Päivän hesarissa oli haastateltu tavallisia kansalaisia NATO-mielipiteestä. Kyllä, ei ja ehkä -vastauksia oli melko tasaisesti. Mielenkiintoinen oli mielestäni erään "ei"-vastaajan perustelu (vapaasti ulkomuistista, korostus omani): väkivaltaa ei pidä lisätä; lapsillekin opetetaan että pitää mennä pois tilanteesta.
Sitkeästi kommentoin tähän ketjuun sen otsikon mukaisesti Toivoisin, että sotaan suoraan liittyvät keskustelut olisivat vaikka sitä varten olevissa kolmessa muussa ketjussa "Ukrainan tilanne", "Venäjän tilanne" ja "Jos Venäjä hyökkää Suomeen".
Kuten suunnittelin, olen lisännyt mahdollinen Nato-jäsenyys mielessä Bittiumia ja WithSecurea. Osakesalkustani iso osa on jenkeissä, liian iso siellä teknoissa. Nyt vielä suomessa olevista suurimmat omistukset Sammossa ja Nordeassa. Nämä haluaisin pitää, mutta jäsenyyttä haettaessa ja Venäjän siihen pakosta reagoidessa nämäkin saattavat tulla kovasti alas ainakin hetkellisesti. Mietin nyt lähinnä, pitäisikö myydä ainakin osa ajatuksena ottaa takaisin hieman halvemmalla. Vaikka jäsenyys pitkällä välillä onkin positiivinen asia suomen taloudelle, ei se sitä välttämättä ole kursseille jäsenyyden hakuaikana ole.
Usein vastaavissa tilanteissa olisin pärjännyt parhaiten olemalla tekemättä mitään.
Silloin kauan sitten 1980-luvun alussa ei suomalaisessa eikä eurooppalaisessa rauhanliikkeessä puolustettu Usaa, eikä Venäjää, vaan rauhaa.
Täälläkin esitetyt viittaukset ja muut löydettävissä olevat dokumentit kyllä vahvasti antaa evidenssiä että muistikuvani ovat oikeat. Jotenkin tuntuu, että sinun muistikuvasi ovat kovin erilaisia kuin esitetyt dokumentit viittaavat. Valehtelevatko dokumentit?
Miten luulette, jos silloin 1980-luvun alkupuolella on toiminut Neuvostoliiton "hyödyllisenä hölmönä" eli ajanut tietämättään Neuvostoliiton etuja ja jopa tehden talkootöitä asian eteen. Ja osallistumalla rauhanmarsseihin. Niin kuinka helppo on nyt tunnustaa, että teinpä silloin nuoruudessani hölmösti. Kyllä se on niin, että tätä on vaikea tunnustaa ja se johtaa siihen, että tätä samaa mantraa julistaa edelleen. Erkki Tuomioja, Tarja Halonen ja Paavo Väyrynen ovat tästä surullisia esimerkkejä.
Itse elin tuon ajan ja muistan asiat aivan eri tavalla kuin Juurikki. Jotenkin koko rauhanliike oli silloin mielestäni niin erikoinen liike, että ihmettelin sen toimintaa ja ajettavien asioiden epäloogisuutta. Neuvostoliiton etuja ajettiin avoimesti myös kouluissa esim. oppilaskuntien toimesta. Me jotkut sentään toimme näitä epöloogisuuksia esiin mm. ne NL:n SS-20 ohjukset, joita vastaan rauhanliikke ei marssinut. Ne oli niitä rauhan ohjuksia. Neuvostoliitto jatkoi varustautumistaan, mutta euroopan olisi pitänyt heikentää puolsutustaan ja jopa lakkauttaa armeijat.
Kylläpä menee epäasialliseksi nälvimiseksi heti, kun joku kertoo olevansa sitä mieltä, että aseettomuudella saavutetaan väkivallatonta elämää. Huomaa myös, ketkä ovat imeneet itseenä syvästi Yhdysvaltojen propagandan vallan, rahan ja politiikan suhteen.
Itselleni on loogista, että aseistautuminen lisää väkivaltaa. Ja sekin, että aseistautuminen antaa mahdollisuuden suojella väkivallalta.
