Nordea

Eikös Nalle välttänyt melkoisen merkittävän perintöveron lapsiltaan tuolla "näpäytyksellään"? 

Vältti, olettaen että kuollessaan on nykyisen kaltainen lainsäädäntö.

Nallella kuitenkin luulisi olevan odotettavissa olevaa elinikää vielä joitakin kymmeniä vuosia.

Ruotsi ei peri perintö- ja lahjaveroa.

http://www.aurator.com/?id=12&news=21

Riittänee siis odottaa, että Suomeen verovelvollisuus loppuu (3 vuotta ja anominen muistaakseni).

Hyväkuntoisella Nallella tosiaan vielä oletettuja vuosia riittää, eikä kukaan tiedä mikä lainsäädäntö on Suomessa tai Ruotsissa edes muutaman kuukauden sisällä. Oikeisto lobbaa perintöveroa vastaan Stubb & Wahlroos kärkinään ja Ruotsiin muutto oli Nallelta pelkkä taktinen ja ajoitettu liike. 

Ruotsissa puolestaan saattaa käydä niin, että syyskuussa porvarihallitus saa kenkää ja perintövero palautetaan.

Itsellä kova luotto Nalleen ja tästä lähtien peesailen kaveria surutta. Nordeaa kun olisi ostanu Sammon kanssa samaan aikaan olisi vaurastunut. Aktian kanssa luulen käyvän samoin, joten heti kun luin Sammon ostoksista 8,5e kurssiin niin kävin poistamassa päälle ysin kurssilla ison kasan sen kummempia analysoimatta. Nallella varmaan hyvä käsitys pankkien "oikeista" arvoista.

Oma Nordea ostos ennen osaria ei mennyt ihan nappiin. Muutenkin pankki painotusta vähän liikaa atm, joten Aktia tai Nordea saa lähteä. En tiedä vielä kumpi.

Tällä hetkellä pohjoismaiden parhaiten hinnoiteltu osake pankkisektorilta, loistavaa tulosta ja hyvää osinkotuottoa. Ostin eilen @10.30 joka paljastui virheeksi, olin ostonapilla jo heti 10:00 ja en uskonut että markkina ottaisi osarin noin kun vielä rikkoi useiden anaalien ennusteet.

Nordea on kyllä hyvä pankki, mutta minua huolestuttaa, sen päämarkkinoiden eli Suomen ja Ruotsin asuntolainamarkkinoiden sakkaaminen. Ei asuntolainoista välttämättä paljon luottotappioita tule, mutta lisää tuottoja on paha takoa jos raha ei mene kaupaksi. 
 

Nordeasta löytyi mielenkiintoinen paperi http://studenttheses.cbs.dk/bitstream/handle/10417/1151/niklavs_peterso…

Siinä aika perus valuaatiomenetelmiä, jos haluaa sellaisiin tutustua, ei siis kaikki mitään Nordea tai pankki spesifejä juttuja. Jokunen gradu, väikkäri ja muu tieteellinen läpyskä on tullut plärättyä läpi, niin tämä huvitti:

"The most likely and what the stock price should be is EUR 8.22, according to our estimations and calculations. The actual stock price was EUR 7.55 on 14 April 2010, we therefore recommend potential investors to buy the Nordea stock, as we see the stock price on the stock exchange as being traded at a too low price."

Nimittäin en ole tälläisiä suosituksia ennen nähnytkään (tieteellisissä papereissa). En tarkoita, että johtopäätökset olisivat millään tavalla vääriä (tulosorientoituneesti hyvinkin oikein).

