Mitäs foorumilaiset mieltä korkojen noususta pankin tulokseen? Plussaa korkokatteelle mutta varainhoidon tulovirta ottaa takkiin ja lisää luottotappioita? Mikäs sitten on se nettovaikutus?
Mitä palveluita sijoittajan kannattaa ostaa Ålandsbankenista?
Jos tekee itse suoraa osakekauppaa omilla päätöksillä tuskin mitään. Ei siis ole halvin. Jos haluaa leppoisan elämän ja ihmisen jonka kanssa jutella, lienee kilpailukykyinen. Tunnen muutaman tyypin, jotka käyttävät, eivätkä ole mukisseet mistään. Mikä on poikkeuksellisen hyvä suositus. Sijoitustiedossa PikkuPro on kertonut päiväkirjassaan olevansa asiakas. Ja mikäli oikein tekstinsä muistan, hommat ovat toimineet.
Mitäs foorumilaiset mieltä korkojen noususta pankin tulokseen? Plussaa korkokatteelle mutta varainhoidon tulovirta ottaa takkiin ja lisää luottotappioita? Mikäs sitten on se nettovaikutus?
Tämä on vaikea kysymys. Lähtökohtaisesti korkokate paranee. Jos pörssikurssit korkojen nousun seurauksena laskevat, karkaa hoidettavaa rahaa ja palkkiot pienevät. Optimitilanteessa korkokate paranee ja pörssikurssit eivät sitten kuitenkaan vaihtoehtojen puutteessa laske. Suomalaisille pankeille pienestä korkojen noususta tuskin tulee luottotappioita juuri lainkaan.
EKP nostanee lyhyitä korkoja vuoden sisään, mutta olen vähän yllättynyt, jos lyhyet korot oikeasti prosentinkin päälle pääsevät nousemaan, ennen kuin ollaan Euroopasa taas taantumassa.
Mitä palveluita sijoittajan kannattaa ostaa Ålandsbankenista?
Jos tekee itse suoraa osakekauppaa omilla päätöksillä tuskin mitään. Ei siis ole halvin. Jos haluaa leppoisan elämän ja ihmisen jonka kanssa jutella, lienee kilpailukykyinen.
Kysyin tätä, jos tänne syntyisi keskustelua Ålandsbankenin kilpailueduista.
Mikä tekee Ålandsbankenista niin hyvän pankin, että asiakas valitsee sen ja pankin osake pysyy tuottoisana sijoituskohteena? Onko sillä jokin erityiskeino, jolla se erottuu kilpailijoistaan?
Onneksi olkoon Te omistajat, mummoilta rovot pois! Tuli siis Åb:ltä viesti omalta pankkityypiltä, aikamoista. Jos nyt nopeasti about ymmärsin niin palkkio vähintään 1,24% vuodessa (ilmeisesti enemmän eli 1,24% + 0,6%?) ja sijoitetaan 15-20 suomalaiseen (ilmeisesti päälistan) osakkeeseen "aktiivisesti". Eli arvotaan, otetaanko Nokiaa viidellä vai kuudella pinnalla jne ja tää maksaa vajaat kaks prosenttia vuodessa.
Mut niinhän se meni, et ei se ole hullu joka pyytää...
--------------
Hei PP,
Moni meistä haluaa sijoittaa osakkeisiin, mutta miettii mihin ja millä painotuksella. Anna meidän huolehtia osakevalinnasta puolestasi.
Nyt voit hyödyntää osakesäästötilin tuomat verotukselliset edut ja varainhoidon ammattitaidon
Tarjoamme sinulle mahdollisuuden liittää osakesäästötiliin täyden valtakirjan varainhoitopalvelun. Huolehdimme puolestasi osakkeiden valinnasta ja seurannasta.
Aina on hyvä aika sijoittaa, sijoittamisen ollessa pitkäaikaista. Osakemarkkinoiden tuotto-odotus on tällä hetkellä 8 % vuositasolla.
Täyden valtakirjan varainhoito osakesäästötiliin
Sijoitettava pääoma 50 000 euroa.
Osakeanalyytikkomme valitsevat salkkuun parhaimmat suomalaiset arvoyhtiöt
Aktiivista varainhoitoa, vaivatonta sinulle
Hajautettu salkku, omistusten lukumäärä noin 15–20 kpl
Verot myynneistä ja osingoista realisoituvat vasta kun nostat varoja
Varainhoitopalkkio on verovähennyskelpoinen verotuksessa
Täältä voit lukea lisää osakesäästötilistä ja täyden valtakirjan varainhoidosta. Huomioithan, että sinulla voi olla vain yksi osakesäästötili kerrallaan.
Huomaa, että kaikkeen arvopaperisijoittamiseen liittyy riskejä. Sijoituksen arvo ja tuotto voivat sekä nousta että laskea ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan tai osittain.
