Aikamoiselta oikeusmurhalta tuo tieten vaikuttaa. Ei ole järkeenkäypää, jos maksettu palkka on pienempi, kuin maksuperuste YEL:iin!
Näin nähtävästi käy, jos on työntekijä jolle maksetaan täysi palkka. Tuli esille ettei yrittäjän määritelty YEL palkka voisi olla pienempi kuin yrityksessä työskentelevän palkka?
Palkanmaksu osinkojen muodossa muuttuu entistä kannattavammaksi.
Eli todennäköinen tulema tämän pohjalta lienee se, että mediaanipalkkaa käytetään 100% työaikaan. Yrittäjälle jäisi mahdollisuus ilmoittaa oma todellinen työaikansa. Eli jos ilmoittaa tekevänsä 1/4 työaikaa, niin työtulo lasketaan kaavalla 25%*mediaanitulo. Eläkefirmalla ei liene mitään keinoa valvoa todellista työaikaa, ellei yrittäjiin aleta asentamaan seurantalaitteita. Voi siis hyvin olla että yrittäjällä jää lopulliseen työtuloon vielä ok vaikutusmahdollisuudet myös jatkossa.
-Anteeksipyyntö hyvän blogin pitäjälle myös osasyylliseltä!
Ei mitään anteeksipyydettävää! 😊 Itsehän tämän keskustelun avasin. Kun se herätti enemmänkin kiinnostusta, voi toki olla parempi jatkokeskustelujen kannalta jos ne käydään jossain oikean otsikon alla.
Larry kirjoitti:
Onko yrittäjän pakko liittyä YEL-systeemiin, vaikka yritys ei maksaisi yrittäjälle palkkaa lainkaan ( Vuotuinen työtulo yrityksen kautta on nolla.)
Periaatteessa kyllä, koska palkka != työtulo. Nykyisenkin lain mukaan työtulo on ikään kuin se korvaus, joka olisi kohtuudella maksettava jollekin muulle yrittäjän työstä. Yrittäjähän voi tehdä kokoaikaisesti työtä mutta päättää olla nostamatta palkkaa ja sen sijaan jättää voittovarat yritykseen nostettaviksi esim. osinkoina. Ohimennen, jos muita palkkatuloja ei ole, palkkaa yrityksestä kannattaisi kuitenkin aina nostaa jonkin verran, sillä pienten ansiotulojen verotus on hyvin kevyttä, kevyempää kuin yhteisövero + huojennettu osinkovero.
Jos työtulo jää alhaisemmaksi kuin minimi n. 8k/v, niin YEL-vakuutusta ei tarvitse ottaa.
Aki kertoi päiviksessään lisäverojen maksusta, niin täytyy kertoa minunkin, koska tänä vuonna ekaa kertaa elämässäni maksoin vähän merkittävämmin ennakon täydennysmaksuja. Taisin maksaa firmalta jotain 80000e ja henkilökohtaisesti noin 70000e. Tässä nyt ei sinänsä mitään mielenkiintoista, mutta se oli erikoista, että vähän noiden maksamisen jälkeen joku soitti verottajalta. Halusi kysyä, että maksanko tosiaan koko summan vai olisiko minulla esimerkiksi jotain vähennyksiä vielä tulossa varsinaiseen veroilmoitukseen, jonka vuoksi ennakkoa voitaisiin vähän palauttaa? 🤔 Olihan mulla jotain kotitalousvähennyksiä ja muita, mutta vastasin että mennään näin, kun ei niillä suurta vaikutusta ole, tulee sitten palautuksina.
Ei mulle koskaan aiemmin ole verottaja erikseen soittanut mistään ilmoituksen mukaisen veron maksusta, kun olen osannut viitenumeroitakin käyttää oikein. Ilmeisesti verottajalla on jokin prosessi poikkeavien ilmoitusten osalta, minkä perusteella mulle sitten päätettiin sinänsä ihan tarpeettomasti soittaa.
Huomaan että ainakin Aki ja JR ovat todenneet fiksummaksi maksaa huojennettua viivästyskorkoa, mikä on nykyisin 2%, kun ovat maksamassa vasta nyt. Mä jotenkin halusin saada noi alta pois, joten otin mieluummin eräpäivän tammikuun loppuun, jonka sai korotta. Toisaalta olen kyllä vähän väliä ollut Nordnetissa luotolla, josta maksan 2,5%, joten hieman tässä taas maksettiin ylimääräistä.
Toisaalta olen kyllä vähän väliä ollut Nordnetissa luotolla, josta maksan 2,5%, joten hieman tässä taas maksettiin ylimääräistä.
Tosin Nordnetin luottokorko on verovähennyskelpoista, mitä nuo huojennetut viivästyskorot tuskin ovat. Joku vajaa pari tonniahan kannattaa mätkyjä ottaa kun menee koroitta (oliko se 20€ mitä annetaan noista koroista anteeksi).
