Näköjään kirjoitin edellä ihan mitä sattuu velattomista arvoista ja lainoitusasteesta. Olisi pitänyt kirjoittaa, että velattomiin arvoihin tehty leikkaus vaikuttaa velkojen jälkeiseen omaisuuden arvoon paljon rajummin. Jos omaisuuden markkina-arvoksi olisi kirjattu vaikkapa 100 M ja siitä on lainoitettu 57, 8%, niin lainaa on 57,8 M ja omaisuudella on lainan jälkeistä arvoa 44,2 M. Jos markkina-arvoa kirjataan alas 6 % eli näillä luvuilla 6 M, lainan määrä ei kutistu yhtään, mutta lainan jälkeisen omaisuuden arvo kutistuu 44,2 M:sta 6 M:lla eli 38,2 M:n tasolle, mikä tarkoittaa vajaa 14 prosenttia pienempää velkojen jälkeistä arvoa. 

Ennen tulosvaroitusta Toivo Group tiedotti tammikuun 2024 alussa, että johto oli myynyt pienen määrän osakkeitaan. Lokakuussa 2023 tiedotettiin hallituksen jäsenen erosta.  21.12.2023 tiedotettiin, että "Yhtiö on solminut tai aloittanut vuoden 2023 aikana useita kassavirtaliiketoiminnan hankkeita. Hankkeet luovat siltaa yhtiöllä kohti taseinvestointien uudelleen käynnistämistä". Rivien välistä luettuna tekstin taseinvestointien "uudelleen käynnistämisestä" saattaisi tulkita niin, että vuonna 2023 yhtiö ei mahdollisesti ole toiminut välttämättä koko ajan oman strategiansa mukaan yhdistäen "koko kiinteistöliiketoiminnan arvoketjun aina kiinteistökehityksestä rakennuttamiseen ja valmiin kiinteistön omistamiseen, hallinnointiin ja vuokraukseen". Q3:lta julkaistun osavuosikatsauksen mukaan "Yhtiö ei aloittanut heinä-syyskuun aikana uusia kohteita." Vanhat kohteet ovat ilmeisesti jääneet suurelta osin omistukseen, ja 3300 asunnon laajuiseksi aiemmin kooltaan tiedotetusta hankesalkusta on alettu ilmeisesti tehdä omaperustaisten hankkeiden sijaan yhä useammin muille suoraan myytäviä urakoita. Siitä kertyy liikevaihtoa, mutta se on erilaista liiketoimintaa kuin mitä yhtiön strategiaksi aikoinaan esitettiin.

Almanakka wrote:

Toivo negaroi korkojen noususta johtuen nyt kun korot ovat jo laskussa. 6% alaskirjaus kirja-arvoihin. Tulee kyllä isolla viiveellä nämä kiinteistösektorin alaskirjaukset.

Tiedotettu 6 %:n alaskirjaus koski velattomia kirja-arvoja. Velattomiin arvoihin alaskirjauksen vaikutus on huomattavasti rajumpi. Viime osavuosikatsauksen mukaan kiinteistöjen taloudellinen lainoitusaste (LTV) oli 57,8 %.   Jos tasearvot olisi tehty jo edelliseen osavuosikatsaukseen valmiiksi 6 % alemmilla velattomilla arvoilla, kiinteistöjen taloudellisen lainoitusasteen lukuna olisi voinut lukea kaiketi seiskallakin alkava kymmenluku. Lainansaanti pankeista ei uusilla luvuilla ainakaan helpottune. Joulukuussa 2023 nopeutetussa tarjousmenettelyssä toteutettu 3 miljoonan euron osakeanti on kuitenkin välissä tuonut uutta rahaa firmaan (josta sitten on mennyt osakeannin kulutkin), jolloin taseen taloudelliset tunnusluvut eivät heikkene ihan niin paljoa kuin ne muuten olisivat heikentyneet. 

