Yllä mainitussa vastineessa kiistettiin Puttosen näkemys siitä, että kryptojen hinta määräytyy vain sen mukaan, kuinka paljon sattuu olemaan kysyntää. Mutta sitten kuitenkin todettiin, että kryptojen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan, mikä on kutakuinkin sama asia, joka edellä kiistettiin.
En ole vielä nähnyt kestävää perustelua krypton hinnanmääritykselle. Mikä esimerkiksi perustelee sen, että bitcoinin todellinen arvo on 50.000$ eikä 50$. Luonnollisesti hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan, mutta se ei vielä perustele instrumentin todellista arvoa. Kunhan vain nousuun uskovia spekuloijia on tarpeeksi, niin minkä tahansa sijoitusinstrumentin hinta nousee kunnes kysyntää ei enää ole. Ja jos instrumentilla ei ole mitään todellista arvoa, niin mikään ei estä hintaa putoamasta nollaan. Kun rajallinen kryptovaluutta ei sovellu valuutaksi suuressa mittakaavassa, niin mikä funktio sille jää jäljelle?
Oli ihan pakko tehdä tili tänne jotta voi aiheesta keskustella.
Itse ajattelen BTC:tä eli Bitcoinia internetin alkuaineena, kuten kulta fyysisessä maailmassa. Sitä on rajallinen määrä saatavilla, ja koska hinta on noussut 10 vuotta, niin ilmeisesti tahojen määrä, jotka haluavat omistaa kyseistä omaisuusluokkaa, kasvaa jatkuvasti, välillä hitaammin ja välillä nopeammin. Muutoin en osaa BTC:n hinnan kehitykseen ottaa kantaa.
Kryptoskenessä on kuitenkin viimeisen reilun vuoden aikana nostanut päätään kokonaan uusi "niche", eli DeFi, joka on lyhenne sanoista Decentralized Finance. Tähän alakategoriaan kuuluvat "kryptovaluutat" kuvastavat usein osuutta hajautetussa verkossa toimivan protokollan päätösvaltaan, ja ehkä mahdollisesti tulevaisuudessa myös osuuteen kassavirrasta, eli nämä vaikuttavat hyvin paljon osakkeilta. Tällaisille kryptovaroilla voidaan soveltaa perinteisiä arvostusmenetelmiä, sillä ne tuottavat kassavirtaa, vaikkakaan kassavirtaa ei vielä monessakaan tapauksessa jaeta tokeneiden haltijoille. Tällaisten kryptovarojen tunnuslukuja voi tarkastella esimerkiksi täältä: https://terminal.tokenterminal.com/dashboard/Price-to-sales . Kuten näkyy P/S-luvut vaihtelevat useasta sadasta muutamaan kymmeneen.
Tällainen protokolla voi olla vaikkapa hajautettu pörssi, jolloin protokollan liikevaihto muodostuu protokollan läpi kulkevasta treidausvolyymista perittävästä palkkiosta, joka on alle prosentti kaupan suuruudesta. Eli treidausvolyymin kasvaessa liikevaihto kasvaa, jolloin myös tokenin arvon voisi odottaa kasvavan. Hypen laantuessa treidausvolyymi laskee jolloin myös liikevaihto pienenee. Uskon kuitenkin, että nämä ovat tulleet jäädäkseen, vaikka hype tämän vuoden aikana laantuisikin ja sitä myötä hinnat laskisivat.
Itse näitä palveluita kohtuullisen aktiivisesti käyttävänä en epäile hetkeäkään, etteikö kyseessä olisi disruptiivinen teknologia.
” Mutta kun hinnanmuodostus perustuu pelkästään siihen, moniko maailman ihminen innostuu ostamaan kryptoja spekulointimielessä ja mikä krypto sattuu olemaan se muodikkain.”
Tämä kommentti ei kyllä yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Viimeisen vuoden aikana on kryptoihin tullut iso määrä uusia institutionaalisia sijoittajia. Myös iso pörssiyhtiö Tesla on ottanut Bitcoineja taseeseensa.
Isompien kalojen tuleminen mukaan ei mielestäni mitenkään refutoi pointtia spekulatiivisuudesta. Puttosen perimmäisenä pointtina näkisin sen, että osakkeiden arvonmääritys on verrattain yksinkertainen ymmärtää: Yritys tekee voittoa ja jakaa sitä omistajilleen.
