K2:n motiivi lienee tässä kuitenkin henkilökohtainen. Miksi myydä jollekin saattohoitajalle, jos vaihtoehtona on myydä Sormuselle samaan hintaan? Välit ilmeisesti jostain syystä menneet poikki, joten käytetään hyödyksi viimeinen tilaisuus tehdä toiselle kiusaa.
Täytynee kerrata, miten näitä saattohoitoja usein tehdään.
Mainitsemasi rakeback on tosin niin pikkurahaa kakkoselle, että ihmettelen jos moista harrastaa. Pidän siis keskarin vilauttamista myös ihan uskottavana vaihtoehtona. Mutta koska en kakkosta tunne, en pidä mahdottomana myöskään etteikö jokainen rakeback laadustaan riippumatta voisi kelvata.
Vasemmiston luoma mielikuva ahneista patruunoista, joille mikään ei riitä, ei ole kokonaan vailla todellisuuspohjaa. En siis väitä tietäväni, että Kakkonen olisi tällainen, mutta tiedän sellaisiakin olevan olemassa. Mutta kyseessä lienee ellei nyt katoava niin kuitenkin vähenevä kansanperinne. Toki myös keskarin vilauttaminen on uskottava vaihtoehto, mutta huomattavaa on, että siinä ampuu myös itseään jalkaan. Salla saattaa soittaa ja tehdä jutun Hesariin.
Taitaa olla niin, että ihmiset näkevät eurolla myyvät tahot jopa uhreina. Putinin sota, inflaatio ja kuihtuvat kaupungit ajavat ahtaalle tilojen omistajat, joilla ei yksinkertaisesti muuta vaihtoehtoa ole, kuin myydä eurolla. Onhan sen arvo vain euron! Ja kun S-ryhmä ja Osuuspankkikin tekevät vastaavia kauppoja, niin ei voi olla kyse mistään epämääräisestä tai vääryydestä. Suomessa ei ole korruptiota, olemmehan rankinglistoilla niin korkealla!
Nuo selityksetkin (eli ostojen tarkoitusperät ja aikeet) ovat niin uskottavia ja niiden varmistaminen mistään luonnollisesti täysin mahdotonta. Kyllä pitää ihmiseen pystyä luottamaan, jos väittää olevansa oikealla asialla!
Mutta tosissaan:
Mun puolesta voisi aika agressiivisestikin korostaa, että vastuita tuossa vältetään eikä muista osakkaista tai kiinteistöstä välitetä pätkääkään. Pitäisi korostaa, että riskit voivat tuolla tavalla joskus realisoitua ikävästi ja käsiään ei saa välttämättä puhtaaksi vastuista ihan noin vaan. Riskien realisoitumisen pitäisi antaa tuntua juuri niin lujasti kuin vastaavasti voiton tekeminen tuntuu.
Jos spekuloisin sillä mitä tässä on tapahtunut, niin se menisi jotakuinkin näin:
Herra 2:sta tuskin kiinnostaa juurikaan median kirjoittelut. Häntä on ehkä ärsyttänyt toisen suuren osakkaan halut lunastaa osakkeet ilmaiseksi. Ja tällä tavalla on saanut aiheutettua kiusaa, joka on suurempi voitto kuin antaa osakkeet pois reilusti.
Mieluummin pistetään kaverikin suohon, jos itsekin on suossa. Ja voi kuinka varmasti on ärsyttänyt, kun toinen osakas voisi tehdä vielä fyrkkaakin niillä arvottomilla osakkeilla!
Mutta en spekuloi, kun en asiasta mitään tiedä.
Lisäksi tuli mieleen sellainen, että isot osakkaat voivat kiristää muita osakkaita myymään osakkeensa halvalla, olemalla maksamatta vastikkeita. Tämä on erikoistapauksissa mahdollista, jossa taloyhtiön talous ei kestä esimerkiksi puolen vuoden vastikemenetystä isolta osakkaalta. Omaa pääomaa tällaiseen kiristysbisnekseen ei välttämättä tarvita kuin se 1 euro.