Tuossa on siis otettu kunnolla kantaa. Tulevia analyytikkoja harjoittelemassa suositusten antamista? Analyyseissä harvemmin näkee lähdeviitteitä ;-)

Silmäilin tuon läpi ja minua ihmetytti, miksi Latvia oli valittu merkittäväksi analyysikohteeksi. Sen merkitys Nordealle on niin pieni Pohjoismaiden rinnalla... Kyllä, Latvian kehityksellä on tietysti merkitystä Nordea Latvian osalta, ja luottotapiiot Latviassa olisivat voineet kasvaa X% jne., mutta Suomen & Ruotsin kehityksellä on paljon isompi merkitys koko pankille.

http://www.talouselama.fi/uutiset/ruplan+heikkeneminen+paisuttaa+nordea…

Miksi Nordea syöksyy? Hölmö ei sisäistä.

Nordean tuloksesta muutama prosentti tulee Venäjältä, siitä voi arvioida "uutisen" merkittävyyttä yhtiön kokonaistulokseen :D

Olisikohan Nordean toiminnasta 2% Venäjällä, mikäli muistan oikein. Toki tuo kannattavuus paranee ruplan syöksyn myötä, jos vain raha saadaan lainoista takaisin. Kyseessä lienee huoli Suomen markkinoista Venäjän syöksyn myötä? Aika tiukasti tuo kurssi meinaan reagoi.

Ilmeisesti pelätään Venäjän kanssa toimivien yritysten tulevaisuutta, jotka ovat puolestaan Nordean tulonlähteenä lainojen kautta.

Kymppi puhki. Latea laulattaa :)

QE:n pitäisi olla pankeille suoraan tulosta.

Nordealta vahva osari: http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/nordea+ylitti+ennusteet+kirkkaast…

Miksiköhän kurssi silti n. 2% laskussa? Olisikohan paikka lisätä vähän Nordeaa?

Nordeaa saa jostain syystä kesä-heinäkuun tietämillä aina alennuksella. Jos sama toistuu, niin ostan takaisin tänäkin vuonna

Oksaharju kommentoi Nordeaa täällä: http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/oksaharju+piensijoittajan+kannattaa+pitaa+nordeasta+kiinni/a1060807#.VUCMFSzEc74.twitter

"Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju arvelee laskun johtuvan pankin korkomarginaalin notkahtamisesta viidellä pisteellä 1,03 prosenttiin."

Nordeaan pieni lisäys omaan salkkuun, nyt salkun suurin.

Akin sunnuntaikolumnissa aiheena Nordea. Lue kolumni täältä.

 

Nordealta taas hyvä tulos. Liikevoittoa kertyi huhti-kesäkuussa 1,24 miljardia euroa, kun viime vuoden vastaavalla jaksolla liikevoittoa kertyi 935 miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos vahvistui 0,24 euroon viime vuoden 0,17 eurosta. Luottotappiotkin pienivät hieman. Eli näillä tiedoilla tämä sankari ainakin pysyy vielä vahvasti Nallen kyydissä (tämänkin paperin osalta).

Oksaharjulta melkoinen ylistyspuhe Nordeasta. http://www.nordnetblogi.fi/nordeasta-alkavan-tuloskauden-tarppi/14/10/2015/

Halvaltahan tuo vaikuttaa, oma positio jo prosentteina salkusta suhteettoman iso.

Nordea ykkösenä myös tuoreella Balancen listalla, ihme on jos hinta on tällä tasolla vielä keväällä kun aletaan taas osinkoprosentteja tuijottelemaan.
 

Ei voi ymmärtää noita osinkotuottoihin perustuvia analyyseja. Esimerkiksi keksitään yritys jonka tulos on laskenut breakeveniksi, mutta on historiallisesti maksanut 10% osinkoja joka vuosi. Annetaan markkina-arvoksi 100me ja sanotaan, että kassaa löytyy 50me. Yritys päättää jatkaa 10% osingonmaksua ja näinollen vaikuttaa pörssin parhaimmalta sijoitukselta, kun sekä historiallisesti ja jatkossa maksetaan 10% osinkoja! Paitsi että ollaan poikki viiden vuoden päästä. Korkea osinkotuotto verrattuna pörssin keskiarvoon on imo turhin perustelu sijoitukselle.

Ja en siis väitä, että Nordea olisi huono sijoitus.