Mitenhän kävisi Suomen pörssikursseille, jos NATO:ssa olisikin vaikkapa Kiina ykkösmaana Yhdysvaltojen sijaan? Entä NATO-vastustajille tai NATO-kannattajille? Kuinka kauan uskotte Yhdysvaltojen edustavan mieleisiänne arvoja? Kuinka merkittävä rooli Yhdysvalloilla on sen suhteen mitä NATO on tai mitä NATO tekee?
Itse olen lähtökohtaisesti aseellisen vallan keskittymistä vastaan, kuten kaikkea muutakin vallan keskittymistä vastaan. Enkä usko NATO:n säilyvän sellaisena kuin sen on ollut tarkoitus olla. Mitkään tällaiset sopimukset eivät ole toistaiseksi kestäneet alkuperäisen kannatettavan hyvän ideansa mukaisena, esimerkkinä vaikkapa EU tai EMU, kemiallisten aseiden sopimukset tai ydinaseriisunnat, tai vaikkapa Neuvostoliitto. Jossain vaiheessa nämä "instituutiot" muuttuvat palvelemaan jotakuta epäreilusti. NATO:n kohdalla se voi olla mahdollisesti aika ikävää heikommille jäsenvaltioille. Mutta nykyisen kaltaisena puolustusliittona NATO on selvästi tarpeellinen. Ei mikään maa halua päätyä esimerkiksi Syyrian tilanteeseen.
Mutta nykyisen kaltaisena puolustusliittona NATO on selvästi tarpeellinen. Ei mikään maa halua päätyä esimerkiksi Syyrian tilanteeseen.
Miten puolustusliitto suojelee maata sisällissodalta?
Mitä NATO tekisi jäsenmaalleen, jossa syttyy sisällissota?
Syyria-esimerkillä tarkoitin päätymistä taistelutantereeksi suurvaltojen rahoittaessa kaikkia osapuolia.
Vastauksena kysymykseesi: Arvelen, että puolustusliitto pitäisi kapinat maltillisina väkivaltaa käyttäen, joten sisällissotaa ei yhteen jäsenmaahan syttyisi. Vähän kuten Venäjä tekee. Valta ei vaihdu, kun valtaapitävät pystyvät käyttämään tarpeeksi suurta väkivaltaa. Puolustusliittoon kuulumalla väkivaltaa olisi käytettävissä enemmän kuin tarpeeksi.
Silloin kauan sitten 1980-luvun alussa ei suomalaisessa eikä eurooppalaisessa rauhanliikkeessä puolustettu Usaa, eikä Venäjää, vaan rauhaa.
Täälläkin esitetyt viittaukset ja muut löydettävissä olevat dokumentit kyllä vahvasti antaa evidenssiä että muistikuvani ovat oikeat. Jotenkin tuntuu, että sinun muistikuvasi ovat kovin erilaisia kuin esitetyt dokumentit viittaavat. Valehtelevatko dokumentit?
Itse elin tuon ajan ja muistan asiat aivan eri tavalla kuin Juurikki. Jotenkin koko rauhanliike oli silloin mielestäni niin erikoinen liike, että ihmettelin sen toimintaa ja ajettavien asioiden epäloogisuutta. Neuvostoliiton etuja ajettiin avoimesti myös kouluissa esim. oppilaskuntien toimesta.
Suomalaista rauhankulttuuria kuvaa mainiosti Sadankomitean historia, joka alkaa elokussa 1963 Primulan kabinetissa - ”Joukko eri poliittisia mielipiteitä omaavia pasifistisia idealisteja, jotka pitävät Bertrand Russelia esikuvanaan perusti Sadankomitea-nimisen järjestön. Uusi yhdistys päätti ensi töikseen hankkia käyttöönsä lisää harakanvarvasmerkkejä ulkomailta, niiden menekki kun tuntui olevan erittäin kova."
Rauhanjärjestöjen - Sadankomitea, kristillinen Suomen Rauhanliitto ja äärivasemmistolainen Suomen Rauhanpuolustajat - tapellessa kiivaasti keskenään jäsenistä ja rauhanaatteen suosiosta, Vietnamin sota sai ideoihin potkua. Hihhulointi hiipui kuitenkin muihin menoihin - Supon tarkkailija raportoi 60-luvun lopulla: ”pop-kulttuurin hulinointihaluiset edustajat ovat löytäneet muita puuhia”.