Väittäisin, että Bitcoinin arvonmuodostumisen ymmärtäminen on helpompaa kuin monen monikansallisen jättiyhtiön. Kenelläkään yksityissijoittajalla ei ole resursseja ymmärtää esimerkiksi Googlen toimintaa läpikotaisin.
Googlen (Alphabetin) arvokomponenttina on että se myy mainostilaa palveluissaan ja palveluillaan, sekä saa provisioista Androidin kauppapaikan myynneistä. Näistä myynneistä ja palkkioista jää palvelun tuottamisen kustannusten jälkeen jäljelle voittoa, joka on jaettavissa omistajille tai investoitavissa kasvuun, mikä on toinen arvokomponentti. Alphabetin muu toiminta sisältää potentiaalisia kasvuajureita myös, mutta jo pelkästään positiivisella tuloksella voidaan osakkeen arvoa perustella.
Mitkä tekijät muodostavat Bitcoinin hinnan?
Kryptojen hinnat muodostuvat kuten markkinoilla yleensäkin – kysynnän ja tarjonnan perusteella. Hinnanmuodostuminen ei poikkea mitenkään olennaisesti kasvuosakkeiden hinnanmuodostuksesta.
Kasvuosakkeiden arvokomponenttina on siis kasvu. Toivotaan että palvelua tai tuotetta saadaan kaupaksi aina enemmän, kunnes vastaan tulee lopulta kohta, jolloin jokaisesta tuloutuneesta eurosta menee aina vain pienempi osa kulujen kattamiseen. En näe tuota vertailukohdaksi ainakaan Bitcoinille, sillä se ei itsessään tuota mitään vaikka kaikki olisi mainattu ja jokaisella maapallon ihmisellä jokin osanen. (Tullaan toki taas siihen kohtaan, missä pitäisi pystyä jatkuvasti pysymään kärryillä puhutaanko kryptovaluutoista vai jostain muusta soveltamisen kohteesta)
Parempana vertailukohtana ainakin Bitcoinille näkisin jonkin toisen spekulatiivisen sijoitusluokan, kuten raaka-aineet tai valuutat. Esimerkiksi öljyä voidaan sekä ostaa että myydä, ja sille on kysyntää ihan raaka-aineena jatkojalostukseen. Kysynnän ja tarjonnan shokit taas tuovat ajoittain epätasapainoa, josta sijoittaja voi hyötyä oikea-aikaisella ostamisella ja myymisellä. Mutta asian pihvi tuleekin tässä: Mikä on esimerkiksi Bitcoinin kysynnän peruste? En voi jalostaa siitä energiaa, ruokaa tai mitään muutakaan hyödykettä. Pääasiassa sitä näkee käytettävän spekulatiivisissa sijoituksissa ja verkkorikollisten maksuvaatimuksissa. Valuuttana eli vaihdonvälineenä se on kehno, johtuen skaalautumattomuudesta ja hyperdeflaatiosta. Hyperdeflaatio on kiva arvoajuri, mutta mikä on sen päätepiste?
Mikä on esimerkiksi Bitcoinin kysynnän peruste? En voi jalostaa siitä energiaa, ruokaa tai mitään muutakaan hyödykettä. Pääasiassa sitä näkee käytettävän spekulatiivisissa sijoituksissa ja verkkorikollisten maksuvaatimuksissa. Valuuttana eli vaihdonvälineenä se on kehno, johtuen skaalautumattomuudesta ja hyperdeflaatiosta. Hyperdeflaatio on kiva arvoajuri, mutta mikä on sen päätepiste?
Mitään oikeaa vastausta tähän ei liene koska scenessä tapahtuu paljon ja ihmisillä on paljon erilaisia visioita. Itse yksinkertaisena ihmisenä olen tunnistanut siinä samoja ominaisuuksia kuin mitä kullalla on joten pidän sitä optiona digitaalisesta-kullasta/ ostovoiman säilyttäjänä. Tämä optio maksaa tällä hetkellä noin 10% kullan markkina-arvosta. Tietenkin on mahdollista, että olen täysin väärässä eikä markkinat ikinä miellä sitä kullan subsituutiksi enkä itsekään päätä tai sijoitussalkkua pistäisi sen puolesta pantiksi. Jostain kumman syystä ihmiskunta on kautta aikain kuitenkin arvostanut niukkoja assetteja, tuotti ne kassavirtaa tai ei. Joten jos trendi jatkuu niin luulen, että optiollani on mahdollisuus menestyä. Tähän saakka kehitys on ainakin ollut rohkaisevaa.