Onko yrittäjän pakko liittyä YEL-systeemiin, vaikka yritys ei maksaisi yrittäjälle palkkaa lainkaan ( Vuotuinen työtulo yrityksen kautta on nolla.)
=> Olenko ymmärtänyt oikein, että tästä ei voi oikein luistella pois palkanmaksun lopettamallakaan?
Ei voi luisteilla pakoon. Itse maksan jo nyt mediaanin mukaan, mutta epäilen, että maksut tulevat nousemaan reippaasti. Lainuudistuksen tarkoitus on kitkeä alivakuuttamista ja merkitystä ei ole mitä itse pidät sopivana eläketasona tai varaudutko jo muuten esimerkiksi sijoittamalla. Erityisesti ne yrittäjät joilla on tuloja halutaan maksumiehiksi. Maksaa pitää ja välttämättä ikinä ei saa mitään takaisin.
Täytyy perehtyä asiaan tarkemmin ja miettiä ainakin voiko ennen lainuudistusta laskea omia maksujaan ja siten vaikuttaa siihen, että nousemisessa kestää aikansa.
. Nyt vielä nostetaan vaikeusastetta eli sopimuksen pakottamisen lisäksi pakotetaan maksamaan siitä toisen sopijapuolen määrä
Toisaalta olen kyllä vähän väliä ollut Nordnetissa luotolla, josta maksan 2,5%, joten hieman tässä taas maksettiin ylimääräistä.
Tosin Nordnetin luottokorko on verovähennyskelpoista, mitä nuo huojennetut viivästyskorot tuskin ovat. Joku vajaa pari tonniahan kannattaa mätkyjä ottaa kun menee koroitta (oliko se 20€ mitä annetaan noista koroista anteeksi).
Tuota viivästyskoron vähennyskelvottomuutta en ollutkaan ajatellut, hyvä pointti 👍 Ei se sitten ollutkaan niin höpsöä.
holvius kirjoitti:
Larry kirjoitti:
Onko yrittäjän pakko liittyä YEL-systeemiin, vaikka yritys ei maksaisi yrittäjälle palkkaa lainkaan ( Vuotuinen työtulo yrityksen kautta on nolla.)
=> Olenko ymmärtänyt oikein, että tästä ei voi oikein luistella pois palkanmaksun lopettamallakaan?
Ei voi luisteilla pakoon. Itse maksan jo nyt mediaanin mukaan, mutta epäilen, että maksut tulevat nousemaan reippaasti. Lainuudistuksen tarkoitus on kitkeä alivakuuttamista ja merkitystä ei ole mitä itse pidät sopivana eläketasona tai varaudutko jo muuten esimerkiksi sijoittamalla. Erityisesti ne yrittäjät joilla on tuloja halutaan maksumiehiksi. Maksaa pitää ja välttämättä ikinä ei saa mitään takaisin.
Täytyy perehtyä asiaan tarkemmin ja miettiä ainakin voiko ennen lainuudistusta laskea omia maksujaan ja siten vaikuttaa siihen, että nousemisessa kestää aikansa.
Jos yrityksessä tehdyn työn arvo jää alle minimityötulon rajan ~8k/v niin silloin ei tarvitse YEL:iä. Jos sen sijaan tekee täysillä töitä yrityksessä, mutta ei vaan maksa palkkaa (sen sijaan nostaa esim. osinkoja tai vaikka ei nostaisi mitään), pitää YEL silti ottaa.
Elättelen vielä toiveita, että hallitus peruisi esityksen yrittäjien marinan vuoksi tai sitten esitys jollain tavoin vesitettäisiin. Ellei näin käy, pitää katsoa onko mitään kikkakolmosta viriteltävissä. Jostain kanssa olin lukevinani, että jos työtuloa säätäisi ennen vuodenvaihdetta, niin saisi 3 vuotta lisää siirtymäaikaa. Tarkemmat speksit pitäisi sitten varmistaa lakiesityksen tekstistä.
"OmaSp:n liiketoiminnan kehitys on kesän aikana jatkunut erinomaisena. Molemmat päätulonlähteet ovat jatkaneet vahvaa kasvua ja korkokate kasvoi heinä-elokuun 2022 aikana 29 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Korkotason nousu kasvattaa korkokatetta edelleen. Yhden prosentin korkotason nousu kasvattaa korkokatetta arviolta noin 20 milj. euroa vuositasolla kesäkuun lopun tilanteesta laskettuna."
Pankkiosakkeiden kehitys tänä vuonna ei oikein mene järkeeni. Esim. Nordea on -14% YTD. Mitä oli 12kk Euribor vuoden alussa? -0,5%. Mitä se on nyt? 1,8%.