--------------------
Itselle ei tuo palkkio-osio täysin auennut JA OLEN 100% VARMA, että ei muuten aukene keskimäärin kohderyhmällekään. Laillistettu ryöstö anyhow ja varmaankin tarkoituksellisesti vähän epäselvästi kirjoitettu.
Onneksi olkoon Te omistajat, mummoilta rovot pois! Tuli siis Åb:ltä viesti omalta pankkityypiltä, aikamoista. Jos nyt nopeasti about ymmärsin niin palkkio vähintään 1,24% vuodessa (ilmeisesti enemmän eli 1,24% + 0,6%?) ja sijoitetaan 15-20 suomalaiseen (ilmeisesti päälistan) osakkeeseen "aktiivisesti". Eli arvotaan, otetaanko Nokiaa viidellä vai kuudella pinnalla jne ja tää maksaa vajaat kaks prosenttia vuodessa.
Mut niinhän se meni, et ei se ole hullu joka pyytää...
--------------
Hei PP,
Moni meistä haluaa sijoittaa osakkeisiin, mutta miettii mihin ja millä painotuksella. Anna meidän huolehtia osakevalinnasta puolestasi.
Nyt voit hyödyntää osakesäästötilin tuomat verotukselliset edut ja varainhoidon ammattitaidon
Tarjoamme sinulle mahdollisuuden liittää osakesäästötiliin täyden valtakirjan varainhoitopalvelun. Huolehdimme puolestasi osakkeiden valinnasta ja seurannasta.
Aina on hyvä aika sijoittaa, sijoittamisen ollessa pitkäaikaista. Osakemarkkinoiden tuotto-odotus on tällä hetkellä 8 % vuositasolla.
Täyden valtakirjan varainhoito osakesäästötiliin
Sijoitettava pääoma 50 000 euroa.
Osakeanalyytikkomme valitsevat salkkuun parhaimmat suomalaiset arvoyhtiöt
Aktiivista varainhoitoa, vaivatonta sinulle
Hajautettu salkku, omistusten lukumäärä noin 15–20 kpl
Verot myynneistä ja osingoista realisoituvat vasta kun nostat varoja
Varainhoitopalkkio on verovähennyskelpoinen verotuksessa
Täältä voit lukea lisää osakesäästötilistä ja täyden valtakirjan varainhoidosta. Huomioithan, että sinulla voi olla vain yksi osakesäästötili kerrallaan.
Huomaa, että kaikkeen arvopaperisijoittamiseen liittyy riskejä. Sijoituksen arvo ja tuotto voivat sekä nousta että laskea ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan tai osittain.
--------------------
Itselle ei tuo palkkio-osio täysin auennut JA OLEN 100% VARMA, että ei muuten aukene keskimäärin kohderyhmällekään. Laillistettu ryöstö anyhow ja varmaankin tarkoituksellisesti vähän epäselvästi kirjoitettu.
Voisihan tuon selkeämmin muotoilla, mutta luulen kyllä ymmärtäneeni tuon viestin. 1% p.a. juokseva maksu salkun arvosta, ja jokaisessa kaupassa, mikä sinun puolestasi toteutetaan, on 0.6% välityspalkkio (joiden minimisumma on 500€/vuosi). Eli t+0 tilanteessa 500+500€/vuosi, kun salkku aloitetaan 50k eurolla, mikä tekee 2% all-in kulua.
Tämä varmaan saa sata alapeukkua tällä foorumilla, mutta yleisellä tasolla en oikein ymmärrä finanssipalveluiden palkkioista valittamista. Siis omien tuottojen näkökulmasta tietysti tajuan, mutta entäs sitten jos palvelun hinnassa on kate? Katteeseen kai liiketoiminnan kuuluukin perustua - omistajien takia. Finanssipalveluiden kuluista valitetaan ihan suhteettoman paljon verrattuna muihin palveluihin. Jengi ostaa niitä, koska eivät osaa itse. Samasta syystä mä vien auton korjaamolle - enkä muuten inise hinnasta. Jos se on liian kallis niin vien muualle viimeistään seuraavalla kerralla ja niin markkinatalous toimii.
Suomi on muutenkin ainoa maa missä ollaan valmiita maksamaan 50€ siitä ettei naapuri saa hunttia. Tää ei siis ole sulle mitenkään kohdistettu PP (eikä kenellekään muullekaan), kunhan vain pohdin.
En mä ainakaan valita. Markkinatalous ja saahan sitä pyytää, osa systeemiä. Jotenkin kai ajan tässä niiden asiaa, jotka on toisella puolella, potentiaalisesti ostamassa. Eivät ymmärrä, että se 2% palkkio maksetaan käytännössä tyhjästä kun 15-20 osaketta Helsingin päälistalta on aika lähellä jo EFT:tä jota voisi ostaa suoraankin.
