Indeksirahastot vertailussa: kulut ja muut ominaisuudet

Jones kirjoitti:

Tällä hetkellä halvinta taitaa olla tarjolla Handelsbankenin USA:n ja Euroopan indekseissä, hallinnointipalkkio 0,2%. Merkintä- ja lunastuspalkkiota ei näytä olevan. Näihin sijoittaminen onnistuu esim. Nordnetin kautta.

Eikö nuo mene ihan tuon normaalin kaupankäyntihinnaston mukaan? Vaikea kuvitella että Nordnet tarjoisi mihinkään ilmaisia merkintöjä/lunastuksia. Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä.

THAIMING kirjoitti:

 

Jones kirjoitti:

Tällä hetkellä halvinta taitaa olla tarjolla Handelsbankenin USA:n ja Euroopan indekseissä, hallinnointipalkkio 0,2%. Merkintä- ja lunastuspalkkiota ei näytä olevan. Näihin sijoittaminen onnistuu esim. Nordnetin kautta.

Eikö nuo mene ihan tuon normaalin kaupankäyntihinnaston mukaan? Vaikea kuvitella että Nordnet tarjoisi mihinkään ilmaisia merkintöjä/lunastuksia. Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä.

Edit: luin väärin aika mennä nukkumaan.

Benjamin Grahamin "The Intelligent Investor" suositetuksia mukaillen sen, joka keskittyy ensisijaisesti omaan työhönsä eikä halua käyttää 8 tuntia päivässä kurssien jännittämiseen ja taustojen tutkimiseen kannattaa omistaa vähäkuluisia rahastoja. Tähän riittää kolme rahastoa ja viisain valinta on kerryttää niitä kuukausisäästämisellä.

Grahamin suositus 500 USD:n kuukausisäästölle on laittaa 300 yhteen US:n markkinoiden kaikki osakkeet sisältävään rahastoon, 100 ulkomaisia osakkeita sisältävään rahastoon ja 100 US bondeja sisältävään rahastoon. Näin varmistat, että omistat jokaisen arvopaperin tällä planeetella, joka on omistamisen arvoista. Lähde: Jason Zweigin uudistama ja kommentoima versio kirjasta, sivu 130.

Ensisijaista pitkäaikaiseen säästämiseen ovat kulut ja niiden screenaamiseen voi käyttää vaikkapa Nordnetin rahastovalikkoa. Katsotaanpa mitä ETF-rahastojen valinta pienimpien kulujen perusteella tuo - ensin USA:n markkinoille:

Ja samoista tuotot:

Näistä voisi hyvin valita Invescon USA tai S&P500 indeksin, joilla on alhaiset kulut, hyvä Morningstar rating ja pitkän ajan tuottohistoria 5 vuoden tuoton perustella.

Ulkomaisiin osakkeisiin sijoittavat rahastot löytyvät Global-täpällä:

Valikoima on jo laajempi ja kulutkin edelleen alhaiset - alle 0,2% kaikissa. Katsotaanpa tuottoja:

Tuottojen suhteen ainakin Invescon MSCI World ja Vanguard FTSE Developed World ovat tuotttaneet hyvin pitkässä jaksossa.

Vilkaistaanpa mitä löytyy, jos rajaa ulkomaiset pelkästään Eurooppaan:

Kulut ovat pienimmillään alle 0,08% ja valikoima laaja. Katsopaanpa tuottoja:

Näistä Invescon Euro Stoxx 50 UCITS ETF Acc näyttää parasta tuottohistoriaa.

Grahamin näkökulmaa seuraten hyvän kattavuuden saisi valitsemalla vaikkapa 300 eur Invesco S&P500 UCITS Etf ja 100 eur Invesco MSCI World ja Invesco Euro Stoxx 50 UCITS tai vastaavia Vanguardeja jakauttaen.

ETF:ä käytettäessä on hyvä huomioida oston palkkiotaso pankissa tai välittäjällä.

Tämä pohdinta on tämän ketjun keskustelun virikkeeksi. Bondirahastojen osuutta on syytä käsitellä erikseen, sillä kulujen merkitys on niissä tiukempi.

Maakohtaisten ETFien tuotot vuoden 2020 olympialaisissa.  Kärjessä - yllätys, yllätys  - jokin Denmark. Mistähän johtuu? Suomea ei tässä listassa näy, mutta Suomen ETF EFNL tuotti 22,23 % eli samaa luokkaa Swedupellejen  kanssa ja sijoittui sijalle kuusi (ei huono). Brexit-neropattien United Kingdom näyttää sijoittuneen rupusakkiin.

Heikin Ashi kirjoitti:

Suomen ETF EFNL tuotti 22,23 % 

Missä valuutassa? Euroissa OMX Helsinki CAP GI tuotti 16 % ja OMXH25 13 % osingot mukaan lukien.

Listallasi US SPY tuotti 18 % mutta vastaava euroissa noteerattava ETF (D5BM) vain 7 %.

von Fyrckendahl kirjoitti:

Missä valuutassa? Euroissa OMX Helsinki CAP GI tuotti 16 % ja OMXH25 13 % osingot mukaan lukien.

Listallasi US SPY tuotti 18 % mutta vastaava euroissa noteerattava ETF (D5BM) vain 7 %.

Nämä on kaikki Usassa noteerattuja  ETFiä.

Aktiivisesti hoidetuilla rahastoilla on ollut sormi pulssilla ja viime vuosi meni niillä ällistyttävän hyvin:

Investors in actively managed mutual funds fared even better, according to data from Refinitiv Lipper. While the Dow climbed 7.2% in 2020 and the S&P 500 wrapped up the year with a gain of more than 16%, the average diversified U.S. stock fund rewarded investors with a 19.1% increase.

The best of the bunch, measured only by raw performance numbers over that period, was fund (MSSGX), which posted a gain of 150.6%, including a 19.5% surge in the final four weeks of the year, according to data from Morningstar .

Lähde: https://www.wsj.com/articles/the-top-stock-funds-of-2020-11610248817

Rahastonhoitajalla on merkitystä ja tässä MSSGX rahastossa se on ollut Peter Lynch, Morgan Stanleyn Counterpoint Global Teamin päällikkö. Rahastoista puhutaan aina, että pitäisi indeksiä voittaa. Indeksejä on tuhansia ja tässä se on ollut Russell 2000 Growth Index, joka kuuluu kategoriaan Small-Cap Growth US yhtiöt.