Mulla on reilu puoli megaa asuntolainaa Nordeasta. Korko tarkastettiin kesäkuussa, aiemmin oli tietysti pelkkä marginaali 0,42 %, nyt on 1,12 % + marginaali = 1,54 %. Eli kun ennen oli 0,42% ja nyt on 1,54%, vaikka nämä luvut absoluuttisesti kuulostavat edelleen pieniltä, niin tosiasiassa mun korkokulut yli 3,6-kertaistuivat. Ja samalla pankin korkokate 3,6-kertaistui, koska pankin ottolainaus ei ole kallistunut yhtään. Talletuskorot ovat edelleen nollissa ja varmasti pysyvät nollissa pitkään.
Lainan korkoriskin hedgenä omistan Ålandsbankenia ja Nordeaa reilun 200k edestä. Ålandsbankenia enemmän. ÅAB on sekin -4% vuoden alusta.
OmaSP on tänään yli 7% nousussa tuon korkokateposarin ansiosta. Ihmettelen miten muut pankkiosakkeet voivat näissä oloissa mörniä. Nehän tulevat pian vuolemaan kultaa kvartaali kvartaalilta, kun koko ajan isompi osa lainakannasta tarkistetaan plussakoroille. Otaksun että markkinat yllättyvät sitten näiden muidenkin pankkien katteiden noususta, kun se alkaa tulla läpi lukuihin.
Mun mielestä markkina on ihan puhtaasti väärässä ja pankkiosakkeet ovat nousevissa korko-olosuhteissa aivan liian halpoja. En usko mihinkään asuntomarkkinoiden massiiviseen romahdukseen, joka aiheuttaisi luottotappioita. Yleinen pörssimörniminen toisaalta kyllä syö palkkiotuottoja varainhoidosta, mutta ei sellaista pankkia tietääkseni ole, jolle korkokatteen nousu ei ylikompensoisi varainhoidon tuottojen laskua.
Olen pankkiosakkeista kanssasi täysin samaa mieltä. Osittainen aliarvostus lienee kuitenkin kroonista, mikä johtuu muun Euroopan pankkien huonommasta voinnista. Pohjoismaiset pankithan ovat ihan eri kaliiberin kunnossa kuin Italian ja Espanjan serkut. Lisäksi Helsingissä listatut pikkupankit (OmaSP, Ålandsbanken yms.) ovat melko pimennossa ja vähän seurattuja. Isot sijoittajat ja rahastot eivät voi näitä oikein ostaa pienen koon ja likviditeetin vuoksi.
Asuntolainoista ei kaiken järjen mukaan pitäisi tulla luottotappioita vahvojen vakuusvaatimusten ja stressitestien ansiosta. Yritysluotoista sen sijaan turskaa voi tulla, jonka luulen olevan yksi pelote ja syy mörnimiselle.
"OmaSp:n liiketoiminnan kehitys on kesän aikana jatkunut erinomaisena. Molemmat päätulonlähteet ovat jatkaneet vahvaa kasvua ja korkokate kasvoi heinä-elokuun 2022 aikana 29 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Korkotason nousu kasvattaa korkokatetta edelleen. Yhden prosentin korkotason nousu kasvattaa korkokatetta arviolta noin 20 milj. euroa vuositasolla kesäkuun lopun tilanteesta laskettuna."
Pankkiosakkeiden kehitys tänä vuonna ei oikein mene järkeeni. Esim. Nordea on -14% YTD. Mitä oli 12kk Euribor vuoden alussa? -0,5%. Mitä se on nyt? 1,8%.
Mulla on reilu puoli megaa asuntolainaa Nordeasta. Korko tarkastettiin kesäkuussa, aiemmin oli tietysti pelkkä marginaali 0,42 %, nyt on 1,12 % + marginaali = 1,54 %. Eli kun ennen oli 0,42% ja nyt on 1,54%, vaikka nämä luvut absoluuttisesti kuulostavat edelleen pieniltä, niin tosiasiassa mun korkokulut yli 3,6-kertaistuivat. Ja samalla pankin korkokate 3,6-kertaistui, koska pankin ottolainaus ei ole kallistunut yhtään. Talletuskorot ovat edelleen nollissa ja varmasti pysyvät nollissa pitkään.
Lainan korkoriskin hedgenä omistan Ålandsbankenia ja Nordeaa reilun 200k edestä. Ålandsbankenia enemmän. ÅAB on sekin -4% vuoden alusta.
OmaSP on tänään yli 7% nousussa tuon korkokateposarin ansiosta. Ihmettelen miten muut pankkiosakkeet voivat näissä oloissa mörniä. Nehän tulevat pian vuolemaan kultaa kvartaali kvartaalilta, kun koko ajan isompi osa lainakannasta tarkistetaan plussakoroille. Otaksun että markkinat yllättyvät sitten näiden muidenkin pankkien katteiden noususta, kun se alkaa tulla läpi lukuihin.
