Nykyään ilmeisesti pääomamyönteisyyteen halutaan käytännön nollaverotus, ja toki globalisaatio ilman globaalia liittovaltiota vie siihen suuntaan.
Pääomamyönteisyyteen jotkut hurut vaativat käytännön nollaverotusta. Jotain täytyy verottaa, ja pääoman tuotot sopivat esimerkiksi kohteeksi seminäppärästi. Joskin Lafferin käyrää pitää varoa, ettei tapeta lypsäviä lehmiä.
JR kirjoitti:
Jos asian saisi jotenkin hoidettua ilman negatiivisiä insentiivejä, niin olisin esim erittäin vahvasti progressiivisen perintöveron kannalla.
Meillä on jo progressiivinen perintöverotus ja sitä kannatankin sekä verokertymä-, että varallisuuden tasaus mielessä. Nykytaso https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perint%C3%B6verol… tuntuisi sellaiselta kestävähköltä tasolta, jossa perintöverojärjestelyihin eivät lisäarvon luojat tuhlaa tolkuttomasti energiaa, eivätkä ihmiset suuremmassa määrin karkaile perintöverottomiin maihin.
Vielä enemmän kuin Suomen, kannatan Ruotsin perintöveroa. Sinne on Suomesta aivan liian helppo muuttaa ja siellä perintöveroa ei tällä hetkellä ole.
Lähtokohta verotukselle on, että sen pitäisi sekä tuottaa verotuloja että häiritä mahdollisimman vähän ihmisten toimintaa. Tällaista verojärjestelmää ei ole tosin ainakaan missään hyvinvointivaltiossa, koska poliitikot vaikuttavat vain niihin veroihin, joihin pystyvät. Juuri kukaan äänestäjä taas ei kannata itseensä kohdistuvien verojen nostamista. Ei edes niin no-brainereiden kuin haittaverot usein ovat.
Jos omaisuusvero tulee, ohjaa se varallisuutta juuri päinvastoin mitä kyseisen veron kannattajat oletettavasti haluavat. Varallisuus ohjautuu yhä pienemmän ihmisyksilö joukon haltuun.
Olinko neutraali, puinko kaikki beigeen? Tytöillä ja pojilla ei ole eroa? No huono huumori sikseen. Omaisuusverosta seuraa se että
"Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy." Ihmeellistä kyllä. Ja tämä todistaa laskelma tuolla ylempänä. Vero menee vaikka tekisi jo tappiota. Eli ongelmissa olevan varallisuuden omistaja meneettäisi omaisuutensa sellaiselle joilla jo on sitä. Kateus vie tuhkatkin pesästä.
Vasemmiston toiminta pelaa heidän tunteiden ohjaamana kuvitteellisen vastustajan eduksi.
Voihan tietysti tehdä verotuksessa poikkeuksen, mutta siitä seuraa taas poikkeuksen poikkeus ja siitä seuraa hallintokoneiston itseään ylläpitävä voima.
Olisko sulla jotain fiksua kritiikkiä vasemmistoliiton ehdottamaan 0,5% omaisuusveroon yli miljoonan euron asunnon ulkopuolisille omaisuuksille? Mun mielestä nopealla pohdinnalla kuulostaa täysin tolkulliselta verolta, ja en odottais vasemmistolta rikkaisiin kohdistuvaa veroa, joka lisää aidosti verokertymää...
Siis mun ekat ajatukset on, että ainoa käytös mitä vois muuttaa, ois muuttaminen veroa karkuun, ja 0,5% ei pitäis riittää siihen missään rationaalisessa tapauksessa. Ja yleisesti ottaen veroissa ei voi olla juuri muita haittoja, kuin että ne joko laskevat verokertymää, tai muuttavat ihmisten toimintaa muista näkökulmista irrationaaliseksi.
Tuo on määränä sinällään ihan tolkullinen jos eletään maailmassa missä kaikilla omaisuudet ovat seteleinä pöydällä, numeroina käyttötilillä tai osakkeina nordnetissa julkisista firmoista, näistä on ihan helpohko maksella. Sitten tullaankin näihin reaalimaailman sovelluksiin; Ei ole mitenkään tavaton tapaus että monien yrittäjän ns. muutaman miljoonan varallisuus on todellisuudessa pari sorvia ja pienet tuotantotilat tai jokunen täysperävaunurekka-yhdistelmä + pari työntekijää. Verottaja kun katsoo listaamattoman yrityksen verotusarvon tasearvon pohjalta (varat - velat). Voi olla pahimmillaan todella ikävä yrittäjän vastaanottaa vuositasolla 5k - 10k edestä lisää henk. koht. maksettavia laskuja jos tämä edellä mainittu yritys tuottaa vielä nolla-tulosta tai tappiota. Mistä rahat veroihin?