Kyseinen rahasto on pärjännyt jo pitkään vertailiuindeksiä paremmin - lähes neljännesvuosisadan:

Tuotot pitkällä ajalla:

Kiinnostavaa sijoittajalle on se kuinka sijoitusten toimialat ovat jakautuneet:

Sekä mitä yhtiöitä rahastonhoitajien porukka on valinnut:

Kuvien lähde: Inception Portfolio (morganstanley.com)

On kyllä aika selvää, että yksittäisten US-pienyhtiöiden seulonta, valinta ja hetkellinen ylipainotus indeksiin nähden onnistuu heikosti yksityiseltä sijoittajalta. Jättipankin resurssit ovat kokonaan toiset. Sijoittajalle jääkin hommaksi oikeastaan pysytellä jyvällä siitä, mistä hyviä ja voittavia rahastoja voisi löytyä.

Viime vuosi oli poikkeuksellinen vuosi monessa suhteessa.

Vaalien, kuplaihmettelyiden, tukirahojen ja stonksien taustalla on tapahtunut muuta, joka on hitaana ilmiönä jäänyt otsikoiden peittoon - osinkoyhtiöiden vahvistuminen. Asia näkyy SPDR Osinkoaristokraattien (SPYD) hinnassa:

Koronassa näiden yhtiöiden ryhmä jumiin, mutta se on marraskuusta asti alkanut palata raiteilleen:

Kasvuyhtiöt ovat vieneet palstatilat, mutta talouden näkymien muuttuessa markkinapainotus suorittaa siirtymistä - ja katsoo tunnuslukuja:

ja toimialoja:

Tähän on tullut siirrettyä välillä vanhempia paloja kasvu-etf:stä. Löytyy myös Nordnetistä ja sama sivu näyttää myös vastaavat muiden rahastojen tuotteet:

Rahastosijoittamista ei juuri ole pidetty sijoittamisena vaan säästämisenä, mutta siinäkin on ollut riemun hetkensä. Olen Nordnetissä pitänyt salkun osana rahasto-osuutta ja nyt olisi hyvä hetki vertailla muutamaa niistä kolmen vuoden kehityksen perusteella:

Itseäni kiinnostaa kuinka neljä rahastoa on pärjännyt suhteessa siihen, että olisi pitänyt rahansa vain Suomi indeksirahastossa. Katsotaan asiaa ensin tunnusluku Alfan perusteella - järjestys parhaan 3 vuoden alfa-luvun perusteella - luvut Nordnetistä Tunnusluku-osiosta:

JPM China A (dist), alfa 1v 16,6 ja alfa 3v 10,5
BGF World Technology A2, alfa 1v 24,4 ja alfa 3v 7,0
JPM US Technology A (dist), alfa 1v 18,1 ja alfa 3v 5,5
Fidelity Global Techn A-Dis, alfa 1v 20,0 ja alfa 3v 4,4
Indeksirahasto Suomi, alfa 1v -2,4 ja alfa 3v 0,01

Jensenin Alfa on markkinariskikorjattu mittari, joka on sijoituskohteen tuotto miinus se tuotto, joka kohteen olisi pitänyt tuottaa salkkuriskimittari Betalla mitattuna. Alfaa käytetään rahastoissa kannattavuusmittarina. Positiivinen Alfa kertoo sijoituksen lyöneen vertailuindeksinsä.

Mikä tahansa ylläolevista on ollut parempi sijoitus kuin sijoittaa vain Suomi-salkkuun. Maariskin on voinut välttää painottamalla isommin globaaleja - BGF World technology ja Fidelity Global Technology - kuin sijoittamalla pelkästään Kiinaan, jenkkeihin tai Suomeen.

Verrataanpa tuottoja kolmen vuoden ajalta ja rahastojen kuluja, joista säästäjät aina hermoilevat. Järjestys parhaan kolmen vuoden tuoton mukaan:

JPM US Technology A (dist), tuotto 3v 168,8 % ja kulut 1v 1,8 %
BGF World Technology A2, tuotto 3v 159,6 % ja kulut 1v 1,8 %
Fidelity Global Techn A-Dis, tuotto 3v 133,2 % ja kulut 1v 1,9 %
JPM China A (dist), tuotto 3v 84,3 % ja kulut 1v 1,8 %
Indeksirahasto Suomi, tuotto 3v 39,1 % ja kulut 1v 0 %

Kuluttomuus ei ole tuonut mitään etua sijoittamiseen. Rahastot ovat lisäksi maksaneet osinkoa. Aktiiviset rahastot ovat paiskoneet töitä, lainanneet shorttaaville hedgerahastoille, käyttäneet itse suojauksia ja niin edelleen, rehkineet palkkionsa eteen. Suotakoon se heille.

Laitetaanpa nämä vielä järjestykseen Sharpen luvuilla. Mittari kertoo riskikorjatusta tuotosta.  Sharpe-mittari on tuotto yli riskittömän koron jaettuna volatiliteetilla.Järjestys parhaan kolmen vuoden tuoton mukaan:

BGF World Technology A2, sharpe 3v 1,58 ja 1v 3,35
Fidelity Global Techn A-Dis, sharpe 3v 1,52 ja 1v 3,59
JPM US Technology A (dist), sharpe 3v 1,49 ja 1v 3,05
JPM China A (dist), sharpe 3v 1,09 ja 1v 2,88
Indeksirahasto Suomi, sharpe 3v 0,70 ja 1v 2,65

Riskikorjattu tuotto on pidemmällä ajalla ollut kohtuullinen, mutta noussut voimakkaasti kuluneen vuoden aikana kaikilla - on kyllä riskitön korkokin matala.

Tunnusluvuista tarkemmin: https://www.porssisaatio.fi/blog/2018/08/10/mita-tunnusluvut-kertovat/

Rahastosijoittaja onkin voinut olla tyytyväinen, että maailmalla paiskotaan töitä, tehdään tuottoja rahastojen yhtiöille ja lisäksi siellä on ollut liikaa rahaa nostamaan yhtiöiden kursseja tolkuttomiksi. Kuinkahan se jatkuu? Laitetaan perään käyrät, joissa rahasto sinisellä ja keltainen viiva on vertailuindeksi S&P500 Mini. Mukana sisältö:

BGF:n teknossa on samanlainen kuoppa vuodenvaihteen jälkeen kuin JPM:n teknorahastossakin. Varovainen saa olla ja pientä lunastusta taidan toukokuussa harjoittaa.