M&M:n viestinnälliset haasteet näyttävät jatkuvan. Tänään on uutisoitu siitä, että M&M:n Liedon tehtaalta eläinten ruokaa alihankintana joihinkin tuotteisiinsa ostanut DP on tehnyt lemmikkieläinten ruoan takaisinvedon sen takia, että M&M:n Liedon tehdas ei ole pyynnöistä huolimatta suostunut kertomaan asiakkaalleen, mitä perunahiutaletta sen ostamissa ja edelleen myyntiin laittamissa kissanruoissa on lokakuussa käytetty: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b111912a-8304-4edc-89a9-ddcc7ab91300 . DP pyytää nyt sekä  kauppoja että loppuasiakkaita palauttamaan lokakuussa Liedon tehtaalla valmistuneet tuotteet:

Dagsmark Petfood Oy | Loimaa | Facebook

Käytännössä tämän toisen valmistajan Liedon tehtaalle osoittamassa kysymyksessä voi olla ollut aiheena se, että ovatko perunahiutaleet tulleet vain tietyissä tuote-erissä poikkeuksellisesti alankomaiselta tuotetoimittajalta, jonka perunahiutaleisiin epäilyt sairastumisesta aiheuttajasta ovat ainakin nyt ennen tutkimustulosten selviämistä alustavasti kohdistuneet, vai onko perunahiutaleita Liedon tehtaalle hankittu myös muihin kuin vain kyseisiin tuote-eriin sieltä. Asiaa nettisivujen historiaversioista tarkistaneiden mukaan M&M:n nettisivuilla  olisi ennen tätä mediakohua kerrottu SMAAK-tuotteiden perunan olevan peräisin Suomesta. Nyt perunan alkuperämaatietona lukee Suomi ja Eurooppa: https://www.mustijamirri.fi/smaak-raaka-aineet

En usko vahingonkorvauksista olevan aiheutumassa merkittäviä suoria kuluja. Selkeästi juuri lemmikkieläinruoasta aiheutuneeksi osoitettavissa olevia tapauksia ei välttämättä ole kovin paljoa, jos M&M:n antamat tiedot siitä, mitä säkkimääriä asia enintään koskee, ovat olleet paikkansa pitäviä. 

Taloudellinen ongelma M&M:lle voi tulla yksittäistapausten korvausten määrän sijaan siitä, mitä voi seurata myynnille ja yrityksen maineelle, jos M&M:lle tulisi ruoan turvallisuuteen liittyen pidempiaikainen mainehaitta.

Yle on tänään julkaissut uuden jutun aiheesta, jonka se on otsikoinut: "Kaaos Musti Groupin ympärillä paisuu yhä: nyt myös kissanomistajat kertovat jopa lopetetuista lemmikeistä". Luettavissa osoitteesta: https://yle.fi/a/74-20059514 

Noin vuosi sitten M&M:llä oli pienimuotoinen mediakohu erään lemmikkieläimen kuolintapauksen jälkeen, johon M&M vastasi silloin ensin tuotteen poisvedolla https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2b5bc6d4-251b-4e95-a035-a76856f9ee96 ja sitten kertomalla tuloksia itse teettämästään laboratoriotutkimuksesta: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/019c6d6b-80b0-4700-bf68-dab97f2b39e7 , joiden mukaan ruoan laadussa ei ollut mitään vikaa, mihin pienimuotoisempi mediakohu silloin laantui.

Nyt käynnissä oleva vuoden 2023 asia on Ruokaviraston tekemässä tai teettämässä laboratoriotutkinnassa. Vielä ei tiedetä, mitä näissä kolmannen osapuolen selvityksissä löytyy, mutta uutisnäkyvyyttä tulokset oletettavasti tulevat saamaan siinä kohtaa kun niitä julkaistaan.

Onko muuten tiedossa, että millaista sisällöllistä muutosta Stockmann on saneerausohjelmaan hakenut lokakuussa 2023? Stockmannin pörssitiedotteessa 27.10.2023 en havainnut yrityssaneerausasiasta sanotun kuin: "Stockmann-konsernin tavoitteena on myös saada yrityssaneerausohjelma päätökseen mahdollisimman pian."