Täähän tulee usein esiin myös perintöveron kritiikkinä, ja mulla on siellä tietty kanta, joka ihan pätee tähänkin. Mun mielestä näitä vanhoja perheyrityksiä jotka tekee "nollatulosta tai pientä tappiota" kannattais pistää paljon herkemmin lihoiks, ja niiden omistajienkin elämänlaatu todennäkösesti paranis :)
Täähän tulee usein esiin myös perintöveron kritiikkinä, ja mulla on siellä tietty kanta, joka ihan pätee tähänkin. Mun mielestä näitä vanhoja perheyrityksiä jotka tekee "nollatulosta tai pientä tappiota" kannattais pistää paljon herkemmin lihoiks, ja niiden omistajienkin elämänlaatu todennäkösesti paranis :)
On tuo toki ihan perusteltu kanta. Mutta saman aikaisesti kun vasemmisto tuon veron kautta tahattomasti (ehkäpä) insentivoi "mom & pap shoppeja" tehostamaan performanssiaan, se kuitenkin monin tavoin heittää sitten kapuloita rattaisiin kun lähtökohtaisesti mikä tahansa tehostamistoimenpide on punainen vaate AY:lle. Ja toinen oleellinen pohdinta on että meneekö tämä nollatulosta jauhavilta pk-firmojen omistajilta kerätty veroraha sitten vielä tehottamampaan käyttöön kun se allakoituu julkisen puolen rattaisiin ja puuhaprojekteihin.
Miksi veroja pitäisi kerätä enemmän eikä vähemmän?
Jotta julkisen sektorin vaje saatettaisiin katettua. Jollain täytyy nimittäin koulut, sairaalat, armeija ja sen semmoiset rahoittaa.
Tosin täällä luultavasti juuri kukaan ei ole vaatimassa mahdollisimman paljon veroja, vaan pohdiskelevat hyvinvointivaltion rahoitusongelmia. Luultavasti selvä enemmistö ennemmin leikkaisi julkista sektroria (incl. me.) kuin nostaisi veroja. Jos julkista sektoria ei leikata, on veroja jossain vaiheessa joka tapauksessa nostettava.
Mutta negatiivista verohyötyä tuottavien verojen säätäminen on joka tapauksesa tyhmää. Silti monet sellaisia kannattavat, jos ne vain kuulostavat riittävän söpöiltä ja pörröisiltä.
Mahtaako julkisen sektorin laikkauskaan yksin auttaa. Suomen valtio/hallitus löytää aina uusia mustia ukkoja jonne kipataan, ei satoja miljoonia, vaan miljardeja veronmaksajien rahaa. Suomen velkaantuminen pitää huolen että myös verotus pysyy korkeana.
Jaahas, toiselle Ilta-Puluista antamani haastattelu "Mihin kannattaisi sijoittaa, kun pörssissä rytisee? Kolme sijoittajaa kertoo, mihin he ovat panneet rahansa poikimaan". Tykkään muuten itsestäni käytettynä paljon enemmän termistä "sijoittaja" kuin esimerkiksi "sijoitusguru". Merja ja Ilkka toki saavat puolestani halutessaan olla guruja.
"Pääsalkkuni on tältä vuodelta 5,2 prosenttia plussalla, kun vertailu-indeksi on 16,2 prosenttia miinuksella"
Tieto on ainakin pari viikkoa vanha. Lämpenin tarkastamaan päivän tilanteen. Salkku ytd +7,66, OMXHGI -15,36%. Edelleen on ero leventynyt💪🏼.
"Pyrin sijoittamaan kohteisiin, joita ymmärrän. Toimin enimmäkseen Suomen ja Ruotsin markkinoilla, koska minusta kotikenttäedulla on merkitystä"
Tuttua huttua.
"SIJOITUSASTEENSA Pyysing aikoo nostaa nykyisestä noin 80 prosentista jopa 120 prosenttiin, jos kurssit valuvat yhä.
– Nähtävissä on jo niin paljon mustia joutsenia, että kaikki pelkäävät niitä. Markkina voi kääntyä nousuun rivakastikin, hän ennakoi.
Tuon suuruinen velaksi sijoittaminen ei Pyysingistä ole riski eikä mikään. Hän muistuttaa, että useimmilla kotitalouksilla on suhteessa paljon enemmän velkaa.
– Yksittäisessä asunnossa on ilman muuta enemmän riskiä kuin osakemarkkinoissa, hän toteaa.
Kiinteistöjä Pyysing ei suoraan omista – ei edes asuntoaan."
Tässäkään ei vanhoille seuraajille mitään uutta. Mutta sain ehkä muotoiltua - tai Outi Kokko sai - perusstrategiani ymmärrettävään muotoon. Tosin kutsui miuta "sijoitusbloggaajaksi", joka on halventava nimitys. Näinhän asia on, jos itse koen sen sellaiseksi, olen feministeiltä oppinut. Saatana, jos se julkaistaan joka sunnuntai, se on kolumni. Blogia julkaistaan silloin kun julkaistaan. Wikipediassa miut on tosin listattu suomalaiseksi kolumnistiksi. Joskin wikipediamääritelmä kolumnistille on "sanoma- tai aikakausilehdessä julkaistava"😎. (Ehkä nyt kuitenkin alleviivaan, että asia ei ole miulle suurimerkityksinen)
"Kiinteistöjä Pyysing ei suoraan omista – ei edes asuntoaan."