Fidelityn tekno etenee mistään värähtelemättä. Tässä varat saavat vain kehittyä.

Kiinarahastossa näkyy voimakas taite vuodenvaihteessa, mutta tämän kanssa vielä odottelen. Kiinan suhdannekuva eteenpäin on positiivinen.

JPM US teknossa näkyy vuodenvaihteen jälkeen taite ja tässä onkin aika vähän lunastella talteen.

Suomi-salkku saa olla, mutta se ei ole painopistesalkku. Siellä voi lunastettuja varoja välillä lepuuttaa kunnes niiden on aika mennä toiseen paikkaan.

Seeking Alpha sivuja selaileville on tiedossa, että ideana on etsiä kohdetta, jossa muut tekevät virheen. Tässä ei olla mollaamassa Suomi-salkkua vaan tekemässä arviota menneestä kehityksestä ja miettimässä miten tästä eteenpäin. Pointtina tässä tarkastelussa on selvittää, onko itse tekemässä virhettä. Ja välttää hätiköimistä.

"What we try to do is take advantage of errors others make, usually because they are too short-term oriented, or they react to dramatic events, or they overestimate the impact of events, and so on." - Bill Miller

Lähde: https://seekingalpha.com/article/4419551-week-on-wall-street-roaring-20s

Earnings season is here, and if the first reports are any indication, we can expect an earnings bonanza.

Siltikin usko siihen, että nämä mainiot käyrät voisivat jatkaa ikuisuuksiin on todennäköisesti paha virhe. Näkemyksiä olisi mielenkiintoista kuulla.

Bingo53 kirjoitti:

Itseäni kiinnostaa kuinka neljä rahastoa on pärjännyt suhteessa siihen, että olisi pitänyt rahansa vain Suomi indeksirahastossa.

Miksi tarkastellaan juuri näitä neljää? Eli miten (ja milloin) valinta tehtiin?

Totte kirjoitti:

 

Bingo53 kirjoitti:

Itseäni kiinnostaa kuinka neljä rahastoa on pärjännyt suhteessa siihen, että olisi pitänyt rahansa vain Suomi indeksirahastossa.

 

Miksi tarkastellaan juuri näitä neljää? Eli miten (ja milloin) valinta tehtiin?

Tarkastelin näitä neljää siksi, että ne ovat olleet Nordnetin salkussani suurin piirtein yhtä kauan kuin Indeksirahasto Suomikin (entinen Superrahasto Suomi). Otin Nordnetin käyttöön vuonna 2017.

Lisäksi ne ovat kuukausisäästöohjelmassa Kiinaa lukuunottamatta. Kiinaa lisäilen tarpeen mukaan, kun kauppasodassa on helpompi hetki. Kuukausiohjelma rahastoihin:

Muut kirjoituksen alussa näytetyn leikkeen positiot ovat uudempia. Rahasto-osassa on ollut ja mennyt muitakin rahastotuotteita Lähi-Idän pankeista alkaen, mutta ne olen lunastanut kun kasvu on hyytynyt. Nämä ovat pysyneet pisimpään ja olen kirjoittanut niistä ennenkin. Valinnan tein tänä aamuna, kun luovan ilmaisun tuska iski.

Ok, sitten tässä ei ole valintaharhaa. Joka tapauksessa, eikö tässä pikemminkin verrata eri markkina-alueita keskenään? Tietenkään kulutonta Suomi-rahastoa ei kannata ostaa jos haluaa sijoittaa Kiinan markkinoille, mutta tätä kukaan tuskin on väittänytkään.

Totte kirjoitti:

Ok, sitten tässä ei ole valintaharhaa. Joka tapauksessa, eikö tässä pikemminkin verrata eri markkina-alueita keskenään? Tietenkään kulutonta Suomi-rahastoa ei kannata ostaa jos haluaa sijoittaa Kiinan markkinoille, mutta tätä kukaan tuskin on väittänytkään.

Teknon kolme vuotta kestänyt voittokulku ei tarkoita sitä, etteikö Indeksirahasto Suomeen kannattaisi sijoittaa. Lisään siihen itsekin joka kuukausi.

Tarkastelussa näkyy maantietellisiä eroja ja tilanne nyt on se, että laajasti, globaaliin teknorahastoon sijoittanut on viime aikoina pärjännyt erittäin hyvin. Indeksipinnan alla muhii kuitenkin muutos, eikä se näy pelkkää indeksikäyrää piirtelemällä. Siksi mukana on rahastojen sisällöt, jotka muuttuvat ajoittain. Se esimerkiksi mietityttää ilmestyykö COIN näihin ja koska - kuuluuko krypto teknoon?

Olen tavannut huhti-toukokuussa lunastella rahasto-osuuksia rahaksi tai laittanut niitä bondirahastoihin talteen. Lisäämiseen olen palannut heinä-elokuussa, jolloin osaketraderit ovat ongella laiturin nokassa. Tämä ei ehkä tänä keväänä ole järkevää, jos talouksien voimakas elpyminen johtaa kassavirtojen voimistumiseen kaikkialla ja nouseviin neljännesvuosituloksiin. Tapahtuuko paras nousu teknoissa vai vaikkapa Suomen syklisissä konepajoissa ei ole minulla tiedossa. Tästä syystä olen kelannut vähän mennyttä ja pohdiskelen tulevaa.

Mistään maaottelusta ei ole kysymys. Rahalla ei ole isänmaata ja se menee sinne missä hyvät tunnusluvut piileksivät. Missä päin maailmaa sitten lienevätkin.

Indeksin voittaminen - osakepoiminnan idea on tehdä ostoja ja myyntejä niin, että salkun arvo nousee rahastoholdaajan indeksikäyrää enemmän. Holdaajan kysymys on: mitä indeksiä tarkoitat?

ETF-sijoittajan bulkki muodostuu pääosin kolmesta indeksistä: S&P 500, Nasdaq 100 ja Dow Jones Industrial. On muitakin, mutta ennen pitkää sijoittajan salkusta kaksi kolmasosaa keskittyy näihin kolmeen ja muut ovat uteliaisuuta. 

Kaikki sijoitusneuvojat tempaisevat salkustaan S&P500 indeksin lineaarisen käyrän ja aloittavat jargoninsa kertomalla, että osakkeisiin kannattaa aina sijoittaa - kyllä, kyllä.