Rekistereissä lukee Stockmannin kohdalla tällainen merkintä päivämäärällä 20.10.2023:

"Saneerausohjelman muuttaminen

Hakija

Juha wrote:

https://www.iltalehti.fi/talous/a/78b5be63-0982-4a97-ab33-124653c62169

"Hovioikeus päätti tiistaina Lähi-Tapiolan ja Stockmannin välisen riidan Stockmannin eduksi. Riita koskee yrityssaneerauksessa olevan Stockmannin saneerausvelkaa Lähi-Tapiolalle."

10 min asiaa pohdittuani totean että taidan odotella viisaampien kommentteja oliko tässä päätöksessä jotain.

Hovioikeuden päätöksestä on valitusmahdollisuus korkeimpaan oikeuteen, eli tässä kohtaa kyseessä ei ole vielä lainvoimainen päätös. Lähi-Tapiola harkinnee vielä, että tekeekö vielä valituksen valitusajan päättymispäivään 2.1.2024 mennessä. Valitusajan päättymistä ennen Lähi-Tapiola käynee neuvotteluja Stockmannin/saneerauksen valvojan kanssa siitä, millainen ratkaisu asiaan voitaisiin saada, jos jatkovalitusta ei tehtäisi. Stockmann tuskin haluaa kovin pitkään enää yrityssaneerauksessa olla. Stockmann ei voine päästä yrityssaneerauksesta pois niin kauan kuin saneerausvelka-asioiden käsittely oikeudessa on kesken.

Tekijä wrote:

Markkinat ovat puhuneet. Tässä vaiheessa koiranruoalle tuli "hintaa" noin 95 milj. euroa.

Vähättelemättä juttua vaikuttaa yliampuvalta, joskaan ei yllättävältä viikonlopun julkisuus huomioon ottaen.

”Tutkimme tuotteen ja kyseisen erän laboratoriossa Suomessa. Tulosten valmistumisessa menee arvioilta pari viikkoa aikaa. Tiedotamme heti, kun meillä on saatavissa lisätietoa asiasta”, Nelimarkka kertoo.

Edellistä kommenttia kompaten kannattaisi kenties tiedottaa ainakin viikottain sen alussa ja lopussa, vaikka merkittävää uutta ei olisikaan.

Reaktio ei välttämättä ole yliampuva.  Lemmikkien omistajille ruoan turvallisuus on aika tärkeä asia. Hyvän ja turvallisen toimijan maine on hidas asia rakentaa, mutta nopea asia menettää. Jos firma ei osaa hoitaa tilannetta nyt viestinnällisesti hyvin, se voi menettää pitkäaikaisesti jopa merkittävän osan nykyisistä asiakkaistaan - myös monien muiden tuotteiden kuin koiranruokien osalta. Jos tapauksen takia ketjun myynnistä leikkautuu osa lähivuosilta pois, ja markkinaosuutta siirtyy kilpailijoille, se vaikuttaa väistämättä yrityksen markkina-arvoonkin. Volyymibisneksessä volyymien koon kehityksellä on merkitystä tuloksen kannaltakin. Markkinat ovat nyt ennakoineet, että jo syntyneiden vahinkojen lisäksi tapauksella saattaa olla negatiivista vaikutusta ketjun liiketoimintaan tulevina vuosina.

Vastuut jo tapahtuneesta eivät tällä hetkellä ole tiedossa, eikä jo syntyneiden vahinkojen laajuuskaan.  Tiedossa ei ole, että onko lemmikkieläinten sairastumistapauksia satoja vai tuhansia, ja että moniko eläin mahdollisesti on kuollut tai lopetettu ruoasta aiheutuneiden oireiden takia. Läheisen lemmikkieläimen sairastuminen tai kuolema voi olla asia, joka saa ihmiset aktiivisesti reagoimaan käyttäen erilaisia valitus- ja vahingonkorvauskanavia. Todennäköistä on, että Musti ja Mirri pääsee työllistämään ainakin juristikuntaa lähivuosina. Erilaisten valitusten sekä oikeuteen mahdollisesti menevien juttujen käsittelyaika voi olla 1-3 vuotta. Jos tuloksia erilaisista valituksista sekä vahingonkorvausvaatimuksista uutisoidaan tulevina vuosina medioissa sitä mukaa kun erilaisia ratkaisuja viranomaisilta ja tuomioistuimilta tulee, tapaus voi pysyä ketjun julkisuuskuvassa mainerasitteena jopa monta vuotta.