Mut joo, kai metatasolla näissä on usein se, että ei luoteta/pelätään, että itse jotenkin mogaa. Omaan pankkiin sit taas luotetaan. Niin kai tollasen voi nähdä "vakuutuksena" ja joka tapauksessa ei Åb siinä mitään väärää tee. Markkinatalous ja jos tollanen menee läpi niin sit menee. Surullista musta kylläkin tai että taloudellisesti "ei-terävimmät kynät" tollaseen toki menee.
Kyllä ylihinnoittelusta saa ja pitää valittaa. Juurikin siksi etteivät vähemmän tietävät mene lankaan.
Jos haluat autokorjaamoesimerkin, niin sanotaan että osa X pitää vaihtaa. Korjaamo tarjoaa että uusi osa tekee 300e. Tarvikeosa tekisi 30e, mutta sen korjaamo jättää kätevästi mainitsematta.
Kyllä ylihinnoittelusta saa ja pitää valittaa. Juurikin siksi etteivät vähemmän tietävät mene lankaan.
Jos haluat autokorjaamoesimerkin, niin sanotaan että osa X pitää vaihtaa. Korjaamo tarjoaa että uusi osa tekee 300e. Tarvikeosa tekisi 30e, mutta sen korjaamo jättää kätevästi mainitsematta.
Olen eri mieltä, eivät autokorjaamot tee osilla katetta pääosin, vaan työllä. Jos jokainen palvelu kilpailutetaan ja kaikki kuluttajat ovat täysin tietoisia kaikisa saatavilla olevista hyödykkeistä hintoineen ja ominaisuuksineen, niin sen jälkeen brändeillä, markkinoinnilla ja myynnillä ei olisi enää mitään muuta merkitystä, kuin koittaa helpottaa transaktioiden nopeutta ja millään alalla ei katetta oikein pääsisi muodostumaan.
Olen tarkka rahasta, mutta minua ei kiinnosta alkaa etsiä jokaisessa asiassa kustannussäästöjä, vaan haluan asioiden toimivan sujuvasti ja helposti. Ymmärrän toki että monet insinöörit ja nörtit etsivät halvinta hintaa ymmärtämättä kokonaiskuvaa. Otetaan esimerkiksi formula-kanavapaketin hinta ensi kaudeksi. Nään kaiken saman Formuloiden omalla suoratoistopalvelulla ja se maksaa vuodessa 120 euroa. Kuitenkin haluan että on kaikki studiosisältö mukana, voin toistaa sitä millä tahansa laitteella ja laitteet toimivat saumattomasti. Siksi maksan palvelusta mielummin Viasatille 480 euroa vuodessa.
Jottei menisi ihan off-topiciksi niin Ålandsbankenilla, Aktialla ja OmaSäästöpankilla on aivan järkyttävä ero palvelutasossa verrattuna isoihin pankkeihin. Koska lainojen järjestyminen ja byrokratian puuttuminen on paljon alhaisempaa kuin isommilla, niin he voivat aivan perustellusti veloittaakin korkeampi hintoja. Pankin omat rahastot ovat aina kalliita ja olen omistajana siihen tyytyväinen, vähemmän tietoisille kuuluukin myydä tuotteet kalliimmalla hinnalla, kuin tietoiselle kuluttajalle. Ålandsbanken B on parempi suoja asuntolainalle, kuin pankin myymä korkokatto.
Tuo OST diili voisi olla merkittävästi parempi, jos kulut veloitetaan laskulla tai suoraan pankkitililtä eikä OST:n saldosta. En tiedä miten tuo menee ja onko se edes mahdollista, että hallinnointi- ja kaupankäyntipalkkiot otettaisiin pankkitililtä niin että ne olisivat verovähennyskelpoisia muista tuloista.
Eli saisiko vähennykset käyttöön heti, samalla kun OST pääoma säilyy paremmin ja kokonaisvaltainen palvelu maksaisi pitkäaikaisessa säästämisessä merkittävästi vähemmän? Porsaanreikä, mutta niitä löytyy aina välillä.
Opettakaa nyt ihmeessä erillisessä keskusteluketjussa, miten kännyn netistä otetaan kuvakaappaus (Juurikki ei osaa, tulee vaan videoita) ja miten kuva rajataan keskusteluun sopivaksi (ei Juurikki sitäkään osaa, perkele).
Tässä vertaiskoulutusta odotellessa pitää keventää aurinkoisella parveketerassilla jo vähän ja todeta, että joko Ålandsbanken tahallaan terrorisoi viestintäänsä, ettei me ulkopuoliset tultaisi omistajiksi, tai sitten viestinnässä on vaan joku, jolla on talousosaaminen vielä vähäisempää, kuin ex-ekonomiträde Juurikilla.
Menkääpä huviksenne Ålandsbankenin englanninkieliselle nettisivuille ja katsokaa, miltä numeroiden yleisesittely näyttää. Kolme alinta riviä on täyttä huumoria, mutta tuskin Suomessa johtaa edes Fivan nuhteluihin. Sattuuhan sitä paremmissakin piireissä, heh-heh.