Valuutta näkemyksestä olen täysin samaa mieltä, mutta tuo hyperdeflaatio sana vaikuttaa vähän liioittelulta. Googlesta löytyi vain noin 100 osumaa tuolla sanalla, joten jäi vähän auki mikä sen määritelmä on? Oliko silloin hyperdeflaatiota kun valuutat oli kultakannassa vai estikö kultakannan noin 2% vuotuinen kasvu tuon deflaatiokierteen.
Ilmeisesti tämän viikon "kryptot eivät toimi, koska Bitcoin ei ole sitä tai on tätä" -keskustelu piti saada käyntiin jo heti maanantaina. Ja samaa rinkiä jatketaan, kun kerrotaan, että kryptot eivät ole samanlaisia ja varsinkaan samoja ominaisuuksiltaan, kuin Bitcoin. Ja sitten tulee Bitcoin-puritanistit kertomaan, miten näitä ei saa verrata ja jos muihin himmeleihin sijoittaa ja satuja uskoo, niin euromäärän kasvattaminen näihin sijoittamisella on ok, kunhan se ei tule Ethereumista. Koska Ethereum on huijausta jne. Mutta jatkakaa toki te, joilla intoa vielä riittää.
7. päivä muuten launchataan Dfinityn internet computer ja voi olla, että samana päivänä tulee sitten tokenit pörsseihin myyntiin. Oletan siis, että kun ketju käynnistyy julkisesti, niin tokeneita pystyy siirtämään. Halukkaita pörssejä on varmasti listaamaan Dfinityn.
Mikä on esimerkiksi Bitcoinin kysynnän peruste? En voi jalostaa siitä energiaa, ruokaa tai mitään muutakaan hyödykettä. Pääasiassa sitä näkee käytettävän spekulatiivisissa sijoituksissa ja verkkorikollisten maksuvaatimuksissa. Valuuttana eli vaihdonvälineenä se on kehno, johtuen skaalautumattomuudesta ja hyperdeflaatiosta. Hyperdeflaatio on kiva arvoajuri, mutta mikä on sen päätepiste?
Mitään oikeaa vastausta tähän ei liene koska scenessä tapahtuu paljon ja ihmisillä on paljon erilaisia visioita. Itse yksinkertaisena ihmisenä olen tunnistanut siinä samoja ominaisuuksia kuin mitä kullalla on joten pidän sitä optiona digitaalisesta-kullasta/ ostovoiman säilyttäjänä. Tämä optio maksaa tällä hetkellä noin 10% kullan markkina-arvosta. Tietenkin on mahdollista, että olen täysin väärässä eikä markkinat ikinä miellä sitä kullan subsituutiksi enkä itsekään päätä tai sijoitussalkkua pistäisi sen puolesta pantiksi. Jostain kumman syystä ihmiskunta on kautta aikain kuitenkin arvostanut niukkoja assetteja, tuotti ne kassavirtaa tai ei. Joten jos trendi jatkuu niin luulen, että optiollani on mahdollisuus menestyä. Tähän saakka kehitys on ainakin ollut rohkaisevaa.
Valuutta näkemyksestä olen täysin samaa mieltä, mutta tuo hyperdeflaatio sana vaikuttaa vähän liioittelulta. Googlesta löytyi vain noin 100 osumaa tuolla sanalla, joten jäi vähän auki mikä sen määritelmä on? Oliko silloin hyperdeflaatiota kun valuutat oli kultakannassa vai estikö kultakannan noin 2% vuotuinen kasvu tuon deflaatiokierteen.
