Aki Pyysing wrote:

Joku salaliittoteoreetikko voisi päätellä tämän johtuvan siitä, että Alma Median hallituksen puheenjohtaja istuu Purmon hallituksessa.

Olen tosin samaa mieltä, että eroaminen ei edistä pienosakkaiden asiaa tässä yhtiössä ja tässä tapauksessa. Mutta ei sitä alemman tarjouksen suositteleminenkaan ole varsinaisesti ajanut. Ja hallituksen arvovaltaisen tai jopa arvovaltaisten jäsenten vastustus olisi voinut laittaa tulevia pienosakkaiden edun ylikävelijöitä miettimään vähän pitempään ennen projektiin ryhtymistä.

En ole rehellisyyden nimissä suuremmin Purmon keissiin tutustunut, mutta kyselen tyhmyyttäni. Jos leikitään ajatuksella, että kaikki muut paitsi Rettigit menisivät hallituksen pillin tahdissa, niin onko oikeasti kenenkään etujen mukaista, että kaikki muut paitsi Rettigien konsortio hyväksyy korkeamman tarjouksen, jolla ei mahdollisuutta mennä läpi ilman Rettigien hyväksyntää? Eikös tällöin molemmat tarjoukset olisi kaatuneet ja en ihan usko, että yhtiön hinta pörssissä olisi edes yli kymppiä, kun se ennen tätä rulianssia oli seiskan luokkaa, joten en näe, että miten tässä piensijoittaja voittaisi. Vai onko tässä lähinnä joku moraalinen asia, että hallituksen pitäisi suositella läpimenoltaan liki mahdotonta tarjousta ja salaa toivoa, että se toinen tarjous menee silti läpi? En nyt tyhmänä ihan tajua tätä kuviota. Molemmat tarjoukset olivat kuitenkin käsittääkseni ehdollisia sille, että saavat tietyn verran hyväksyjiä.

CardiBee wrote:

Innofactorista ostotarjous, tarjouksen tekijänä Innofactorin suurin omistaja ja Capmanin rahasto. Tarjoushintana 1,68€. https://www.kauppalehti.fi/porssitiedotteet/sisapiiritieto-onni-bidco-oy-julkistaa-vapaaehtoisen-suositellun-julkisen-kateisostotarjouksen-kaikista-innofactor-oyjn-osakkeista/20982654-6745-51dd-aa99-112ee2989afb

Mielenkiintoista tässä tarjouksessa minusta on se, että jokin muu taho on tarjonnut 1,86€, johon yhtiön suuromistaja ei ole ollut halukas myymään. Vastavetona tarjoudutaan ostamaan koko osakekanta 1,68€. Ja tarjouksessa vielä blockataan kilpailevat tarjoukset suhteellisen tehokkaasti pois, sillä tiedotteessa lukee näin: "Sami Ensio voi vetäytyä Ostotarjouksesta kilpailevan tarjouksen johdosta edellyttäen, että tällaisen kilpailevan tarjouksen tarjousvastike on vähintään 100 prosenttia korkeampi kuin Tarjousvastike, ja edellyttäen lisäksi, että tällainen kilpaileva tarjous (i) ei ole ehdollinen due diligence -tarkastuksen suorittamiselle, (ii)" 

Toivottavasti tämäntyyppiset tarjoukset eivät ainakaan yleisty pörssiyhtiöiden keskuudessa. En toki ole mikään asiantuntija yrityskauppojen osalta, mutta tästä jää kyllä itselleni huono maku suuhun. Onko muilla ajatuksia tähän tarjoukseen ja toimintaan ylipäänsä tarjouksen ympärillä?

En tiedä miten tuo blockaa juuri yhtään mitään. Sitouttaa ostajaa tuohon tarjoukseen ellei tarjota yli tuplia. Eihän kukaan tuosta lafkasta tarjoa juuri mitään, jos Ensio ei suostu myymään eikä kaverilla nähtävästi ole myyntihaluja. Ihan hyvin ilman mitään ehtojakin voi torpata käytännössä kaikki tarjoukset. Kuten torppasi tuon 1,86 € tarjouksen. Jos yhtiöllä on suuromistaja, joka on vielä yhtiön perustaja, niin kai se sijoittajan pitää ottaa riskinä huomioon, jos laskee osakkeelle jotain ostotarjousoptiota. En koe, että Ensiolla on jotain velvollisuutta luopua yhtiöstään sen takia, että muut osakkeenomistajat niin haluaisivat. Ei toki nykyomistajillakaan ole mitään velvollisuutta myydä tuohon 1,68€ hintaan Ensiolle, jos joku kokee sen liian alhaiseksi.