Noissa eurolla tai miinuksella myynneissä kaksi puolta.
Oletetaan, että olet vaikka 30-vuotiaana ostanut liikehuoneiston, asunto-osakkeen, golfosakkeen tai lomaosakkeen ja se on vaikka 10 vuodessa muuttunut arvottomaksi rahanreiäksi. Jos et myisi tuota taloudellista ongelmajätettä pois, sinulla voisi olla velvollisuus maksaa vastikkeita loppuelämä, vaikka seuraavat 50 vuotta. Eikä siinä kaikki jos rahanreikää ei tukita se jää periaatteessa vielä ikuisesti kuolinpesään tai perikuntaan loputtoman pitkäksi ajaksi jos vaan kuolinpesällä riittää varallisuutta.
Taloudellisen järjestelmän toimivuuden kannalta on kuitenkin lopulta tehokkaampaa, että hyödyttömistä resursseista luovutaan kuin että kerran liikehuoneiston tai muun vastikevelvollisuuden riesakseen ottanut on ikuisesti kiinni vastikkeenmaksuvelvollisuudessa.
Noissa eurolla tai miinuksella myynneissä kaksi puolta.
Oletetaan, että olet vaikka 30-vuotiaana ostanut liikehuoneiston, asunto-osakkeen, golfosakkeen tai lomaosakkeen ja se on vaikka 10 vuodessa muuttunut arvottomaksi rahanreiäksi. Jos et myisi tuota taloudellista ongelmajätettä pois, sinulla voisi olla velvollisuus maksaa vastikkeita loppuelämä, vaikka seuraavat 50 vuotta. Eikä siinä kaikki jos rahanreikää ei tukita se jää periaatteessa vielä ikuisesti kuolinpesään tai perikuntaan loputtoman pitkäksi ajaksi jos vaan kuolinpesällä riittää varallisuutta.
Taloudellisen järjestelmän toimivuuden kannalta on kuitenkin lopulta tehokkaampaa, että hyödyttömistä resursseista luovutaan kuin että kerran liikehuoneiston tai muun vastikevelvollisuuden riesakseen ottanut on ikuisesti kiinni vastikkeenmaksuvelvollisuudessa.
Joo, tuossa on pointtinsa. Ja lainaan Sormusta Hesarista:
"Sormunen sanoo, ettei halua ”tituleerata itseään jeesukseksi”.
”Voi olla, että minullekin tulee tilanne, jossa on tehtävä valinta, panenko oman sijoitusyhtiöni konkurssiin maksamalla vastikkeita vai myynkö kohteen jollekin eurolla. Kyllä minä myyn sen eurolla.”"
En miekään Jeesus ole, ja tilanteen tullessa myisin kyllä eurolla. Tosin ajattelin yrittää väistellä tilannetta yrittämällä myydä jo hyvissä ajoin.
Etuosto-oikeudet tai lunastuslausekkeet lienevät nykyään harvinaisia noissa yhtiöjärjestyksissä? Ainakin tuollaiset räikeimmät euron myynnit voisi jossain määrin kitkeä pois, että itse saattaisin harkita jossain syrjäkylässä. Toki saattavat tehdä myynneistä entistä vaikeampia, kun ostaja ei etukäteen tiedä saako edes ostaa. Toki äkkiäkös sitä K2 olisi tuossa laittanut kauppahinnaksi 30k€ ja maksanut sen itse, mutta silloin ainakin pitää tehdä enemmän laittomuuksia kuin nykyisessä järjestelyssä. Bad faithin jne. näyttäminen on aika haastavaa.
Ymmärrän minäkin, että arvottomista ja varsinkin tappiota tuottavista omaisuuseristä halutaan eroon. En paheksu eurolla myyntiä, mutta jos ei suostu nielemään tappiota, vaan lähdetään tuollaisiin kikkailuihin, jossa parhaimmillaankin vittuillaan tai pahimmillaan tehdään rikoksia, niin paheksun. Varsinkin, jos siitä omaisuuserästä olisi tosiaan päässyt irti ilman kyseenalaisia järjestelyitä.
