Totta. Kun kiinteistöt on myyty, Stockmann voi maksaa saneerausvelan pois ennenaikaisesti ja saneerausohjelma päättyy. Tämän jälkeen Lindexillä voi tehdä periaatteessa mitä haluaa. Itse en kuitenkaan usko että yhtiö myy Lindexiä, vaan Lindex ja Stockmann ovat jatkossakin samassa paketissa. Ilman Lindexiä ja kiinteistöjä Retail puolella ei olisi näillä näytöillä mitään arvoa. Stockmann ei kuitenkaan enää ole missään nimessä kriisiyhtiö vaikka onkin velkasaneerauksessa, vaan tuottaa koko ajan positiivista kassavirtaa. Itse olen betsannut rahani sen puolesta että kun kiinteistöt myydään on meillä vahvataseinen yhtiö, ja jos Retail puoli ei syö pahasti Lindexin tulosta on yhtiö fundapohjaisesti erittäin edullinen.
Uutisiahan se kurssinousu enteili. Hinta ei kuulosta jackpotilta mutta ei välttämättä huonoltakaan, takaisinvuokrauksen hinta olennaisena osana jos tämä joskus valkenee.
"Saneerausohjelmassa tavaratalokiinteistöjen arvoa ei ole julkistettu. Asiantuntijoiden mukaan hinta voisi olla 300–500 miljoonaa euroa. Tallinnan ja Riian kiinteistöt ovat pieni osa kokonaisuudesta, niiden hinta on arviolta yhteensä sata miljoonaa euroa, enimmillään."
Siis 300-500 miljoonaa euroa yhteensä? Kuulostaa aika vähältä. Helsingin mökin takavuosien remontti maksoi pelkästään yli 200 miljoonaa euroa. Ja muistaakseni sen rakennuksen arvoksi heitettiin takavuosina yli puoli miljardia euroa.
Minusta osake on kovin edullinen vielä huolimatta viime aikojen kurssinoususta. Stockmann maksoi aikoinaan Lindexistä jotain 800 miljoonaa ja kun sen päälle ynnätään Helsingin kiinteistön arvo ja tavaratalopuoli, niin kyllä tähän markkina hinnoittelee vielä paljon epävarmuutta. Paljon pitäisi vielä kurssin nousta ennen kuin siirryn myyntilaidalle.
Lindexin ostohinnan monet ovat tosin arvelleet aivan järjettömän suureksi ja tavaratalo-puolen arvon olevan negatiivinen. Kun katsoo Lindexin parantunutta juoksua, voi sille kyllä antaa aika korkean arvostustason. Mutta tavaratalobisnes.,.. Hankala nähdä sillä mitään järkevää positiivista arvoa, vaikka viime neljänneksellä se jo muutaman kolikon voittoa tuottikin.
Stockmann on myynyt Tallinnan ja Riian tavaratalokiinteistöt (tiedoite julkaistu eilen). Tallinnan ja Riian tavaratalot osti virolainen Viru Keemia Grupp (VKG). Kauppahinta on yhteensä noin 87 miljoonaa euroa. Stockmann käyttää kiinteistökauppojen myyntitulot täysimääräisesti vakuudellisten velkojen lyhentämiseen, kuten on jo aiemmin ilmoittanut. Stockmann jatkaa tavaratalotoimintaa Tallinnan ja Riian kiinteistöissä pitkillä takaisinvuokraussopimuksilla.
Lindexin ostohinnan monet ovat tosin arvelleet aivan järjettömän suureksi ja tavaratalo-puolen arvon olevan negatiivinen. Kun katsoo Lindexin parantunutta juoksua, voi sille kyllä antaa aika korkean arvostustason. Mutta tavaratalobisnes.,.. Hankala nähdä sillä mitään järkevää positiivista arvoa, vaikka viime neljänneksellä se jo muutaman kolikon voittoa tuottikin.
Lindex ostettiin 2007 juuri ennen kuin finanssikriisi löi kunnolla Eurooppaan. Siitä Stockmannin velkaongelmat pitkälti alkoivat.
Lindex ostettiin 2007 juuri ennen kuin finanssikriisi löi kunnolla Eurooppaan. Siitä Stockmannin velkaongelmat pitkälti alkoivat.
Varmasti noin. Toisaalta, siinä maailmassa Stockmann teki n. 120-130 miljoonaa euroa liikevoittoa vuodessa.
