Jos Chainlinkiin viittasit niin niillä riittää lompakoita tällä tahdilla vielä pariksi vuodeksi ainakin. Tarkoittaa jotain 10% inflaatiota vuositasolla, joten ei paras lähtökohta mutta toivotaan, että käyttävät viisaasti.
Tuli eilen myös itse katseltua tuo läpi ja ainakin minulle yksi parhaista krypto-videoista vähään aikaan. Todella paljon samaa ajatusta ja näkemystä, kuin itsellä ja hienoa nähdä, miten tuollainen ammattisijoittaja imeytyy kunnolla mukaan tähän koko kryptomaailmaan, jättää kaiken tutun ja turvallisen, aiemmin opitun tiedon ja ammattitaidon, ja täysin ennakkoluulottomasti vetää syvään päätyyn.
Meuro kirjoitti:
Ylellä iso artikkeli kryptoihin sijoittamisesta
Mihinköhän porukkaa sijoitustietolaisia kuuluu eniten?
"Suhtautumisessa virtuaalivaluuttaan on kaksi jyrkkää ääripäätä. On skeptikot ja fanaatikot.
Suurin osa ilmiöön törmääjistä kuuluu todennäköisesti kolmanteen luokkaan eli monttu-auki-olijoihin." https://yle.fi/uutiset/3-12167176
Mietin itsekin tuota jossain vaiheessa ja minä jaoin nuo sijoittajat ja skeptikot käytännössä neljään ryhmään. Ensin on tietty nämä kamikaze-tyypit, joilla ei ole mitään hajua mistään, laitetaan vaan rahaa sinne missä eniten meuhkataan. Pelaillaan enemmän kuin sijoitetaan. Näiden vastapainona on nämä täysin mistään tietämättömät skeptikot, jotka heittelee näitä samoja, muilta opittuja lauseita: rikolliset, sähkönkulutus, ponzi jne.
Toinen ryhmä on "taloustietäjät". Näitä on sijoituspuolelta käytännössä suurin osa Bitcoin makseista ja tietty samaa ideologiaa löytyy muutenkin vähän koko kryptopiireistä. Puhutaan inflaatiosta, rahan printtauksesta, uudesta maailmanvaluutasta jne, eli se kulma tulee enemmän sieltä talouden kautta. Vastakohtana näille on nämä Aleksi Grymit ja muut taloustietäjät.
Kolmas ryhmä on teknologiatyypit. Siellä kaivellaan konsensus-mekanismit tarkkaan ja vain paras on tarpeeksi hyvää. Keskitytään kaikkiin pieniin yksityiskohtiin, mutta iso yleiskuva jää monesti näkemättä. Vähän sitä insinööri-meininkiä, missä ei ihmistä oteta muuttujaksi mukaan ollenkaan, vaikka monesti hekin ovat kuulleet ettei se paras teknologia aina voita. Ja heidän vastavoima on sitten nämä "mihinkä tässä lohkoketjua tarvitsee"-huutelijat. Nykyinen teknologia riittää, mutta silti ihmetellään, kun Nordean maksupalvelut ja nettipankkikirjautuminen on jumissa, tai Facebook alhaalla.
Neljäs ryhmä näkee taas asiat tulevien sovellusten ja palveluiden kautta. Mitä teknologia mahdollistaa ja miltä maailma näyttää 10-20 vuoden päästä sen ansiosta. Yksityiskohdat ei ole niin justiinsa, ne kyllä hiotaan matkan varrella. Vähän sellasta start-up/VC henkeä. Näiden vastapainona taitaa todennäköisesti olla nämä "lohkoketju on kyllä hyvä juttu, mutta kryptot ei" -tyypit. Ja tietty myös nuo sijoittajapuolen teknologia- ja taloustyypit. Kaikki on vähän shitcoinia, scämmiä ja paskaa teknologiaa.
Ja varmaan sitten on myös noita monttu auki ihmettelijöitä, jos kerta yle niin sanoo.