Ymmärrän minäkin, että arvottomista ja varsinkin tappiota tuottavista omaisuuseristä halutaan eroon. En paheksu eurolla myyntiä, mutta jos ei suostu nielemään tappiota, vaan lähdetään tuollaisiin kikkailuihin, jossa parhaimmillaankin vittuillaan tai pahimmillaan tehdään rikoksia, niin paheksun. Varsinkin, jos siitä omaisuuserästä olisi tosiaan päässyt irti ilman kyseenalaisia järjestelyitä.
Tässä on kitetytetty myös oma näkemykseni aika tarkkaan.
Suoritin tänään empiiristä tutkimusta, ja kokeilin miten parin päivän absolutistina jalkatreeni sujuu. Hivenen yllättävä tulos oli, että aavistuksen paremmin kuin esim. pienessä kankkusessa. Laitoin toiston tai laikan lisää kaikkiin kolmeen jalkaliikkeeseen, mitä jalkapäivänä teen: Kyykky 10x20 10x65 2x6x92,5, jalkaprässi 10x156 2x10x221 ja takareidet 10x50 2x10x55 eivät ole kovin hääppöisiä tuloksia, mutta polvileikkauksen jälkeisen kauden kärkituloksia kuitenkin.
Jatkoin tänään pörssissä juustohöyläilyä. Jokohan näitä saa loppuviikosta halvemmalla takaisin, kun Euroopan inflaatioluvutkaan eivät olleet mitenkään lohdullisia eikä geopoliittinen tilanne ainakaan parantunut? Vai käykö niin, etten tässäkään kuopassa saanut limiittejäni likikään pohjaan? Arvopaperikauppa on siitä hassu laji, että joutuu elämään jatkuvassa epävarmuudessa huomisen pörssikursseista😱.
Onni oli tänään alataljaa 10x60+85+90. Tämä on pitkäkätiselle jo kohtuullisen ok nykäisy. Ylätalja perään 10x75+80. Nämä tasolle 2x10x90 ja 2x10x80 ja sitten niitä voisi nykiä rauhallisesti kuusikymppiseksi. Tai vaihtaa ohjelmaa. Teen kyllä ajan mittan pieniä modauksia ja lisään laikkoja, kun tilaa tulee, mutta perussetti on ollut aika sama sen jälkeen kun aloin taas tekemään jalkoja. Tästä päästäänkiin siihen lääketieteelliseen ihmeeseen, että kyykättyäni riittävän pitkään, aiemmin kipeä polvi ei ole enää kipeä. Onkohan mahdollista, että siellä oli jotain rustoja, jotka ovat hioutuneet kivuttomiksi? Aika kummallista, mutta otan tyytyväisenä vastaan. Olen monen vuoden tauon jälkeen uskaltanut hyppiä vähän ylöspäin. Ongelma ei ole ollut ylöshyppääminen, vaan alastulo, joka vuosi sitten vielä sattui joka kerta pienestäkin hypähdyksestä.
Tässä meni about kaikki billun bäreiksi. Ennustin siis 13.2. Putlerin hyökkäävän 20 prosentin todennäköisyydellä. Tällöin hyökkäyspäätös oli jo varmasti tehty, joten geopoliittinen ja Venäjän asiantuntijuuteni voi kyseenalaistaa ihan perustellusti ja todistetusti.
Lisäksi ennustelin, että inflaatio vielä rauhoittuu, kun harmaat pantterit eivät kuluta, ja sellaisiksi tulevatkin säästävät eläkepäiviä varten. Nyt on tullut vähän indikaatiota, että ne sittenkin kuluttavat. Tämä on hyvä taloudellisen aktiviteetin kannalta, mutta huono inflaatiolle. Tästä on kyllä vielä jury miettimässä tuomiota.