Itse olen ihmetellyt erityisesti sitä, kuinka hyvin Stockmann onnistui ryssimään perusbisneksensä myynnin osalta. Esim. jonkun Hobby Hallin brändiarvo oli paperikuvastoaikana niin suuri, että vaatii lahjakkuutta että se bisnes onnistuttiin ryssimään nettikaupan nostaessa päätään. Toisaalta, onnistui siinä Ellos ja NetAnttilakin.
Niin, siirtyikö joku paperikuvastoista menestyksellisesti nettiaikaan? Oman elämänkokemattomuuteni mukaan olemassa olevan trasformaatio joksikin ihan uudeksi, vaikka ei mahdotonta, on yleensä moninkertaisesti vaikeampaa kuin sen uuden vaikkapa verkkokauppa.com:n rakentaminen tyhjästä.
Niin, siirtyikö joku paperikuvastoista menestyksellisesti nettiaikaan? Oman elämänkokemattomuuteni mukaan olemassa olevan trasformaatio joksikin ihan uudeksi, vaikka ei mahdotonta, on yleensä moninkertaisesti vaikeampaa kuin sen uuden vaikkapa verkkokauppa.com:n rakentaminen tyhjästä.
Niin, siirtyikö joku paperikuvastoista menestyksellisesti nettiaikaan? Oman elämänkokemattomuuteni mukaan olemassa olevan trasformaatio joksikin ihan uudeksi, vaikka ei mahdotonta, on yleensä moninkertaisesti vaikeampaa kuin uuden vaikkapa verkkokauppa.com:n rakentaminen tyhjästä.
Niin, siirtyikö joku paperikuvastoista menestyksellisesti nettiaikaan? Oman elämänkokemattomuuteni mukaan olemassa olevan trasformaatio joksikin ihan uudeksi, vaikka ei mahdotonta, on yleensä moninkertaisesti vaikeampaa kuin uuden vaikkapa verkkokauppa.com:n rakentaminen tyhjästä.
Sekä Hobby Hall, Ellos että NetAnttila olivat aikoinaan myös kärkipäässä tunnetuimpien ja eniten käytettyjen suomalaisten nettisivustojen listalla. Eli mukava etumatka oli tunnettavuudessa, luotettavuus-mielikuvassa, tavaranhankintakanavat kunnossa jne. Mutta niin vain nuo onnistuivat ryssimään ainutlaatuisen mahdollisuutensa.
Oma veikkaus on että em lafkoille netti oli vaan yks uus myyntikanava johon ei ollut osaamista plus oikea ohje lienee ois ollu paketoida paska uudelleen. Postimyyntikuvastot (+puhelinmyynti) tavoitti jokaisen asiakkaan, webbiin niille asiakkaille (mummot mammat ja alusvaatesivujen runkkajat) ois ekaks pitäny myydä yhteydet, osaaminen ja luotto. Verkkokauppa.comin eka kanava oli nettimyynti joten 100% fokus sinne heti alkuun. Kivijalat tuli sen jälkeen.
STOCKMANN Oyj Abp, Sisäpiiritieto 21.3.2022 klo 9.00 EET
Stockmann on tänään yrityssaneerausohjelman mukaisesti sopinut Helsingin keskustassa sijaitsevan tavaratalokiinteistönsä myymisestä työeläkevakuuttaja Kevalle. Kaupan arvo on 400 miljoonaa euroa, josta kaupan yhteydessä maksettava summa on noin 391 miljoonaa euroa. Loppuosa huomioidaan lähivuosien vuokrassa. Arvioitu nettotuotto on noin 4,2 prosenttia.
STOCKMANN Oyj Abp, Sisäpiiritieto 21.3.2022 klo 9.00 EET
Stockmann on tänään yrityssaneerausohjelman mukaisesti sopinut Helsingin keskustassa sijaitsevan tavaratalokiinteistönsä myymisestä työeläkevakuuttaja Kevalle. Kaupan arvo on 400 miljoonaa euroa, josta kaupan yhteydessä maksettava summa on noin 391 miljoonaa euroa. Loppuosa huomioidaan lähivuosien vuokrassa. Arvioitu nettotuotto on noin 4,2 prosenttia.
Ennustehaarukaan taisi kuitenkin mennä. Haarukka oli luokkaa 300-500 miljoonaa jos oikein muistan, joten osui arvion yläosaan, koska tuo ennuste piti muutkin kiinteistöt sisällään (myytiin jo aiemmin 89 miljoonalla). Kiinteistöjen myyntihinta yhteensä siis 489 miljoonaa.
Torpan kirjanpitoarvohan oli enää 250 miljoonaa (2021 alaskirjauksen jälkeen) joten se toki ylitettiin reilusti.