Näen itse kullankin raaka-aineena. Puhtaasti ominaisuuksiensa puolesta sillä olisi muitakin käyttötarkoituksia kuin kimaltelevat korut ja pankkiholvissa makaaminen, mutta korkea hinta tekee siitä vaikean hyödyntää käytännön sovelluksissa. Samalla siinä on tosiaan samanlaisia ominaisuuksia. Kehäpäätelmänä kulta säilyttää korkean arvonsa, koska se on arvonsäilyttäjä. Ei siksi, että tuo käyttökysyntä pitäisi arvoa yllä.
Niukat assetit ovat hyvä näkökulma tähän. Taiteeseen voi sijoittaa, vaikka se ei itsessään tuota kassavirtaa. Samoin voivat toimia esimerkiksi arvoautot, tai vaikkapa keräilykortit ja design-vaatetus, joilla on periaatteessa käyttöarvoa, mutta se käyttäminen voisi tuhota rahallista arvoa. En voisi kuitenkaan kenellekään varsinaisesti suositella tuollaista hajautusmuotoa, koska se vaatisi jonkinlaista tutkimista ja harrastuneisuutta. Eikö tätä aina sanota kryptoista, että tehkää omaa tutkimusta (kvg)?
Valuuttana näen Bitcoinin olevan hyperdeflaatiossa, mikä olisi siis hyperinflaation vastakohta, joka lienee jossain määrin tuttu käsite useimmille. Siinä rahan arvo laskee niin vinhaa vauhtia, että eilisen palkka ei riitä huomisen ostoksiin, koska hintojen nousu on jopa tuhansia prosentteja vuodessa ja kiihtyy vain. Myönnän, että terminä hieman raflaava, sillä en tiedä ainuttakaan vastaavaa tapausta historiassa. Yhden bitcoinin arvo saavutti yhden euron arvon joskus vuonna 2011 tietääkseni. Jos olisin tuolloin saanut ostettua litran maitoa yhdellä kolikolla, kymmenen vuotta myöhemmin saisin vastaavasti yhdellä kolikolla ostettua 50 000 litraa maitoa. Valuuttana puhuttaisiin deflaatiosta. Jopa lähes 300% vuoteen, ellen aivan väärin laske.
Ilmeisesti tämän viikon "kryptot eivät toimi, koska Bitcoin ei ole sitä tai on tätä" -keskustelu piti saada käyntiin jo heti maanantaina. Ja samaa rinkiä jatketaan, kun kerrotaan, että kryptot eivät ole samanlaisia ja varsinkaan samoja ominaisuuksiltaan, kuin Bitcoin. Ja sitten tulee Bitcoin-puritanistit kertomaan, miten näitä ei saa verrata ja jos muihin himmeleihin sijoittaa ja satuja uskoo, niin euromäärän kasvattaminen näihin sijoittamisella on ok, kunhan se ei tule Ethereumista. Koska Ethereum on huijausta jne. Mutta jatkakaa toki te, joilla intoa vielä riittää.
Bitcoinista ei saanut keskustella, tai siitä keskusteltiin väärin? Kuitenkin se oli molemmissa kolumneissa hyvin keskeisessä asemassa. Vai enkö kyseenalaistaessa Bitcoinin helposti ymmärrettävää hinnanmuodostusta tehnyt samalla tarpeeksi selkeää pesäeroa Ethereumiin ynnä muihin kryptoihin, sanoen että niissä hinnanmuodostus on kuitenkin aivan yhtä selkeää kuin pörssiyhtiön osakkeella, samalla avaten miten tuotot tulevat jatkossa juoksemaan proof-of-stakeen siirryttäessä ja DeFin toimiessa?
7. päivä muuten launchataan Dfinityn internet computer ja voi olla, että samana päivänä tulee sitten tokenit pörsseihin myyntiin. Oletan siis, että kun ketju käynnistyy julkisesti, niin tokeneita pystyy siirtämään. Halukkaita pörssejä on varmasti listaamaan Dfinityn.
Voitko avata tätä vähän enemmän? Eikös tuolla ole jo (IOU) coin markkinoilla?
7. päivä muuten launchataan Dfinityn internet computer ja voi olla, että samana päivänä tulee sitten tokenit pörsseihin myyntiin. Oletan siis, että kun ketju käynnistyy julkisesti, niin tokeneita pystyy siirtämään. Halukkaita pörssejä on varmasti listaamaan Dfinityn.