Ideaa hääräämiseen löytyi vasta yllytysprosessista aseistakieltäytymiseen, jossa päällimäisinä päsmäreinä oli poliittinen eliittimme: "Yli sata ihmistä allekirjoitti pikavauhtia Schüllerin oikeudenkäynnin alla adressin, jossa yllytettiin kieltäytymään aseista. Kaj Chydeniuksen, Jörn Donnerin, Paavo Lipposen, Ulf Sundqvistin ja kumppaneiden allekirjoittama paperi toimitettiin tiedotusvälineille ja suojelupoliisille."
Nykyinen hallintoväkemme hankki kannuksensa juuri näihin aikoihin: Yllytysprosessi tuotti lukuisia muitakin tuomioita, jotka vaihtelivat lievistä sakkorangaistuksista yli vuoden ehdollisiin vankeustuomioihin. Muun muassa Ilkka Taipale tunnusti avoimesti syyllisyytensä: ”Olen levittänyt monistetta kadulla kahdelle tuntemattomalle, asevelvollisuusiän sivuuttaneelle naiselle Suopon kulmalla ennen kuin veimme nimilistan Suopoon. Levittämiseni todistaa Erkki Tuomioja, joka ei millään tavoin pyrkinyt estämään kauhistuttavan tekoni suorittamista.” Taipale sai vuoden ja kolmen kuukauden vankeustuomion, Tuomioja kuukauden vähemmän.
Sittemmin toiminta kuivui aikansa suuntia etsiessään ydinohjusten sijoittamisen vastustamisesta hiipuvien kulkueiden järjestämiseen. Irakin sodan vastustaminen sai aikaan vähäistä liikettä 2000-luvulla, mutta sodanvastaisen toiminnan huippukautta kesti vain kaksi kuukautta, jolloin sodan uhka ja sotatoimet pysyivät uutisten ykkösaiheina.
Mitä NATO tekisi jäsenmaalleen, jossa syttyy sisällissota?
Syyria-esimerkillä tarkoitin päätymistä taistelutantereeksi suurvaltojen rahoittaessa kaikkia osapuolia.
Vastauksena kysymykseesi: Arvelen, että puolustusliitto pitäisi kapinat maltillisina väkivaltaa käyttäen, joten sisällissotaa ei yhteen jäsenmaahan syttyisi. Vähän kuten Venäjä tekee. Valta ei vaihdu, kun valtaapitävät pystyvät käyttämään tarpeeksi suurta väkivaltaa. Puolustusliittoon kuulumalla väkivaltaa olisi käytettävissä enemmän kuin tarpeeksi.
OK, ymmärsin väärin mitä ajoit takaa.
Itse arviosta olen jonkin verran eri mieltä - en usko, että naton tapainen aidosti vapaaehtoinen puolustusliitto sotkeentuisi jäsenmaansa sisäisiin asioihin millään tavalla, ja hyvä niin. Ja jos sellaiseen tilanteeseen ajauduttaisiin, saatettaisiin silti päätyä proxysodan välineeksi. Selvästi on jo todettu, mitä kaikkea sellaisessa proxysodassa voidaan tehdä, ilman että sitä pidetään sotatoimena puolustusliittoa vastaan. En ole mitenkään vakuuttunut, että tilanne muuttuisi, vaikka maa olisi natomaa. Olis kyllä kinkkinen tilanne.
Päättäkää nyt jo, onko Suomen turva Natojäsenyys vai aseistautuminen. Juurikki ajatteli 50 vuotta, ettei me Natoa tarvita, mutta naapurin isännän pöytätavat ovat nyt muuttaneet näkemyksen.
Etkö oikeasti ole saanut vielä selville muiden kantaa tässä keskustelussa?
Naapurin isäntä on vaihtunut vuosien varrella, mutta Suomelle ei ole jäänyt valinnanvapautta aseistautuako vai ei. Meidän on pakko aseistautua, jos haluamme pitää Suomi-nimisen maan kartalla. Ainoa valintamme tähän liittyen on, haluammeko yrittää aseistautua itse, vai teemmekö sen liittolaistemme kanssa yhdessä.
