Nordean nousu osingosta ilmoitettaessa oli ennalta arvattavaa. Viimeinenkin epävarmuus osingosta poistui.
Konsensusennuste ensi kevään osingoksi on 0,63 €. Tämän päivän kurssilla osinkoprosentti olisi hulppeat 6,0 %. Tästä näkökulmasta kurssilla voi olla vielä nousuvaraa. Esimerkiksi 5 %:n osinkovaatimuksella kohtuullinen kurssi olisi 12 € ja 4 %:n vaatimuksella 15 €.
Vertailun vuoksi muita osinkoprosentteja ensi kevään osinkoennusteella: Sampo 4,8 %, Aktia 4,7 %, Handelsbanken 6,8 %, Swedbank 7,0 %, DNB 5,5 %, OP tuotto-osuus 3,25 %.
Nordean liikevoitto 07-09/2021 nousi 1268 m€, kun viime vuonna oli 1085 m€.
Osakekohtainen tulos parani 0,21 eurosta 0,25 euroon.
Nordea on maksanut vuosien 2019-2020 loput osingot (yht. 0,72 €/os.) ja käynnistää 2,0 miljardin euron suuruisen omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman sekä suunnittelee hakevansa osto-ohjelmalle lisälupaa EKP:ltä vuoden 2022 alkupuolella.
Mielenkiintoista nähdä mihinkä tasoon v. 2021 osinko asettuu, kun nämä osto-ohjelmat ovat melko suuria.
Mitä mieltä @AkiPyysing on #Nordea'n nykyarvostuksesta? Se selviää kolumnista.
"Hivenen kikattelin, kun ruotsalainen aktivistisijoittaja Christian Gardell vaati Nordean torstaisen osarin jälkeen pankin oman pääoman tuottotavoitteeksi 14 prosenttia. "https://t.co/zcX5R8NPmw
”Korkoa korolle 8% vuodessa täältä hiekkahoitoon” ja sitten jotkut kuumakallet repivät laput väkisin käsistä.
Hyvä tiivistys. Olisipa arvosijoittaminen aina näin helppoa ja kuumakalleja riittävästi saatavilla. Kurssinousu ei ole suuri yllätys, mutta sen voimakkuus ja nopeus ovat.
Kolumnissa puhutaan pappaosakkeista. Onko Nordea muuttumassa takaisin pappaosakkeeksi? Vakaaksi oletettu osinko ja kohtuulliset tulevaisuudennäkymät ilman maailmanvalloitusideaa.
Vakaan markan miehenä arvostan instituutioita, jollaiseksi nykynordean voi alkaa pikkuhiljaa lukea. Tämä siksi, että ollessaan vielä Ruotsin vallan alla, suoriutuminen oli kohtuullista mutta ei väkevää. Suomalainen arvostaa väkevää ja Nordea on matkalla väkeväksi suomalaiseksi instituutioksi vaikka sen näkyvimmät julkiset naamat ulkolaisia ovatkin. 2015 kun ostin ensimmäiset osakkeet kovaan hintaan 12,50€ tienoilla sen jälkeen omaa lisärahaa sisään laittamatta osingot poislukien, ajattelin osakkeen olevan suht turvallinen tuotto-osake. Kun oltiin +6€ jossain vaiheessa, mietin että miksi kummassa osake on niin alhaalla. Vakaan markan miehenä en kuitenkaan myynyt vaan annoin osinkojen lisätä osakemäärää. Kun pahimmat off-shore karikot häipyivät taustalle ja toimari vaihdettiin, alkoivat asiakkaat palata ja uskoa taas pankkiin ja sen digipanostuksiin, aloin itsekin havaita suunnitelmani etenevän jälleen oikeaan suuntaan. Se on siis pitää osaketta niin kauan kuin alhaiset korot ovat voimassa ja lisätä omaa rahaa, kun korot alkavat nousta. Se on lähellä. Miksi näin? Koska vipuraha on sen verran edullista että tiettyjä osakkeita on voinut jo kauan ostaa ilman omaa rahaa, siis pankin rahoilla. Jos pankki uskoo itseensä ja edes vähän sinuun, korko on ollut kohtuullinen mutta tuotto parempi. Katsotaan miten tarina etenee mutta myyntiin osake ei mene ellei se keväällä ole 15€. Sitten harkitaan ankarasti.
