeasti? Ja yhtiö ei liene arvo-osuusrekisterissä?
Periaatteessa tilanne selviää vain yhtiön virallisesta osakasluettelosta, joka on joko ajantasalla tai ei eli siis joko luotettava tai ei.