Näinä aikoina olen jotenkin ajanut itseni looppiin, jossa jonkun projektin mennessä onnellisesti maaliin, alan heti murehtia uudelleensijoitusta. Luultavasti lukenut liikaa PikkuPron inflaatiopanikointia.
Saavatkohan velkojat joilla oli kiinteistöt vakuutena nyt kaikki pääomansa takaisin korkoineen vai joutuvatko ottamaan velkasaneerausturskaa jonkin verran ?
Saavatkohan velkojat joilla oli kiinteistöt vakuutena nyt kaikki pääomansa takaisin korkoineen vai joutuvatko ottamaan velkasaneerausturskaa jonkin verran ?
Tuskin kiinteistöä olis ollut edes mahdollista myydä ilman, että tällaiset velkojat kaupan osana olisivat saaneet rahansa täysimääräisenä.
Jos velalla on sen kattava pantti tai vakuus, ei velkojalla ole mitään syytä suostua mihinkään järjestelyyn, jossa velasta tingittäisiin.
Saavatkohan velkojat joilla oli kiinteistöt vakuutena nyt kaikki pääomansa takaisin korkoineen vai joutuvatko ottamaan velkasaneerausturskaa jonkin verran ?
Tuskin kiinteistöä olis ollut edes mahdollista myydä ilman, että tällaiset velkojat kaupan osana olisivat saaneet rahansa täysimääräisenä.
Jos velalla on sen kattava pantti tai vakuus, ei velkojalla ole mitään syytä suostua mihinkään järjestelyyn, jossa velasta tingittäisiin.
Myös kaikkine korkoineen = 4,75% koko laina-ajalta ?
Myös kaikkine korkoineen = 4,75% koko laina-ajalta ?
Toi on jo loogisesti mielenkiintoisempi kysymys, siinähän on jotain neuvoteltavaa, koska molemmat puolet voivat saavuttaa jotain. Mutta kortit on aika lailla velkojien käsissä. Ehkä Aki suostuu kertomaan? Tosta on voinut jopa olla jotain Stockan kannalta pelastavaa alkuperäisissä lainaehdoissa.
Saavatkohan velkojat joilla oli kiinteistöt vakuutena nyt kaikki pääomansa takaisin korkoineen vai joutuvatko ottamaan velkasaneerausturskaa jonkin verran ?
Tuskin kiinteistöä olis ollut edes mahdollista myydä ilman, että tällaiset velkojat kaupan osana olisivat saaneet rahansa täysimääräisenä.
Jos velalla on sen kattava pantti tai vakuus, ei velkojalla ole mitään syytä suostua mihinkään järjestelyyn, jossa velasta tingittäisiin.
Myös kaikkine korkoineen = 4,75% koko laina-ajalta ?
Yrityssaneerauslain 45 §:n mukaan esinevakuus säilyy pantinhaltijalla, mutta luottokustannuksia saa tietyissä rajoissa leikata: "Vakuusvelalle ennen menettelyn alkamista kertynyttä viivästyskorkoa voidaan myös alentaa siltä osin kuin se ylittää juoksevan koron. Kun 44 §:n 1 momentin 2 kohtaa sovelletaan vakuusvelkaan, lykkäytyville luottokustannuksille tulee määrätä maksettavaksi niiden nykyarvon turvaava korko. ... Vakuusvelalle tulevat suoritukset on määrättävä niin, että vähintään vakuusvelan nykyarvo tulee maksetuksi kohtuullisessa ajassa, joka ilman velkojan suostumusta ei saa olla olennaisesti pitempi kuin jäljellä oleva luottoaika tai, jos velka on kokonaan erääntynyt, olennaisesti pitempi kuin puolet alkuperäisestä luottoajasta. Alennettaessa luottokustannuksia 44 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla on lisäksi otettava huomioon jäljelle jäävän maksuajan pituus niin, että luottokustannusten alennus on suhteellisesti sitä pienempi, mitä pitempi mainittu aika on."
Käräjäoikeuden ratkaisussa yrityssaneerauksesta se tavataan vahvistaa, miten vakuusvelkojien luottokustannuksiin suhtaudutaan. Tässä tapauksessa oikeus taisi vahvistaa korkomenot saneerausohjelmaehdotuksen mukaan, jossa oli esitetty, että "Vakuusvelan määrälle maksetaan vuotuista korkoa jokaisen vuoden viimeisenä pankkipäivänä, ensimmäisen kerran joulukuussa 2021. Vakuusvelalle maksettava korko on 1,2 % vuonna 2021 ja 1,4 % vuonna 2022." Eli 4,75 %:n korkoa ei yrityssaneerausajalta ole vakuusvelkojillekaan luvassa, vaan yrityssaneerausajalta on juossut selvästi alempi korko.