Advocatusdei kirjoitti:

Kertokaas, erityisesti Aki, miksi Fastighets AB Balder ei ole parempi kohde kuin Citycon tai ylipäätään omassa salkussa? Balderilla erittäin laaja portfolio, pääasiassa asuntoja kaupungeissa. Omistaa SATO:sta 50% ja sitä kautta laajasti myös Suomessa. Osake on halpa kuin saippua. Bonuksena ei jaa osinkoa, vaan laajentaa koko ajan bisnestä. Eihän tämä firma voi epäonnistua, paitsi jos korot nousee kovasti tai ihmiset lopettaa kaupungeissa asumisen. Mitä en ymmärrä?

Ainakaan osa ei ole koskenut tuohon lappuun ehkä siksi, ettei tunne firmaa riittävän hyvin. Kuten esim. ei tiedä, mitä firman salkussa täsmälleen on, ja että miten paljon sen salkun arvo saattaa tulla alas korkojen noustessa, jos firma on arvostanut taseensa tavalla, joka on riippuvainen vallitsevasta korkokannasta.

Kiinteistöbisneksessä on niin halutessaan ollut mahdollista tehdä tilintarkastettuja IFRS-tilinpäätöksiä, joissa on ihan päättömät arvonmääritykset. Olkoot kuvitteellinen firma, joka ostaa salkkuun omalla pääomalla vaikka 10 kpl huonokuntoisia kämppiä vuokralle vaikka 5000 €:n vuosituotolla ja sitten hakee sopivasti valikoidulta kiinteistönarvioijalta tuottoarvopohjaisen arvonmäärityksen, jossa tuottoarvon määrityksen pohjaksi sovitaan vaikka noin 3,3 %:n vuosituotto. 5000 euron vuosituotolla ja 3,3 %:lla arvioiden tuollainen kämppä voisi olla arviokirjassa 150 000 euron arvoinen velattomana. Sitten kämpät velkavivutetaan 40 %:n velalla suhteessa taseeseen merkattavaan arvoon, eli otetaan lainarahoitusta 60 000 euroa per kämppä (eli 10 000 euroa per asunto enemmän kuin todelliset ostohinnat ovat olleet). Saadulla lainalla saa ostettua 12 tällaista kämppää lisää, ja sitä vastaan saatavilla lainoilla saa taas lainaa lisää. Systeemi toimii niin kauan kuin lainaraha juoksee, ja kämppiä voidaan ostaa lisää ja lisää, laajennellen koko ajan bisnestä lähinnä tasearvokikkailuilla tulosta tehden, vaikka vuokratuotot muodostaisivatkin vain vähemmistön yrityksen tuloista. Mutta katsotaan mitä taseessa käy, jos korot nousevat.

Salkussa on korkojen nousun alkaessa 150 000 euron arvoiseksi arvostettuja kämppiä. Arvonmäärittäjä joutuu korkojen noustua käyttämään sitten jossain vaiheessa esim. 5 %:n tuottoa tuottoarvoa määrittäessään. 5000 euron vuosituotolla kiinteistökannan arvo muuttuu silloin 100 000 euroon per asunto. Huomioidaan sitten vielä se otettu 40 %:n velkavipu, jonka myötä asuntoja vastaan on 60 000 euroa lainaa per asunto. Asuntojen velkaosuudella (60 000 euroa per asunto) vähennetty arvo tippuu taseessa korkojen nousun myötä esimerkissä 50 000 eurolla eli 90 000 eurosta 40 000 euroon per asunto. Jolloin oma pääoma voi olla yhtäkkiä tippunut alle puoleen aiemmasta taseesta. Tilanteesta voi selvitä hyvin, jos kiinteistökannan arvo oikeasti on se 150 000 euroa per asunto. Jos markkinoilta todellisuudessa lopulta saatavissa oleva hinta korkojen noustua onkin tuottoarvopohjaisessa arvonmäärityksessä lukeneen arvon sijaan vaikkapa vain 70 000 euroa per kämppä, niin asuntojen velkaosuudella vähennetty arvo onkin enää vain 10 000 euroa per asunto, ja asunnon arvo onkin lähes 90 % alempi kuin mitä taseessa aiemmin luki. 