Siis EPS 2021 1,51€, mutta 4 edellistä kvarttaalia (siis edeltävät 4Q eli esim. Q4/21 -Q3/22) on yli 19€? Wau!
Palaan täydentämään viestiä kuvalla jos osaan. Nyt laitan tämän luonnoksen, kun edellinen jo häipyi bittien taivaaseen.
Eikö oikeasti kukaan muu näitä lueskele?
EDIT: se Ålandsbankenin moka näytti tältä, mutta korjaantunee pian, kuten aiempikin, johon yx Aki viittasi yllä:
1. Earnings per share, EUR: 2,51 jne ok
2. Earnings per share, moving 12-month to the end of report period: 19,39, 18,76, 16,61 jne.
3. Equity Capital per share, EUR: 2,00, 1,00, 1,00, 0,7 jne.
Virhe on siis se, että kun vuoden lopussa liukuva EPS (2.) poistuu, pitäisi vielä olla konttoristilla sen verran numeroälyä eli ammattitaitoa, että poistaa tyhjän Excel-rivin myös numeroiden kohdalta. Silloin 3 on 2 ja 2 jää kertomatta, kun onhan se noloa paljastaa, että kirjanpidollinen voitto 2021 on alempi, kuin vielä Q3/21 liukuva 4Q (= yllä nro 2:n ennuste). Alin on divident eli osinko.
Näyttää tosi herkullisella, tämä -22: 2,00€, -21: 1,00€, -20: 1,00€, -19: 0,70€ jne. Siis vaikka Juurikki onkin sijoitusstrategiassaan anti-divident, pro-EPS ja anti-growth-expectation-in-price.
EDIT2: kiitos alla olleille vastauksille.👍 Pitää tutkia viikonloppuna, kun on aikaa.
EDIT3= PS2. Kiitos viesteistä. Valitettavasti Juurikki ei saa muista tykkäillä vieläkään. Antakaahan taas oikein isolla kädellä negapeukutuksia, kun on Juurikki ollut taas viikon humanitaarisen avun talkootöissä Ukrainan pakolaisia avustamassa. 😉
Huomasi joku muukin menneellä viikolla, että Oolannin pankki ilmoitti noin 0,5 M€ suunnatusta osakeannista? Ilmeisesti jonkun strategisesti tärkeän pikkufirman vahvuudet ostettiin omaksi? IT-puolen juttuja? Laimentaa omistusta alle promillen luokkaa, joten mielenkiinto on ihan siinä, mitä toiminta-aluetta nyt vahvistettiin.
PS. Oli muuten A-osakkeen upea ATH @39 alkuviikosta! Päivänsisäinen, mutta Juurikin muistin mukaan kuitenkin noin 150 kpl volyymilla eli ei mikään parin osakkeen vitsivinkautus.
PS2. Oli yhden päivän A-osake upeassa halvennusmyynnissä. Yli 20 % ale suhteessa aiempaan ja nykyiseen hintaan taisi taas säikäyttää eli ostamatta jäi. Ainakin yksi alea pitkään odotellut kaveri kertoi.
Huomasi joku muukin menneellä viikolla, että Oolannin pankki ilmoitti noin 0,5 M€ suunnatusta osakeannista? Ilmeisesti jonkun strategisesti tärkeän pikkufirman vahvuudet ostettiin omaksi? IT-puolen juttuja? Laimentaa omistusta alle promillen luokkaa, joten mielenkiinto on ihan siinä, mitä toiminta-aluetta nyt vahvistettiin.
Eiköhän ollut johdolle suunnattu kannustinjärjestelmään liittynyt anti.
Ajatuksia Ålandsbankenin kurssin alamäestä, oletko ostamassa lisää hiki hatussa?
En. Mutta talvella myymäni ajattelin ostaa takaisin ja osan olen ostanutkin. Q1 tulos ja näkymät (=stabiilit) olivat varsin hyvät. Yhtiökokouksessa oli vähän oltu sitä mieltä, että ylikin voisi tulos mennä. Korkojen nousu auttaa Ålandsbankenia, joskin tietysti pörssin notkahtelu lähtökohtaisesti vuodattaa verta varainhoidosta.
Pankkiosake P/E:llä 12 ei kuitenkaan ole sikahalpa, pelkästään edullinen. Oman pääoman tuotto 14 pinnaa toki jättebra.
Huomioita: Ilmeisesti osaria ei ole suomennettu tai linkki ei toiminut. Inget problem för mig, men alla har inte praktiserat sin tvångsvenska. Lontooksi toki löytyy. ÅAb päätti omien ostoista, mutta ei ole vielä aloittanut. Tarkkailevat ehkä Venäjän hyökkäyksen peruuttelua, kuten monet muutkin.