Ensiohan olisi voinut ihan hyvin torpata tuon 1,86€ tarjouksen ja pitää yhtiön edelleen pörssissä. Minulle kelpaa tuo 1,68€ ihan hyvin. Olisin toki ottanut mieluummin 1,86€, mutta eipä sellaista olisi ollut kellään minulle tarjota yhtiöstä nykymuodossaan.

Jos osake olisi nyt lähtenyt noin muuten hurjaan nousuun kohti 1,68€/osake saavuttaen sen joskus syyskuussa, niin ei olisi jäänyt itselle yhtään kappaletta myytäväksi 1,68€ hintaan. Ei siis omissa papereissa yhtiö ole 1,68 €/osake saati 1,86 €/osake arvoinen tai ainakin muualta saisi parempaa tuottoa.

Aki Pyysing wrote:

Miesflunssani vaikuttaisi kestäneen vain viikon. Pelkäsin kahta ja olin kauhuissani kolmesta. Rommitoteja heti ammusta asti toimii siis hyvänä lääkkeenä. Tänään olin ajatellut pitää alkoholivälipäivän ja mennä huomenna salille. Mutta käväisin Karon Grillissä ja siellä oli tarjolla lempijuomaani maksutonta viinaa, joten pidän sen välipäivän sitten joskus myöhemmin.

Tätä ihmettelevät eivät yleensä ole juuri kymppejä saaneetkaan. Eivätkä välttämättä edes yrittäneet.

— Aki Pyysing (@AkiPyysing) June 16, 2024

Olen toki ysi puolen poikana vähän puolueellinen arvioimaan tätä arviota. Mutta tämä edustaa imo rasistista lähestymistapaa hyvin koulussa pärjääviin. Havaintojeni mukaan seiskan pojat kuplautuvat paljon enemmän kuin kympin pojat. Fiksut nimittäin hakevat muitakin lähteitä jo nuorena kuin Kallion kuvataidelukion (jonka Blåfield kertoi käyneensä) konsensuksen. Suvaitsemattomampaa porukkaa kuin Kallion kuvataidelukion väki löytynee esimerkiksi Pohjoismaisesta vastarintaliikkeestä. Ehkä, olen lehtitietojen varassa PVL:n suhteen.

Ville Blåfieldin ansiolistalta löytyy muuten myös Hesarin NYT-liitteen muuttaminen hauskasta nuorisoliitteestä vihervasemmistolaiseksi mainosläpyskäksi. Tuoreehko HS-päätoimittaja Erja Yläjärvi sitten lakkautti tämän hiljan netistäkin. Phemelle kiitos edeltäjänsä Kaius Niemi jäi lopulta rattijuoppoudesta kiinni.

Olen alle 9,5 poikana myös puolueellinen arvioimaan, mutta ei tuossa tosiaan mitään järkeä ole. Okei oli se oma keskiarvo muistaakseni vain karvan alle 9,5, mutta olen myös elävä esimerkki, että löytyy niitä häirikköjä vielä kiitettävästi myös muualta kuin seiskan oppilaista, jos sitä monimuotoisuutta haluaa kouluun. Lukiossa olin tosin jo aika nätisti. Puolustuksekseni sanon, että ongelma on monesti nimenomaan se, että tasapäistäminen johtaa helvetinmoiseen tylsyyteen ja kaikki teinit ei sitä osaa käsitellä. Ja jos minä onnistuin tylsistymään koulun helppouteen, niin ei käy kateeksi niitä oikeasti fiksuja. Joihin muuten törmäsin ensimmäistä kertaa elämässäni juuri lukiossa, koska menin tarkoituksella vähän kauemmas alueen sen hetkiseen ykköslukioon. Kyllä se meikäläinenkin alkoi kiinnostumaan opiskelusta, kun oli muitakin hyviä ja se vasta motivoikin, kun samassa huoneessa istui samaa ikäluokkaa olevia, jotka pyyhki itsellä matemaattisissa aineissa lattiaa. Kuka tahtoo olla huono edes hyviin verrattuna, jos ympärillä on vain hyviä. Oli itselle erittäin hyvä kupla olla muiden sellaisten kanssa, jotka mieluummin tekivät vaikeita kuin helppoja matikan tehtäviä. Matikan tunneilla oli lievästi hauskempaa pohtia vaikeita tehtäviä porukalla, kun yläasteella opettaja kyllä tarjosi minulle omia tehtäviä, mutta yksin niitä sai tehdä.