Voitko avata tätä vähän enemmän? Eikös tuolla ole jo (IOU) coin markkinoilla?
IOU coinit on yleensä monta kertaa kalliimpia, kuin markkinoille tulevat oikeat kolikot.
Hajautuksen merkitys kryptoissa vice versa osakkeet? Olen myynyt kaikki osakkeet ja ostanut kryptoja aivan kaikella. Portfolio allokaatio ETH 71%, DOT 26%, muu 3%.
Omistaessani Googlen osaketta ajattelin, että omistukseni hajautus jakaantuu muun muassa Play kaupan app sovelluksiin, koska Google ottaa oman osansa näiden tuotoista. On totta, että tämä on vain osa Googlen liiketoiminnasta.
Ethereumissa on mielestäni sama, mutta suorempi vaikutus. Omistukseni ETH:ssa hajaantuu DeFi, dApp palveluiden kesken. Voisiko parempaa hajautusta olla?
Hajautuksen merkitys kryptoissa vice versa osakkeet? Olen myynyt kaikki osakkeet ja ostanut kryptoja aivan kaikella. Portfolio allokaatio ETH 71%, DOT 26%, muu 3%.
Omistaessani Googlen osaketta ajattelin, että omistukseni hajautus jakaantuu muun muassa Play kaupan app sovelluksiin, koska Google ottaa oman osansa näiden tuotoista. On totta, että tämä on vain osa Googlen liiketoiminnasta.
Ethereumissa on mielestäni sama, mutta suorempi vaikutus. Omistukseni ETH:ssa hajaantuu DeFi, dApp palveluiden kesken. Voisiko parempaa hajautusta olla?
Tuo kuulostaa enemmän kaikki munat samassa korissa metodilta eli hajauttamisen vastakohdalta. Sulla on 97% salkun painosta kahdessa assetissa, jotka luultavasti korreloivat keskenään eli eivät varsinaisesti laske salkun volatiliteettia. Lisäksi hajautus koskee vain kryptomarkkinan yhtä osa-aluetta ("platformit"). Miksi päätit jättää esim. Bitcoinin ja tokenit pois?
Tuo kuulostaa enemmän kaikki munat samassa korissa metodilta eli hajauttamisen vastakohdalta. Sulla on 97% salkun painosta kahdessa assetissa, jotka luultavasti korreloivat keskenään eli eivät varsinaisesti laske salkun volatiliteettia. Lisäksi hajautus koskee vain kryptomarkkinan yhtä osa-aluetta ("platformit"). Miksi päätit jättää esim. Bitcoinin ja tokenit pois?
Bitcoinia on ollut ja on edelleenkin louhinnan muodossa mukana portfoliossa. Vaihdoin koko btc potin Polkadotiin tammikuussa. Pidän kyllä Bitcoinista sen kaikessa yksikertaisuudessaan, mutta omiin tarpeisiin se on aika hyödytön. Tokeneista koen saavani parhaan tuoton Etherin muodossa. Gas. Rajallinen aika. Tuoton maksimointi.
Onko kukaan palstalla tutkinut Hedera Hashgraphia(Hbar)? Itse rakennellut tähän aika ison ylipainon salkusta.
Mielenkiintoisen oloinen projekti. Ohitti tänään Ethereumin transaktioiden määrässä. Ei ole vielä desentralisoitu, mutta ajan kanssa olisi tarkoitus siirtyä siihen. Käyttävät tällä hetkellä governing council järjestelmää, jossa 20/39 paikkaa täytettynä. Governing counceliin kuuluu mm. IBM, Google, LG, Afrikan suurin pankki, Etelä-Korean suurin pankki, Avery Denison (yksi maailman suurimmista lakifirmoista) ja Australian "Visa". Paikat hajautettu ympäri maailmaa. Loput paikat täytetään tämän vuoden aikana.
Pankeilla ilmeisesti tarkoitus rakentaa Hederan päälle CBDC ja Australian Visa aikoo rakentaa micropaymentsit. Avery Denison aikoo tokenisoida mm. kiinteistöt ja paljon muita assetteja. 10000+ tps ja finality 3-5sekuntia ja kiinteä fee 0,0001dollaria, joka maksetaan kuitenkin Hbareilla.Olisi mielenkiintoista kuulla mielipiteitä palstan kryptoeksperteiltä puolesta ja vastaan.