Haluaisitko avata lisää ajatteluasi asuntosijoittamisesta? Tai oletko kirjoittanut tästä kolumnia tmv? Jos olen oikein ymmärtänyt, niin omistat osakkeita ja velkakirjoja ym. jättäen pois mm. kiinteän omaisuuden (asunnot, kiinteistöt, metsät, pellot, arvometallit ymv.), valuutat ja bitcoinit. Lähinnä kiinnostaa, näetkö asuntosijoittamisen kauttaaltaan esimerkiksi liian huonona sijoituksena (tuotto/riski) asunnosta riippumatta tmv., vai ovatko syyt lähinnä henkilökohtaiset?
"Kiinteistöjä Pyysing ei suoraan omista – ei edes asuntoaan."
Haluaisitko avata lisää ajatteluasi asuntosijoittamisesta? Tai oletko kirjoittanut tästä kolumnia tmv? Jos olen oikein ymmärtänyt, niin omistat osakkeita ja velkakirjoja ym. jättäen pois mm. kiinteän omaisuuden (asunnot, kiinteistöt, metsät, pellot, arvometallit ymv.), valuutat ja bitcoinit. Lähinnä kiinnostaa, näetkö asuntosijoittamisen kauttaaltaan esimerkiksi liian huonona sijoituksena (tuotto/riski) asunnosta riippumatta tmv., vai ovatko syyt lähinnä henkilökohtaiset?
Näen suoran asuntosijoittamisen liian työläänä. En osaa remontoida, enkä halua opetellakaan. Enkä valvoa jotain toista remontoimassa. Osuuksissa yhtiöistä eli osakkeissa miuta viehättää kohteen oma pyrkimys voiton tekemiseen, mitä muilla sijoituskohteilla ei ole.
Totta kai on olemassa hyvän tuotto/riskisuhteen asuntosijoituksia. Mutta ne sopivat miuta ahkerammille ja näppäremmille.
Muistan hyvin, kuinka grynderikaverit tulivat päälle, kun kirjoitin asuntojen hintojen voivan myös laskea ja kotiinsa sijoittavien ottavan käsittämättömiä riskejä, mitä mie en sietäisi. Tosin kaikki eivät edes olleet lukeneet juttua. https://www.sijoitustieto.fi/blogit/aki/en-tieda-sijoittamisesta-mitaan…
Jos 0,5% omaisuusvero menisi nyt, jollain järjettömyydellä läpi (johon en usko) sen korottamisesta tulisi hallitusneuvotteluihin pajatso ja ressu lyötäisiin vasemman laidan toimesta tyhjäksi joka kerta.
Kesäloma näköjään toimii, kun toinnuin lukemaan Akin kolumnin vasta maanantaina. Nordean osavuosikatsaus oli sentään kalenterissa ja sen luettuani tulin tänne kuulostelemaan fiiliksiä.
Omaisuusveron osalta kantani on ehdottomasti jyrkkä ehdottomasti ei tälle puhtaasti sairaalloisesta kateudesta ja täydellisestä ymmärtämättömyydestä kumpuavalle eriarvoistavalle ja epäreilulle ja hallinnollisesti epäkäytännölliselle aivopierulle.
Perintöverokin pitää samasta syystä joko poistaa kokonaan tai korvata jollain sellaisella tavalla, jossa vero peritään rahasta jonka verovelvollinen saa. Perintöveron konseptina hyväksyn ja olen samalla kannalla sen suhteen, että teoriassa se on yksi vähiten verovelvollisen elämää ja toimia haittaava vero. Siis teoriassa. Käytännössä kuolemantapauksen jälkeen leskeksi jäänyt vanhempi jää (tietenkin!) asumaan omaan asuntoonsa, josta lapset nyt omistavat yhdessä teoriassa puolet, mutta vailla hallintaoikeutta. Vilkkaalla paikkakunnalla asunnon käypä arvo voidaan määrittää kohtuullisella tarkkuudella, mutta siinäkin on selkeitä autoveron piirteitä, eli samankaltaiseksi oletetun omaisuuden kuviteltua käypää arvoa kerrotaan Neperin luvulla. Syrjäseudulla asunnon arvo on aika puhdas arvaus, joten vero peritään oletetun asunnon kuvitellusta hinnasta, jota verovelvollinen ei ole saanut.
Omaisuusverossa on täsmälleen sama käytännön vika arvostustasojen määrittämisessä. Olen ehkä naiivisti sillä kannalla, että verotuksen perusteena olisi kohtuullisempaa olla todellinen kuin kuviteltu saanto. Tämä sama peruste pätee myös KOM-Teatterin kuoron masinoiman varallisuusveron vastustukseenikin. Verotuksen kohteena pitää olla todelliset numerot eikä virkamiehen sairas mielikuvitus.
Ei ole suuri ihme, että suomalaisten työpaikat ovat ulkomaalaisomistuksessa, kun suomalaista omistajaa halutaan kohdella niin huonosti kuin mahdollista.
Vastaehdotus Li Anderssonille: valjastetaan mieluummin kateus pyörittämään suurta turbogeneraattoria, niin Suomi on ensi syksynä energiaomavarainen.