Se on toki totta, että seiskan keskiarvon kouluissa meno on erilaista. Kävin yläasteen pienessä koulussa, jossa oli samassa lukio ja esim. opettajat olivat osin samoja. En tosin tiedä, mitä hienoa siinä erilaisuudessa lopulta on. Sitä sai kokea armeijassa. Armeija vain vahvisti käsitystä, että oli ihan hyvä, kun lukiossa pääsyraja oli jossain 8,5 tietämillä. Mahtui sinne silti muitakin idiootteja kuin minä. Silti sielläkin jännästi ihmiset onnistuivat kuplautumaan omiin porukoihinsa samanmielisten kanssa. Jännä. Toki ehkä meno noissa pk-seudun superlukioissa on merkittävästi erilaista, mutta epäilen. Välillä on myös ihan kiva, että ihmisillä on yhdistäviä tekijöitä, vaikka en usko, että nuo hyvien lukioidenkaan oppilaat ovat kovin tasapäisiä. Ihmisiin törmää kuitenkin muuallakin kuin koulussa. Esim. kesätöissä.

Kertoo tosin ehkä enemmän tosiaan kirjoittajasta, jos leimaa 9,75 oppilaat samanlaisiksi. Koulussa menestyy monenlaisia ihmisiä. Nykyinen yläaste on niin helppoa, että ei siellä tarvitse olla edes erityisen fiksu tai ahkera menestyäkseen. Toki usein jompaa kumpaa noista ominaisuuksista vaaditaan enemmän kuin keskiverto-oppilaalta.

varatonnit wrote:

Artsipappa wrote:

Tai jos ostat uudet heti vaikka OST:lle niin aika helposti selitettävissä, halusit osakkeet toiseen salkkuun. 

Tuossa verottajan ohjeita lukiessa huomasin tämän parin vuoden takaisen keskustelun jälkeen verottaja on päivittänyt syventävää vero-ohjettaan ja nyt Artsin neuvo on virallisestikin pätevä. Joulukuussa 2021 vero-ohjeeseen arvopaperien luovutuksen verotuksesta lisättiin seuraava kappale: "Vähennyskelpoinen luovutustappio voi kuitenkin syntyä, jos arvopapereita myydään tappiolla siinä tarkoituksessa, että samanlaisia arvopapereita hankitaan välittömästi osakesäästötilille." https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48262/arvopaperien-luovutusten-verotus4/

Ohje oli toki virallisesti pätevä aiemminkin. Lisättiin tuohon varmaan sen takia, että asiasta on verohallintoon tullut paljon kyselyitä. Ei tuo ole mikään rajakeissi edes. Toimi ei ole hyväksyttävä vain jos toimen ainoana tarkoituksena on veron välttäminen. Käytännössä oston ja myynnin ketjutus vain verotussyistä voidaan ohittaa veronkiertona. Noin lähtökohtaisesti saat valita toimelle verotehokkaimman muodon, mutta se ei saa olla keinotekoista. 

Itseäni kiinnostaisi, millainen riski on myydä osakkeet arvo-osuustililtä ja ostaa samana päivänä Nordnetin sijoitusvakuutuukseen? Haluaisin siirtää omistamani yksittäiset osakkeet sijoitusvakuutukseen ja jättää rahastot (etf) arvo-osuustilille. Huonoja sijoittana kuitenkin yksittäiset laput on enimmäkseen tappiolla.

Ei kovinkaan suuri. Edelleen aika helppo perustella, että toimen tarkoituksena ei ollut realisoida keinotekoisesti tappioita vaan siirtää omistusta vakuutuskuoreen. Jos toimen pääasiallinen tavoite on saada omistus aot:lta->sijoitusvakuutukseen, niin sillä, että sivussa saa verohyötyä ei ole väliä. Itse asiassa verohyöty saa jopa vaikuttaa päätökseen, eli olisi ok siirtää vain tappiolliset osakkeet kuoreen. Käytännössä riittää, jos verottajan kysyessä annat uskottavan muunkin syyn kuin verotus. Saa sen osakkeenkin ostaa ja myydä saman päivän aikana, jos keksii muitakin kuin verotuksellisia syitä. Esim. osakkeen hinta nousi tai laski myynnin/oston jälkeen. Verotus saa olla tekijä päätöksenteossa, mutta toimille pitää olla jokin muukin syy kuin verotus. Ja osakkeen siirtäminen AOT:lta->OST:lle on myös ihan fine, koska vaikka siirron ainoana syynä on verotus, niin kyseessä ei ole järjestelmälle vieras veroetu, vaan päinvastoin tarkoituksella luotu. Sitten, jos ainoa tarkoitus tehdä joku toimi on hakea järjestelmälle vieraita verohyötyjä niin ollaan ongelmissa.

isipappa wrote:

Operatiivinen juristi (eroava hpj) jättää rintamavastuun akateemiselle juristille (uusi hpj). Ja oliko siis niin, että tarkastusvaliokuntaa ei ole ollut olemassa lainkaan ennen tätä päivää…? Huikean laadukasta suorittamista OmaSP:n hallituksessa.