Mutta tästä ei: "Mutta luulen, että ensin Euroopassa nostetaan vähän korkoja, ja ennen kuin saavutetaan täyden prosentin taso, on eurotalous jo kääntymässä taantumaan. Ja sitten EKP:n on pian pakitettava koronnostoistaan." Kun kirjoittaa paljon, ovatkin harhalaukaukset mahdollisia. Mutta pitäisi kyllä käyttää vähän sauliniistömäisempiä ilmauksia ja jättää numerot kokonaan pois.
Onni oli tänään alataljaa 10x60+85+90. Tämä on pitkäkätiselle jo kohtuullisen ok nykäisy. Ylätalja perään 10x75+80. Nämä tasolle 2x10x90 ja 2x10x80 ja sitten niitä voisi nykiä rauhallisesti kuusikymppiseksi. .
Tuo kuusikymppinen on siitä pirullinen tilanne, että silloin ei ole enää varaa löysätä kovin pitkäksi ajaksi, tai paluusta tulee joko tiukkaa tai se jää tekemättä.
Pitkäaikainen uintiharrastus valmentajan johdolla jäi kuusikymppisenä pitkälle tauolle maaliskuussa 2020. Olen nyt 2.5 vuoden tauon jälkeen yrittänyt päästä takaisin edes tasolle, jossa voisin harjoitella entiseen malliin. Vaikka kuntoa oli pidetty yllä noin 10.000 km pyöräilemällä ja jonkin verran hiihtämällä, uinti on ihan eri laji. Meni kuukausi, ennen kuin pystyin vetämään kelloa vastaan edes aiemman alkuverryttelyn. Se alkuverryttely on tosin 600 m 12 minuutissa, eli 30-vuotiaalle miehelle erinomaisen kuntoluokituksen antava uinticooper. Uinti ei oikein sovi kuntotestilajiksi.
Vajaassa parissa kuukaudessa tottui taas lajiin sen verran, että kuussatanen normiaikaan meni jo ja yllättävän kevyesti vain 114 keskisykkeellä / 128 max, mikä kertoo tuon vedon olleen todella tekniikkatreeniä eikä maksimiveto hampaat irvessä hämärän rajoilla. Sen jälkeen arvelin silti olevani valmis oikeisiin treeneihin, mutta eihän se ihan niin mennyt. 400 m alkuverraa ja siihen perään 1600 m pyramidi, eli intervalli, jossa vauhtia nostetaan kohti täysillä vedettävää pyramidin huippua ja sieltä palautus takaisin löysään tekniikkatreeniin. Pyramidin jippona on se, että lepotaukoja ei ole lainkaan, vaan ne korvataan vetämällä harjoiteltavan lajin väleissä muuta lajia kevyellä rytmillä.
Ensimmäiset 1900 meni niin yllättävän helposti, että tuli älynväläys vetää piruuttaan viimeinenkin setti ihan täysillä. Nousi vielä varmuuden vuoksi altaasta starttipallillekin. Ennen pään iskeytymistä veteen muistin jo, miksi kovan treenin jälkeen EI VEDETÄ starttiharjoituksia. Starttipallilta ponnistaessa iski niin raju kramppi reiteen, ettei vielä viikon voimistelullakaan ole aivan täysin kunnossa. Ei kai siellä oikein revähtymääkään voi olla, kun pohjalla oli kuitenkin lähes 2 km melko reipasvauhtista treeniä?
Voimalajeja en tunne ja niissä saattaa aikuisten ollakin perusteltua välttää ihan maksimipainoja, mutta minä en anna vielä tällä periksi. Omat ennätykset saattaa olla jo uitu, mutta tähän tasoon en aio silti tyytyä. Jos kolmekymppinen vetää 600 m 12 minuuttiin, niin kai kuusikymppinen vetää ainakin kaksi samanlaista peräkkäin!