Mun mielestä markkina on ihan puhtaasti väärässä ja pankkiosakkeet ovat nousevissa korko-olosuhteissa aivan liian halpoja. En usko mihinkään asuntomarkkinoiden massiiviseen romahdukseen, joka aiheuttaisi luottotappioita. Yleinen pörssimörniminen toisaalta kyllä syö palkkiotuottoja varainhoidosta, mutta ei sellaista pankkia tietääkseni ole, jolle korkokatteen nousu ei ylikompensoisi varainhoidon tuottojen laskua.
Kirjoitat fiksuja ja lukemisen arvoisia, kuten aina.
Sen sanoisin, että Nordean tai muunkaan vuoden vaihteen kurssiin ei niin kannattaisi imo verrata. Oltiin varsin toptop tilanteessa markkinalla silloin eikä voi mitenkään imo sanoa, että oli neutraali markkinatilanne tammikuun alussa 2022. Tavallaan koronakuplan joutsenlaulu. Eli vaikka lasku 14% ei sinällään olisi tätä vuotta Nordean näkökulmasta katsoen perusteltu, niin ihan indeksien "kuplan poispuhaltelumielessä" ehkäpä kyllä. Olihan Nordeakin yli tuplannut koronapohjista ja myös (!) +30% vs vuoden 2020 alku.
Mulla on reilu puoli megaa asuntolainaa Nordeasta. Korko tarkastettiin kesäkuussa, aiemmin oli tietysti pelkkä marginaali 0,42 %, nyt on 1,12 % + marginaali = 1,54 %. Eli kun ennen oli 0,42% ja nyt on 1,54%, vaikka nämä luvut absoluuttisesti kuulostavat edelleen pieniltä, niin tosiasiassa mun korkokulut yli 3,6-kertaistuivat. Ja samalla pankin korkokate 3,6-kertaistui, koska pankin ottolainaus ei ole kallistunut yhtään. Talletuskorot ovat edelleen nollissa ja varmasti pysyvät nollissa pitkään.
Kannattaa myös pitää mielessä, että tässä nollan alapuolelta noustessa ei korkokatteen muodostuminen ole yhtä voimakasta kuin nollan yläpuolella, sillä ottolainaus yleisöltä on/oli pääasiassa capatty nollaan. Lisäksi korkokate ei muutenkaan kehity lineaarisesti (monestakin syystä), ja esimerkiksi vakavaraisuusvaatimukset vaikuttavat siihen. Jos asuntomarkkina kyykkää ja kämppien hinnat tulevat alas, pitää siihen olla pankin varautunut omalla pääomalla ja näiden varausten johdosta nouseva korkokäyrä ei suoraan kaadu pankkien taskuun. Yhtälö on aika monimutkainen tietysti, mutta jos mutkia vetää suoraksi niin korkeilla koroilla korkokate on kyllä lähtökohtaisesti korkeampi.
Mun mielestä markkina on ihan puhtaasti väärässä ja pankkiosakkeet ovat nousevissa korko-olosuhteissa aivan liian halpoja. En usko mihinkään asuntomarkkinoiden massiiviseen romahdukseen, joka aiheuttaisi luottotappioita.
Puhutko pelkästään Suomesta? Ruotsissa voi hyvinkin posahtaa, ja Nordealla on paljon ruotsalaista asuntolainaa.
Kirjoitat fiksuja ja lukemisen arvoisia, kuten aina.
Sen sanoisin, että Nordean tai muunkaan vuoden vaihteen kurssiin ei niin kannattaisi imo verrata. Oltiin varsin toptop tilanteessa markkinalla silloin eikä voi mitenkään imo sanoa, että oli neutraali markkinatilanne tammikuun alussa 2022. Tavallaan koronakuplan joutsenlaulu. Eli vaikka lasku 14% ei sinällään olisi tätä vuotta Nordean näkökulmasta katsoen perusteltu, niin ihan indeksien "kuplan poispuhaltelumielessä" ehkäpä kyllä. Olihan Nordeakin yli tuplannut koronapohjista ja myös (!) +30% vs vuoden 2020 alku.