Kai nuo monttu auki ihmettelijät ovat ainakin ihmiset, jotka eivät tiedä oikein mitään kryptoista eivätkä ole muodostaneet mitään mielipidettä aiheeseen, mutta ihmettelevät ja katsovat sivusta kryptojen isoja nousuja ja laskuja.
Niin minun piti tuota jatkaakin. Eli minusta on vähän ongelma, että iso osa keskusteluista pyörii nimenomaan tuolla talouspuolella, kun puhutaan kryptoista. Varsinkin Suomessa. Kun sen pitäis pyöriä enemmän tuolla palveluiden ja mahdollisuuksien puolella. Suurin osa edelleen puhuu kryptoista, kun kritisoi Bitcoinia, ja nähtävästi olettaa että kaikki kryptot on kuin Bitcoin. Sillä jäädään auttamattomasti kehityksessä jälkeen. Ja näkeehän sen esim tuossa artikkelissakin olleista Grymin kommenteista. Sanoi siinä, että Euroopassa kyllä raha liikkuu tililtä toiselle kymmenessä sekunnissa ja lohkoketjut ei siihen pysty. Se on tietty täyttä valetta ja siinä tulee ensinnäkin kaikenlaisia muita kustannus- ja tehokkuus hyötyjä, jos järjestelmät on lohkoketjujen päällä, mutta myös mahdollistaa muidenkin palveluiden rakentamisen. En ymmärrä miten tuo kaveri voi olla Suomen Pankin lohkoketju-asiantuntija.
Itse ihmettelin pitkään, miksi joutuu ensinnäkin väittelemään näistä asioista skeptikkojen kanssa, mutta myös kryptosijoittajien (pääasiassa Bitcoinistien) kanssa. Mutta katsoin jonkun Gary Veen haastattelun joitain aikoja sitten ja siitä se itsellekin sitten alkoi aukenemaan. Hän kun kertoi, että ei häntä kiinnosta niin ne hinnan vaihtelut tai se talouspuoli, mutta NFT:t ja niiden avaamat mahdollisuudet on ihan eri asia. Hänen taustallaan se potentiaali löytyy sieltä ja muista palveluista, ja samoin olen itse lähestynyt kryptoja. Ja kun Bitcoin-porukka tulee sieltä talouden suunnalta, niin se näkemysero voi olla suuri. Ongelma on vaan siinä, että Bitcoinistit pysyy siellä omassa poterossaan, eikä anna yhtään tilaa muulle, kun taas muut on paljon avarakatseisempia. Se tekee vähän hallaa koko kryptoille yleensä.
Suurinosa noista on kuitenki käytännössä teknologiayhtiöitä. Yhtiömallit on vaan enemmän ja vähemmän keskittämättömiä ja pääoma on tokeneiden muodossa, joilla on myös toiminnallisuus. Jos tuo ois se narratiivi, eikä digivaluutta, joka syrjäyttää fiat-rahat, niin ihmisten ois paljon helpompi ehkä ottaa nuo omakseen ja sijoittaa niihin.
Vähän. Proof of Work shard -ketju. Lupailee jotain +400000 tps. Perustajissa kundeja, jotka tehneet esim JP Morganille heidän lohkoketjua, ja joku vanhempi "guru", johon kai Satoshi oli viittaillut white paperissa. Tai sen tutkimuksiin/duuniin. Noussut aika kovaa nyt, mutta ei ole oikein taustalla communityä, eikä oikein samanlaista sijoittajajoukkoa kuin esim. Solanalla. Suurin osa tokeneista tulee kiertoon ilmeisesti mainaajilta, eikä perustajilla/sijoittajilla ole kuin jotain yksittäisprosentteja. Ilmeisesti ihan ok projekti. Olisin vähän jo ostanut aiemmin, jos olisi Krakenin listoilla.