En ehkä sittenkään tapa itseäni. Tulen nimittäin itsemurhaajasuvusta, ja miesflunssat vetävät herkän mieleni aina synkäksi. Puolen vuoden treenaaminen puluille ja jäi ne ennätykset sitten tekemättä, mitä viime viikolla piti tehdä. Ihan pelkästä flunssasta en vetele ranteita auki, mutta kun siihen liitetään pahahkot unihäiriöt kahden tunnin yöunineen, niin vanha eteläkarjalainen synkistelijä ottaa hoitomuotovaihtoehdoiksi rommitotien lisäksi Kurt Cobain -tyyppisen ratkaisun.
Mutta vinkuminen kannattaa. Tunnustin eilistä kolumnia jakaessani olevani miesflunssassa. En ollut muistaakseni valittanut aiemmin kenellekään muulle kuin avovaimolle. En ole muita tosin tavannutkaan. Avokille tosin sitten kuitenkin aika miehekkäästi. Jostain syystä ei se ei ole kuitenkaan laittanut muuttoilmoitusta kehiin, ainakaan toistaiseksi.
Ja sitten hyvin työlään kolumnin kirjoittamisen jälkeen nukahdin yrittäessäni katsoa Sunday Footballia kahdeksi tunniksi. Arvelin saavani unta seuraavan kerran tänään iltapäivällä, mutta nukuin kuitenkin 06-10, joka oli hyvällä marginaalilla pisin yöuni reiluun viikkoon (unihäiriöt tuli ensin ja flunssa sitten). Ihminen on siitä kummallinen olento, että se voi tanssia riemusta neljän tunnin yöunista, jos vertailupohjana on kaksi tuntia. Mutta Aleksis Kiven sanoin: Minä elän. Ja nousen tänään sohvan pohjalta ja tapan kaikki.
Kirjoitankin adrenaaliinihäyryissäni lyhyen aikavälin näkemyksiäni: Epäilen kurssien hyvin voivan pehmentyä ennen vuodenvaihdetta. Siis ihan lähipäivinä. Mutta sitten voidaan ottaa kuitenkin iloinen joulupukkiralli. Tällaisia "ensin alas, sitten ylös" -lausuntoja antavat yleensä muuten joko unihäiriöiset tai ne, joiden työnkuvaan kuuluu ottaa kantaa ja paskat välittää, jos osuu kuin Juha Hirvi ensimmäisellään Barcelonassa 1992. Tai vielä huonommin, Hirvi sentään osui tauluun vitosen arvoisesti.
Katselin aamun ratoksi kuvia mm. itsestäni puku päällä. Näytin muuten aika läskiltä. Mutta laihduttaminen tuo yleensä miulle unihäiriöitä, joten vitut mitään laihduta. Sitä paitsi lihavat on leppoisia.
Tajusin juuri analogian. Pokerissa pataan ottaneet, kuten hallitusneuvos Jounu Laiho, jaksavat selitää pelin olevan tuuripeli. Samaten päin villua ajoittaneet selittävät, ettei ajoittaminen ole mahdollista. Toinen ryhmä toki ovat juuri rahoituksen oppikirjansa lukeneet ja niihin uskoneet. Mie muuten en uskonut portfolioteoriaan, vaikka sitä HKKK:ssa vakavalla naamalla opetettiin. Behavioralistista taloustiedettä ei vielä silloin opetettu.
Vaikka ajoittaminen ei kannata, olen jatkanut nousupäivinä myyntejä ja laskupäivinä samojen ostoa takaisin halvemmalla.
Moni 18-vuotiaana rahoihin kiinni päässyt löytää tiensä kasinolle. Valitettavasti eivät viihdy pokerissa kauaa, vaan painavat rahansa muihin peleihin. Näkemys ei pohjaudu kuulopuheisiin.