Ossan kanssa jonkun verran tekemisissä olleena en kauhean akateemisena pitäisi. Onhan tuo asianajotoimistonkin palkkalistoilla. Siinä mielessä aika käytännönläheinen rohvessori jos vertaa yleisesti kohtaamisiin oikeustieteen professorien kanssa. Kaverin pankkialan osaaminen kyllä itselle aika kysymysmerkki.

TL wrote:

Hyvä haastattelu oli. Kommentoin kun sanoit vastuun painavan, jos/kun mainitsemiasi osakkeita rynnätään ostamaan. Minusta et mitenkään ole vastuussa toisten ostoista. Jokainen ostaa mitä ostaa omilla perusteillaan ja vastaa omista ostoistaan.

Samalla tunnustan ostaneeni ambeaa. Hiukan tutkin itse ennen ostoa mutten sitä olisi ilman juttuasi huomannut. Olen ostellut myös muita jonkun toisenkin jossain mainitsemia (enemmän tai vähemmän niitä tutkittuani). Osa näistä on ollut ihan pommiostoksia mutta itsehän tutkin (tai olin tutkimatta), tein päätöksen ja ostin. Ja kaikista mielipiteistä ja vihjeistä olen ollut kiitollinen. (Tahallinen vedättäminen on sitten eri juttu, mutta sitä ei yhdessäkään näistä mielestäni ole ollut).

Rationaalisesti ajateltuna toki näin, mutta ihminen ei ole ihan niin rationaalinen. Käytännössä moni kuitenkin peesailee suuremmin ajattelematta tai omaa analyysia tekemättä. Ja toki antaisin minä ihan mieluusti rahani jonkun Mäkisen hallinnoitavaksi, jos se vaan huolisi, niin ehkä pitäisi peesaillakin enemmän. Ihminen on kaikissa defenssimekanismeissaan taipuva syyttämään muita kuin itseään, niin siellä jokunen kaveri keksii kuitenkin syyttää sitä ammattisijoittajaa jolta sai idean. Jättäisin itsekin mieluusti kuuntelematta, miten joku sijoitti ja hävisi säästönsä miun kirjoitusten perusteella. Mikolla ja Akeilla ei sinänsä ole työnsä puolesta pakko niitä kohteita mainita, niin ei yllätä, jos ei halua tätä riskiä kantaa turhaan. Ja vaikka kukaan ei edes sanoisi mitään, niin kyllähän siitä moni osaa itsekin päätellä, jos kukaan Suomessa ei omista jotain yhtiötä ja tunnettu sijoittaja kirjoittaa sijoittaneensa. jonka jälkeen firma löytää ihmisten salkkuun, että mikä tuossa on taustalla. Samasta syystä minä en halua edes välillisesti kantaa läheisten sijoitusriskiä enkä ohjeista tuttuja sijoittamaan edes rahastoihin, vaikka se olisi järkevää. Ne kuitenkin laskevat joskus ja sitten syypääksi etsitään meikäläinen.

Itse skippasin Ambean, vaikka aika paljon Mikon innoittamana yhtiötä tutkinkin. Itsekin etsin sijoitusideoita sieltä sun täältä ja jos joku itseä taitavampi on yhtiöön sijoittanut, niin ne on yleensä tutustumisen arvoista. Valehtelisin jos väittäisin, etteikö omaankin sijoituspäätöksen vaikuttaisi vähän, jos tietää, että yhtiö on läpäissyt jonkun Mäkisen seulan. Toki itse tiedostan, että Mäkisetkin on välillä väärässä ja odotusarvoisestikin hyvä sijoitus voi tuottaa tappiota. Lisäksi toistaiseksi olen laittanut lopulliset ostotoimarit itse kenenkään pakottamatta, niin syypää tappioihin löytyy peilistä.

Haastattelu oli erittäin mielenkiintoinen ja oli mukava lukea, kun vastauksia oli selvästi mietitty ja niihin oli panostettu.

Omiin silmiin aika aggressiivisen kirkas tämä uusi ulkoasu. Varsinkin lukemattomat viestiketjut. Tummaa teemaa odotellessa.