Ruotsissa Vattenfall on sitä mieltä, että Bitcoin-louhinta toimii erinomaisena bufferina energiantuotannossa, ja siihen voidaan ohjata tehokkaasti energiaa, joka menisi muuten hukkaan. Siinä vähän pohdittavaa myös Suomen Bitcoin-kriitikoille. Kannattaa tsekata tämä thread Twitteristä: https://twitter.com/ercwl/status/1457114531314995206
Ruotsissa Vattenfall on sitä mieltä, että Bitcoin-louhinta toimii erinomaisena bufferina energiantuotannossa, ja siihen voidaan ohjata tehokkaasti energiaa, joka menisi muuten hukkaan. Siinä vähän pohdittavaa myös Suomen Bitcoin-kriitikoille. Kannattaa tsekata tämä thread Twitteristä: https://twitter.com/ercwl/status/1457114531314995206
Ei aukea kirjautumattomalle, mutta asia on paljolti arvattavissa juonnosta.
Tää on täysin näennäistä, koska sitä energiaa ei saada takaisin energiana.
Ruotsissa Vattenfall on sitä mieltä, että Bitcoin-louhinta toimii erinomaisena bufferina energiantuotannossa, ja siihen voidaan ohjata tehokkaasti energiaa, joka menisi muuten hukkaan. Siinä vähän pohdittavaa myös Suomen Bitcoin-kriitikoille. Kannattaa tsekata tämä thread Twitteristä: https://twitter.com/ercwl/status/1457114531314995206
Bitcoinin energiankulutuksella voisi pitää aika monta uunia päällä ja ladata monta akkua, eikä se varsinaisesti tuota mitään. En nyt lähde väittelemään siitä mikä on bitcoinin arvo ihmiskunnalle, mutta sen pitäisi olla melko iso että tässä energiankulutuksessa olisi järkeä.
Voi toki argumentoida esim. että jos himassa on sähköpatterit niin louhiminen näytönohjaimella on nettona nolla, koska sama energia menisi kuitenkin kämpän lämmittämiseen. Mutta nyt palaa melkoisia määriä energiaa taivaalle hukkalämpönä.
Vaikka satunnaista ylikapasiteettia voimalassa voisi hyödyntää näin, se ei varsinaisesti muuta tätä kokonaiskuvaa.
Satunnaisesti voidaan ehkä käyttää hukkaan menevää energiaa. Mutta ei varmasti kokoajan. Ja jos on aivan älyttömästi energiaystävållisempiä vaihtoehtoja niin miksi ehdon tahdoin käyttää energiasyöppöä?
Minusta tämäkin uutinen vaan korostaa koko bitcoin ekosysteemin neroutta. Täysin hukkaan menevä energia voidaan muuttaa rahaksi ja samalla osaltaan turvata koko verkostoa. Näitä hukkaenergianlähteitä lienee maailma pullollaan, jolloin uusiutumattomien ja ei-puhtaan energian kulutus luonnollisesti vähenee. Kun bitcoinin arvo on noussut, niin enemmän ja enemmän on ruvennut kiinnostamaan kaikki ilmainen ja hukkaanmenevä energia, mikä on tietysti erinomainen asia ympäristön kannalta. Ja rahat on laitettu sinne missä suu on... noin 50% portfoliosta on pitkossa 😕
Ruotsissa Vattenfall on sitä mieltä, että Bitcoin-louhinta toimii erinomaisena bufferina energiantuotannossa, ja siihen voidaan ohjata tehokkaasti energiaa, joka menisi muuten hukkaan. Siinä vähän pohdittavaa myös Suomen Bitcoin-kriitikoille. Kannattaa tsekata tämä thread Twitteristä: https://twitter.com/ercwl/status/1457114531314995206
Bitcoinin energiankulutuksella voisi pitää aika monta uunia päällä ja ladata monta akkua, eikä se varsinaisesti tuota mitään. En nyt lähde väittelemään siitä mikä on bitcoinin arvo ihmiskunnalle, mutta sen pitäisi olla melko iso että tässä energiankulutuksessa olisi järkeä
Voi toki argumentoida esim. että jos himassa on sähköpatterit niin louhiminen näytönohjaimella on nettona nolla, koska sama energia menisi kuitenkin kämpän lämmittämiseen. Mutta nyt palaa melkoisia määriä energiaa taivaalle hukkalämpönä
Vaikka satunnaista ylikapasiteettia voimalassa voisi hyödyntää näin, se ei varsinaisesti muuta tätä kokonaiskuvaa.