Mikä indeksi voittaa? Kasvu- ja teknoyhtiöihin keskittynyt Nasdaq100 indeksi on aina voittanut teollisuuteen keskittyneen Dow Jones Industrial indeksin viimeiset puoli vuosisataa.

Dow Jones vs NASDAQ Since 1971

Interactive chart comparing the percentage return of the Dow Jones Industrial Average vs the NASDAQ Composite Index back to 1971. Values shown are month-end closing values.

Lähde: https://www.macrotrends.net/2528/dow-jones-vs-NASDAQ-chart

Voittajassa roikkumisessa on riskinsä - Nasdaqilla on taipumus ryntäillä ylös ja tulla myös rytinällä alas. Päivän tilanne näkyy ylläolevassa käyrässä, jossa indeksien ero on revennyt poikkeuksellisen suureksi - harmaat kohdat ovat jenkkitalouden taantumia ja äärimmäinen oikealla on nykyinen kulkutautitalous 2020-2021.

Indeksisijoittaja miettii juuri nyt, pitäisikö rahastotuotot Nassesta muuttaa käteiseksi ja turvaan? No Standard & Poorin 500:n valitun yhtiön indeksi on jonkinlainen kompromissi yllämainituista. Siinä on sekä kasvu- että arvoyhtiöitä kaikilta toimialoilta NYSE:stä ja Nasdaqista.

Kasvuyhtiöiden kauhu on inflaatio sen vaikutuksella diskontattuihin tuottoihin. Päivän tilannetta S&P 500 indeksin suhteen onkin parempi tarkastella kuluttajahintaindeksillä korjattuna ja vieläpä logaritmisella asteikolla 90 vuotta taaksepäin:

S&P 500 Index - 90 Year Historical Chart

Interactive chart of the S&P 500 stock market index since 1927. Historical data is inflation-adjusted using the headline CPI and each data point represents the month-end closing value. The current month is updated on an hourly basis with today's latest value. The current price of the S&P 500 as of July 23, 2021 is 4,411.79.

Lähde: https://www.multpl.com/inflation-adjusted-s-p-500

Mitä käyrä kertoo: olemme yli vuosikymmenen kestäneen pitkän nousun pisteessä, jossa sijoittajan on parempi katsoa tarkemmin eteen kuin taakse.

Jatkuvatko tuotot? S&P500 indeksissä on tuottavien ja tappiollisten vuosien syklinsä, mutta tuottavia vuosia on ollut enemmän kuin tappiollisia. Vuosien erot näkyvät alla olevassa käyrässä, jossa tuottavat vuodet ovat vihreällä ja tappiolliset punaisella.

S&P 500 Historical Annual Returns

Interactive chart showing the annual percentage change of the S&P 500 index back to 1927. Performance is calculated as the % change from the last trading day of each year from the last trading day of the previous year. The current price of the S&P 500 as of July 23, 2021 is 4,411.79.

Lähde: https://www.macrotrends.net/2526/sp-500-historical-annual-returns

Indeksisijoittajan elämä ei ole sen helpompaa kuin osakesijoittajankaan. Siinä välttyy yksittäisten osakkeiden tarinoiden hälinältä, mutta talouden indikaattoreita, kuten korkoja, inflaatiota, kauppasotia ja toimialatrendejä on seurattava sitäkin tiukemmin.

Osakesijoittaja ostaa ja myy osuutta yrityksestä, indeksisijoittaja ostaa välillä Nasdaq100 indeksiä seuraavaa Invescon EQQQ etf:ää, vähentää sitä ja ostaa toista indeksiä, jos siinä edellytykset ovat paremmat. Kauppaa joutuu joskus tekemään viikottain, joskus joka päivä.

Olen päätynyt Nordnetin salkussa noteerattujen osalta pelkkään etf-salkkuun. Siinä salkussa ei ole enää yhtään osaketta, pelkkiä rahastoja. Etf:ien osuus on kaksi kolmasosaa koko salkun arvosta, loput ovat muita rahastoja. Noteeratut osa näyttää tänään tältä:

Näissä itse etf-positio, seurantaindeksi ja paino-osuus noteeratuista ovat:

Yhdistelmä seuraa melko hyvin S&P500 indeksin yleistä kehitystä, mutta indeksihajautus leikkaa äkäisimpiä särmiä kehityksessä. HealthCare ja osinkoyhtiöt tasoittavat ja VIX kontraa, kun päivät menevät hulluiksi. Kysymysmerkkejä ovat Clean Energy ja Semiconductors, joissa odotan niiden pitkässä jaksossa muuttuvan tähdiksi, aika näyttää.

Kun tekstin alussa olevat käyrät nyt suosittelevat katsomaan eteenpäin, kysymys onkin pitäisikö tälle yhdistelmälle tehdä jotakin? Lähden siitä, että VIX-positio hälyttää nousemalla, jos jotakin alkaa tapahtua.

Nimimerkki Bingo.

Osakepoiminnan ideana on tuottaa parempaa riskikorjattua tuottoa. Indeksisijoittaminen taas tarkoittaa, että ostat markkinaa buy and hold strategialla.

En tiedä, että minkä paikallisen kuppilan sijoitusasiantuntijoita olet jututtanut, mutta jos menet mihin tahansa suomalaiseen pankkiin, niin he suosittelevat 60-40 salkkua. Osakesalkun proxina he käyttävät MSCI world indeksiä, koska tämä edustaa koko markkina. Jenkkilässä käytetään SP500 proxina mm. koska jenkit rakastavat itseänsä ja moni SP500 yrityksistä ovat globaaleja, joten kv. vaikutus tulee sitä kautta.

Mantra, että kannattaa aina sijoittaa osakkeisiin, perustuu siihen, että pitkässä juoksussa osakemarkkinan tulisi seurata BKT:ta ja niin kauan kun BKT kasvaa, kasvaa osakemarkkina.

Tuo väittämä, että ” Nasdaq100 indeksi on aina voittanut teollisuuteen keskittyneen Dow Jones Industrial indeksin viimeiset puoli vuosisataa.” on täyttä puppua. Sen näet itsekin. Jos olisit sijoittanut vuonna 2000 Nasdaqiin ja Dow Jonesiin, niin sinulla olisi kestänyt 2 kertaa pidempään päästä takasin omillesi. Totta kai jälkikäteen on helppo huudella ja valita optimaalinen entry, mutta nimimerkki Bingolla olisi kyllä ollut aika pitkät 15 vuotta odottaa takasin omille pääsemistä, jos vuonna 2000 olisi laittanut all in Nasseen.