Thx
Hyvät pointit vertailutilanteesta, mutta pankithan ei olleet missään kuplassa vuodenvaihteessa. Nordea ei ole koskaan ollut QT, että olisi moninkertaistunu, ollut P/E 100, P/B 20, P/S 10x tai vastaavaa, vaan itse asiassa Nordea on jokseenkin 5 v takaisessa kurssissa, ei ole tuottanut kuin osingot. Pankithan ovat mörnineet jo pitkään milloin mistäkin syystä.. siks mun mielestä vuoden alku oli ok vertailukohta, koska toi euribor-muutos on tapahtunu tänä vuonna ennätysajassa, mutta samaan aikaan pankit ovat kuitenkin menneet alas. Ennen Nato-päätöstä imo perusteltuakin lyödä kaikkia suomalaisia firmoja, mutta sen jälkeen ei sitten ollut sitäkään perustetta enää.
big bad bear kirjoitti:
Kannattaa myös pitää mielessä, että tässä nollan alapuolelta noustessa ei korkokatteen muodostuminen ole yhtä voimakasta kuin nollan yläpuolella, sillä ottolainaus yleisöltä on/oli pääasiassa capatty nollaan. Lisäksi korkokate ei muutenkaan kehity lineaarisesti (monestakin syystä), ja esimerkiksi vakavaraisuusvaatimukset vaikuttavat siihen. Jos asuntomarkkina kyykkää ja kämppien hinnat tulevat alas, pitää siihen olla pankin varautunut omalla pääomalla ja näiden varausten johdosta nouseva korkokäyrä ei suoraan kaadu pankkien taskuun. Yhtälö on aika monimutkainen tietysti, mutta jos mutkia vetää suoraksi niin korkeilla koroilla korkokate on kyllä lähtökohtaisesti korkeampi.
Kiitti kommentista, mut en oo ihan varma ymmärsinkö täysin, haluatko selventää vielä? Siis sen toki ymmärrän, että jos euribor on -0,5% niin nousu nollaan ei vielä pahemmin korkokatetta nosta, koska pääosalla lainoista korkolattia on 0, vaikkakin on varmasti vähän vanhoja lainoja, joissa viitekorko on syönyt marginaalia. Mitä tarkoitit tuolla "ottolainaus yleisöltä on pääasiassa capatty nollaan" tai siis että se olisi huono asia? Eikö se ole nimenomaan hyvä asia korkokatteelle, että antolainauksen korot nousevat heti, mutta ottolainauksessa voidaan varmaan vuosikaudet vielä pitää tilikorot nollissa, koska yleisö on tottunut siihen, ettei tililtä saa mitään korkoa. Kämppien kyykkäykseen en kovasti usko, tai siis kämpät voivat toki kyykätä, mutta että tällä olisi vaikutusta pankkiin suuremmin, niin a) niiden pitäisi kyykätä alle vakuusarvon ja b) velalliset eivät enää kykene hoitamaan lainojaan ja c) velallisten defaulteista ei saisi mitään vakuuden realisoinnin päälle. Onhan sekin mahdollista, mutta ainakin Suomessa stressitestien vuoksi hyvin epätodennäköistä.
aliisan_avaimet kirjoitti:
Velho kirjoitti:
Mun mielestä markkina on ihan puhtaasti väärässä ja pankkiosakkeet ovat nousevissa korko-olosuhteissa aivan liian halpoja. En usko mihinkään asuntomarkkinoiden massiiviseen romahdukseen, joka aiheuttaisi luottotappioita.
Puhutko pelkästään Suomesta? Ruotsissa voi hyvinkin posahtaa, ja Nordealla on paljon ruotsalaista asuntolainaa.
Toki pitää yleisesti ajatella kaikkia markkinoita joissa pankilla on luottoja, ja tiedän että Nordealla on erityisesti Ruotsissa paljon luottoja. Olen jotenkin kartalla siitäkin, että Ruotsissa on enemmän tyyliin 60v maturiteetin eli käytännön elinikäisiä asuntolainoja, joten niitä ei lyhennetä samalla tavalla kuin Suomessa. Mutta ei kai Ruotsissakaan saa yleisesti lainaa 100% kämpän ostohinnasta? Eli vakuusarvo on jotain muuta kuin 100, esim. 75-80%. Jotta pankille muodostuisi ongelma, kämppien pitäisi ensin rommata vähintään vakuusarvon alle ja pitäisi olla paljon velallisia, jotka eivät realisoinnin jälkeen pysty maksamaan loppuvelkaa pankille, ts. heillä ei olisi mitään muita assetteja. Käsittääkseni Ruotsissa kotitalouksilla nimenomaan on rahoitusvarallisuutta, mm. koska eivät lyhennä asuntolainojaan kuten suomalaiset, vaan sijoittavat osakkeisiin. Eli tulisiko siellä paljon yksityishenkilöiden massakonkursseja. Pitäisin jotenkin epätodennäköisenä. Ruotsin taloushan vetää hyvin ja on paljon dynaamisempi kuin Suomen. Rommaako Stokiksen kämpät ykskaks yllättäen ja kaikki menee vasaran alle? Ei varmaan 0% tapahtuma, mutta en pidä lainkaan niin todennäköisenä, että vaikuttaisi sijoituspäätökseeni Nordean osakkeesta.