Nordea Bank Oyj on välittäjänsä Morgan Stanley Europe SE:n kautta hankkinut 32 400 000 omaa osakettaan (FI4000297767) Sampo Oyj:n 25. lokakuuta 2021 julkistamassa nopeutetussa tarjousmenettelyssä. Välittäjä on hankkinut nämä osakkeet Nordean puolesta 22. lokakuuta 2021 alkaneen Nordean omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman puitteissa. Osakekohtainen hinta oli 10,65 euroa ja kokonaishankintahinta noin 345 miljoonaa euroa.
Kolumnissa puhutaan pappaosakkeista. Onko Nordea muuttumassa takaisin pappaosakkeeksi? Vakaaksi oletettu osinko ja kohtuulliset tulevaisuudennäkymät ilman maailmanvalloitusideaa.
Määritelmäkysymys. En ole nähnyt tässä syklissä Nordeaa ainakaan suuren riskin osakkeena. Toisin kuin yhden edeltäjistään eli Kansallis-Osake-Pankin 1990-luvulla. Ja koronakuopassa poimin vielä papampia osakkeita kuin finanssikriisissä.
Minusta Wookiet tai mitä nämä nykyajan somehönöt nyt ovatkaan saisivat palata lentämään Millenium Falconia ja jättää aikuisten asiat lukutaitoisille. Yllä viitattu Nordean dokumentti sisälsi varsin hyvää analyysiä tautitilanteen vaikutuksista, vaikka se toki sisälsikin valitettavasti muutamia varomattomia muotoiluja, joita ei ollut turvallista jättää ymmärtämättömien käsiin.
Silti minua häiritsee julkisuudessa tyhjästä rakennettu kohu Nordean kuvitellusta rokotevastaisuudesta. Minusta tämä oli vastenmielistä luettavaa:
Ylen jutun kirjoittajaa eivät kiinnostaneet seuraavat kysymykset:
- Onko totta, että merkittävä osa väestöstä ei halua ottaa rokotteita? On.
- Onko totta, että rokotteista huolimatta tartuntoja on entistä enemmän (koska rokottamattomat sairastuvat)? On.
- Onko totta, että maaliskuuhun 2020 verrattuna kymmenkertaistuneet tartunnat ovat jonkinlainen riski taloudelle? On.
Nordean analyysissä oli siis jokseenkin kaikki pääkohdat täysin oikein. Ja nyt sitten tilastomatematiikan alkeitakaan osaamaton julkinen media ristiinnaulitsee Nordean, joka julkesi sanoa ääneen, että rokottamattomien käytännössä systemaattinen sairastuminen on yhä taloudelle riski, kuten se todellisuudessa onkin. Tiedotteessa olisi toki ollut sanoa ihan selkokielelläkin, että Nordea ei halua syyllistää ketään, mutta tilastojen valossa rokottamattomien sairastumisriski on noussut jo niin suureksi, että sitä on aiheellista pitää riskinä taloudelle. Mutta jos tekstistä löysi rokote- ja tiedevastaisuutta, se piti kyllä keksiä aika pitkälle ihan itse.
Itseäni jäi kovasti aikanaan kaivelemaan tuo KL:n mielestäni ääliöuutinen. (luxan linkki)
Tuollainen katastrofiuutisointi? -No laskua on toki tullut yleisen markkinahäröilyn vuoksi kauttalinjan. Silti vähääkään ei ole tapahtunut em. uutisen syistä johtuvana.
Ikään kuin Mr. Market ei olisi kuluneiden viime vuosien aikana tehnyt analyysiä europankkien tilasta. Kaikki informaatio on ollut hinnoissa.
On tämä hassua, kun vähän yli odotusten tuleva tulos tuo kurssia tyyliin kerran kerrasta alas. Tämä on yleensä ollut karhujen vallankumouksen kokoontumiskäskyjä. Tosin jos yhtiöt jatkavat tulosparannuksiaan, ei pitäisi olla mithään hättää.
Joka tapauksessa elämä kallis, Nordea pikasilmyksellä edelleen halpa, vaikka on noussut jo niin perheellisesti.