Ongelmana on siis se, että jos firma on velkavivuttanut asuntosalkkua ja mennyt esimerkiksi määrittämään salkkunsa tuottoarvopohjaisesti kovin matalalla tuotolla arvonmääritykset teettäen, niin korkojen noustessa ei tapahdu vain korkomenojen nousua, vaan asuntosalkun velaton arvo voi romahtaa suhteellisen rajusti jo prosenttiyksikkötasolla katsottuna suhteellisen pienestä markkinoiden tuotto-odotusten kasvusta. Ovaro on yksi esimerkki sekä siitä, miten salkun kirjanpidollisen arvon vivutus ylös saadaan järjestettyä että myös siitä, miten paljon tasearvot voivat tulla alas sitten kun aiemmin rakennettua arvostuskuplaa vuosien ajan myöhemmin puretaan. Sijoittajan voi olla vaikea ulkopuolelta käsin Excelissään arvioida, minkä arvoisia eri asuntosijoitusfirmojen kannattaisi ennakoida olevan korkojen nousun jälkeen joko euroina tai edes suhteessa toisiinsa, jos ei tunne asuntosijoitusfirmojen salkun sisältöjä ja osaa arvioida niiden arvoa myös muuta kautta kuin vain tilinpäätöslukuja katsellen.

Lindexin myynti tulee lähinnä pohjoismaista ja Baltiasta. Lindexin 607,4 miljoonan euron liikevaihdosta 466 miljoonaa kertyi Ruotsista ja Norjasta, 68,2 miljoonaa euroa Suomesta ja 73,2 miljoonaa euroa muualta maailmasta, josta ilmeisesti merkittävän siivun muodostavat Baltian maat + Tanska ja Islanti. Myynti pohjoismaiden ja Baltian ulkopuolelle on ollut ainakin toistaiseksi vielä aika marginaalista, vaikka yksittäisiä myyntipisteitä sieltäkin löytyy kartoilta sekä verkkokauppayhteistyökuvioita. Kasvupyrkimyksiä Lindexillä kyllä on.

Stockmannin oli tarkoitus ensimmäisellä vuosineljänneksellä tehdä strateginen yhteistyösopimus, johon oli tarkoitus sisältyä sopimus Stockmann-brändin käyttöoikeudesta Venäjän markkinoilla Sberbankin kanssa (mikä olisi ehkä edistänyt Lindexin myyntiäkin Venäjällä): https://www.sberbank.com/news-and-media/press-releases/article?newsID=c… . Tammikuun 2022 tiedotteessa luki mm.:

"STOCKMANN and SberMegaMarket uniting their efforts is a big step toward the development of the fashion category in the online segment. The concept of a strategic partnership between two strong players implies synergistic development – STOCKMANN will be a fashion operator on the marketplace while still developing and strengthening its own business, including through the stronger expertise in e-commerce that SberMegaMarket has."

Mutta Lindexin tuotteita tuskin nyt lähiaikoina hirveästi Venäjälle myydään venäläisten verkkokauppojen kautta.

PerttiKotos kirjoitti:

 

JR kirjoitti:

 

PerttiKotos kirjoitti:

Saavatkohan velkojat joilla oli kiinteistöt vakuutena nyt kaikki pääomansa takaisin korkoineen vai joutuvatko ottamaan velkasaneerausturskaa jonkin verran ?