Lähtokohta verotukselle on, että sen pitäisi sekä tuottaa verotuloja että häiritä mahdollisimman vähän ihmisten toimintaa.
Välttämätön, mutta ei riittävä ehto. Näiden lisäksi on kohtuullista odottaa myös hyvän hallintotavan mukaista ennustettavuutta ja läpinäkyvyyttä, joka ei nykyisellään toteudu perintöverotuksessa. Syy on liian monta arviopohjaista tekijää sekä veron periminen ennen kuin perintöä on saatu haltuun.
Aivan samoin tulisi käymään omaisuusverotuksessa kaiken epälikvidin ja vaikeasti arvotettavan omaisuuden suhteen.
Taas kuoli yksi lapsuudenystävä😥. Niitä on jo mennyt aiemmin ihan huolella itsemurhiin, huumeisiin ja epätavallisempiinkiin syihin. Tällä kertaa kuolinsyyksi paikalliset arvelevat lähinnä riittävää viimeistään 80-luvulla aloitettua viinankäyttöä.
Olen joskus lukenut eri ammattien itsemurhatilastoista. En ole koskaan kyseisistä tilastoista löytänyt sijoittajia tai pokeriammattilaisia. Mikä on empiirinen kokemuksesi näiden ammattien itsemurhariskistä?
Toinen kysymys olisi, saataisiinko Sijoitustietoon pystyyn ketju, jossa palstan äveriäämmät kertoisi, kuinka teki sen ensimmäisen m €:n. Katsoin Harkimon videon, jossa kertoi, miten teki ekan megan. Se oli niin epämääräisesti kerrottu, että heräsi ajatus kuulla paremminkin muotoiltuja tarinoita.
Aki kertoo kolumnissaan, että "en ole osallistunut keskusteluun bensan verotuksesta käytännössä lainkaan..."
Oikein! Jonkin verran aiheeseen perehtyneenä näen, ettei bensan hinnalla ole käytännön merkitystä edes sellaisten elämään, jotka syystä tai toisesta ovat pelanneet itsensä asemaan, jossa joko eivät halua tai eivät pysty pärjäämään ilman autoa. Ymmärrän myös sen, ettei syrjäseudun asukkaalla välttämättä ole massia ostaa tuosta vain uutta Teslaa.
Aiheesta julkisuudessa käydystä keskustelusta poiketen ymmärrän myös sen, että hyviä ja toimivia autoja saa ostaa jo ainakin kolmesta tonnista alkaen ja että taloudestaan tarkka kuljettaja ei aja bensalla. Hyvän auton voi saada halvemmallakin, mutta minä en ole joutunut sellaista ostamaan tällä vuosituhannella, joten vetoan vain tuohon tietämääni hintaluokkaan. Olen tietenkin puolueellinen arviossani, koska olen elämän hyväosaisia, jotka ovat saaneet itse valita asuinpaikkansa ja jopa puolisonsa enkä "joudu" asumaan vastenmielisessä loukossa vielä vastenmielisemmän akan/ukon puolisona. Mukavan kotimme valitessamme olemme sitoutuneet syrjemmässä asumisen sivuvaikutuksena myös kulkemaan muilla kuin julkisilla. Me saimme talon hinnassa erittäin merkittävän alennuksen sen sijainnin vuoksi. Kulkemisesta valittaminen ei ole asiallista, koska itse me tänne muutimme. Emme maksaneet lanttiakaan preemiota hienosta osoitteesta, vaan kaikki paukut käytettiin itse taloon, joka on yhä mieleisemme. Näiden omien valintojen seurauksena erilaisia juttuja haetaan autolla ja se on osa itse tekemäämme valintaa, eikä mikään kohtalo tai muiden meille korvattava force major rasite. Aurinkopanelit ylimitoitettiin jo sähköauton verran, mutta en pysty vielä motivoimaan itseäni tilaamaan autoa, kun puolet Teslan hinnasta maksaa toteutuneena pitkän ajan sijoitustuottona koko vuoden polttoainelaskun ja dieselveron pääomaa syömättä.
Uutta autoa ostavan kannalta toki pääomakulu realisoituu, mutta käyttökustannuksilla on silti merkittävä ero joka kannattaa ilman muuta hyödyntää. Siksi se uusi auto kannattaa tietenkin tilata sähköisellä voimalinjalla jos joka tapauksessa on uutta tilaamassa.
Taloudellisesti ajamiseensa suhtautuvat ajavat siis sähköllä tai dieselillä. Kun dieseliä kuluu isolla ja vetokykyisellä autolla 5 litraa sadalle, on euro lisää litrahintaan ikävä asia, mutta ei se normaaleilla turvamarginaaleilla laadittua budjettia mihinkään kaada. Bensiinin ostaminen kertoo että asia ei kiinnosta, joten silloin voi valittamisen sijasta maksaa mitä pyydetään.
Olen joskus lukenut eri ammattien itsemurhatilastoista. En ole koskaan kyseisistä tilastoista löytänyt sijoittajia tai pokeriammattilaisia. Mikä on empiirinen kokemuksesi näiden ammattien itsemurhariskistä?