Tätä löytyy edelleen itselläni melko reippaasti sekä suoraan että välillisesti.
Q1 tulosta puitiin pienemmällä porukalla ja sieltä oikeastaan muutama huomio jota ei vielä tähän ketjuun ole nostettu.
Ruotsin myydyt liiketoiminnot alkuvuodesta näkyivät interest income laskuna. Se tosin aika pientä 15-14,6.
Mutta jos tarkemmin katsoo (@Juha bongas). Niin tuo tuolla on ruotsin toimintojen myynnistä kertaluonteinen 10,8M laskettu sisään. Tämä oikaistuna näyttää heikommalta. Eli että tulos on verrattuna Q4 2021 laskenut ja YtoY ollaan samalla tasolla kuin Q1 2021. Tämä toki signaali heikko siinä että kurssi siitä ylös 50-60 % ish.
Isoin ongelma ehkä tuon nollakasvun lisäksi (vaikea markkina palkkiotuotoille joten en ihmettele) varmaan tuo että kulurakenteet nousseet 30m-35m. (vuodessa 5m ja kvartalissa 3m) Nuo tuppaavat olemaan pysyviä kuluja. Pääosin joka rivillä tuotot alas tai neutraalina ja kulut ylös mielestäni merkittävästi.
Nyt helppo sano markkinan hitaasti sulattaneen tuloksen (ålands edelleen analyytikkoseurannan tutkan alla). Mutta ihan järkevä lasku mielestäni tuloksen takia. En ole myynyt enkä ostanut lisää Q1 jälkeen, mutta houkuttaa itseä lisätä viimestään 27-28 kohdilta. Ainakin ennen Q2 tulosta joka tietty voi näyttää uutta suuntaa.
Tätä löytyy edelleen itselläni melko reippaasti sekä suoraan että välillisesti.
Q1 tulosta puitiin pienemmällä porukalla ja sieltä oikeastaan muutama huomio jota ei vielä tähän ketjuun ole nostettu.
Ruotsin myydyt liiketoiminnot alkuvuodesta näkyivät interest income laskuna. Se tosin aika pientä 15-14,6.
Mutta jos tarkemmin katsoo (@Juha bongas). Niin tuo tuolla on ruotsin toimintojen myynnistä kertaluonteinen 10,8M laskettu sisään. Tämä oikaistuna näyttää heikommalta. Eli että tulos on verrattuna Q4 2021 laskenut ja YtoY ollaan samalla tasolla kuin Q1 2021. Tämä toki signaali heikko siinä että kurssi siitä ylös 50-60 % ish.
Ei jumalauta. Enpä sitten lukenut osarista kuin ykkösosan. Arvelin tuon kertaluonteisen kympin olleen kertaluonteisissa luvuissa. Ei tosiaan ollut.
Krenjuussa kirjoitti:
Isoin ongelma ehkä tuon nollakasvun lisäksi (vaikea markkina palkkiotuotoille joten en ihmettele) varmaan tuo että kulurakenteet nousseet 30m-35m. (vuodessa 5m ja kvartalissa 3m) Nuo tuppaavat olemaan pysyviä kuluja. Pääosin joka rivillä tuotot alas tai neutraalina ja kulut ylös mielestäni merkittävästi.
Huomattavaa on, että "Den estimerade kostnaden för stabilitetsavgiften uppgick till 3,6 miljoner euro, vilket är hela 26 procent eller 0,8 miljoner euro högre än föregående år" , joka tulee kokonaan ykköskvartaaliin. Eli vertailu Q4 2021 vs Q1 2022 on vakavaraisuusmaksun 3,6M verran verran parempi.
Ja "I förhållande till årets kommande kvartal innehöll således det första kvartalet icke-återkommande kostnader om 4,2 miljoner euro" eli kuluissa 4,2 miljoonaa kertaluontoisia kuluja. Nämä olivat myös täysimääräisesti tuloksessa ja olen taipuvainen uskomaan tähän. Imo sekä kertaluontoiset tulot että menot pitäisi olla luvuista pois, mutta ehkä IFRS ei salli. Tai sitten ÅAB ei välitä.
Ja "Nedskrivningar av finansiella tillgångar, netto, uppgick till 1,7 miljoner euro (0,1), motsvarande en kreditförlustnivå om 0,16 procent (0,02). Nedskrivningarna berodde huvudsakligen på ett fåtal enskilda krediter. På grund av lägre risk för kommande kreditförluster kopplat till coronapandemin löstes 75 procent av den tidigare coronareserven upp, vilket motsvarade 1,5 miljoner euro". Eli toteutuneet luottotappiot nousivat 1,6 miljoonaa, mutta tämä ei näy tuloksessa, koska 1,5 miljoonaa luottotappiovarausta purettiin.