Stockmannin kiinteistökauppaa ja sen taloudellisia vaikutuksia voisi ehkä koittaa muutenkin hiukan analysoidakin, kun sitä ei näy vielä muut tehneen. Stockmannin vuosikertomuksessa vuodelta 2021 todettiin, että "Stockmannin johdon arvion mukaan kiinteistöjen myynnistä saatavat tuotot ylittävät merkittävästi kertyneiden verotappioiden määrän." Oletettavasti verottajakin saa siis nyt provisiota tuosta noin 400 miljoonan euron kauppahinnasta. Sekä varainsiirtoverona että yhteisöverona. Varainsiirtoveron osalta tiedotteessa ei ole kerrottu, mitä sen maksamisesta on sovittu ostajan ja myyjän kesken. Kuten ei erilaisten konsulttien ja mahdollisten välittäjien perimiä palkkioitakaan. Varainsiirtoveron määrän kannalta olennainen asia on myös se juridinen rakenne, jolla tavaratalo on omistettu, koska kiinteistökaupoissa varainsiirtovero on 4 % ja osakekaupoissa 2 %. Stockmannin vuosikertomuksesta ei Osakkeet ja osuudet -lukua nopeasti selatessa osunut silmiin Helsingin tavarataloon liittyvää yhtiötä. Onkohan tuo tavaratalokiinteistö ollut yhtiöittämätön ja suoraan kiinteistönä omistettu, vai enkö vain huomannut asiaan liittyvää yhtiötä?
Jos kauppahintaa maksetaan 391 miljoonaa euroa ( + 9 miljoonaa euroa pidätetään ostajalla, ja huomioidaan sitten lähivuosien vuokrissa) ja kauppaan liittyvät kulut Stockmannille olisivat olleet vaikkapa 6 %, tuosta kertyisi kulujen jälkeen noin 368 miljoonaa euroa. Yhteisöverolaskua kaupasta voinee aiheutua kymmeniä miljoonia euroja. Kiinteistökaupan myyntituloilla Stockmann maksaa tiedotteen mukaan täysin takaisin sekä vakuudellisen saneerausvelan 342,6 miljoonaa euroa että maksuohjelman mukaiset riidattomat vakuudettomat saneerausvelat 21,8 miljoonaa euroa, yhteensä 364,4 miljoonaa euroa. Sen myötä Stockmann pääsee etenemään saneerausmenettelystä kohti normaalia toimintaa - tosin saneeraus päättyy vasta, kun ne riitaisatkin saatavat on käsitelty. Jos niistä ei neuvotella sovintoratkaisua, vaan jäädään odottelemaan tuomioistuinten lainvoimaisia päätöksiä riidanratkaisuun, oikeuskäsittely niitä koskien kaikkine valitusteineen voi kestää vielä jopa vuosia.
Tuottoprosentti on tiedotteessa kiinnostava tieto. Se, millä vuokratasolla pitkäaikainen vuokrasopimuksen tehdään, on keskeisin yksittäinen kauppahintaan vaikuttava asia kiinteistökaupoissa, joissa koko kiinteistöön tehdään samalla pitkäaikainen vuokrasopimus. Mitä korkeampi vuokrataso, sitä korkeampi kauppahinta. Mitä matalampi vuokrasopimustaso, sitä alempi kauppahinta oli saatavissa. Jos 4,2 % lasketaan 400 miljoonasta eurosta, Stockmannin vastuulla on jatkossa ilmeisesti noin 17 miljoonalla eurolla (+ indeksikorotukset) vuosittain kiinteistön omistamisen tähän astiset kulut ylittävä vuokrataso. Tosin tiedotteen mukaan lähivuosina vuokraan liittyy sellaista vuokraa yhteensä 9 miljoonan euron arvosta, joka on huomioitu kauppahinnassa. Ostaja on näin varmistanut vuokrasaatavien juoksemista lähivuosiksi, ja myös Stockmanninkin lähivuosien operatiiviseen tulostasoon sillä lienee positiiviinen väliaikainen vaikutus, jos osa lähivuosien vuokramenoista jää lähivuosien tuloslaskelmien operatiiviselta menopuolelta pois siksi, että se osa vuokrasta kirjataan tilinpäätökseen 2022 osaksi kauppahintaa. Vuokrilla on toisaalta sitten se pitkäaikaisempi kustannusvaikutuspuolikin. Tavarataloliiketoiminta kääntyi vuonna 2021 voitolliseksi, mutta tuollaisella lisäkustannusrasitteella se olisi ilmeisesti jäänyt viime vuonna tappiolliseksi.