En ole vielä nähnyt kestävää perustelua krypton hinnanmääritykselle. Mikä esimerkiksi perustelee sen, että bitcoinin todellinen arvo on 50.000$ eikä 50$. Luonnollisesti hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan, mutta se ei vielä perustele instrumentin todellista arvoa. Kunhan vain nousuun uskovia spekuloijia on tarpeeksi, niin minkä tahansa sijoitusinstrumentin hinta nousee kunnes kysyntää ei enää ole. Ja jos instrumentilla ei ole mitään todellista arvoa, niin mikään ei estä hintaa putoamasta nollaan. Kun rajallinen kryptovaluutta ei sovellu valuutaksi suuressa mittakaavassa, niin mikä funktio sille jää jäljelle?
Olet asian ytimessä. Ei sillä ole mitään todellista arvoa vaan pelkkä hinta.
Öljyä ja kultaa voi ostaa ja myydä mutta käyttää myös raaka-aineina. Niillä on arvoa siinä käytössä. Bitcoinilla ei ole muuta käyttötarkoitusta kuin osto ja myynti. Siis pelkkä hinta.
Millä tahansa muullakin arvottomalla esineellä tai asialla on hinta, jos sillä on kysyntää. Töhryinen 3x3 cm kokoinen paperilappunen on vailla arvoa. Kuitenkin jos sen uskotaan olevan brittiläisen Guianan yhden sentin magenta -merkki, lappusten määrä on rajallinen (1 kpl) ja halukkaita ostajia on useita, paperilappusesta voidaan maksaa esimerkiksi 9,5 miljoonaa taalaa.
Jos ostajia ei ole, hinta on nolla, vaikka juuri sellaisten paperilappusten määrä olisi kuinka rajallinen. Yleisesti ottaen ei voi rikastua niin, että valmistaa hyödyttömiä esineitä tai asioita ja lupaa valmistusmäärän olevan rajallinen. Bitcoinilla tämä on jostain syystä onnistunut. Miksi? Mikä tekee bitcoinista kaikkien hyödyttömien asioiden keskuudessa juuri sen hyödyttömän asian, johon halutaan kuluttaa miljardeja?
Onko tämä omaisuuden pääasiallinen käyttötarkoitus? Miten esittelet oman pankkitilisi saldoa tuttavillesi? Printtaatko rahamäärän paperille vai käytätkö mobiilipankkisoftaa? Molemmat onnistuvat myös kryptovaluutoissa.
En paljon ymmärrä kysynnästä ja tarjonnasta, enkä kaikkia hifistelyfaktoja oikein bitcoinistakaan. Ymmärrän kuitenkin, että skeptikoita ja kriitikoita riittää edelleen jo sijoitustiedon mikro-otannalla. Bitcoinin muuttuessa mainstreamiksi (iso JOS), niin upside lienee edelleen älytön (10-100x) 😎 ja Omistan salkun suurimpana bitcoin träkkeriä.
Onko tämä omaisuuden pääasiallinen käyttötarkoitus? Miten esittelet oman pankkitilisi saldoa tuttavillesi? Printtaatko rahamäärän paperille vai käytätkö mobiilipankkisoftaa? Molemmat onnistuvat myös kryptovaluutoissa.
jätit sitten nuo kysymykset käsittelemättä....
eli otetaan uusiksi:
mitä omaisuutta bitcoin oikein on?
bittejä jossain suojatussa lompakossa?
ei olisi onnistunut noiden käyttö kaupassa käydessä tänään eli käyttötarkoitus on edelleen hieman hämärä ja se onko nollat ja ykköset jossain datassa oikeaa omaisuutta...