Krenjuussa kirjoitti:
Nyt helppo sano markkinan hitaasti sulattaneen tuloksen (ålands edelleen analyytikkoseurannan tutkan alla). Mutta ihan järkevä lasku mielestäni tuloksen takia. En ole myynyt enkä ostanut lisää Q1 jälkeen, mutta houkuttaa itseä lisätä viimestään 27-28 kohdilta. Ainakin ennen Q2 tulosta joka tietty voi näyttää uutta suuntaa.
Kurssilasku osarista tähän päivään on vain 31,80 -> 29,80. Ennen osaria tultiin alas markkinan mukana 30.3. 39,20 huipuista -> 31,80.
Mutta Q1 12 kuukauden euribor oli -0,35 ja per tämä päivä + 0,26. 3 kuukauden -0,53 -> -0,43. Epäilen Ålandsbankeninkin yrittävän sitoa lainojaan juuri 12 kuukauteen ja tämän satavan korkokatteeseen.
Hypoteksbolaget Borgosta ÅAB omistaa 19,9%, eli ei mukana tuloksessa. https://www.borgohypotek.se/investor-relations#modal-document-list-item… Kioski teki Q1 tappiota 31,4M SEK. Sivuiltaan löytyi vain tuo investor presentation, ei varsinaista osaria. Onko tuon tarkoitus jakaa tuloksensa osakkaille suoraan vai tehdä voittoa, jäi miulle epäselväksi. ÅAB saa ainakin jotain platfor tuottoja. "Kasvuvaiheessa ei jaeta osinkoja".
Aktivt förvaltat kapital för kunders räkning minskade med 744 miljoner euro eller 8 procent från årsskiftet, trots fortsatt starka nettoinflöden från kunder, och uppgick till 9 082 miljoner euro (9 826). Minskningen berodde på negativ marknadseffekt.
Eli vielä Q1 tuli nettorahaa hallinnoitavaksi, mutta kurssilasku laski koko hoidettavaa pääomaa.
Tästä osarista olisi itse asiassa aika paljon kysyttävää. Soittaisin IR-jampalle, jos ÅAB:lla sellainen olisi. Lisätietoja antiasi toki toimitusjohtaja Peter Wiklöfkin. Tuon Borgon myötä paketti meni uusiksi, ja vaikutusta jatkossa on haastavaa arvioida. Korkojen nousu kuittaa epäselvyyden aiheuttamaa epävarmuutta. Pörssikurssien nousu olisi toki ÅAB:llekin iloinen asia, tällä hetkellä ollaan karvan alle Q1 lopun tason, mutta median pelottelu pörssiromahduksesta tuskin on tuonut laarikaupalla lisää rahaa hoitoon.
Uskon isoon kuvaan edelleen, eli ÅAB ottaa markkinaosuutta isommiltaan. Ja siihen, ettei ÅAB edelleenkään pörssikurssistaan paljon välitä. Ja toivon lukevani Q2 kokonaan ihan tuoreeltaan. Mutta jään sitä odotellessa tarkkailemaan tilannetta.
"The Bank of Åland announced on May 10, 2022 that its Board of Directors had decided to begin acquisitions of the Bank’s own shares, as authorised by the Annual General Meeting (AGM) on March 30, 2022. On May 20, 2022 the Board supplemented the above-mentioned decision by also making it possible for acquisitions of the Bank’s own shares to be implemented through block transactions."
Jokohan Ålandsbanken tänään ostaakin omiaan, eikä pelkästään aloita prosessia?
Päättelen joka tapauksessa, että omia ostetaan, mutta on epäselvää, ostetaanko blokkia joltain laivanvarustajalta vai osaketta ruudulta. Uusi päätös siis mahdollistaa myös blokkikaupat.
The second quarter of 2022 compared to the second quarter of 2021
Net operating profit decreased by 23 per cent to EUR 10.4 M (13.6).
Net interest income was about the same and totalled EUR 15.2 M (15.2).
Net commission income increased by 12 per cent to EUR 21.2 M (18.9).
Total expenses increased by 9 per cent to EUR 31.7 M (29.2).
Net impairment losses on financial assets (including recoveries) totalled EUR 1.2 M (0.5), equivalent to a loan loss level of 0.13 (0.05) per cent.
Return on equity after taxes (ROE) decreased to 11.9 (16.4) per cent.
Earnings per share decreased by 25 per cent to EUR 0.54 (0.72).
Numeraalisesti näyttää huonolta, joten jos Ålandsbnkenissa olisi botteja, olsivat ne painaneet alusta laitaan.
Mutta:
Lyhyiden markkinakorkojen nousun odotetaan vaikuttavan huomattavan positiivisesti Ålandsbankenin korkokatteen kehitykseen.
Tämä on uskottavaa, koska ÅAB:lla on Borgå-kaupan jälkeen antolainaus/ottolainaus 96 prosenttia. Tässä hetki menee, ennen kuin tileillä makaaville rahoille aletaan maksaa korkoa. Alustava veikkaukseni on ei koskaan. Määräaikaistatalletuksille tulee saamaan jotain nököä, mutta käyttötileille ei, on paras arvaukseni.