Juurikki kirjoitti:
Moni sotapelokas ja sotakiimainen on varmasti jatkossakin eri mieltä, mutta kyllä Juurikin mielestä on aina syytä pitää hyvät välit Venäjän kansalaisyhteiskuntaan ja olla itse turhaan käjistämättä tilannetta suhteessa Venäjän valtaa pitäviin siellä jossain ydinturvaluolissaan. Sitä kutsutaan diplomatiaksi.
Ei diplomatian tarvetta ja aina ensin pehmeiden keinojen käyttöä ole ole kukaan kiistänyt. Se on tietenkin itsestäänselvyys. NATO perustuu juuri tälle ja siksi peruskirjan ensimmäiset artiklat rakentavat rauhanomaista yhteistyötä ja kauppaa rauhan ja diplomatian keinoin.
Jos hetken mietit, muistat kyllä minunkin sanoneen, että Suomi pitää saada NATOon viimeistään nyt heti (kun kukkaishippienkin silmät alkavat vähitellen aueta). Ja sitten julmettu mediakampanja venäjälle kertomaan että raja on auki ja ihmiset kulkevat edelleen vapaasti, mutta jätetään aseet kotiin, puolin ja toisin.
Diplomatia ja pehmeät keinot eivät voi silti olla ainoa keino. Koska hullun kanssa ei voi neuvotella, pitää olla riittävästi voimaa painimaan se hullu pakkopaitaan ja eristykseen.
Juurikki kirjoitti:
Suomi ei nyt ole päättämässä, muuttuuko Suomi maailmanpolitiikan rauhanrakentajasta maailmanpolitiikan räyhähengeksi, vaan nyt on kyse siitä, tuleeko Suomi jatkossakin toimimaan maailmanpolitiikassa rauhanrakentajana, vaikka turvaisikin oman turvallisuutensa osana Natoa.
Kuka muu sellaista on tuonut keskusteluun, sinun lisäksesi?
Juurikki kirjoitti:
Ydinaseeton Pohjola on jo nyt olemassa. Ei ole ydinaseita Suomessa, Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa. Ai Suomiko ottaisi maaperälleen koko Pohjoismaiden ainoat ydinaseet ja alistuisi vapaaehtoisesti mahdollisen ydinasekonfliktin testialueeksi? Hei haloo? Nyt jenkit, venäläiset ja heidän palvelijansa huutelemaan ihan omiin netteihinne, kiitos.
Ydinaseettomuus onnistuu NATOn sisällä Norjalle, joten eiköhän sen ole syytä onnistua Suomellekin?
Puolustusministeri kertoo puheessaan juuri nyt, että ei ole olemassa mitään Kevyt-NATOa. NATOssa joko ollaan jäsenenä tai ei olla.
Koska asiassa näyttää joillain olevan vielä epäselvää, niin täsmennetään:
- Suomi NATOon nyt heti, ja ilman mitään kevytnato ehdotuksia ja muita kukkaishippilepertelyjä. Täysi jäsenyys ilman poliittista pisteidenkeruuta
- Suomen yhteistyökykyisyys ja sovitteluhalu ei tämän valintamme perusteella muutu miksikään. Tai jos muuttuu, se ei ainakaan vähene
- NATO-Suomi ei ole vetämässä rajoja kiinni. Päinvastoin, meistä tulee näyteikkuna itään.
- Suomi tunkee itsensä mukaan NATOn 1 - 3 artiklojen mukaiseen tutkimus- ja talousyhteistyöhön. Ei taaskaan mitään politikointeja, vaan täyden hyödyt jäsenmaksun vastineeksi. Suomelle osuus NATO-maiden puolustusbudjetin hankinnoista tuotekehityksestä lähtien. Osaamista löytyy jo valmiiksi, mutta NATO-vastaisten rakentama yhteisön ulkopuolisuus on ollut syventyvän yhteistyön esteenä. Militäärikalustoa ei voi ostaa viholliselta, jota NATOn ulkopuolinen Suomi on kriisitilanteessa varmasti.
Yhdysvallat käyttää puolustusmenoihin vuosittain enemmän kuin yksitoista seuraavaksi suurinta valtiota yhteensä.
Yhdysvallat on lisännyt puolustusmenojaan myös viime vuosina Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin SIPRI:n tilastojen mukaan, vaikkakin puolustusmenojen osuus US bruttokansantuotoksesta on ollut pääpiirteissään aleneva.