sehän on selvää että noilla voi tienata huimiakin summia rahaa kun onnistuu myymään vaan kalliimmalla jollekkin muulle mutta niin tehtiin aikanaan tulppaanin sipuleillekkin joita ei kukaan taida tänäpäivänä laskea miksikään omaisuudeksi vaan kulutustavaroiksi joilla sentään se etu että niissä on kauneutta jota katsella
helposti täältä tuntuu tuota alapeukkua tulevan jos ei jaa samaa näkemystä kuin muut
Riippuu varmaan siitä, miten kategorisoit omaisuutta. Bitcoinit on digitaalista (mutta ei virtuaalista) rahaa, merkintöjä globaalissa hajautetussa tilikirjassa. Bitcoin on digitaalista, koska bitcoinit ovat pohjimmiltaan matematiikkaa: tiedät tietyn luvun, joka sopii avaimeksi tiettyihin bitcoineihin lohkoketjussa. Bitcoinissa on ikäänkuin iso kasa lukkoja, jotka ovat kaikkien nähtävillä. Avaimet sitten ovat kenellä ovat, jos kellään. Bitcoinit eivät ole virtuaalisia, eli kopioitavissa olevia bittejä tmv., vaikka niitä käsitelläänkin virtuaaliympäristössä.
jetl kirjoitti:
ei olisi onnistunut noiden käyttö kaupassa käydessä tänään eli käyttötarkoitus on edelleen hieman hämärä ja se onko nollat ja ykköset jossain datassa oikeaa omaisuutta...
Eipä olisi osakkeet tai kultakaan kelvannut kaupassa käydessä. Mikäli arvostat vain kauppareissuun sopivuutta omaisuudessa, niin suosittelen vahvasti sijoittamaan euroihin.
Spekulatiivista omaisuutta. Omistusoikeus omaisuuteen, jolla ei ole mitään käyttötarkoitusta.
Vertaus tulppaanisipuleihin hiukan ontuu. Ne voi katsoa tuotantopääomaksi (viljelyssä) tai kestokulutushyödykkeeksi (kukkapenkissä). Sipuli tuottaa korkoa kukkina ja uusina sipuleina. Paljonko sipulista kannattaa maksaa on oma kysymyksensä. Hollannissa hinta irtosi sipulin arvosta mutta palautui.
Bitcoinin hinta on aina ollut irrallaan sen arvosta, koska bitcoinin arvo on nolla siinä mielessä kuin hinta ja arvo sijoitusalalla yleensä erotetaan toisistaan. Se, palautuuko bitcoinin hinta tulevaisuudessa sen arvoon, vaatii ennustajan lahjoja.
jetl kirjoitti:
helposti täältä tuntuu tuota alapeukkua tulevan jos ei jaa samaa näkemystä kuin muut
Jos keräät peukkuja, kryptojen asiallis-kriittinen arviointi tässä ketjussa ei ole paras mahdollinen idea.
Miten esittelet oman pankkitilisi saldoa tuttavillesi? Printtaatko rahamäärän paperille vai käytätkö mobiilipankkisoftaa? Molemmat onnistuvat myös kryptovaluutoissa.
1990-luvun loppupuolella / 2000-luvun alussa oli hetken aikaan muotivillityksenä jättää pankkiautomaatista saatu saldolappu automaatille näkyvillr. Tätä harrastivat siis henkilöt, joilla saldo oli satoja tuhansia markkoja ja vielä enemmän.
Nykyään some aikaan tämä on helpompaa. Kuvakaapaus tilin saldosta ja julkaisu somessa.
Nykyään some aikaan tämä on helpompaa. Kuvakaapaus tilin saldosta ja julkaisu somessa.
Ja nykyään se kuvakaappaus on helpompi väärentääkin kuin automaatin saldolappu aikanaan, jos haluaa esitellä omaisuutta jota ei olekaan (Pokeritiedossahan yksi sankari tätä yrittikin, mutta teki sen niin kehnosti että jäi kiinni, mutta sen voi hyvin tehdä niinkin, ettei väärennöstä voi erottaa aidosta)
Kuvitellaan tilanne jossa pokeriammattilainen matkustaa pelireissulle maahan, johon rahojen pankista wirettäminen tuntuu riskialttiilta. Peluri vaihtaa matkakohteessa Bitcoininsa paikallisen maan valuuttaan päästäkseen harjoittamaan ammattiaan.
Onko kyseessä käyttötarkoitus vai käyttötarkoitus?
... helposti täältä tuntuu tuota alapeukkua tulevan jos ei jaa samaa näkemystä kuin muut
Ironista että väität ettei digitaalisilla hyödykkeillä ole arvoa ja samalla harmittelet anonyymin internet keskustelupalstatilisi ala/yläpeukku-mittarin laskua