Jeans kirjoitti:

Ei voi ymmärtää noita osinkotuottoihin perustuvia analyyseja. Esimerkiksi keksitään yritys jonka tulos on laskenut breakeveniksi, mutta on historiallisesti maksanut 10% osinkoja joka vuosi. Annetaan markkina-arvoksi 100me ja sanotaan, että kassaa löytyy 50me. Yritys päättää jatkaa 10% osingonmaksua ja näinollen vaikuttaa pörssin parhaimmalta sijoitukselta, kun sekä historiallisesti ja jatkossa maksetaan 10% osinkoja! Paitsi että ollaan poikki viiden vuoden päästä. Korkea osinkotuotto verrattuna pörssin keskiarvoon on imo turhin perustelu sijoitukselle.

Ja en siis väitä, että Nordea olisi huono sijoitus.

Sijoittajalle on ihan okei, et voittoa tekevä firma maksaa isoja osinkoja jos ei oo ole kannattavampia vaihtoehtoisia sijoituskohteita. Osakkeiden takaisinosto toki olis myös ihan jees.

Eipä tuo toteutuneen osinkotuoton tuijottaminen eroa minusta juurikaan jonkun yksittäisen vuoden P/E -luvun käyttämisestä sijoituskriteerinä. Yrityksen arvo koostuu lopulta sen tulevien vuosien nykyhetkeen diskontatuista kassavirroista (plus nettokassa), ja yksittäisen vuoden tulos tai yksittäisen vuoden osingot ovat viime kädessä molemmat proxyjä joilla osa sijoittajista yrittää noita kassavirtoja arvioida. Osinkotuoton käyttäminen proxynä on kaikkein järkevintä silloin, kun yrityksen johto on hyvin perillä yrityksen pitkän aikavälin tulospotentiaalista, yrityksen tase on suhteellisen vahva ja yrityksen johto tekee osinkoehdotuksia yhtiökokoukselle nimenomaan tuon pitkän aikavälin tuottopotentiaalin tai "normaalituloksen" perusteella. P/E -luvun käyttäminen on taas järkevintä silloin, kun yrityksen liiketoiminta on suhteellisen stabiilia, ei-syklistä ja tasaisesti (maltilisesti) kasvavaa. Lopulta kuitenkin molemmat mittarit ovat yrityksen oikean arvon määrittämiseen melko huonoja. Osinkotuoton ongelman Jeans summasikin jo ihan hyvin. P/E-luvun hiukan vastaava ongelma näkyy kaikkein selkeimmin esimerkiksi syklisten osakkeiden kohdalla.

P/E -luvusta saa tietysti mittarina huomattavasti järkevämmän, jos laskee yritykselle jonkinlaisen "normaalituloksen" keskimääräisessä suhdanne- ja markkinatilanteessa, ja jakaa yrityksen hinnan tällä. Näitä tulee omissakin sijoitusanalyyseissä jonkin verran tuijotettua siinä vaiheessa, kun yritykseen ei ole vielä kovin tarkasti tutustunut ja yrittää alustavasti kartoittaa yrityksen arvostustasoa.

khufu kirjoitti:

Eipä tuo toteutuneen osinkotuoton tuijottaminen eroa minusta juurikaan jonkun yksittäisen vuoden P/E -luvun käyttämisestä sijoituskriteerinä. 

Juu, enhän sitä väittänytkään. 

khufu kirjoitti:

Osinkotuoton käyttäminen proxynä on kaikkein järkevintä silloin, kun yrityksen johto on hyvin perillä yrityksen pitkän aikavälin tulospotentiaalista, yrityksen tase on suhteellisen vahva ja yrityksen johto tekee osinkoehdotuksia yhtiökokoukselle nimenomaan tuon pitkän aikavälin tuottopotentiaalin tai "normaalituloksen" perusteella. P/E -luvun käyttäminen on taas järkevintä silloin, kun yrityksen liiketoiminta on suhteellisen stabiilia, ei-syklistä ja tasaisesti (maltilisesti) kasvavaa. 