Kongressin budjettitoimisto arvioi vielä viime vuonna osuuden vähenevän kymmenessä vuodessa 3,3 prosentin osuudesta vuonna 2021 arvoon 2,7 % vuonna 2031, mikä olisi merkittävästi alempi kuin viimeisen 50 vuoden keskimääräinen arvo 4,4 % bruttokansantuotoksesta.
Nämä arvaukset voivat hyvinkin muuttaa suuntaa, kun ajankohdan turvallisuuspolitiikan arki alkaa vaikuttaa maan uusiin taloussuunnitelmiin.
NATO-pohdinnoissa edellä olevat kaaviot antavat viitettä kenen kaverina Suomen olisi todennäköisesti tuloksellisempaa olla ennen mahdollisen rähinän alkua. Asiaan liittyy myös valmistuksellinen yhteistoiminta kehityshankkeineen, millä olisi meidän mittapuussamme merkittävää vaikutusta. Sijoittajana ei olisi pahitteeksi kelata esiin täkäläisiä pienvalmistajia.
Ja kun savu hälvenee, jäljelle yleensä jäävät ne, joilla oli alussa enemmän.
^ Tuohon on kommentoitava, että suurin osa tuosta summasta on ihan tiedossa olevaa tehotonta korruptiota. Kongressiedustajat vetävät kotiinpäin ("Pekkaroivat"), ja hoitavat sopimuksia omien osavaltioidensa yhtiöille. Vaikka Nato-liitos sallisi esim. Patrian osallistua jenkkien kilpailutuksiin, todennäköisyys voittaa olisi hyvin pieni.
Vastaavasti pelkästä rahasummasta ei voi päätellä armeijan tehokkuutta.
(Lisätään loppuun, että kannatan Natoon liittymistä, mutta Suomen etu jenkkien massiivisesta budjetista ei kyllä ole suuri)
Muutama pörssi-indeksi 23.2(päivä ennen Venäjän hyökkäystä) eiliseen kiirastorstain päätökseen.
OMX Helsinki -1 %
DAX -3%
Dow Jones France -6 %
Tästä huomataan hyvin se paljon puhuttu efekti, jossa kriisitilanteissa kurssi laskevat eniten Natoon kuulumattomilla reunamarkkinoilla, joilla on pitkä maaraja Venäjän kanssa. Vai oliko se sittenkin Natoon kuuluvan ydinasevallan pörssissä?
Vakavasti ottaen ilmiö näkyy ehkä paremmin pidemmällä aikavälillä ja erityisesti vähemmän likvideissä osakkeissa sekä pörssin ulkopuolisissa pääomasijoituksissa.
Ylen pörssipäivässä Varman Risto Murto kertoi, että vastuullinen sijoittaminen on muuttanut painotustaan nyt. Varma on jo päivittänyt suhtautumistaan puolustusteollisuuteen, siis ovat väljentäneet mahdollisuuttaan sijoittaa länsimaiseen puolustusteollisuuteen. Murto kertoi, että olisi epätasapainoista, jos Suomen valtio tilaa hävittäjiä, mutta hävittäjien toimittajayritys olisi mustalla listalla.
Bullerona, minä perässä, etsin ja löysin. Norjalainen pörssiyhtiö Kongsberg, joka mm. omistaa 49% Suomen Patriasta ja toimittaa osia F-35 hävittäjiin. NATO-maa Norja on Kongsbergin pääomistaja. Kovaa kurssinousua on ollut viimeisen vuoden tässä yhtiössä. Hyppäsin pienesti mukaan.
Ei haittaisi vaikka puolustusteollisuus saisi täältä oman aiheketjun.
Ajatella jos olisimme Natossa niin OMX Helsinki olisi ainakin +5 % terv Natohaukka 😎😜
Kyllä tämä aihe näyttää kiinnostavan sijoittajamaailmaa. Pohdintoja alkaa tulla, viimeksi toista tuntia sitten Financial Times:
Liittoutumisessa on rahallinen puolensa, joka hyvinkin voi tuntua teollisen valmistuksen puolella. Asiaa ja yhtiöitä molemmissa maissa - Suomessa ja Ruotsissa - olisi hyvä ruotia jo nyt, jos aikoo olla ajoissa mukana.