Kuinka paljon arvoa on digitaalisella rahalla kehitysmaiden ihmisille, jotka saavat suojaa korkeaa inflaatiota ja valtion mielivaltaa vastaan, ja ylipäätään saavat pankkipalvelut kännykälle? Halvoista remittance-maksuista länsimaissa asuvilta sukulaisiltaan? Kyllä meilläkin on hyvä olla valtioista riippumaton raha, jota eivät Sanna Marinit ja muut kaappimarxistit pääse sorkkimaan. Kuinka paljon energiaa menee hukkaan pankkirakennuksissa ja käteisen roudaamisessa raha-automaateille?
Mukava nähdä, että Suomessakin aletaan yhä enemmän kiinnostua aiheesta ja media tekee juttuja.
Ei tämän aiheen suhteen ihan nukkua kannattaisi.
"Oli Satoshi Nakamoto kuka tahansa, Ahonen pitää hänen keksintöään uskomattomana.
– Hän loi lohkoketjun. On vain taivas rajana, mihin tätä keksintöä voidaan vielä tulevaisuudessa käyttää, eikä sen tarvitse liittyä millään tapaa rahaan, Ahonen kertoo."
Lohkoketju-podcastin ensimmäinen jakso oli nyt tullut. Aiheena Ethereum ja hyvää, sekä kattavaa infoa oli. Ainut mitä olisi toivonut, niin enemmän tulevaisuuden käyttömahdollisuuksista ja hyödyistä.
Kuinka paljon arvoa on digitaalisella rahalla kehitysmaiden ihmisille, jotka saavat suojaa korkeaa inflaatiota ja valtion mielivaltaa vastaan, ja ylipäätään saavat pankkipalvelut kännykälle? Halvoista remittance-maksuista länsimaissa asuvilta sukulaisiltaan? Kyllä meilläkin on hyvä olla valtioista riippumaton raha, jota eivät Sanna Marinit ja muut kaappimarxistit pääse sorkkimaan. Kuinka paljon energiaa menee hukkaan pankkirakennuksissa ja käteisen roudaamisessa raha-automaateille?
En tiedä. Ja onko tämä paras tapa järjestää nuo asiat vai voisiko sen tehdä polttamatta älyttömästi energiaa taivaalle? En tiedä sitäkään.
Mutta luulen että näitä kysymyksiä tullaan pohtimaan paljonkin lähivuosina. En näe tätä bitcoinin tyylistä proof-of-work paskettelua pitkällä tähtäimellä kestävänä juttuna. Jos se "work" edes olisi jotain hyödyllistä laskentoa.
Toki minulla on pitkoa, ostin jo aika monta vuotta sitten.. vaikka en näe bitcon toimintamallia long-term kestävänä ratkaisuna, en ole kokenut mitään ongelmaa holdata. Turha taistella markkinoiden näkymätöntä kättä vastaan ja ostaessani ne pitkot ei tällaisesta laskentamyllytyksestä ollut vielä tietoakaan.
A-studiossa seuraava aihe 'kroisokseksi kryptovaluutoilla?'
Pian on taas tilanne että joka tuutista löytyy kryptosijoittajia. Se on yleensä kai ollut merkki että ollaan lähellä romahdusta..(?)
Joo kyllä viime aikoina on alkanut olla vähän hypen rakentumista jo. Eiköhän tästä saada vielä vähän kuplaa rakenneltua. Mutta ei vielä olla siellä 2017 hypessä.