Jos jostain pankkien suhteen olen huolissani, niin jotenkin epämääräisesti siitä skenaariosta, että tulee uusi eurokriisi, Etelä-Euroopan pankit defaulttaavat ja sitten jonkun yhteisvastuuhässäkän kautta pohjoismaisten pankkien taseet tyhjennetään sinne. En tarkemmin tunne noita yhteisvastuumekanismeja, mutta tätä riskiä pidän selvästi pahempana kuin Ruotsin asuntomarkkinoita.
Kiitos hyvästä keskustelusta. -niin blogistille kuin keskustelijoille!
Omassa toteutetuissa sijoitusidoissa näen mahdollisuutena kontrata yhä yleisen narratiivin Etelä -Euroopan pankkien kuulumisesta kokonaisuutena P-makkiin.
-Pankkien osakekurssit ovat pohjamudissa. Mutta ajattelen etteivät pankinjohtajat Etelä-Euroopassakaan ole idiootteja. Ei liene heille uutinen kotivaltioidensa velkaantumisaste.
Pankkien ja valtioiden kohtalonyhteys ei ole sama kuin eurokriisissä. Lainat ovat siirtyneet EKP:n taseeseen ja pankinjohtajat ovat arvatenkin olleet eteviä siirtämään pankkiensa vastuita sinne myös ja erityisesti. Kiristyneet pääomavaatimukset ja stressitestit ovat heikentäneet pankikien kannattavuutta, mutta parantaneet samalla kriisinsietokykyä. Useat pankit osoittavat hyvää kannattavuutta ja niiden alhainen arvostus toimii turvamarginaalina osakeostoille. 0-koroista nousu näkyy viiveellä pankkitoiminnan perusteiden tervehtymisenä ja nousuvaraa voi olla mukavasti.
"Pohjoismainen pankkisektori hinnoitellaan tällä hetkellä 12kk eteenpäin katsovalla P/E-luvulla 9x, mikä vastaa yli 20 % alennusta toimialan historiallisiin tasoihin nähden. Kun huomioidaan korkojen nousun lähivuosille tuoma tulosvipu, maalaa nykyinen arvostus mielestämme turhan synkkää kuvaa sektorin tulosnäkymistä."
Onkohan joku tarkemmin perehtynyt millaisia nuo 12kk tulosennusteet ovat? Aika usein analyytikoiden konsensusennuste vaan "jatkaa käyrää eteenpäin". Muutos koroissa on ollut todella nopea. Näinköhän noissa ennusteissa on riittävästi huomioitu nousevien korkojen vipua tulokseen.
Aika usein analyytikoiden konsensusennuste vaan "jatkaa käyrää eteenpäin". Muutos koroissa on ollut todella nopea. Näinköhän noissa ennusteissa on riittävästi huomioitu nousevien korkojen vipua tulokseen.
Jep, lisävipua toisi myös se että kuulemani mukaan uusia asuntolainoja myönnettäisiin vain 12kk euribor viitekorolla. Tämä tietysti vain huomio pienestä lähipiiristäni.
"Pohjoismainen pankkisektori hinnoitellaan tällä hetkellä 12kk eteenpäin katsovalla P/E-luvulla 9x, mikä vastaa yli 20 % alennusta toimialan historiallisiin tasoihin nähden. Kun huomioidaan korkojen nousun lähivuosille tuoma tulosvipu, maalaa nykyinen arvostus mielestämme turhan synkkää kuvaa sektorin tulosnäkymistä."
Onkohan joku tarkemmin perehtynyt millaisia nuo 12kk tulosennusteet ovat? Aika usein analyytikoiden konsensusennuste vaan "jatkaa käyrää eteenpäin". Muutos koroissa on ollut todella nopea. Näinköhän noissa ennusteissa on riittävästi huomioitu nousevien korkojen vipua tulokseen.
En osaa vastata kysymykseen mutta lukiessa tuli teemaan liittyvä ajatus.
Kun korot nousee, niin zombie-firmoja (viimeinkin!) alkaa tipahtelemaan? Ja näistä saattaa siis luottotappiot nousta joka kompensoi. Ja että onko muitakin kompensoivia juttuja koska vaikka pankit sinällään (sanotaanko 0-levelillä) tykkäis korkojen noususta niin talous laajemmin ei joka taas eri kautta palautuu pankkeihin negatiivisesti koska pankit on niin talouden ytimessä?
Luottotappiothan on 0-korkoaikoina olleet historiallisen alhaalla - for obvious reason. Tähän voi tulla muutosta kun korot nousee.
En siis tiedä enkä sinällään oo vastaan pankkikelaasi, kuhan kyselen.
Kun korot nousee, niin zombie-firmoja (viimeinkin!) alkaa tipahtelemaan? Ja näistä saattaa siis luottotappiot nousta joka kompensoi. Ja että onko muitakin kompensoivia juttuja koska vaikka pankit sinällään (sanotaanko 0-levelillä) tykkäis korkojen noususta niin talous laajemmin ei joka taas eri kautta palautuu pankkeihin negatiivisesti koska pankit on niin talouden ytimessä?