Väittämä ” Indeksisijoittaja miettii juuri nyt, pitäisikö rahastotuotot Nassesta muuttaa käteiseksi ja turvaan? ” on täysin väärin. Tällä hetkellä indeksisijoittaja ei mieti mitään, koska indeksisijoitta ei harrasta taktista allokointia, eikä yritä ajoittaa markkinaa, vaan pysyy buy and hold (HODL) strategiassaan.

Kysymykseen onko oikea termi indeksisijoittaminen vai ehkä paremminkin ETF-sijoittaminen vastaavat aika hyvin lähteet:

https://www.sijoittaja.fi/63233/indeksisijoittamisen-harhakasitykset-ja…

https://www.taloustaito.fi/Rahat/indeksisijoittaminen--kahdeksan-vaitet…

Holdaamisesta ei ole kyse. Aktiivinen ETF-sijoittaminen, jossa ostetaan ja myydään ETF-rahastoa salkkuun ei juurikaan poikkea osakepoiminnasta - siksi etf:t noteerataan pörsseissä joka päivä. Rahastoa ostaessa sijoittaja ei osta osakkeita vaan markkinaa, se on totta. Holdaaminen on säästäjän väline, mutta sen enempää en prujuista kopioituun semantiikkaan puutu.

Tavoite on sama kuin osakepoiminassakin, saada parempaa riskikorjattua tuottoa taktisen allokaation kautta. No kuinka löydän etf-salkustani riskikorjatun tuoton? Sieltähän se löytyy Nordnetin sivulta kohdasta Salkkuraportti. Aiemmassa viestissä esitetyn salkun Sharpen yhden vuoden luku on salkkuraportin mukaan 2,09

Tuntuman etf-salkun positioiden riskiin saa katsomalla etf-rahastojen Sharpen luvut kunkin rahaston tietosivulta - tärkeimmät:

Invesco EQQQ Nasdaq100, 1 v Sharpe: 2,122
iShares MSCI USA Quality Div, 1 v Sharpe: 1,629
iShares S&P500 Health Care, 1 v Sharpe: 2,055
Vanguard FTSE All-World, 1 v Sharpe: 2,643
Xtrackers S&P500 Swap, 1 v Sharpe: 2,504

Karkeasti katsottuna tämä salkku on jossakin HealthCare-markkinan tietämillä riskikorjatussa tuotossa. Invescon vähentäminen ei juuri riskikorjattua tuottoa parantaisi, mutta parempaan tunnuslukuun pääsisi painottamalla S&P500 indeksi ETF:ää ja All-World etf:ää enemmän. Lisätiedoksi: Nordnet Indeksirahasto Suomen Sharpen vastaava yhden vuoden luku on 2,551.

Kyllä pankitkin tarjoavat aktiivista salkun ja etf:ien hoidon mahdollisuutta ja avustavat sijoitussunnitelmassa, valikoimaa ja työkalua on ihan mukavasti - reaalimaailmaan pääsee tutustumaan vaikkapa Aktiassa: https://www.impakti.fi/etf/

Passiivinen sijoittaminen - osta ja pidä osaketta tai etf:ää - on kelpo menetelmä ja sillä pääsee hyviin tuloksiin. Harrastan sitä itsekin, mutta se ei ole tämä salkku.

Joten tässäpä aktiivinen etf-sijoittaja pohtii edelleenkin Kiina-painoa tai onko teknomarkkina eli Nasdaq100 nyt jo niin yliarvostettu, että kestäisi se 15 vuotta saada rahat takaisin, jos arvostustaso nopeasti palaa keskimääräiselle tasolleen - ja laittaisiko rahat All-World etf:ään allokaation muuttamiseksi ja salkkunsa tunnusluvun parantamiseksi?

Erottajasta kävelyetäisyydellä olevia varainhoitotaloja en ihan kuppiloiksi kutsuisi - vaikka saa sieltä kyllä kupposen, kun sovitusti käy. Nimittelyyn he saavat kyllä vastata itse.

Vanguardilta on alkuvuodesta perustanut täälläkin usein mainittua Vanguard FTSE All-World UCITS ETF -rahastoa vieläkin hajautetumman vaihtoehdon esg screenauksella: Vanguard ESG Global All Cap UCITS ETF. Kulut tässä uudessa rahastossa on 0.24% ja vanhassa 0.22%. Mukana olevien osakkaiden määrä nousee uudessa reiluun 5700 yhtiöön, kun vanhemmassa niitä on reilu 3700. Vanhemmassa on vielä enemmän varoja ja suurempi päivävaihto. Onko kukaan siirtynyt tekemään uusia sijoituksia tähän uuteen rahastoon? Ainakin Bingolla tätä all world rahastoa on toisinaan salkussa ollut.

Rahastot Nordetissä:

- https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/etf-listat/17471092-vanguard-esg…
- https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/etf-listat/17086750-vanguard-fts…

ja Vanguardin sivuilla:

- https://www.vanguardinvestor.co.uk/investments/vanguard-ftse-all-world-…
- https://www.vanguardinvestor.co.uk/investments/vanguard-esg-global-all-…

Mielenkiintoista - uudesta rahastosta on jätetty pois syntisektorin osakkeet.

Vanguard ESG Global All Cap UCITS ETF (V3AA) avaintiedoista:

Rahasto seuraa FTSE Global All Cap Choice Index -indeksin ("indeksi") tuotto- ja arvonkehitystä.

Indeksi on muodostettu FTSE Global All Cap -indeksistä ("pääindeksi"), josta Vanguardista riippumaton ylläpitäjä on seulonut sijoituskohteet tiettyjen ympäristöllisten, yhteiskunnallisten ja hyvään hallintotapaan ("ESG-kriteerit") liittyvien kriteerien perusteella.

Indeksi ei sisällä sellaisten yrityksien osakkeita, joiden indeksin ylläpitäjä katsoo liittyvän seuraaviin toimialoihin ja/tai joiden tuotot ovat (indeksin ylläpitäjän asettaman raja-arvon ylittävältä osin) peräisin seuraavilta toimialoilta: kiistanalaiset sijoituskohteet, uusiutumattomat energialähteet, syntisektorin tuotteet ja aseet.