Hyvä merkki, että alkaa mediakiinnostus lisääntymään. Eiköhän tässä saada vielä 100k rikki seuraavan kolmen kuukauden aikana. Sitten Romahdetaan taas jonnekin 20-30k tienoille ja porukka saa taas neljän vuoden päästä ihmetellä, että kohta romahtaa puolesta millistä.
Kuinka paljon arvoa on digitaalisella rahalla kehitysmaiden ihmisille, jotka saavat suojaa korkeaa inflaatiota ja valtion mielivaltaa vastaan, ja ylipäätään saavat pankkipalvelut kännykälle? Halvoista remittance-maksuista länsimaissa asuvilta sukulaisiltaan? Kyllä meilläkin on hyvä olla valtioista riippumaton raha, jota eivät Sanna Marinit ja muut kaappimarxistit pääse sorkkimaan. Kuinka paljon energiaa menee hukkaan pankkirakennuksissa ja käteisen roudaamisessa raha-automaateille?
En tiedä. Ja onko tämä paras tapa järjestää nuo asiat vai voisiko sen tehdä polttamatta älyttömästi energiaa taivaalle? En tiedä sitäkään.
Mutta luulen että näitä kysymyksiä tullaan pohtimaan paljonkin lähivuosina. En näe tätä bitcoinin tyylistä proof-of-work paskettelua pitkällä tähtäimellä kestävänä juttuna. Jos se "work" edes olisi jotain hyödyllistä laskentoa.
Toki minulla on pitkoa, ostin jo aika monta vuotta sitten.. vaikka en näe bitcon toimintamallia long-term kestävänä ratkaisuna, en ole kokenut mitään ongelmaa holdata. Turha taistella markkinoiden näkymätöntä kättä vastaan ja ostaessani ne pitkot ei tällaisesta laskentamyllytyksestä ollut vielä tietoakaan.
Bitcoinin ominaisuudet, joita lähinnä on double spendin estäminen verkossa ja tätä myötä kätevä arvonsiirto (oikeasti todella kova juttu) sekä tarkkaan aikataulutettu deflatorinen rakenne (en näe tällä juurikaan arvoa globaalille taloudelle). Molemmat ominaisuudet saadaan arvioni mukaan tulevaisuudessa toteutettua niin paljon helpommin ja paljon turvallisemmin muilla mekanismeilla kuin sentralisaatio-alttiilla PoW:lla, että jossain vaiheessa kasvu tyssää. Ja tässä vaiheessa voi tulla se maukas shortin paikka, jos ja kun yli-investoinnit louhintaan johtaa tippuvan hash-raten ja rajumman keskittymisen spiraaliin, mutta luonnollisesti on hankala sanoa mihin asti hinta jaksaa kiivetä ennen sitä. Näyttää siltä, että isiommat instituutiot eivät kuitenkaan ole bitcoiniin lähteneet vielä kovin innokkaasti sijoittamaan ja uskonkin, että ne eivät suuremmissa määrin lähde. Eli kun Ilmarisen, Varman ja amerikan serkkujensa eläkerahastot järjestään täyttyvät bitcoinista, myönnän olevani väärässä. Yksittäiset isommat intsikat ja varsinkin pienemmät toki varmasti kokeilee, mutta pienillä positioilla kokonaisuuteen nähden. Tietysti jos fuusio saadaan toimimaan pian, niin sitten energiankulutuksella ei ole väliä, silloin ratkeaa moni muukin ongelma. Ja tietenkin bitcoiniin voidaan adoptoida tulevaisuudessa jokin toinen konsensusmekanismi.
Vuosi sitten vielä oli 10k$ hinnoissa bullish bitcoiniin, mutta jatkuvasti oman perehtymisen kautta kääntänyt suhtautumista karhumaisemmaksi oikeastaan koko tämän hetkistä kryptoskeneä kohtaan, minkä vuoksi toki jäänyt myös monesta noususta sivustakatsojaksi, mutta kristallipallon kanssa olisi aina sijoittaminen helppoa.