 

Tuskin kiinteistöä olis ollut edes mahdollista myydä ilman, että tällaiset velkojat kaupan osana olisivat saaneet rahansa täysimääräisenä.

Jos velalla on sen kattava pantti tai vakuus, ei velkojalla ole mitään syytä suostua mihinkään järjestelyyn, jossa velasta tingittäisiin.

 

Myös kaikkine korkoineen = 4,75% koko laina-ajalta ?

Yrityssaneerauslain 45 §:n mukaan esinevakuus säilyy pantinhaltijalla, mutta luottokustannuksia saa tietyissä rajoissa leikata: "Vakuusvelalle ennen menettelyn alkamista kertynyttä viivästyskorkoa voidaan myös alentaa siltä osin kuin se ylittää juoksevan koron. Kun 44 §:n 1 momentin 2 kohtaa sovelletaan vakuusvelkaan, lykkäytyville luottokustannuksille tulee määrätä maksettavaksi niiden nykyarvon turvaava korko. ... Vakuusvelalle tulevat suoritukset on määrättävä niin, että vähintään vakuusvelan nykyarvo tulee maksetuksi kohtuullisessa ajassa, joka ilman velkojan suostumusta ei saa olla olennaisesti pitempi kuin jäljellä oleva luottoaika tai, jos velka on kokonaan erääntynyt, olennaisesti pitempi kuin puolet alkuperäisestä luottoajasta. Alennettaessa luottokustannuksia 44 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla on lisäksi otettava huomioon jäljelle jäävän maksuajan pituus niin, että luottokustannusten alennus on suhteellisesti sitä pienempi, mitä pitempi mainittu aika on."

Käräjäoikeuden ratkaisussa yrityssaneerauksesta se tavataan vahvistaa, miten vakuusvelkojien luottokustannuksiin suhtaudutaan. Tässä tapauksessa oikeus taisi vahvistaa korkomenot saneerausohjelmaehdotuksen mukaan, jossa oli esitetty, että "Vakuusvelan määrälle maksetaan vuotuista korkoa jokaisen vuoden viimeisenä pankkipäivänä, ensimmäisen kerran joulukuussa 2021. Vakuusvelalle maksettava korko on 1,2 % vuonna 2021 ja 1,4 % vuonna 2022." Eli 4,75 %:n korkoa ei yrityssaneerausajalta ole vakuusvelkojillekaan luvassa, vaan yrityssaneerausajalta on juossut selvästi alempi korko.

f42d2ca7-cfd4-7730-4a66-59cbfa2afe0f (stockmanngroup.com)

8a0b8e55-6b5e-0306-9bd6-9d9008f19c08 (stockmanngroup.com)

Stockmannin kiinteistökauppaa ja sen taloudellisia vaikutuksia voisi ehkä koittaa muutenkin hiukan analysoidakin, kun sitä ei näy vielä muut tehneen. Stockmannin vuosikertomuksessa vuodelta 2021 todettiin, että "Stockmannin johdon arvion mukaan kiinteistöjen myynnistä saatavat tuotot ylittävät merkittävästi kertyneiden verotappioiden määrän." Oletettavasti verottajakin saa siis nyt provisiota tuosta noin 400 miljoonan euron kauppahinnasta. Sekä varainsiirtoverona että yhteisöverona. Varainsiirtoveron osalta tiedotteessa ei ole kerrottu, mitä sen maksamisesta on sovittu ostajan ja myyjän kesken. Kuten ei erilaisten konsulttien ja mahdollisten välittäjien perimiä palkkioitakaan. Varainsiirtoveron määrän kannalta olennainen asia on myös se juridinen rakenne, jolla tavaratalo on omistettu, koska kiinteistökaupoissa varainsiirtovero on 4 % ja osakekaupoissa 2 %. Stockmannin vuosikertomuksesta ei Osakkeet ja osuudet -lukua nopeasti selatessa osunut silmiin Helsingin tavarataloon liittyvää yhtiötä. Onkohan tuo tavaratalokiinteistö ollut yhtiöittämätön ja suoraan kiinteistönä omistettu, vai enkö vain huomannut asiaan liittyvää yhtiötä?