Miulla, äiskällä ja tyttärelläni on kaikilla Nordeaa, joten tämä on vahva sijoitussuositus kiskoa lappu taivaisiin, jotta pääsemme myymään mahdollisimman kalliilla.
Ei ole vähään aikaan ollut lukuoikeuksia Kauppalehteen, niin ei voi itse tarkistaa kollegan väitettä. Onko Nordean konsernijohtaja Frank tosiaankin julkisesti kertonut, että 15 pisteen koronnosto toisi 300 M€ lisää tulosta.
Kuulostaa hurjalta, kun pisteellä tarkoitetaan pankkislangissa korkopistettä, joka on yhden prosentin sadasosa. Siis jos 0,15 %-yksikön koronnosto toisi 300 M€, toisi vuoden 2022 lopussa todennäköisempi 1,5 %-yksikön kumulatiivinen koronnosto 3 Mrd€. Jokin tässä nyt haiskahtaa.
Onko toimittajalla taas yksiköt sekaisin? Vai jääkö kertomatta toinen puoli, että rahoituksen kulut nousevat vastaavasti, paitsi tavan Juurikkien nollakorkopankkitilien osalta.
Ei ole vähään aikaan ollut lukuoikeuksia Kauppalehteen, niin ei voi itse tarkistaa kollegan väitettä. Onko Nordean konsernijohtaja Frank tosiaankin julkisesti kertonut, että 15 pisteen koronnosto toisi 300 M€ lisää tulosta.
"Korkojen nousun katsotaan satavan pankkien laariin. Nordean talousjohtaja Ian Smith sanoi torstaina Nordean sijoittajapuhelussa, että 15 peruspisteen koronnosto tarkoittaa noin 300 miljoonaa euroa lisää korkokatteeseen"
Onhan se tiedossa ollut, että jos korot nousevat, se on mannaa taivaalta pankeille. Toisaalta osakkeet siinä ottavat osumaa samalla ja sitä kautta varainhoito, joka myös tekee tulosta. Kokonaisvaikutus lienee eittämättä positiivinen.
Euroopassa koronnostoja vaan vahvasti hillitsee, etteivät muutamat valtiot sitten pysty maksamaan velkojaan, jonka jälkeen ei pian enää ole euroa. Euroalueen ulkopuolella korot varmasti nousevat.
Koronnostot tuovat tosiaan katetta, paitsi sitten kun lainanhoito ei enää onnistu asiakkailta. Jos inflaatio ja nousevat korot yhdessä syövät velallisen fyrkat ja laina menee defaulttiin, niin samaan aikaan vakuutena olevan asunnon arvokin on luultavasti pudonnut. Huono yhtälö voitoille.
Sijoittajana ylläkuvatun syöksykierteen osaa ehkä välttää. Se ei ala kuukaudessa tai kahdessa, eikä olla nyt lähelläkään sitä. Mutta hyvä pitää korvan takana myös tämä puoli nousevista koroista.
Kauppahinnaksi on sovittu noin 270 miljoonaa euroa, josta on vähennetty Topdanmarkille ennen kaupan toteutumista maksettava osinko. Kauppahinta vastaa arviolta P/E-lukua 13 eli on noin 13 kertaa Topdanmark Livsforsikringin tilikauden 2022 ennustettu voitto. Hintaa oikaistaan kaupan toteutumiseen saakka kertyvällä voitolla. Kauppaan odotetaan kuluvan enintään 2 korkopistettä ydinpääomasta (CET1), ja kauppa parantaa lievästi Nordea-konsernin osakekohtaista tulosta ja oman pääoman tuottoa.
Kauppahinnaksi on sovittu noin 270 miljoonaa euroa, josta on vähennetty Topdanmarkille ennen kaupan toteutumista maksettava osinko. Kauppahinta vastaa arviolta P/E-lukua 13 eli on noin 13 kertaa Topdanmark Livsforsikringin tilikauden 2022 ennustettu voitto. Hintaa oikaistaan kaupan toteutumiseen saakka kertyvällä voitolla. Kauppaan odotetaan kuluvan enintään 2 korkopistettä ydinpääomasta (CET1), ja kauppa parantaa lievästi Nordea-konsernin osakekohtaista tulosta ja oman pääoman tuottoa.