Ruotsissa Vattenfall on sitä mieltä, että Bitcoin-louhinta toimii erinomaisena bufferina energiantuotannossa, ja siihen voidaan ohjata tehokkaasti energiaa, joka menisi muuten hukkaan. Siinä vähän pohdittavaa myös Suomen Bitcoin-kriitikoille. Kannattaa tsekata tämä thread Twitteristä: https://twitter.com/ercwl/status/1457114531314995206
Voisi sillä ylimääräisellä energialla tehdä jotain hyödyllistäkin kuten hydrolyysillä vetyä, mutta Bitcoineista saa enemmän massia / kWh niin kai se kiinnostaa enemmän.
Sellainen kysymys näille kryptoentusiasteille: Kun digitaalisessa maailmassa voittaja vie yleensä kaiken, Google hakukoneissa, Facebook sosiaalisessa mediassa jne. niin miksi näitä kryptoja on toistakymmentätuhatta kun vain muutama voi olla VHS ja loput ovat vääjäämättä Betamaxeja? Onko tämä vedonlyöntiä, mikä hevonen tulee maaliin ensimmäisenä vai onko mitään järkevää syytä, miksi jollakin satunnaisella shitcoinilla voi olla miljardin taalan market cap? Paitsi tietty se ilmiselvä greater fool-periaate. Miljardin raja taitaa mennä nyt jossain listan 110. sijan paikkeilla.
Kryptomarkkinoita voi ajatella niin, että ne ovat käytännössä nasdaq, mutta kehittyneempänä versiona. Toki siellä on näitä shiba inuja yms jotka varastavat kaiken huomion mutta myös desentralisoituja protokollia, kuten AAVE, jotka haastavat pankit tulevaisuudessa kovaan kisaan. Axie Infinity on mullistus pelifirmana, kun pelaajat pääsevät oikeasti omistamaan osan pelin resursseista. Vaikka kryptoja on paljon ne eivät kaikki pyri haastamaan Bitcoinia, vaan kehittämään omaa juttuaan, ja tulevat tulevaisuudessa mullistamaan pankkipalvelut, pelit, omistamisen, pörssit yms. Toki kaikilla näillä osa-alueilla on paljon kilpailijoita, kun kynnys markkinoille on matala.
Sellainen kysymys näille kryptoentusiasteille: Kun digitaalisessa maailmassa voittaja vie yleensä kaiken, Google hakukoneissa, Facebook sosiaalisessa mediassa jne. niin miksi näitä kryptoja on toistakymmentätuhatta kun vain muutama voi olla VHS ja loput ovat vääjäämättä Betamaxeja? Onko tämä vedonlyöntiä, mikä hevonen tulee maaliin ensimmäisenä vai onko mitään järkevää syytä, miksi jollakin satunnaisella shitcoinilla voi olla miljardin taalan market cap? Paitsi tietty se ilmiselvä greater fool-periaate. Miljardin raja taitaa mennä nyt jossain listan 110. sijan paikkeilla.
Entusiasti en myönnä olevani mutta yksi rationaalinen selitys voi olla se, että jos yksi kymmenestä tuhannesta kryptosta tulee mielestäsi nousemaan arvossaan vaikka 50 000 -kertaiseksi, etkä tiedä mikä niistä se tulee olemaan (ja jos kaikilla on yhtä suuri todennäköisyys olla se yksi), niin silloin kannattaa kaikkia ostaa vähän. Ellei keksi paremman odotusarvon sijoitusta rahalleen. Ei sillä, että näitä kaikkia tarvittaisiin - mutta jos olet sitä mieltä, että joku niistä tulee lyömään kunnolla läpi, niin kaikkien shitcoinien ostaminen joihin ei ole aikaa tai mahdollisuutta tutustua, voi olla perusteltua.
Olen itse keskittynyt ymmärtämään tietyn osan markkinasta ihan hyvin ja lopuista ei ole harmainta aavistustakaan. Ei ole aikaa tutustua mutta silti saatan niitä joskus omistaa.