Ålandsbankenin arvonalentumisvarausten vaiheessa 3 4,4 miljoonaa euroa koskee Ruotsissa käynyttä tapausta, joka johtuu luottopetoksesta, ja jossa asiakkaat on jo aiemmin tuomittu vastaavasta rikoksesta. Ålandsbankenilla on asianmukainen rikosvakuutus, ja se on tehnyt vahingosta ilmoituksen vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiön vahinkoselvitys on vielä kesken, mikä vuoksi vakuutuskorvausta ei ole huomioitu tilinpäätöksessä.
Tämän ymmärrän siten, että kun luottotappiovarausten vaihe 3:n varausaste on 28 prosenttia, niin 28% x 4,4M on palautumassa ÅAB:n tulokseen vahinkoselvityksen valmistuttua.
Asiakkaitten lukuun aktiivisesti hallinnoitu pääoma aleni 1 401 miljoonaa euroa eli 14 prosenttia vuodenvaihteesta, vahvoina jatkuneista asiakkaiden nettovirroista huolimatta, ja oli 8 425 miljoonaa euroa (9 826). Aleneminen johtui negatiivisesta markkinavaikutuksesta.
Paljonkohan ne nettorahavirrat oikein olivat? Tämä olisi hyvin kiinnostava tieto. Jos ÅAB:llä olisi joku IR-jamppa voisi vaikka kysyä.
Lisäksi näyttäisi siltä, että Borgosta tulee tosiaan kaikenlaista tuloa (palkkiot nousivat) ja vakavaraisuus nousi ennestään korkealta tasolta vielä korkeammalle. Joten Standard & Poor’s Global Ratings nosti 12.7. Ålandsbankenin pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokituksen tasolle BBB+ vakain näkymin tasolta BBB positiivisin näkymin. Tällä ei ole suurta väliä, koska ÅAB ei tarvitse bondirahaa, vaan on nykyisin pankki suoraan 70-luvulta: ne rahat lainataan, mitä talletetaankin😎.
Ålandsbanken odottaa liiketuloksen vuodelta 2022 olevan samaa tasoa kuin vuonna 2021.
Tässä oli hilpeää, että en löytänyt osarista vuoden 2022 liiketulosta, piti avata vuosikertomus. Liiketulos oli 49,2M (H1 24,3M) ja EPS 2,55 (H1 1,25)
Huomattavaa on, että Q1 oli kymppi kertaluonteisia tuloja, 4M kertaluonteisia menoja ja 3,6M vakausmaksu.
0,52 EPS voisi olla Borgon jälkeinen pohjaEPS. Nouseva korkokate sitten voisi nostaa tämän vaikka parikin miljoonaa korkeammalle tasolle per kvartaali, joka olisi melkein euro Epsiä lisää. Ruotsin luottojen Borgolle myynnin jälkeinen ÅAB voisi hyvinkin pystyä tekemään yli kolme euroa osakkohtaista tulosta. Ellei nyt noita luottotappioita ala koronan jälkeen löytymään vielä lisää. Paras arvaukseni on, että kaikki luottotappiot tulivat Ahvenanmaalta ja Ruotsin rikollisilta. Jos olisi joskus joku sijoittajatilaisuus, kysyisin. Ja ensi vuonna kaiverran yhtiökokouksen tulikirjaimin kalenteriin.
Ostin osarin alla kalliimmalla myydyt takaisin. Nyt jään toistaiseksi holdiin.
Asiakkaitten lukuun aktiivisesti hallinnoitu pääoma aleni 1 401 miljoonaa euroa eli 14 prosenttia vuodenvaihteesta, vahvoina jatkuneista asiakkaiden nettovirroista huolimatta, ja oli 8 425 miljoonaa euroa (9 826). Aleneminen johtui negatiivisesta markkinavaikutuksesta.
Paljonkohan ne nettorahavirrat oikein olivat? Tämä olisi hyvin kiinnostava tieto. Jos ÅAB:llä olisi joku IR-jamppa voisi vaikka kysyä.
Käsittääkseni Q2:n net inflow oli n. 171 M perustuen seuraaviin lainauksiin:
“Despite market volatility during the quarter, we saw a continued net inflow to our investment services of EUR 123 M. We also saw both our deposit and lending volumes rise by 4 per cent compared to year-end 2021 when we exclude the volume of mortgage loans that we divested.”
“A turbulent first half of 2022: with war in Ukraine, high inflation, rising interest rates and bond yields as well as plunging stock markets. Despite this turbulence, we have seen a continued stable net inflow of new customers and financial investment volumes, EUR +294 M. Adjusted for the divestment of most of our Swedish mortgage loan portfolio − about EUR 1 billion − lending grew by EUR 372 M during the first six months of this year.