Lapsen opettaminen sijoittamaan ja tuntemaan rahan arvon >> rahan työntäminen alaikäisille. https://t.co/nm5rqL0Wzl
Säästää lapselle kunnon potti jo alaikäisenä on ideana yhtä hyvä kuin perustaa uusi talousoikeistolainen puolue. Edellisestä seuraa lapsia, joille koulunkäynti ja työnteko ei maistu, mutta rahapelit kyllä maistuvat. Jälkimmäisell saadaan Sanna Marin pääministeriksi.
Analogialle en niin lämmennyt mutta muuten pointsisi musta
(lähinnä siis en lämmennyt koska tykkään Marinista).
"Muhkeassa potissa" sekin hieno vaikutus, että ne kesätyötienistit eivät sitten enää tunnukaan merkityksellisiltä. Tuo varmaan sisältyi pointsiisi mut silti.
Ajatuksia miten lapselle voi opettaa sijoittamista ja tuntemaan rahan arvon? Nimim. Kaverin puolesta kyselen :D
Pieniä arkiaskareita joista maksetaan palkkaa. Palkka voi olla vaikka karkki huoneen siivoamisesta. Sitten sen karkin voi vaikka ottaa kuukauden päästä tämän päivän sijaan, ja silloin saakin kaksi karkkia. Ja jos ottaa vasta 2kk päästä niin saa neljä. Eiköhän tuossa ole mielikuvitus rajana?
Analogialle en niin lämmennyt mutta muuten pointsisi musta
(lähinnä siis en lämmennyt koska tykkään Marinista).
Miekin tykkään, että Sanna pyyhki Erkin parralla Tarjan toisen leuan ja vie Suomen Natoon. Ja tykkään kovasti, että Suomea edustaa näpsäkän näköinen leukoja vetävä nainen eikä valkosorsan näköinen mies, joka ei pysty edes etunojapunnerruksiin.
Mutta miulle velkarahan holtiton syytäminen ympäriinsä ja kaikkien rakenteellisten ongelmien tuuppaaminen neljä vuotta eteenpäin on maanpetos. Ilman toimivia taloushommeleita meillä ei kohta ole mahdollisuuksien tasa-arvoa eikä demokratiaakaan. Toki ymmärrän, että taloushommelit ovat vähemmän kiinnostavia kuin esim. nussittavuusaspektit😎.
Ajatuksia miten lapselle voi opettaa sijoittamista ja tuntemaan rahan arvon? Nimim. Kaverin puolesta kyselen :D
Sanoisin, että ei oikein mitenkään. Toisille rahankäsittelytaito tulee luonnostaan, ja toisille sitten ei. Sisarukset voivat olla aivan eri päissä spektriä.
Ajatuksia miten lapselle voi opettaa sijoittamista ja tuntemaan rahan arvon? Nimim. Kaverin puolesta kyselen :D
Sanoisin, että ei oikein mitenkään. Toisille rahankäsittelytaito tulee luonnostaan, ja toisille sitten ei. Sisarukset voivat olla aivan eri päissä spektriä.
Sanoisin, että ryssiä voi kyllä yrittää, sabotoida. Suosittelen tekemään itselle elämänprojektin siitä, miten sijoittaa jotta 18v synttärinä on kaataa max summa lapsen päälle, vastikkeetta. Jonkun 200k jos saa kasaan, niin kyllä sillä jo keskimäärin hyvää tuhoa saa aikaan.
Toiseen suuntaan taas voi yrittää niin, että ei inflatoi rahaa lapsen mielessä. Eli helevetin pientä antaa ja vastikkeellisesti. Idea on se, että sitten kun mahdollista lapsen jotenkin itse tienata, niin se on huokuttelevaa taloudellisesti kun vanhemmat ei rahaa kaatamalla ole sabotoineet tuota tunnetta.
Itselläni ei ollut aikanaan mitään viikkorahaa mutta sain nurmikon leikkuulla ja kouluarvosanojen kympeillä ja yseillä jotain. 13v Keksin, että isän nurtsinleikkurillahan voi ajaa koko kylän nurmikot ja sen jälkeen en oo ollut rahaton. Samalla oppi senkin, että 0 markan kiinteät kulut on jeppistä businekselle.