Pokeriammattilaisilla suuri monestakin syystä. Monet ovat taipuvaisia ongelmapelaamiseen ja peliongelmaiset ovat ihan parasta A-ryhmää itsemurhakandidaateiksi. Lisäksi monet rakentavat tulevaisuutensa pokeriammatilaisuuden varaan ja jossain vaiheessa epäonnistuvat. Samaan aikaan kaikki näkevät, että samoista lähtökohdista on lennetty pitkällekin. Kun elämänsuunnitelma on murskana, on hyvin alttiina benji-hyppyyn ilman köyttä.
Sijoittajat, jos sillä tarkoitetaan Merja Mähkä -tyyppisiä sijoittajia, ovat varmasti aliedustettuina. Jos on onnistunut askartelemaan jotain pientä omaisuudentynkää, ei ole mieltä tappaa itseään ainakaan ennen heroiinin kokeilemista.
FOMOPOK kirjoitti:
Toinen kysymys olisi, saataisiinko Sijoitustietoon pystyyn ketju, jossa palstan äveriäämmät kertoisi, kuinka teki sen ensimmäisen m €:n. Katsoin Harkimon videon, jossa kertoi, miten teki ekan megan. Se oli niin epämääräisesti kerrottu, että heräsi ajatus kuulla paremminkin muotoiltuja tarinoita.
Ei välttämättä onnnistu. Itse sain ensimmäisen euromiljoonani kasaan varmaan 200x pokerin ja sijoittamisen yhdistelmällä, tarkkaa vuotta en tiedä. Markka-aikanakin saatoin jossain välissä puhelinosakekauppakesän jälkeen 1999ish olla sielläpäin. Molemmat avioerot 2000 & 2010 valuttivat sen verran verta ranteesta, että tuskin jälkimmäisenkään jälkeen olin euromiljonääri, jos nyt ensimmäistä ennen olin koskaan ollutkaan. En ole koskaan ylläpitänyt mitään varallisuusexceleitä, ne vievät fokusta vääriin asioihin. Mutta jos joku haluaa tulla esimerkiksi Sijoitustiedon Teerenpeleihin kertomaan tositarinan ensimmäisestä euromiljoonastaan, olen lähtökohtaisesti kiinnostunut.
Olipa muuten harvinaisen hyvin kiteytetty. Harvassa on varmasti ne kotitaloudet joilla ei mitään valinnanvaraa ole autolla liikkumisen sijaan, kysehän on vain preferensseistä. Jos asut paikassa josta ei julkiset kuljeta ytimeen niin jokin saa sinut siellä saa asumaan. Jos se on työpaikka, niin varmasti vastaava löytyy myös ihmisten ilmoilta. Jos taas asut alueella jossa julkiset kulkee ja omistat silti auton, ei sinun tarvitse bensapumpulla juuri hintaa katsella. Jos tarvitsee niin auton ostaminen on alun alkaenkin ollut taloudellisesti yhtä järkevä valinta kuin veikkauksen peliautomaattien kuluttaminen.
Taloudellisesti ajamiseensa suhtautuvat ajavat siis sähköllä tai dieselillä.
En 5000-10000 vuodessa ajavana saa laskettua kumpaakaan vähän kuluttavaa bensa-autoa halvemmaksi. Ensimmäisen bisnescasen tappaa korkea ostohinta (oletan sähköpirssinkin arvon alenevan vaikka viime aikoina lasku onkin ollut aika pientä) ja toisen taas dieselvero.
Taloudellisesti ajamiseensa suhtautuvat ajavat siis sähköllä tai dieselillä.
En 5000-10000 vuodessa ajavana saa laskettua kumpaakaan vähän kuluttavaa bensa-autoa halvemmaksi. Ensimmäisen bisnescasen tappaa korkea ostohinta (oletan sähköpirssinkin arvon alenevan vaikka viime aikoina lasku onkin ollut aika pientä) ja toisen taas dieselvero.
Missä minulla on laskuvirhe?
Yläpeukku sinulle rehdistä ja perustellusta kontraamisesta! Koska en ole täällä korottamassa kasvoindeksiäni (ent. pärstäkerroin), eivät alapeukut ahdista, mutta niistä jää epätietoisuus mitä kohtaa alapeukuttaja ei ymmärtänyt.
Olen sähköautosta samaa mieltä kuin sinäkin. JOS jostain syystä on ostamassa itse tai ostattamassa työnantajallaan uutta kallista autoa, on sähköauton ylivoimainen hyötysuhde riittävä valintaperuste. Mutta pääomakulujen vuoksi alhaiset käyttökustannukset eivät ole näilläkään polttoaineen hinnoilla vielä riittävä peruste vanhan ja toimivan polttomoottoriauton vaihtamiseksi uuteen ja kalliiseen sähkäriin.