Jos kauppahintaa maksetaan 391 miljoonaa euroa ( + 9 miljoonaa euroa pidätetään ostajalla, ja huomioidaan sitten lähivuosien vuokrissa) ja kauppaan liittyvät kulut Stockmannille olisivat olleet vaikkapa 6 %, tuosta kertyisi kulujen jälkeen noin 368 miljoonaa euroa. Yhteisöverolaskua kaupasta voinee aiheutua kymmeniä miljoonia euroja. Kiinteistökaupan myyntituloilla Stockmann maksaa tiedotteen mukaan täysin takaisin sekä vakuudellisen saneerausvelan 342,6 miljoonaa euroa että maksuohjelman mukaiset riidattomat vakuudettomat saneerausvelat 21,8 miljoonaa euroa, yhteensä 364,4 miljoonaa euroa. Sen myötä Stockmann pääsee etenemään saneerausmenettelystä kohti normaalia toimintaa - tosin saneeraus päättyy vasta, kun ne riitaisatkin saatavat on käsitelty. Jos niistä ei neuvotella sovintoratkaisua, vaan jäädään odottelemaan tuomioistuinten lainvoimaisia päätöksiä riidanratkaisuun, oikeuskäsittely niitä koskien kaikkine valitusteineen voi kestää vielä jopa vuosia.

Tuottoprosentti on tiedotteessa kiinnostava tieto. Se, millä vuokratasolla pitkäaikainen vuokrasopimuksen tehdään, on keskeisin yksittäinen kauppahintaan vaikuttava asia kiinteistökaupoissa, joissa koko kiinteistöön tehdään samalla pitkäaikainen vuokrasopimus. Mitä korkeampi vuokrataso, sitä korkeampi kauppahinta. Mitä matalampi vuokrasopimustaso, sitä alempi kauppahinta oli saatavissa. Jos 4,2 % lasketaan 400 miljoonasta eurosta, Stockmannin vastuulla on jatkossa ilmeisesti noin 17 miljoonalla eurolla (+ indeksikorotukset) vuosittain kiinteistön omistamisen tähän astiset kulut ylittävä vuokrataso. Tosin tiedotteen mukaan lähivuosina vuokraan liittyy sellaista vuokraa yhteensä 9 miljoonan euron arvosta, joka on huomioitu kauppahinnassa. Ostaja on näin varmistanut vuokrasaatavien juoksemista lähivuosiksi, ja myös Stockmanninkin lähivuosien operatiiviseen tulostasoon sillä lienee positiiviinen väliaikainen vaikutus, jos osa lähivuosien vuokramenoista jää lähivuosien tuloslaskelmien operatiiviselta menopuolelta pois siksi, että se osa vuokrasta kirjataan tilinpäätökseen 2022 osaksi kauppahintaa. Vuokrilla on toisaalta sitten se pitkäaikaisempi kustannusvaikutuspuolikin. Tavarataloliiketoiminta kääntyi vuonna 2021 voitolliseksi, mutta tuollaisella lisäkustannusrasitteella se olisi ilmeisesti jäänyt viime vuonna tappiolliseksi.

Stockmannin tavarataloliiketoimintaan liittyy isoja kysymysmerkkejä kaupan jälkeenkin, mutta Lindexin kasvumahdollisuuksia transaktio voi lisätä olennaisestikin. Lindexin suhteellinen myyntikate oli vuosikertomuksen mukaan vuonna 2021 peräti 65,4 miljoonaa euroa, mutta investoinnit vain 12 miljoonaa euroa. Stockmannilla lienee tuon kaupan jälkeen resursseja laittaa selvästi enemmän rahaa kiinni Lindexin investointeihin, joka on viime aikoina tainnut olla olennaisesti paremmin pääomille tuottoa tuottavaa kuin kiinteistön vuokrasopimuksen mukainen 4,2 %:n tuottotaso.