Analogialle en niin lämmennyt mutta muuten pointsisi musta
(lähinnä siis en lämmennyt koska tykkään Marinista).
Miekin tykkään, että Sanna pyyhki Erkin parralla Tarjan toisen leuan ja vie Suomen Natoon. Ja tykkään kovasti, että Suomea edustaa näpsäkän näköinen leukoja vetävä nainen eikä valkosorsan näköinen mies, joka ei pysty edes etunojapunnerruksiin.
Mutta miulle velkarahan holtiton syytäminen ympäriinsä ja kaikkien rakenteellisten ongelmien tuuppaaminen neljä vuotta eteenpäin on maanpetos. Ilman toimivia taloushommeleita meillä ei kohta ole mahdollisuuksien tasa-arvoa eikä demokratiaakaan. Toki ymmärrän, että taloushommelit ovat vähemmän kiinnostavia kuin esim. nussittavuusaspektit😎.
Mielestäni erittäin hyvin tarkennettu. Jännäähän tässä on se, että Marin tuskin on vielä hiekkohoidossa kun talous tätä kyytiä ajaa karille.
"Jos haluaa lapsilleen rahaa lahjoittaa, sitä kannattaisi alkaa tekemään aggressiivisesti vasta siinä vaiheessa, kun koulut on käyty ja 25v täytetty. Siinä iässä jo jossain määrin luotettavasti pystyy päättelemään, minkälainen osuma mahtaa olla kyseessä."https://t.co/XpRSIcJNUr
Rahan arvon oppiminen on tärkeä taito. Se korkeakoulu kannattaa käydä nuorena. Itselläni on siitä syventävät opinnot suoritettu kiitettävin arvosanoin. Kaapissani on edelleen ainakin yksi 1980-luvulla saatu paita ja muutama muukin vaatekappale viime vuosituhannelta. 1980-luvulla raha oli minulle tiukassa, ei tosin yhtä tiukassa kuin 10-20 vuotta aikaisemmin. Rahan niukkuus (tarkemmin rahan käytön niukkuus) on juurtunut syvälle takaraivoon. Jos palataan vaatteisiin, niin vaatekaappini sisällön massapainotettu ikäkeskiarvo on lähempänä 15 vuotta kuin 10 vuotta. Ei sen takia, etten voisi ostaa vaatteita useammin. Ongelmana on, etten voi heittää pois mitään, jota voi vielä käyttää.
Oman vaatekaappini sisältö on myöskin keskimäärin hyvin vanhaa, en tosin osaa yhtään sanoa kuinka vanhaa. Itse olen joutunut heittämään vanhimmat pois (tai antamaan kierrätykseen) siksi, etten enää mahdu niihin, en siksi etten voisi niitä muuten käyttää. Oman näkemykseni mukaan tässä on kaksi koulukuntaa: ne, jotka haluavat näyttää "hyvältä" ja ne, jotka eivät välitä. Itse kuulun jälkimmäisiin. Ensimmäinen koulukunta uusii vaatekaappiaan vähän tiuhemmin. Minulle riittää, että vaate on ehjä ja puhdas. Esim. yksivärisiin, neutraaleihin (vaikkapa tummansininen) t-paitoihin ei muotivirtaukset suuremmin vaikuta. Viimeksi taisin ostaa niitä joku vuosi sitten 6,90/kpl. Olen tosin valmis myöntämään, että isommalla satsauksella saisi varmaan parempaa laatua. Se, kestäisikö viiden kympin t-paita seitsemän kertaa pidempään on sitten enemmän kysymysmerkki.
Minulla on teinejä. Olen koittanut opettaa tätä esim. siten että annan vaikka farkkuihin tai kenkiin 60€ tai 80€ tai millä kulloinkin kunnolliset saa. Jos teini haluaa panostaa johonkin merkkiin tms niin sitten laitetaan omista säästöistä lisää.