Ruotsissa Vattenfall on sitä mieltä, että Bitcoin-louhinta toimii erinomaisena bufferina energiantuotannossa, ja siihen voidaan ohjata tehokkaasti energiaa, joka menisi muuten hukkaan. Siinä vähän pohdittavaa myös Suomen Bitcoin-kriitikoille. Kannattaa tsekata tämä thread Twitteristä: https://twitter.com/ercwl/status/1457114531314995206
Minulla ei ole twitteriä, mutta tuo väitehän on täysin järjetön. Jos jossain tuotettaisiin niin paljon sähköä, ettei se mahtuisi sähköverkkoon, niin sittenhän siitä kannattaisi tuottaa vaikka vetyä. Ihan ensin kuulisin kyllä omin sanoin missä tämmöinen paikka on?
Sellainen kysymys näille kryptoentusiasteille: Kun digitaalisessa maailmassa voittaja vie yleensä kaiken, Google hakukoneissa, Facebook sosiaalisessa mediassa jne. niin miksi näitä kryptoja on toistakymmentätuhatta kun vain muutama voi olla VHS ja loput ovat vääjäämättä Betamaxeja? Onko tämä vedonlyöntiä, mikä hevonen tulee maaliin ensimmäisenä vai onko mitään järkevää syytä, miksi jollakin satunnaisella shitcoinilla voi olla miljardin taalan market cap? Paitsi tietty se ilmiselvä greater fool-periaate. Miljardin raja taitaa mennä nyt jossain listan 110. sijan paikkeilla.
Ilman muuta suurimmasta osasta kryptoja ei tule mitään. Samoin käy VC-markkinoilla. 90-99% varmasti ei tule menestymään. Mutta 10000:sta 1% on kuitenkin 100 ja 10% 1000. Siinä on paljon tilaa menestyä myös.
Ja jos tuo väite, että voittaja vie yleensä kaiken omassa segmentissään, pitäisi paikkansa, niin silti sieltä löytyisi useita voittajia. Segmenttejä on kuitenkin useita. On valuutat, alustat, lainauspalvelut, pörssit, pelit, oraakkelit, layer 2 ratkaisut, pilviratkaisut, metaverset, community alustat, some-alustat jne. Eli silti puhutaan useista eri kryptoista.
Mutta eihän tuo väite itsessään pidä edes paikkaansa. Sosiaalisen median alustoja on muitakin, kuin Facebook. Instagram, tiktok, snapchat on enemmän nuorten käytössä, kuin Facebook. Ja jos esim lohkoketju-alustat on käytännössä lohkoketjujen käyttöjärjestelmiä, niin onhan meillä tietokoneissakin useita eri vaihtoehtoja. On Windows, Linux, Mac os. Puhelimissa on Ios ja Android. Ei 3-5 lohkoketju-alustan menestyminen olisi mitenkään ihmeellistä.
Ja jos 3-5 alustaa menestyy, niin ne jokainen luo oman ekosysteeminsä. Samoin kuin käyttöjärjestelmissä. Jokaisella on omat sovellukset, jotka käytännössä tekee samaa asiaa. Käyttöjärjestelmä puolella esim jokaisessa on omat selaimet. Windowsilla Edge, Macillä Safari, Linuxilla taidetaan käyttää Operaa (en ole tuosta yhtään varma), ja näiden lisäksi on vielä vaihtoehtoisia esim chrome ja brave vaikka. Samalla tavoin jokaisella lohkoketju-alustalla voi olla vaikka omat keskittämättömät pörssit, mutta myös muutama alusta agnostinen vaihtoehto.
Eli kaikki ei tietenkään menesty, mutta kyllä sieltä löytyy kymmeniä, ehkä satoja menestyviä projekteja. Ja kun ala kehittyy, niin tietysti vanhat korvautuu uusilla ja paremmilla ajan myötä, sekä uusien käyttötarkoitusten kehittyessä, uusia tulee lisää.