Luottotappiothan on 0-korkoaikoina olleet historiallisen alhaalla - for obvious reason. Tähän voi tulla muutosta kun korot nousee.
En siis tiedä enkä sinällään oo vastaan pankkikelaasi, kuhan kyselen.
Luottotappioriski on aina otettava huomioon kun pankeista puhutaan, mutta pohjoismaiset pankit ovat olleet aika varovaisia lainoittajia. En usko, että sieltä on kovin monet zombiet isommin luottoa saaneet. Koko finanssikriisin ajan jälkeisen ajan ongelmahan on tavallaan ollut, että vaikka korot ovat nollassa, pankit eivät luotota reaalibisneksiä, vaan kaikki raha valuu assetteihin. Pankista lainaa ovat saaneet lähinnä ne, jotka eivät ole sitä tarvinneet.
Jos tulisi ihan kunnon lama, niin se osuisi kyllä pankkeihinkin, mutta mun visio on korkojen asettuminen 2-3% tasolle ja maltillinen taantuma. Sellaisessa ympäristössä pankkien pitäisi pärjätä hyvin.
Jos tulisi ihan kunnon lama, niin se osuisi kyllä pankkeihinkin, mutta mun visio on korkojen asettuminen 2-3% tasolle ja maltillinen taantuma. Sellaisessa ympäristössä pankkien pitäisi pärjätä hyvin.
Oman kokemukseni mukaan pankit ovat aina ongelmissa taantumassakin ja kunnon pankkilamassa (esim. Suomi 1990-1992 ja USA 2008-2010) sektorin vanhoista toimijoista kuolee suuri osa, lopuissa equity liudentuu ja vanhoille omistajille jää lähinnä hiluja.
Kun mennään syvään taantumaan, kuten nyt Euroopassa näyttää, pankeista vaan on pörssissä syytä pysyä kaukana. Toisaalta kun taantuma helpottaa pankit toipuvat ja sopivassa syklin vaiheessa ovat hyviä sijoituskohteita, mutta syklien yli finanssialaa ei vaan voi pitää jos ei halua luopua rahoistaan.
Jos tulisi ihan kunnon lama, niin se osuisi kyllä pankkeihinkin, mutta mun visio on korkojen asettuminen 2-3% tasolle ja maltillinen taantuma. Sellaisessa ympäristössä pankkien pitäisi pärjätä hyvin.
Oman kokemukseni mukaan pankit ovat aina ongelmissa taantumassakin ja kunnon pankkilamassa (esim. Suomi 1990-1992 ja USA 2008-2010) sektorin vanhoista toimijoista kuolee suuri osa, lopuissa equity liudentuu ja vanhoille omistajille jää lähinnä hiluja.
Kun mennään syvään taantumaan, kuten nyt Euroopassa näyttää, pankeista vaan on pörssissä syytä pysyä kaukana. Toisaalta kun taantuma helpottaa pankit toipuvat ja sopivassa syklin vaiheessa ovat hyviä sijoituskohteita, mutta syklien yli finanssialaa ei vaan voi pitää jos ei halua luopua rahoistaan.
Kunnioitan näkemystäsi, mutta mun mielestä nykytilanteen vertailu 90-luvun lamaan ei perustu faktoihin. Silloin todella oli valtava luottoekspansio, josta vieläpä merkittävä määrä valuuttaluottoja, korot hipoivat 20 %:a ja markka devalvoitiin. Kaikki tietävät, miten 80-luvun lopussa pankista sai lainaa kuka vaan, jolla oli pulssi. Rahaa suorastaan tyrkytettiin. Mitään tällaista ei ole ollut 2000-luvulla tai sen jälkeen, pankkien taseet ovat ihan eri tavalla solideja, asuntolainoilla on pitkään ollut 6% stressitestit ja velkojen turvana todelliset vakuudet.
Siitä samaa mieltä, että syvässä lamassa pankeista on syytä pysyä kaukana, mutta sama pätee ihan mihin tahansa osakkeisiin. Jos tiedät että syvä lama on edessä, myy kaikki. Mä en usko tähän eikä toisaalta mulla ole mitään sellaista tietolähdettä käytettävissäni, jolla voisin noin vahvan näkemyksen muodostaa. Täytyy vaan siksi koittaa roikkua mukana, koska lähes 10% inflaatiossa ei hirveästi tee mieli roikottaa reilua miljoonaa käteisessäkään.
Missä määrin huudetaan pankkeja apuun? En tiedä, mutta pelkään, että huudetaan kovastikin.
Pankit vastaan huutoon, keksitään uusia mekanismeja. Eiköhän tässä vielä se 20 vuotta heittämällä jatketa samaan malliin. Pelataan uusilla säännöillä kun vanhat ei enää toimi. Show must go on.
kuulemani mukaan uusia asuntolainoja myönnettäisiin vain 12kk euribor viitekorolla.