En keksi milloin osinkotuottoa olisi järkevämpi käyttää kuin P/E lukua, voitko antaa esimerkin?

Osinkotuottohan on loppujen lopuksi vaan muoto nostaa omaa rahaa omasta yrityksestä. Jos mulla on oma firma niin eihän sen arvo muutu riippuen siitä paljonko päätän nostaa sieltä rahaa ulos per vuosi. Vähän yksinkertaistettua ja onhan osingonmaksu aina positiivista. Esim Saga Furs tyylisen yrityksen omistaja voi olla huolissaan miten osingonmaksu hoituu tulevaisuudessa.

Siitä olen samaa mieltä, että pelkkä P/E tuijoittelu ei riitä hyvään analyysiin.

Lainaus Oksaharjun artikkelista:

"Tällä hetkellä Helsingin pörssissä keskimääräinen osinkotuotto on noin 4 prosenttia. Viime vuonna Nordea jakoi osaketta kohden osinkoa 0,62 euroa. Tämän päivän kurssitasoonsa (10,15 euroa) nähden Nordea tuottaa viimeisimmällä toteutuneella osingollaan 6,1 prosenttia. Se on suhteellisesti reilut 50 prosenttia markkinoiden tämän hetken keskiosinkotuottoa korkeampi tuottotaso."

Mitä väliä? Muut yritykset löysivät hyviä investointikohteita jolloin jäi vähemmän rahaa ulosjaettavaksi.

Jeans]Mitä väliä? Muut yritykset löysivät hyviä investointikohteita jolloin jäi vähemmän rahaa ulosjaettavaksi.[/quote kirjoitti:

Teoriassa toki näin, mutta esim. suomalaisten teknologiateollisuudessa toimivien yritysten investoinnit ovat tänä vuonna 2 miljardia euroa pienemmät mitä ne olivat vuonna 2008. Heikkoa osingonmaksuhalua tai -kykyä voidaan myös selittää ihan sillä että mitään jaettavaa ei kerta kaikkiaan ole. Voi siis olla ihan hyvä merkki että firmalla on jaettavaa myös omistajilleen. Kuka perustaisi firman jos sieltä ei saisi ikinä otettua mitään rahaa ulos?

Teoriassa on aina mahdollista sijoittaa firmoihin jotka laittavat tuotot poikimaan eikä verottaja pääse vetämään välistä ja korkoa korolle efekti alkaa potkimaan ihan huolella muutaman vuoden holdaamisella. Käytännössä, ei ehkä niin helppoa.

Kari kirjoitti:

Teoriassa toki näin, mutta esim. suomalaisten teknologiateollisuudessa toimivien yritysten investoinnit ovat tänä vuonna 2 miljardia euroa pienemmät mitä ne olivat vuonna 2008. Heikkoa osingonmaksuhalua tai -kykyä voidaan myös selittää ihan sillä että mitään jaettavaa ei kerta kaikkiaan ole. Voi siis olla ihan hyvä merkki että firmalla on jaettavaa myös omistajilleen. Kuka perustaisi firman jos sieltä ei saisi ikinä otettua mitään rahaa ulos?

Teoriassa on aina mahdollista sijoittaa firmoihin jotka laittavat tuotot poikimaan eikä verottaja pääse vetämään välistä ja korkoa korolle efekti alkaa potkimaan ihan huolella muutaman vuoden holdaamisella. Käytännössä, ei ehkä niin helppoa.

Tai ostanut omia osakkeitaan tai säästänyt rahat jne, ei ollut pointti.

Väität siis, että yritykset tekivät vaan niin paljon huonompaa tulosta, että ei enää jäänyt rahaa jäljelle 4% osingonmaksun jälkeen? En usko. Jos yritys tekee <4% tuottoa ilman, että kasvaa (investoi) -> markkina-arvo romahtaa -> prosentuaalinen tuotto nousee.