Dieselvero on sinulta hyvä kommentti, mutta ei yksikäsitteinen, joten avaan tätä vähän enemmän. Olen ymmärtänyt, että yleinen valitus bensan hinnasta perustellaan syrjäseudulla asuvan vähävaraisen tarpeilla? Jos tästä näkökulmasta on kohtuullista odottaa auton olevan käyttövoimasta riippumatta vanha ja halpa, silloin se vanha diesel on kevytrakenteinen ja sen kantavuuskin on lähempänä sähköautoa kuin ilmajousitetun farkkumersun 650 kg. Siksi sen dieselverokin on nykyautoa edullisempi. Jos se diesel on vanha farkku, tarkasti rahansa laskeva kuski on jo aikoja sitten rekisteröinyt autonsa pakuksi, josta maksaa satasen vuodessa käyttövoimaveroa, jonka kuittaa parilla tankillisella.
Olen edelleen myös sitä mieltä, että täällä syrjäseudulla asuminen on ainakin jonkin verran omien valintojen seurausta, joten turha siitä on muille valittaa. Siksi toisekseen, ei tässä ole mitään valittamisen aihetta, kun ratikoiden, bussien ja muiden turhakkeiden meteli ei häiritse arkisia toimia millään tavoin!
En edes teeskentele olevani itse siinä tilanteessa, jossa joutuisin pakottavasta syystä laskemaan kustannukset minimiin, vaan maksan vapaaehtoisesti preemiota kulkemisestani. Minun W212 E-sarjalaiseni kuittaa nykyisillä polttoaineen hinnoilla dieselveronsa juuri antamassasi skaalassa jossain 7000 - 8000 km kohdalla, vaikka verot on maksettu ja takapenkki on laillisesti käytettävissä. Tässä tapauksessa jo hinnat alkaen bensakrematorio kuluttaa kolmisen litraa enemmän ja epäedullisissa olosuhteissa ero vain kasvaa mitä enemmän pakkaskäynnistyksiä tulee ja mitä suuremman osan ajomäärästä vetokuulassa roikkuu halkotonni tai maastopyörät.
Myönnän, että väitteessäni oli vanhan hybridi-toyotan verran liioittelua. Tarkasti kustannuksensa laskeva saattaa ajaa bensalla. Mutta jos kustannussyistä on autoksi valittu vanha käytetty hybridi-Toyota, silloin sen auton pieni kulutus ei aiheuta ongelmaa myöskään bensakuskille.
Voin tulla sen verran vastaan, että jos bensan hinnan korotus kaataa oman budjetin, silloin virhe on tapahtunut jo sen budjetin reunaehtoja laadittaessa ja vastuuhenkilön näkee peilistä.
Tuota pakettiautoksi rekisteröimistä en ole ajatellutkaan. Ajan siis bensa-autolla, joten se ei ole kovin relevantti skenaario kuin tällaista laskelmaa tehdessä. Jatkan bensalla kunnes käytettyjä sähköautoja saa sopuhintaan eli oletettavasti vielä melko pitkään.
Eikä autoilu minun talouttani kaada. Jos tuntuisi kaatavan, pystyisin autosta tarvittaessa luopumaankin.
Jatkan bensalla kunnes käytettyjä sähköautoja saa sopuhintaan eli oletettavasti vielä melko pitkään.
Eikä autoilu minun talouttani kaada. Jos tuntuisi kaatavan, pystyisin autosta tarvittaessa luopumaankin.
Mennään muuten samalla pelikirjalla, paitsi että minun tilan- ja vetokyvyn tarpeeni on sen verran suuri, etten tohdi harkitakaan bensamoottoria, koska se nostaisi minulle sopivan auton kulutusta merkittävästi. Tämä on harrastuksistani johtuva käyttötilanteen rajoitus.
Minulla on tapana ostaa vähän ajettu toissavuoden mallinen tehdastakuulla juuri omilla tekniikka- ja varustevalinnoillani noin puolella uuden hinnasta. Sellainen hyvin valittu vaihtari on kuin minulle tehdastilauksena tehty, vain puolta halvempi. Ajan sellaisella 200.000 - 300.000 km varsin vaivatta ja pienin teknisin murhein. Kun tulee aika vaihtaa, vihjaisen asiasta julkisesti ja pian joku tuo liikkeen sisäänostohinnan verran rahaa suoraan käteen. Yksi on mennyt naapuriin, yksi työkaverille ja pari sukulaisille ja kaikkien kanssa ollaan yhä väleissä. Viimeisimmästä tuli tosin sanomista, kun ehdin sen myydä muistamatta ilmoittaa asiasta auton jo vuosia aiemmin varanneelle. Sitten haetaan Ruotsista tai Saksasta uusi vähän ajettu tilalle.
Toistaiseksi on vain heikosti tarjontaa Mercedes EQE ja BMW i4 ostajalle 30.000 - 35.000 € hintaluokassa.
Uudehkon sähkärin vaihtoarvo säilyy kovasta kysynnästä johtuen epänormaalin hyvin, joten early adopterilla arvon alenema on minimissään. Rahoituskulu (if any?) ja vaihtoehtoiskuatannus jäävät silti.
Uudehkon sähkärin vaihtoarvo säilyy kovasta kysynnästä johtuen epänormaalin hyvin, joten early adopterilla arvon alenema on minimissään. Rahoituskulu (if any?) ja vaihtoehtoiskuatannus jäävät silti.