Omasta mielestäni rahoituspolitiikan ongelmat kanissa ovat paljon syvemmällä kuin viimeisin anti, joka muuten taisi olla kolmas anti vuoden sisään. Aika moni yhtiön ulkopuolisista on ollut tietoinen, että osinkoa olisi pitänyt leikata jo aiemmin. Tai oikeastaan lopettaa koko osingonmaksu. Tiedän tämän lähinnä siksi, että jopa itse tiesin asian enkä kuulu valistuneimpiin kaninomistajiin.  Kassanhallinta yhtiössä on ollut täysin surkeaa jo ainakin useamman vuoden, kun korot lähtivät liikkeelle. Tämä viimeisin anti on ollut lähinnä viimeisin kohellus pitkässä sarjassa. Taustasyitä on toki paljon pääomistajasta lähtien, mutta yhtiön arvonluonnin kannalta viime vuosien strategia on ollut aika tuhoisa.

Aki Pyysing wrote:

Määräaikaisten sopimusten salliminen vuoden mittaisina ilman perusteita toki kurittaa työtä tekevinään olevaa kansanosaa oikeasti. Kuten esimerkiksi pahoinvointialueiden tiedottajia ja alkoholitarkastajia. Avoimella sektorilla tehdään jatkossakin lähinnä toistaiseksi voimassa olevia koeajallisia sopimuksia. Kaikki eivät välttämättä ole huomanneet Suomessa olevasta työvoimapulasta. Ovat joko suojatyöpaikoissa (kuten mie) tai ylivoimaisessa työmarkkina-asemassa (kuten JR) eikä asia liity niihin mitenkään.

Julkisellahan tämä ei vaikuta mihinkään. Jos joku yksityinen firma alkaisi tekemään määräaikaisuuksia samalla tavalla kuin rakas valtiomme, niin olisivat jatkuvasti oikeudessa ja häviäjinä ulos tulisivat kerta toisensa jälkeen. Julkisella ole oikein edes yritystä keksiä perusteluita määräaikaisille ketjutuksilleen, jotka voivat kestää helposti puoli vuosikymmentä. Yksityisellä noita määräaikaisuuksia ei niin ole omien kokemusten mukaan harrastettu ennenkään muuta kuin kesätöissä ja oikeasti tarpeen vaatiessa. Toki tähänkin on varmasti poikkeuksia. Valtiolla taas ne suoraan saadut vakivirat ovat poikkeus sääntöön ja niitäkin varmasti löytyy.

Pärstäkertoimen mukaan voi edelleen potkia yhtälailla kuin aiemminkin. Se maksaa lakiuudistuksen jälkeen muuten yhtä paljon kuin ennenkin. Olen joskus ollut sellaisessakin firmassa töissä, jossa omistaja tuota oikeuttaan käyttikin aika tehokkaasti. Itsepähän sai laskut maksella. Toki tässä tapauksessa oli vähän ongelmana, että pärstäkertoimen perusteella potkuja sai pitkälti ne, jotka olivat aiheellisesti välillä johtajaa/omistajaa kritisoimassa tai neuvomassa. Vaikea tilanne, kun jos aiheesta etukäteen mainitsee saa fudut, kun on eri mieltä. Jos jättäisi mainitsematta niin sitten saisi haukut johtajan tekemästä huonosta diilistä. Noh, edelleen kai sitä omia miljoonia saa polttaa tyhmillä päätöksillä jos haluaa.

75 % taitaa sijoitusaste olla. Tekisi mieli sanoa, että oli ehkä jossain välissä korkeampikin. Tai itse asiassa olen suhteellisen varma, että se oli yli 100 %, kun korot olivat nollassa, mutta tuli joskus kevenneltyä. Lisäksi sijoitusasteen ylläpitäminen vaatii jossain määrin työtä, kun saa palkkatuloja eikä ole erityisen varakas. Olen harrastanut myös jossain määrin veivaamista ja myin joitain omistuksia tuossa edellisessä pompussakin.

Olen siinä mielessä outo, että sijoitusasteeni lie sama laskee sen sitten Matikaisten tai Pyysingien kaavalla. Tämä ehkä siksi, että köyhänä nuorena en omista merkittäviä varallisuuseriä. Toki harkinnassa oli myös kämpän osto, minkä takia keräilin vähän lisää käteistä, koska osakkeiden vaihtaminen asunnoksi nykyhinnoilla ei lämmittäisi. Lisäksi pidän jonkun verran käteispuskuria, vaikka tiedän tämän olevan tyhmää, koska minulla on myös velkaa, josta menee nykyään korkoakin.