Hinta kuulostaa edulliselta ostajalle, joten tässä on varmaankin jotain mitä en itse ymmärrä. Sampo ei tarvitse lisää käteistä, joten se ei ainakaan ole syy.
Kauppahinnaksi on sovittu noin 270 miljoonaa euroa, josta on vähennetty Topdanmarkille ennen kaupan toteutumista maksettava osinko. Kauppahinta vastaa arviolta P/E-lukua 13 eli on noin 13 kertaa Topdanmark Livsforsikringin tilikauden 2022 ennustettu voitto. Hintaa oikaistaan kaupan toteutumiseen saakka kertyvällä voitolla. Kauppaan odotetaan kuluvan enintään 2 korkopistettä ydinpääomasta (CET1), ja kauppa parantaa lievästi Nordea-konsernin osakekohtaista tulosta ja oman pääoman tuottoa.
Hinta kuulostaa edulliselta ostajalle, joten tässä on varmaankin jotain mitä en itse ymmärrä. Sampo ei tarvitse lisää käteistä, joten se ei ainakaan ole syy.
Haetaan Ifin ja Topin fuusioitumista ja Sammosta muokataan entistä enemmän vahinkovakuutusyhtiötä. En nyt silti tiedä, onko P/E 13 myyminen nyt niin hyvä idea. Nämä investointipankkiirien kannustamat "muokatkaa konsernistayhden toimialan kioski hinnalla millä hyvä ja markkina-arvonne nousee" eivät ole miulle useinkaan maistuneet.
Näin on ja kuuluu toimialan riskeihin. Lukujen valossa nousua vuodesta 2018 ja juna kulkee. Riskejä poistettu, digitalisaatioon panostetaan, markkinoita selkeytetty. Harva piensijoittajista uskoi pankkeihin ja varsinkaan Nordeaan maineuutisten ja alenevien korkojen aikaan. Muistelen kun mm. pienyhtiöihin keskittyvä Sotkamolaisvetoinen Inderes ennusti koko toimialan rappiota ja Nordean jatkuvaa alamäkeä. No, maailma tarvitsee esikuvia ja uskottavia instituutioita, siksi Nordea.
Nordean tuloksesta ei löydy heikkoa kohtaa sanoi Antti Saari. Siis ossuuspankin Antti Saari, eikä Norpan oma poika.
Olen vähän samaa mieltä. Jos mie en olisi vaihtanut suurinta osaa Nordeoistani Citykaniin päittäin, olisi muuten käppyrät kuin nuorella miehellä.
Ikävää tässä on, että mie odottelin Nordealta negatiivisia luottotappioita, ja niitähän sieltä nyt sitten tuleekin. Oman pääoman tuottotavoite vuodelle 2025 13 prosenttia saavutettiin Q2/2022. Puoleen vuoteen tulosta 0,49 euroa, very nice. Omaa pääomaa jäljellä 8,18 euroa.
Ainoa mikä pitää Nordean hintaa alle kympin on pelko italialaispankkien pääomituspakosta. Tässä on toki aiheellistakin pelkoa, joskin luultavasi ylimitoitettua.
En mie pysty tätä ostamaan kalliimmalla kuin olen myynyt, mutta viimeisistä norpistani pidän hyvin tiukasti kiinni.
Noilla määrillä voisi olettaa tukevan kurssiakin jonkun verran jos rahat saa pistää omiin eivätkä mene Italiaan.
Määrä on tosiaan poikkeuksellisen suuri. Jo tehtyjen omien ostojen merkityskin näkyy selkeästi kun osakkeiden määrä on vuodessa alentunut 4050 miljoonasta 3753 miljoonaan (raportointijakson lopussa).
En silti lähde arvailemaan kurssista yhtään mitään, koska sillä on vapaus elää omaa elämäänsä. Uskon enemmän omien ostojen positiiviseen vaikutukseen EPSiin ja oman pääoman tuottoon.
Hieno tulos. Saa nähdä vielä, että markkinat "yllättyvät" Q3 korkokatteesta. Meikäläisenkin asuntolaina sopivasti uusi korkojaksonsa juuri, kun 12 kk euribor piikkasi kesäkuussa. Yksi prosenttihan ei lukuna tunnu suurelta, mutta käytännössä se kolminkertaistaa korkotuotot tyypillisestä asuntolainasta, jonka marginaali on puolisen prosenttia. Jotenkin tuntuu, että tätä ei ihan ole markkinoilla vielä hiffattu, vai mikä selittää sen, että Nordea ja monet muut pankkiosakkeet ovat laskeneet YTD sen mitä indeksi, tai jopa enemmän.