Uutiset S-Pankin tietoturvavaikeuksista ovat vähän huolestuttaneet, koska S-Pankki käyttää Crosskey:n pankkijärjestelmää. Ålandsbanken omistaa Crosskeyn. Olen pitänyt Crosskeytä ihan merkittävänä piilevänä arvona Ålandsbankenissa. Äkkiseltään voisi vaan ajatella, että juuri luotettavuus ja tietoturva ovat pankkijärjestelmälle kaikki kaikessa. Onkohan asiassa kyse S-Pankin vai Crosskeyn virheistä? Toisaalta ao. linkin jutussa mainitaan myös tunnistusvälittäjä Signicat mahdollisena sylttytehtaana. Jossain vaiheessa pankkien sääntely muuttui siten, että tuli pakolliseksi sallia "3rd party"-tyyppinen maksunvälitys, minkä voi huomata verkkokaupassa siten, että pankkitunnuksia ei syötetäkään suoraan pankin sivulle, vaan jonkun välittäjän sivulle. Itse olen näitä vältellyt, maksanut sitten vaikka mieluummin luottokortilla. Sen verran epämääräiseltä tuntuu syöttää pankkitunnuksia johonkin välittäjäpalveluun, josta on aina vaikeampi päästä selvyyteen, onko kyse aidosta palvelusta vai huijauksesta.
Crosskey on firma jolla ei ole kauheasti tulevaisuutta ja jolle Ålandsbanken on tuloksetta etsinyt ostajaa jo vuosia. Tuskin sen merkitys Ålandsbankenin arvostukselle on kovin merkittävä.
Mitä tulee tunnistusvälitykseen ja PSD2:een niin niissähän on kyse vähän eri asioista. Jos nyt yhtään muistan oikein Signicatin toimintaa, niin eihän siellä syötetä tunnuksia minnekään muualle kuin pankin sivuille, Signicat vain ohjaa sinne ja välittää pankin kertomat tiedot siitä kuka tunnistautui edelleen pyytäjälle. Koko tunnistus hoituu pankin (ja S-Pankin tapauksessa juurikin Crosskeyn) järjestelmässä.
Crosskey on firma jolla ei ole kauheasti tulevaisuutta ja jolle Ålandsbanken on tuloksetta etsinyt ostajaa jo vuosia. Tuskin sen merkitys Ålandsbankenin arvostukselle on kovin merkittävä.
Onko sulla jotain ammatillista näkemystä? Mun näkemys ei ole ihan noin synkkä. POP Pankki valitsi Crosskeyn tänä vuonna toteuttamaan oman järjestelmänsä, eli firma saa uusia asiakkuuksia. Liikevaihto on kasvanut monta vuotta peräkkäin ja taitaa ylittää tänä vuonna 25 miljoonaa muilta kuin emoyhtiöltä. Emoyhtiön osuus lisättynä liikevaihto ~45M luokkaa? Liiketulosta ei ole kauheasti tehnyt, mutta syistä en ole niin perillä. Tämähän saa kuitenkin niitä himoittuja jatkuvia tuottoja pankkiasiakkailtaan, eli on vähän kuin SaaS-yhtiö. Koko Ålandsbankenin arvo on nyt reilu 500M. Paljonko sitten on arvostus ~45M vaihtavalle teknologiayhtiölle, jolla on jatkuvia tuottoja? En tiedä, mutta on se jotain kohtalaisen merkittävää tuohon 500M markkina-arvoon suhteutettuna. Ennen kaikkea olen pitänyt tätä piilevänä arvona, koska Ålandsbankenin markkina-arvo on helposti perusteltavissa pelkällä ydinbisneksellä, ja nämä portfoliosijoitukset ovat sitten ikään kuin optioita.
Crosskey on firma jolla ei ole kauheasti tulevaisuutta ja jolle Ålandsbanken on tuloksetta etsinyt ostajaa jo vuosia. Tuskin sen merkitys Ålandsbankenin arvostukselle on kovin merkittävä.
Onko sulla jotain ammatillista näkemystä? Mun näkemys ei ole ihan noin synkkä. POP Pankki valitsi Crosskeyn tänä vuonna toteuttamaan oman järjestelmänsä, eli firma saa uusia asiakkuuksia.
On, pidemmältä ajalta (pankkijärjestelmien parissa kaikkiaan vuosikymmeniä, Crosskeytä lähemmin seuranneena alle 10v), mutta ei ihan tuoretta. Nyt viimeisen vuoden aikana en ole ihan aitiopaikalta seurannut mitä Suomessa tapahtuu, ja esim. tuon POP-casen olen missannut.
Tosin olen nähnyt monta pankkijärjestelmäprojektia joissa joku on valinnut jonkun ja sitten hommasta ei ole tullutkaan mitään, joten riemuitsisin Crosskeyn puolesta vasta kun projekti on maalissa.