Avaintietoesite: https://doc.morningstar.com/document/cc8eea2fc6994047a0499b81f84b0a32.m…

Vanguard FTSE All-World UCITS ETF (VWCE) avaintiedoista:

Rahasto seuraa FTSE All-World -indeksin (”indeksi”) tuotto- ja arvonkehitystä.

Eli vanha (3kk +6,78%) seuraa hiukan eri indeksiä kuin uusi, josta Nordnet antaa käyrää vasta huhtikuun alusta (3kk +7,52%). Kolmen kuukauden käyriä vertailemalla näyttävät suoriutuvan suurin piirtein samalla tavalla. Maailma pyörii ihan hyvin, (1v +35,8%). Eettisen näkökulman ero tulee ilmeisesti esiin vasta pidemmän ajan kuluessa.

Vanhempaa FTSE All World rahastoa minulla on edelleen salkuissa ja saa vielä pysyäkin. Olen jotenkin syntisen viehättynyt ajatuksesta, että ihmiset kaikkialla maailmassa ahkeroivat kellon ympäri ja tuotto tulee omaan salkkuuni.

Uusi voi olla sopivampi sellaiselle, joka haluaa ottaa ESG-näkökulmaa sijoitusvarojen käyttöön. Hyvähän se on, että jokaiselle on jotakin.

Vaikuttaa ihan fiksulta, tosin melkein 60% rahaston painosta on jenkeissä. MSCI Worldillä toki vielä enemmän.

Olisiko joku matalakuluinen "maailmanlaajuinen" ETF joka olisi hieman tasaisemmin hajautettu? Syntisektorilla tai ilman

MSCI World etf:t sijoittavat kehittyneille markkinoille, mutta MSCI AC World (AC = All Country) etf:ssä on mukana kehittyviäkin markkinoita pienellä painolla. Jälkimmäisen kustannukset ovat kuitenkin korkeammat.

Jos kustannuksia haluaa minimoida, kannattaa ehkä ostaa MSCI World ja sen seuraksi halpa ja tarkoitukseen sopiva Emerging Markets etf. Tuottojen perusteella "World etf:iä" seulomalla salkkuun saattaa sujahtaa muitakin vaihtoehtoja. (Ainakin OP, Nordnet, Morningstar ja Google tarjoavat työkalut seulontaan.)

Mistä voisi johtua isohko ero seuraavien etf:ien kurssilaskussa tänään? Kuitenkin käsittääkseni kyseessä on saman rahaston tuotto- ja kasvuosuudet, eikä kvartaaliosinkokaan nähdäkseni satu tälle päivälle. Vähemmän vaihdettu on lisäksi laskenut vähemmän.

https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/etf-listat/17281821-vanguard-fts… -1,27%

https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/etf-listat/16769498-vanguard-fts… -1,83%

Lyhyellä aikavälillä ETF:n hinta määräytyy markkinalla. Eli jos yhtä ETF:ää myydään paljon, sen hinta voi liikkua alle NAV:n. Yhtiö sitten reagoi lisäämällä tai vähentämällä osuuksien määrää tasaten näin kurssia pidemmällä aikavälillä NAV:iin.

Ts. jos haluamaasi ETF:ää saa alle NAV:n, sitä yleensä kannattaa ostaa.

Ulkomaiset sijoittajat ovat myyntilaidalla kaikkialla maailmassa - politiikan välineiden käyttäminen on lisännyt kaikkien sijoitusten riskiä.

"Foreign investors are stepping up selling to avoid geopolitical risks." - Mutsumi Kagawa, chief global strategist at Rakuten Securities Research Institute.

"I cannot hold these stocks any longer, as I will lose more if I don't sell them now. Capital is now fleeing at any cost." - Wang, an investor in Beijing

Lähde eilen: https://asia.nikkei.com/Business/Markets/Chinese-technology-stocks-swin…

Rajaseudut tyhjenevät rahasta ja pääomista. Sama näkyy temaattisten etf:ien sijoittajarahan vähenemisessä.

Käännös näkyy neljän suositun etf:n nuupahtaneissa tuotoissa:

Lähde Financial Times, Mary McDougall: https://www.ft.com/content/974efebb-64b8-4aa3-aea6-7ccaca6db8b9

Ahdasrajainen teema, jossa on ehkä vain muutama vallitseva osake, menettää laajan hajautuksen edut. Ideana on ollut pitää pääomia rahastoissa pitkiä jaksoja, mutta etf:ien volatiliteetti on houkutellut sijoittajia ostamaan ja myymään niitä tiheästi, lyhytaikaisia voittoja saadakseen. Asia näkyy Clean Energy teemassa, jossa oli aluksi vain 30 osaketta. S&P Global Clean Energy Indeksiä on nyt laajennettu ja se sisältää 76 yhtiötä.

Ultimately, investors mulling an allocation to these funds need to understand that they are making a triple-layered bet, says Morningstar’s Lamont: Is the theme right? Is it the right fund to track the theme? And is the timing right?

“The probability of winning [all] these bets is low, but the prospective payout can be high,” he says.

Globaali hajautus World-etf:llä ja perinteisillä mantereilla pysyminen näyttäisi säilyttävän vielä arvonsa. Joten ollaan niillä kytiksellä ja seurataan kärsivällisesti kääntyykö jokin trendi, ottaako kipinää.

Kaikessa hiljaisuudessa Nordnetin indeksirahasto kehittyvät markkinat ja Ruotsi ovat muuttuneet ESG indeksiä seuraaviksi.

Paska uudistus, kun rahaston sääntöjä muutetaan lennosta... eikä edes tiedoteta asiasta.

Longrun kirjoitti:

Kaikessa hiljaisuudessa Nordnetin indeksirahasto kehittyvät markkinat ja Ruotsi ovat muuttuneet ESG indeksiä seuraaviksi.

Paska uudistus, kun rahaston sääntöjä muutetaan lennosta... eikä edes tiedoteta asiasta.

Uudella mantereella ollaan toista mieltä ja halutaan pysyä perusasioissa

Vanguard refuses to end new fossil fuel investments

World’s second-largest asset manager cites its duty to maximise returns for clients

Jotakin tällaista olenkin odottanut, kun maailma alkaa vähitellen palata rosoiselle maan pinnalle ja syrjäseuduilla ammutaan kovilla. Rahastojen tehtävä on hoitaa varoja eikä ohjata yritysten liiketoimintaa:
“Vanguard does not seek to direct company strategy. We engage with companies on climate change, ask them to set goals and to report how they are mitigating climate risks. That transparency will ensure that climate risks are priced appropriately by the market,” Tim Buckley said in an interview with the Financial Times.