Hieno tulos. Saa nähdä vielä, että markkinat "yllättyvät" Q3 korkokatteesta. Meikäläisenkin asuntolaina sopivasti uusi korkojaksonsa juuri, kun 12 kk euribor piikkasi kesäkuussa. Yksi prosenttihan ei lukuna tunnu suurelta, mutta käytännössä se kolminkertaistaa korkotuotot tyypillisestä asuntolainasta, jonka marginaali on puolisen prosenttia. Jotenkin tuntuu, että tätä ei ihan ole markkinoilla vielä hiffattu, vai mikä selittää sen, että Nordea ja monet muut pankkiosakkeet ovat laskeneet YTD sen mitä indeksi, tai jopa enemmän.
Nyt täytyy heti auliisti myöntää etten välttämättä tiedä mistä puhun.
Mutta ei kai euribor sada suoraan Nordean kassaan? Olen ymmärtänyt, että marginaali on pankin osuus, viitekorko ei niinkään(?). Eikös Nordea itsekin joudu viitekorkoa maksamaan? 🤔
Samaa pankkien aliarvostusta ihmetellyt. 0-korkojen aika antoi pankeille helpot olosuhteet korkomarginaalien paisuttamiselle kun tämä ei näkynyt asiakkaalle. Kun erilaiset palkkiotuotot olivat aiemmin tulosajuri, nyt alkaa antolainaus -kivijalka generoimaan tulosvirtaa.
Hieno tulos. Saa nähdä vielä, että markkinat "yllättyvät" Q3 korkokatteesta. Meikäläisenkin asuntolaina sopivasti uusi korkojaksonsa juuri, kun 12 kk euribor piikkasi kesäkuussa. Yksi prosenttihan ei lukuna tunnu suurelta, mutta käytännössä se kolminkertaistaa korkotuotot tyypillisestä asuntolainasta, jonka marginaali on puolisen prosenttia. Jotenkin tuntuu, että tätä ei ihan ole markkinoilla vielä hiffattu, vai mikä selittää sen, että Nordea ja monet muut pankkiosakkeet ovat laskeneet YTD sen mitä indeksi, tai jopa enemmän.
Nyt täytyy heti auliisti myöntää etten välttämättä tiedä mistä puhun.
Mutta ei kai euribor sada suoraan Nordean kassaan? Olen ymmärtänyt, että marginaali on pankin osuus, viitekorko ei niinkään(?). Eikös Nordea itsekin joudu viitekorkoa maksamaan? 🤔
Pankki ei maksa viitekorkoa, mutta periaatteessa pankin pitäisi maksaa korkoa tallettajilleen, joiden rahoja se lainaa eteenpäin. Tallettajat ovat kuitenkin saaneet miinus- tai nollakorkoa jo vuosia, eikä talletuskorot taida nollasta nousta vielä pitkiin aikoihin. Sittenhän pankkibisnekseen liittyy se mukava puoli, ettei kaikkea antolainausta tarvitse kerätä talletuksina, vaan ainoastaan pieni murto-osa siitä, sen minkä pääomavaatimukset edellyttävät. Loput pankilla on keskuspankin lupa taikoa tyhjästä nappia painamalla, kun asiakas nostaa lainan. Ja koko summasta pankki saa periä lainasopimuksen mukaista korkoa, joka on yleensä Euribor-korko. Tähän Brecht varmaan viittasi, kun kuuluisasti lausui, ettei pankin ryöstäminen ole mikään rikos pankin perustamiseen verrattuna. Pankki siis perii korkoa sellaisestakin rahasta, jota sillä ei ollut ja jota kukaan ei ole pankkiin tallettanut. Näin minä olen asian ymmärtänyt. Kääntöpuolena pankki sitten ottaa riskin siitä, maksaako velallinen lainaansa takaisin, sillä jos ei maksaisi, pankin pitäisi se maksaa omista pääomistaan, elleivät velallisen vakuudetkaan riitä.