Stockmannin tavarataloliiketoimintaan liittyy isoja kysymysmerkkejä kaupan jälkeenkin, mutta Lindexin kasvumahdollisuuksia transaktio voi lisätä olennaisestikin. Lindexin suhteellinen myyntikate oli vuosikertomuksen mukaan vuonna 2021 peräti 65,4 miljoonaa euroa, mutta investoinnit vain 12 miljoonaa euroa. Stockmannilla lienee tuon kaupan jälkeen resursseja laittaa selvästi enemmän rahaa kiinni Lindexin investointeihin, joka on viime aikoina tainnut olla olennaisesti paremmin pääomille tuottoa tuottavaa kuin kiinteistön vuokrasopimuksen mukainen 4,2 %:n tuottotaso.
Kiitos hm:lle hyvästä selvityksestä. Saneerausturskaa jaetaan tasapuolisesti vähän joka suuntaan. Pääasia, että Stokkan liiketoiminta jatkuu Helsingin keskustassa niin tämä tukee myös muuta kivijalkakauppaa lähiympäristössä.
Niille, jotka eivät käytä Zuckerbergin vakoilusivustoja, kommentteja julkiselta FB-seinältäni
Kai Seikku (Tärkein meriitti: aloitti HKKK:n 1986. Jotain sen jälkeisiäkin suorituksia.)
"Tismalleen samat havainnot ja (disclaimer) minäkin olen ostanut. Maallikon silmin kurssin tulisi heilua 5-6e haarukassa. Kriisiyhtiöstä ei enää ole kysymys vaan pörssin aliarvostetuimmasta yhtiöstä. Sivumennen sanoen nykyjohto on tehnyt hyvää duunia."
Vesa Heikkilä (Turusta valmistunut juristi ja Suomen Keskustan ikifani, joten voi jättää huomiotta):
"Faktojahan saa kertoa. Itse mukana 33000 osakkeella."
Lindexin myynti tulee lähinnä pohjoismaista ja Baltiasta. Lindexin 607,4 miljoonan euron liikevaihdosta 466 miljoonaa kertyi Ruotsista ja Norjasta, 68,2 miljoonaa euroa Suomesta ja 73,2 miljoonaa euroa muualta maailmasta, josta ilmeisesti merkittävän siivun muodostavat Baltian maat + Tanska ja Islanti. Myynti pohjoismaiden ja Baltian ulkopuolelle on ollut ainakin toistaiseksi vielä aika marginaalista, vaikka yksittäisiä myyntipisteitä sieltäkin löytyy kartoilta sekä verkkokauppayhteistyökuvioita. Kasvupyrkimyksiä Lindexillä kyllä on.
Stockmannin oli tarkoitus ensimmäisellä vuosineljänneksellä tehdä strateginen yhteistyösopimus, johon oli tarkoitus sisältyä sopimus Stockmann-brändin käyttöoikeudesta Venäjän markkinoilla Sberbankin kanssa (mikä olisi ehkä edistänyt Lindexin myyntiäkin Venäjällä): https://www.sberbank.com/news-and-media/press-releases/article?newsID=c… . Tammikuun 2022 tiedotteessa luki mm.:
"STOCKMANN and SberMegaMarket uniting their efforts is a big step toward the development of the fashion category in the online segment. The concept of a strategic partnership between two strong players implies synergistic development – STOCKMANN will be a fashion operator on the marketplace while still developing and strengthening its own business, including through the stronger expertise in e-commerce that SberMegaMarket has."
Mutta Lindexin tuotteita tuskin nyt lähiaikoina hirveästi Venäjälle myydään venäläisten verkkokauppojen kautta.
Miulle selvisi muuten vasta kirjoittamisvaiheessa, että on vähän hönöä kirjoittaa ostaneensa Stockaa, kun maanantaina on myyntipainetta tiedossa ja voisin periaatteessa ottaa vähän lisempääkin, kun perjantaina ei ihan kaikki haluamani tullut sisään.
Mutta kun olin jo aiheen päättänyt etukäteen, en alkanut pakittamaan. Toki torstain tiedotteen olisi voinut lukea jo perjantaina ennen ostoja, mutta ei vaikuttanut otsikon perusteella silloin riittävän mielenkiintoiselta. Nyt kuitenkin luin tiedotteen, koska yleisölle kirjoittaessa on nähdäkseni suurempi vastuu kuin itselleen lappuja ostaessaan. Ja lisäksi sunnuntai-iltana rivakka aiheenvaihdos olisi aika työläs projekti.