Rahaston tehtävä on maksimoida asiakkaiden pitkän ajan tuotot. Ilmaston muutos on käytännön riski, mutta se on vain yksi tekijä sijoituspäätöksessä. Rahastonäkökulmasta maailmassa on myös eläkekriisi ja on myös huolehdittava, ettei ilmastokysymykseen vastaaminen pahenna sitäkin.

Linkki FT, vapaasti vielä aamulla luettavissa: https://www.ft.com/content/435a9384-8711-4b99-95a8-d55e962343c6

Kaikilla suurilla rahastoilla on valikoimissaan lukuisia uusia ESG-rahastoja, joita ympäristösuuntautuneet voivat sovittaa oman sijoitusnäkökulmaansa. Muut rahastot ovat meille, joilla sijoituspäätöksessä painavat toisenlaiset - kyyniset, mutta omamme - näkemykset tulevaisuudesta. Tästä syystä pitäydyn enimmäkseen Vanguardissa - siellä osataan yhteen- ja vähennyslasku.

Longrun kirjoitti:

Kaikessa hiljaisuudessa Nordnetin indeksirahasto kehittyvät markkinat ja Ruotsi ovat muuttuneet ESG indeksiä seuraaviksi.

Paska uudistus, kun rahaston sääntöjä muutetaan lennosta... eikä edes tiedoteta asiasta.

Kiitos tämän postaamisesta, en itsekään tätä huomannut. Enkä tykkää.

Kyselin Nordnetilta mikä idea tässä on ja mikä meininki tulevaisuudessa. Sverige indeksirahasto on tosiaan 1.6. vaihdettu seuraamaan OMXSBESG-indeksiä OMXSBGI:n sijaan. Nordnet haluaa muuttaa omat rahastonsa kestävän kehityksen mukaiseksi, eli olisko joku markkinointikikka.

Ei toi sisältö nyt ihan radikaalisti muutu:

https://indexes.nasdaqomx.com/Index/Weighting/OMXSBGI vs https://indexes.nasdaqomx.com/Index/Weighting/OMXSBESGGI

Mutta tosiaan tekisin tällaiset päätökset mieluummin itse. Olisivat mieluummin tehneet uudet rahastot.

Suomi ja Tanska tulee perässä myöhemmin kesäkuussa.

Onko Venäjän hyökkäys osoittanut, että indeksisijoittaminen toimii?

Alla on sinisellä kuuden kuukauden S&P500 indeksi eli viime joulukuun alusta nyt kesäkuun kolmanteen. Vertailukäyrinä ovat ruskea maailma eli Vanguard FTSE All-World UCITS ETF, tummanruskea Eurooppa eli Vanguard FTSE Developed Europe UCITS ETF ja vaaleanruskea kehittyvät maat eli Vanguard FTSE Emerging Markets UCITS ETF USD Dist.

Venäjä käynnisti hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta - suurin piirtein käyrien keskivaiheilla. Rahastojen arvojen kehitys hyökkäyksestä tähän päivään osoittaa, etteivät osakkeet - maailma, Eurooppa tai muut kehittyvät maat - ole olleet juuri asiasta moksiskaan.

Maaliskuussa MSCI ilmoitti, että Venäjää ei enää lueta kehittyviin markkinoihin, mikä poistaa "Venäjä-riskin" sijoittajilta. Myös FTSE Russell on poistanut venäläisiä osakkeita FTSE 100-, 250- ja All-Share-indekseistä. Uuden maailmanjärjestyksen osakkeet saavat tulevaisuudessa todennäköisesti suuremman indeksipainon, syrjäyttäen ongelmalliset osakkeet.

Osakemarkkinat ovat melko lailla elpyneet Venäjän hyökkäystä Ukrainaan edeltävälle tasolle, vaikka makrotaloudelliset olosuhteet ovat heikentyneet ja keskipitkän aikavälin riskit ovat kasvaneet. Lisäksi talouden kenttää uhkaa nyt politiikka, jolla ohjataan resurssi- ja kauppavirtoja - pelkät numerot eivät enää riitä, vaan aatemaailma, ego ja ahneus pitää arvottaa nekin mukaan osakeanalyysin fundamentteihin.
 
Nykyiset, epävakaat markkinaolosuhteet suosivat osakepoimijoita, vaikkapa sotaosakkeiden haalijoita - ydinenergia, aseet, öljy, kaasu etc. houkuttelevat. Defensiivisellä puolella on myös lajittelua sektoreittain, koska riski ei ole staattinen käsite vaan riskinlähde voi kohdistua yksittäiseen, defensiiviseksi luokiteltuun sektoriin kaikista eniten - tällainen voi olla vaikkapa elintarviketeollisuus (vehnä) ja maatalous (lannoitteet).

Sota ei ole kuitenkaan ohi. Morningstar Investment Managementin sijoitusjohtaja Mike Coop kertoo, että monet sijoittajat alkavat suojautua liian myöhään, vasta paniikin alettua. Jos markkinat kääntyvät taas jyrkkään laskuun, sijoittajat eivät voi kyllä sanoa, etteikö heitä olisi varoitettu.

Linkki: https://www.morningstar.fi/fi/news/220802/onko-ven%c3%a4j%c3%a4-muuttan…

Riskipitoiset sijoituskohteet ovat volatiileja eli hinnoiltaan epävakaita. Niiden kurssikehitys nojaa myönteisiin uutisiin maailmasta ja taloudesta. Kun makrotasolla tulee huonoja uutisia, riskisijoitusten arvo voi kärsiä pahastikin - näkyy nyt öljyn hinnassa, tulee myöhemmin näkymään luottoluokitusten laskuna etc. Kulkutaudin aiheuttama epidemia oli odottamaton ja siihen päälle on tullut Putinin hyökkäys. Molemmat aiheuttivat voimakasta myyntipainetta ja arvot laskivat. Juuri nyt ei kaivata kolmatta riesaa vaikkapa heinäsirkkojen tai inflaation muodossa markkinoita jäytämään.

Itse olen tässä kapinassa tyytyväinen laajojen etf-rahastojen toimintaan, sillä ne ovat selvästi hallinneet toteutuneita riskejä yksittäisiä osakkeita paremmin ja pitkän aikaa. Kapeat, teemalliset sektori-etf:t ovat olleet hankalampia. Helpotusta näihin tuo vertailuindeksin hoitaja, joka sijoittajan puolesta siivoaa roskat indekseistä pois.