Tilanne on kieltämättä erikoinen; olen Euroopasta hakenut pari sähköautoa ja autoilun kulu on pudonnut n. 60-70% aiemmasta kun arvonalenemaa ei käytännössä ole.
Eivätkä massat vielä edes tajua polttomoottorin kohta katoavan, mitä lie sitten tapahtuu?
Uudehkon sähkärin vaihtoarvo säilyy kovasta kysynnästä johtuen epänormaalin hyvin, joten early adopterilla arvon alenema on minimissään. Rahoituskulu (if any?) ja vaihtoehtoiskuatannus jäävät silti.
Tilanne on kieltämättä erikoinen; olen Euroopasta hakenut pari sähköautoa ja autoilun kulu on pudonnut n. 60-70% aiemmasta kun arvonalenemaa ei käytännössä ole.
Eivätkä massat vielä edes tajua polttomoottorin kohta katoavan, mitä lie sitten tapahtuu?
Arvonalenemaa ei ole? Wat?
Luulisi että arvonalenema olisi aika radikaali etenkin Teslalla.
Kun 20 000 euron huollot menee asiakkaan piikkiin takuun loputtua, on auto hyvin paljon arvottomampi takuun jälkeen.
Pari käytettyä Teslaa olen hakenut (Model S) ja about saman olen saanut myydessä mitä itse olen maksanut. Hintaero ostaessa on muutama tonni Keski-Euroopan eduksi, ja se näköjään riittää. Useammalla tutulla sama tarina.
Tällä hetkellä Model 3/Y kohdalla Saksan hankintatuet luovat kovan tarjonnan 6kk ajetuille peleille joita saa vähän alle listahinnan kun Suomessa hinta on pari tonnia yli. Kerran vuoteen kun ajaa Saksasta kotiin lentämisen sijaan tekee autoilusta edullista (niin pitkään kun tukisirkus jatkuu).
Klikkiotsikoita on kaikenlaisia. Esim. Model S 85 akunvaihto on 11000€ töineen tai mainittu 20000€ jos päivittää 90 akkuun (jolloin saa käytännössä päivityksen uudempaan autoon eli enemmän kapasiteettia ja suurempi latausteho). En pidä pahana takaiskuna yli 8v vanhalle autolle, jonka voimalinjan huoltokulut siihen mennessä ovat käytännössä aina 0€.
Hyvän alun jälkeen @hs_visio on palannut HS politiikan ja talouden toimituksen perinteiselle talousuutisten tasolle. Vai menisikö kesälomien piikkiin🤔?
Osarikausi kuitenkin menossa. pic.twitter.com/QP8rmAeV2f
Mie olin niin onnellinen, kun ensimmäinen HS Visio ilmestyi. Almalle kilpailija talousuutisiin oli erittäin tervetullut. Nyt on ennen kovasti arvostamani Emil Elo ilmeisesti siirtynyt likasankojournalismiin ja Vision toimitus ohjeistettu tekemään Tuomo Pietiläinen -tyyppistä kansaan menevää hömppää, kuten HS politikan ja talouden toimituksessa mitä ilmeisimmin oli ohjeistuksena ennen Vision perustamista. Tosin tämä lienee seurausta siitä, että kansa ei kovia talousjuttuja sitten klikannutkaan.
Mutta mitä näistä, sanoi fjöösa täistä, sillä olen päätynyt salilla iloiseen nousukuntoon.
Tein nimittäin polvileikkauksen jälkeisen elämäni kovimman jalkasarjan eilen:
Kyykky: 10x20 10x60 5x80 6x80. Loppuelämäntavoitteeni 5x100 ei ole vielä ihan iskuetäisyydellä, mutta voi toisaalta mennä yllättävänkin pian, koska ei olla lähelläkään 1996 tuloksiani.
Jalkaprässi istuen: 10x157 2x10x197. Ensi viikolla laitan laikan lisää, ja teen pitkästä aikaa jotain yli kahden markan painoilla. Valitettavasti olen tätä joskus tehnyt yli kolmellakin.
Leg Curl mahallaan: 10x(45+50+55). Tykkään tehdä tätä naamallaan maaten, koska istuen tehtävissä laitteissa sattuu etureiteen ja mahallaan vaikuttaa vähän nussimisen treenaamiselta.
Lisäksi toissapäivänä otin penkiltä jalat ilmassa 2x10x80, joten lienen solidissa yli satasen kunnossa. Taidan itseäni piristääkseni kokeilla ensi viikolla,onko tämä totta. Voi se olla olemattakin, koska edellinen penkkiykköskokeiluni on tulevasti 2010-luvun alkupuolella.
Salila on humoristisen palkitsevaa pystyä tekemään kolmella laitteella täydellä pakalla kymppejä. Nämä ovat fly, nilkkaliike ja alaselkä. Näitä voin kilkutella loppuelämäni, tämä riittää. Täysipakka-Akina on ihmisen hyvä olla. Mutta penkistä pitää vielä tässä elämässä saada jalat ilmassa 10x90, kyykyssä 5x100 ja vinopenkissä 10x80.