Käsittääkseni näin on käytännössä ollut jo muutaman vuoden.
Ei ole. Omat lainat otettu 2 ja 4 vuotta sitten, molemmilla kerroilla tarjottiin 6kk euriboria useammasta pankista. Lyhyempää korkoa en saanut vaikka olisin halunnut.
Pankit vastaan huutoon, keksitään uusia mekanismeja. Eiköhän tässä vielä se 20 vuotta heittämällä jatketa samaan malliin. Pelataan uusilla säännöillä kun vanhat ei enää toimi. Show must go on.
Pankkeihin ja finanssisektorin sijoitettaessa on kuitenkin syytä huomata, että jokaisessa isossa suhdannekierrossa pankkien ja finanssisektorin vanhojen omistajien omaisuus romahtaa murto-osaan.
Emme tiedä milloin tulee seuraava pankkikriisi, mutta historian perusteella sellainen on kohta taas edessä.
Jos haluaa säilyttää omaisuutensa suhdanteiden yli pankkeihin sijoittaminen ei ole koskaan pitkässä juoksussa toiminut ja tuskin toimii nytkään. Pankit toki näyttävät hyvin luotettavilta sijoituskohteilta niin pitkään kunnes uusi kriisi taas kerran yllättäen iskee.
Vaikka esimerkiksi Nordeaa arvioitaessa on syytä huomioida, että Ruotsissa näyttää juuri nyt olevan paljon kiinteistö-, rakennus- ja pankkikriisin aineksia. Sitä iskeekö täysimittainen kriisi päälle nyt ei toki voi etukäteen tietää, mutta nyt näkyvissä on tosi paljon epätasapainotekijöitä.
Jos haluaa säilyttää omaisuutensa suhdanteiden yli pankkeihin sijoittaminen ei ole koskaan pitkässä juoksussa toiminut ja tuskin toimii nytkään. Pankit toki näyttävät hyvin luotettavilta sijoituskohteilta niin pitkään kunnes uusi kriisi taas kerran yllättäen iskee.
Olisiko tämä herra kuitenkin eri mieltä tästä väitteestä 🤔 Toistaiseksi kyydissä on kannattanut pysyä 😎
Hyvin laskettelee nyt pördessä. Syyskuu jotain -140k€ tätä kirjoiteltaessa. Olen kuitenkin aika hyvillä mielin. Osuuteni yhtiöiden liiketoiminnasta ei ole vähentynyt, ainoastaan sen markkina-arvo. Omat bisnekset rullaavat kuten ennenkin, tosin kuten noista summista näkyy, salkku laskenut kuukaudessa suurin piirtein firman vuoden nettotuloksen verran. Kassavirta on joka tapauksessa vakaata, ja olen ostellut koko ajan vähän lisää osakkeita. Tänään töihin kävellessä mietin, että aivan sama, vaikka salkku putoaisi 40%. Ei muuttaisi elämässä mitään. Tällaisessa tilanteessa on hyvä pitää likviditeetti kunnossa. Onneksi olen maksanut verot edeltä, ja Nordnetiltä tulee margin call vasta, jos HEX dippaa alle 4000 pisteen. Eli en ala nyt paniikissa myymään arvailemalla, että ylihuomenna syttyy maailmansota, vaan istuskelen tässä kaikessa rauhassa ja pikemmin ostelen lisää, jos rahaa on. Salkkufirmat ovat myös jokseenkin kaikki vakavaraisia ja matalasti arvostettuja jo valmiiksi.
Huomenna tosin ajattelin vähän tuhlata. Ostan harrasteauton/kakkosauton, kun oli edullisesti Nettiautossa tarjolla. Syksyllä on hinnat alhaalla, kun eipä tuossa ole talvirenkaitakaan. Talveksi pitää etsiä joku lämmin halli säilytyspaikaksi, mutta näyttäisihän noita olevan tarjolla Uudellamaalla.
Uuuh, nyt alkoi kiinnostamaan. Mikäs kiesi sieltä alle tulee? Teukka Salaman ex-vette?
Itsellä löytyy kesäauto jonka ennen sijoittamista olen hommannut. Arvon nousut olleet sellaista luokkaa vanhasta kärrystä vs. nykypörde joten mieluusti omistaisin tällä hetkellä arvonsa pitävää tavaraa. Toki tuollaisessa assetissa nousupomppuja ei tule joten pappasalkkukamaa.
Kovat on paskimman sijoituskuukauden miinukset sulla kuten varmasti muillakin. Kun on muita tuloja niin noi on vaan numeroita. Itse olen palkkatöissä ja en oo tainnu tänä vuonna pörssipakkasten takia vielä netota kuin parin kk liksan. Life is..