Rahastojen rahavirrat kuvaavat osaltaan markkinan reagointia viime vuoden marraskuussa ja vuoden alusta alkaneisiin osakekurssien laskuun. Asiasta saa listat www.etf.com sivustolta. Linkki: https://www.etf.com/etfanalytics/etf-fund-flows-tool

Vuoden alusta alkaen kymmenen eniten kasvanutta etf-rahastoa:

Vuoden alusta kymmenen eniten varoja menettänyttä etf-rahastoa

Arvo- ja osinko-osakerahastot sekä defensiiviset sektorit ovat kasvattaneet varojaan. S&P500 rahastoista näyttäisi lukujen perusteella siirrytyn SPDR:n rahastosta Vanguardin ja iSharesin rahastoihin. Mikähän siinä on syynä, kulurakenneko? Bondirahastoista, rahoitussektorilta ja pienyhtiörahastoista varoja on lunastettu ja siirretty muualle.

Toukokuussa markkina oli hyvinkin volatiili, mutta siitä huolimatta jenkkeihin listatut etf-tuotteet lisäsivät varojaan 64,5 miljardia dollaria eli paikkasivat nätisti huhtikuussa niistä nettona lähteneet 6,1 miljardia dollaria.

Linkki: https://www.etf.com/sections/monthly-etf-flows/etf-monthly-fund-flows-m…

Varojen jakautuminen etf-rahastojen nettomuutoksissa omaisuusluokittain - muutos vuoden alusta:

Nordnet tuo uudet One-rahastot huomenna merkittäväksi. Nordnet One -rahastot ovat indeksipohjaisia yhdistelmärahastoja. Rahastojen juoksevat kulut ovat 0,49% luokkaa. Perustiedot on julkaistu avaintietoesitteessä 22.6.2022.

Alla tiedot Nordnet Rohkea EUR, ISIN: SE0017832421

Avaintietoesite: https://doc.morningstar.com/document/03cdd9f48477aefa9d2182bc25ef7c21.m…

Tämä One-rahasto Rohkea tähtää 100...80% osakeallokaatioon. Vertailusisällön perusteella rahastossa on näköjään voimakas ESG-rajoite osakevalinnoille, joten se voi ehkä jäädä jälkeen kyynisemmistä veljistään. Skandiedustus on aika voimakas 20%.

Tuppuraisen mukaan One-rahastot ovat tarkoitettu säästäjälle, jolla ei ole aikaa käytettäväksi osakepoimintaan tai allokaation säätöön.

Linkki: https://www.nordnet.fi/blogi/nordnet-one-rahastot-tarjoavat-valmiiksi-h…

Seurataan ja tutkitaan.

Sijoitusrahastot ovat viime vuoden loppuun asti pärjänneet UCITS-sääntelyn mukaisella avaintietoesitteellä. Siirtymäaika Euroopassa loppui ja nyt 1.12023 alkaen rahastojen on ollut pakko antaa PRIIPS-asetuksen mukainen avaintietoasiakirja (KID, Key information document) yksityissijoittajalle rahastotuotteita myytäessä.

Linkki Finanssivalvontaan: https://www.finanssivalvonta.fi/saantely/saantelykokonaisuudet/priips/

Tyypilliseen tapaan vuosia muhinut asia tuli pankeille vuodenvaihteessa täysin yllätyksenä ja salkun etf-positioita ei voinut ostoilla täydentää, vaan niissä oli ostokielto puuttuvien dokumenttien vuoksi. Olihan siitä pankeille rähistävä.

Nyt on sitten uudenlaisia PRIIPS-KID dokumentteja siellä täällä saatavilla ja onhan niihin taas syytä tutustua. Vilkaisin itse Nordnetissa kuukausiohjelmassa olevan Skagen Global-rahaston uutta avaintietolomaketta.

Tavoitteet: SKAGEN Global on aktiivisesti hoidettu maailmanlaajuisesti sijoittava osakerahasto. Rahaston tavoitteena on tarjota sijoittajille paras mahdollinen riskikorjattu tuotto maailmanlaajuisen osakesalkun kautta. Rahaston strategiana on sijoittaa aliarvostettujen, korkealaatuisten yritysten keskitettyyn salkkuun.

Linkki tuoreeseen suomenkieliseen PRIIP_KID: https://doc.morningstar.com/document/996b3280c765b90f634f35bb8d10050f.m…

Onpa varovainen - vanhat tuottototeutumat on poistettu ja kovin arka tuottoarvio 10.000 sijoitukselle on tilalla.

Stressiskenaario osoittaa, mitä voi olla tuottosi äärimmäisissä markkinaolosuhteissa. 

Epäsuotuisa skenaario: Tämäntyyppinen skenaario tapahtui sijoitukselle vuonna 2022. 

Kohtalainen skenaario: Tämäntyyppinen skenaario tapahtui sijoitukselle vuonna 2015. 

Suotuisa skenaario: Tämäntyyppinen skenaario tapahtui sijoitukselle vuonna 2021. 

Esitteestä ei saa irti enää mitään. Ainoa keino on siristää silmiä ja löytää linkki paperin alareunasta eli Skagenin sivut: https://www.skagenfunds.fi/fonder/global/

Sieltä on etsittävä ajantasainen neljännesvuosiraportti: https://www.skagenfunds.fi/globalassets/pdfs/status-reports/sweden/skag…

ja sieltä löytyy hakemani kaavio, jonka on tottunut lukemaan - eli kymmenen vuoden historiatiedot:

Näitä palkkeja voi sitten vertailla oman position viiden vuoden käyrään ja pähkäillä oliko viime vuoden tasaantuminen normaaleissa rajoissa:

Skagen Global oma viiden vuoden toteuma - siniset pallot ostoja ja punaiset lunastuksia.

Näyttää vähän siltä, että Finanssivalvonta edesauttaa sitä, että rahastojen asiakirjat ovat yhä surkeampia ja huonommin kuluttajan luettavissa.  Ei ole ensimmäinen kerta. Tämä johtaa siihen, että kuluttaja joutuu nojautumaan yhä suuremman huijarijoukon kyseenalaiseen asiantuntemukseen. Säästäjät ajetaan pankkien konttoristien saaliiksi. Onko tämä nyt tarkoituksenmukaista?