Mikään ei ole varmaa, sillä tällainen liittoutuminen ei ole mitään kerhotoimintaa: "Again, Finland and Sweden are not Ukraine. Bringing them into the alliance could offer real advantages that increase security in Europe if handled correctly. But first, Washington needs to be sure that the Finns and Swedes are truly ready to share the burdens and make the sacrifices that NATO membership entails—not just enjoy the benefits it brings." Linkki erääseen näkökulmaan: The Dilemma at the Heart of Finland’s and Sweden’s NATO Membership Bids - Carnegie Endowment for International Peace
NATO-jäsenyyden vuosittainen ”jäsenmaksu” Suomelle olisi noin 55 miljoonaa euroa. Sen verran Suomi joutuisi maksamaan NATOn budjettiin (2,5 miljardia euroa), jolla rahoitetaan järjestön hallintoa ja toimintaa.
Suurempi summa tulisi luultavasti Suomen puolustusbudjetin korotustarpeesta. NATOn tavoitetaso jäsenmaiden puolustusmäärärahoille on 2% BKT:sta. Suomessa se on 1,96% (= 5,1 mrd) vuoden 2022 talousarvion mukaan, mutta lisääkin on luvattu. Toisaalta tuo luku pitää sisällään ilmavoimien hävittäjähankinnan ja laivaston Laivue 2020-hankkeen kustannukset, jotka vaikuttavat puolustusbudjettiin aina vuoteen 2031 asti. Uusi jättihankintoja ei kuitenkaan tarvitse suunnitella 2030-luvulle, koska NATO-tavoite ei ole sitova.
Konkreettiseksi velvoitteeksi tulisi varmaan Baltian Air Policing -operaatioon osallistuminen. Ilmavoimien pitäisi näin ollen vuorollaan partioida ja vartioida Viron, Latvian ja Liettuan ilmatilaa. Laivastokin lienee valinnut valtamerikelpoiset ”korvetit” lippulaivoikseen ainakin osaksi silmälläpitäen mahdollisia NATO-tehtäviä.
Myös Maavoimat on kouluttanut kansainvälisiä joukkoja (esim. YK- ja EU-tehtäviin), mutta NATOssa sodankäynti saattaa korostua rauhanturvaamisen sijasta. Ehkä olisi taas tarvetta Suomen kaartille eli Henkikaartin 3. Suomen Tarkk’ampujapataljoonalle, joka tunnetaan Gornyi Dubnjakin taistelusta ja paluulaulustaan (”Kauan on kärsitty vilua ja nälkää...”).
Kustannus-hyötyanalyysin hyötypuolella NATOn ennaltaehkäisevä vaikutus lienee merkittävin. Hyökkäyskynnys nousee kattoon. Maata ei tarvitse jälleenrakentaa Venäjän hyökkäyksen jäljiltä, kun sota ei syty ensinkään.
Siinä on sellainen porukka että ettei heitä kutsuttu lapsena synttäreille, muut olivat niin ärsyttäviä ja Anoa ei kutsuttu kun se olisi hakannut muut vieraat.
Suomi kokeilee kepillä jäätä vihjaamalla Ankaraan, että se voisi ostella droneja.
Kalkkunamaan tuhansien vuosien basaarikaupan perinteessä limonadia myymällä kypsynyt Erdogan näki Suomen NATO-hakemuksessa välittömästi kaupan paikan. Fetsipäät kolahtivat heti yhteen ja tinkiminen on aloitettu nostamalla hyväksyntää odottaville vaatimukset taivaisiin. Basaaritavan mukaan pyynnöt ja vaatimukset ovat olleet pöyristyttäviä.
Haaviston ensimmäinen homma on tietysti kävellä ulos kauppahuoneesta ja sättiä vastapuoli kamelista syntyneeksi jne. Asiaa parkuvalle Kalkkunamaan osapuolelle voikin sitten antaa palautetta: kauppaa voi tehdä vain, jos Suomi ja Ruotsi ovat Kalkkunamaan kanssa samaa liittoumaa.
“There is some weapon technology from Turkey that could be of interest to Finland. Everyone has followed these drones and other systems. But I don’t want to rush ahead of events. Let’s look at the state of current negotiations first,” he (Haavisto) told a press conference.