Kävin Kotkassa viime viikolla hotellin salilla. Hauskaa oli, että siellä oli kaksi samanikäistä ja -kokoista jamppaa. Teimme samoja juttuja eli kymppejä sillä mitä oli tarjolla ja olimme pukeutuneet ikäistemme kesäsaliunivormuun: mustat urheiluhousut ja musta t-paita. Mutta parasta viihdettä oli, että mie pusersin kaikista eniten kaikkea. Niukasti eniten, mutta kuitenkin. Aki bundolo.
Hyvän alun jälkeen @hs_visio on palannut HS politiikan ja talouden toimituksen perinteiselle talousuutisten tasolle. Vai menisikö kesälomien piikkiin🤔?
Osarikausi kuitenkin menossa. pic.twitter.com/QP8rmAeV2f
Mie olin niin onnellinen, kun ensimmäinen HS Visio ilmestyi. Almalle kilpailija talousuutisiin oli erittäin tervetullut. Nyt on ennen kovasti arvostamani Emil Elo ilmeisesti siirtynyt likasankojournalismiin ja Vision toimitus ohjeistettu tekemään Tuomo Pietiläinen -tyyppistä kansaan menevää hömppää, kuten HS politikan ja talouden toimituksessa mitä ilmeisimmin oli ohjeistuksena ennen Vision perustamista. Tosin tämä lienee seurausta siitä, että kansa ei kovia talousjuttuja sitten klikannutkaan.
Onko twiitin kuvan tarkoitus liittyä aiheeseen? Nähdäkseni kuvan artikkeleista vain jäätelöstä kertova inflaatiouutinen on HS Vision puolella. Sen laadusta voi toki olla montaa mieltä.
Hyvän alun jälkeen @hs_visio on palannut HS politiikan ja talouden toimituksen perinteiselle talousuutisten tasolle. Vai menisikö kesälomien piikkiin🤔?
Osarikausi kuitenkin menossa. pic.twitter.com/QP8rmAeV2f
Mie olin niin onnellinen, kun ensimmäinen HS Visio ilmestyi. Almalle kilpailija talousuutisiin oli erittäin tervetullut. Nyt on ennen kovasti arvostamani Emil Elo ilmeisesti siirtynyt likasankojournalismiin ja Vision toimitus ohjeistettu tekemään Tuomo Pietiläinen -tyyppistä kansaan menevää hömppää, kuten HS politikan ja talouden toimituksessa mitä ilmeisimmin oli ohjeistuksena ennen Vision perustamista. Tosin tämä lienee seurausta siitä, että kansa ei kovia talousjuttuja sitten klikannutkaan.
Onko twiitin kuvan tarkoitus liittyä aiheeseen? Nähdäkseni kuvan artikkeleista vain jäätelöstä kertova inflaatiouutinen on HS Vision puolella. Sen laadusta voi toki olla montaa mieltä.
Oli. Seison korjattuna. Olin käsittääkseni HS Vision verkkoversiossa https://www.hs.fi/visio/. Luin inflaatiojutun ja pääjutun https://www.hs.fi/visio/art-2000008768823.html, muita en lukenut, kuin otsikkotasolla. Nämä kaksi olivat imo arveluttavia mutta asenteellsia ja luulin muita oikeassa reunassa olevia juttuja HS Vision luetuimmiksi. Olin väärässä😨.
Tosin teesini HS Vision laadun romahtamisesta pitää omalta osaltani edelleen paikkansa. Luen koko Vision paperiversion joka viikko, paitsi Niko Kettusen autojutun, koska en ole automiehiä ja vaikka arvostan Kettusen Viikon eläintä hyvin paljon.
Jos tavoite on pysyä tiukasti aiheessa, älkää hyvät ihmiset puhuko minulle autoista
Kyllä tuo Saunatontun mainitsema käytettyjen sähköautojen hinnoitteluanomalia on aivan totta. Sen voi hyödyntää myös helpommin tilaamalla uuden auton saman tien aiemmin tilattu toimitetaan. Toimitusaika on vuodesta kahteen ja niin uusi vaihtari pitää hintansa erittäin hyvin. Arvon alenema minimoituu, mutta rahoituskulu ja vaihtoehtoiskustannus jäävät silti.
Akin salitreeni on hyvä motivaattori. Ihminen tarvitsee tavoitteita ja motivointia. Nuorelle se tulee luonnostaan paranevien tulosten kautta. Iäkkäämpi tarvitsee jotain muuta kun iän vuoksi kisaa käydään lähinnä siitä kuinka vähän (itselle tutussa lajissa) huononee vuosittain. Ajattelin hommata sähkömaasturin sitten kun tunturin kierros ei enää mene luomuna tuntia alle Syötteen pyöräilyoppaan kyseisen reitin ohjeajan minimin. Olen avoin ajatukselle "joskus vanhempana" mutta juuri nyt olen tyytyväinen siihen että vielä tänä kesänä en sitä tarvitse.
Huhtamäen alkuvuosi ei riittänyt markkinoille. Minulle riitti, joten lisäsin. Nyt seuraan muutenkin osavuosikatsauksia ja ostan vain niiden perusteella.