Vihje siitä, että Suomi voisi ostaa turkkilaisia Bayraktar TB2 droneja nähdään varmaan Hagia Sofian liepeillä myönteisenä eleenä, jolla tinkaamista voisi jatkaa. Ei ihme, sillä nämä aseet valmistaa Recep Tayyip Erdoganin lankomies ja aseet ovat aina esillä Turkin asioidessa ulkomaiden kanssa.
Aseaihe on herkkä myös tälle hurmahengelle, joka tuomittiin 1998 kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen hänen lausuttuaan julkisesti kielletyn sotaisan islamilaisen runon Sotilaan rukous:
»Minareetit ovat pistimemme / kuvut kypärämme / moskeijat parakkimme, / uskovat sotilaamme. Tämä pyhä armeija suojelee uskontoani. Matkamme on kohtaloni, loppu on marttyyrius»
Tuomio ja rikosrekisteri estivät Erdoganin pääsyn valtaan ja tie pääministeriksi aukesi itämaiseen tyyliin vasta 2002 voittaneen puolueen saatua aikaan lainmuutoksen.
Suomi ei ole yleisesti kieltänyt mitään asevientejä Turkkiin ja vientitoimet on käsitelty tapaus kerrallaan. Myöskään Ruotsilla ei ole ollut mitään asevientikieltoa Turkkiin siitä huolimatta, että yhtään asevientilisenssiä Ruotsissa ei ole myönnetty Turkin vientiin vuoden 2018 jälkeen.
While Finland has a relatively modest arms industry, Sweden’s is one of the biggest in Europe relative to its population, dominated by Saab, which makes fighter jets, submarines and other military equipment.
Joten NATO-kysymyksessä melkoinen paino on asevalmistuksella kummassakin maassa ja kolmen osapuolen keskinäinen kauppa. Tyyliin kuuluu, että petoksen ja huiputuksen riski on suunnaton ennen kuin raha ja tavara vaihtavat omistajaa. Rahakaan ei pidä arvoaan pitkää aikaa, joten kauppavaluuttakin pitää valita tarkoin:
Toisaalta tätä kaupankäyntiä tehdään Kalkkunamaan maaperällä, joten maassa maan tavalla. Erdoganin tiedetään kannattavan haaremimenettelyä ja vaatineen jokaisen naisen synnyttävän vähintään kolme lasta. "Haaremi oli Osmanien valtakunnassa koulu, jossa naisia valmistettiin elämään", vaimo Emine Erdogan sanoi.
Joten pitäkääpä tyttäristänne kiinni ja piilossa, ettei NATO-kauppa pääty pohjoisen neitolauman lähettämiseen Bosporinsalmen rannalle Osmanien valtakuntaan kaupan valuutaksi, kun näiden oma happanee käsiin 75% inflaatiokyydissä.
Sweden has taken steps to meet Turkey's NATO demands
Secretary-General welcomed fact that #Sweden has already begun to amend its anti-terrorism legislation, and is ready to provide a legal basis for supply of defense industry to Turkey.
Putin on ilmaissut Ukrainaan tunkeutumisen olevan varoitus NATO:lle, ettei se laajenisi Venäjän intressialueelle.
NATO:n vastaus uhkaukseen tuli eilen, jolloin Suomi ja Ruotsi astuivat merkittävän askeleen valtiosopimuksissaan Turkin kanssa. Se merkitsee NATO:n pohjoisen rajan siirtymistä Norjasta suoraan Ruotsin ja Suomen yli Suomen itärajalle, hyvin suurella todennäköisyydellä.
The Wall Street Journal: MADRID—The North Atlantic Treaty Organization is on a course to admit Finland and Sweden following an agreement with Turkey, a move that would add vast territory and new military abilities in the wake of Russia’s invasion of Ukraine. The two Nordic countries, which had long shunned joining the alliance, abruptly changed their stance following Moscow’s attack on its neighbor.
Kokouksen yhteydessä NATO:on jo kuuluvat valtiot ovat nostaneet valmiustasoa ja Yhdysvallat määräsi kaksi hävittäjälaivaa lisää eteläisen Espanjan Rotan alueen tukikohtaan. Tunnelma tiivistyy: “By the end of the summit,” declared Jake Sullivan, the U.S. national security adviser, “what you will see is a more robust, more effective more combat-credible, more capable, and more determined force posture.”
Suomi ja Ruotsi tuovat NATO:on merkittävän sotilaallisen kapasiteetin ja ykkösluokan signaalitiedustelun. Sopimus antaa myös NATO:lle uuden ulottuvuuden sallimalla liittyvien maiden maaperän käytön puolustautumiseen Venäjän aggressioita vastaan, tehden nämä vähemmän todennäköisiksi.
Samalla se tuo NATO:n näkökulmasta uuden pääsäryn: If Finland and Sweden aren't secure enough on their own, bringing them in might create a "major new vulnerability" for NATO, Chivvis posits in his piece for the Carnegie Endowment. And Finland's 850-mile border with Russia also poses a "potential headache for NATO, which would have to develop and resource a credible plan to defend it," Chivvis says, noting it would be "unrealistic" and "unwise" to expect the U.S. to alone shoulder the burden, considering European allies should be capable of doing so mostly themselves.
Joten Skandialueen on kehitettävä omaa puolustustaan varten tuotteita ja tuotantoa sekä tehtävä investointeja sekä omilla, että kumppaneilta haetuilla varoilla.
NATO:on liittyminen tulee edesauttamaan suomalaisten ja ruotsalaisten yritysten liiketoimintaa Financial Timesiin kirjoittavan Richard Milnen mukaan.
Finnish companies ranging from Nokia in telecoms equipment to Fazer in confectionery have announced plans to leave Russia, which once represented more than a quarter of all foreign trade in the 1980s. “There has been a gradual shift from east to west,” says the executive. Now, businesses are hoping for a “Nato dividend”.
One well-connected business leader in Helsinki says: “Nato makes Finland more attractive for investments, especially after Ukraine. Maybe even as a place to work.”
A former minister mentions country risk measures, often used in assessing foreign direct investment: “The security of a country — economically, socially and militarily — decides the investment climate. Nato membership would strengthen that.”
The Nato debate among business in Sweden is less mature but also largely positive. The view — as yet unexpressed — of the Wallenbergs could weigh heavily on the ruling Social Democrats. “I expect there will be a big lobbying effort behind the scenes,” in support of Nato, says one Swedish business executive.
Palaan tämän vuodatuksen jälkeen ketjun käynnistäjän ensimmäisessä viestissä esittämään kysymykseen.
Aki Pyysing kirjoitti:
Väistelen yleensä vakuutusten ottamista, mutta NATO olisi vakuutus, jonka ottaisin. Tänään tajusin, että olisi muuten yksi lisäperustelukin. Se on pörssikurssit. Jos minä olisin amerikkalainen eläkerahasto, sijoittaisinko tässä poliittisessa tilanteessa maahan, jolla on pitkä raja Venäjän kanssa ja joka ei ole NATO:n jäsen. I don't think so. En ehkä edes lontoolaisena eläkerahastona.
Paljonko ollaan alemmalla tasolla, on arvailua, mutta tässä puhutaan miljardeista euroista joka tapauksessa. Vakuutuksen hinta saattaa olla jopa positiivinen Suomen kansantalouden kannalta.
Eli paljonko ollaan alemmalla tasolla voi hyvinkin näkyä Suomen pienyhtiöiden kurssikehityksessä vuodenvaihteesta tähän päivään - kuva Evli Suomi pienyhtiöt, miinuksella 28% vuodenvaihteesta.
Ja vastaavasti NATO voisi myös parantaa Ruotsin yritysten toimintaolosuhteita, missä nykytilanne näkyy XACT Svenska Småbolag (UCITS ETF) (XACT Smabolag) etf:n kehityksessä, miinuksella 32% vuodenvaihteesta:
Asian edistyessä sijoitusvalintoja on kyllä tehtävä hyvissä ajoin eli jo nyt. Syksyllä firmoissa voivat olla jo tilaukset sisällä. Pohdintoja sijoittajanäkökulmasta olisi mukava kesälukea.
Kun Putinin bluffi on katsottu ja muun muassa Iso-Britannia antoi Suomelle turvatakuut, niin eihän heillä ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin esittää, ettei tämä häiritse ollenkaan. Jatkoärhentelyjä varmaan toki seuraa, jossain vaiheessa.
