Tuolla EKP:n sivuilla on paljon muutakin tietoa, käypä katsomassa. Saatat löytää vastauksen jopa perimmäiseen kysymykseesi.
Seteleiden ja kolikoiden osuus eurojärjestelmässä on mitätön. Tottakai niiden määrä on jokseenkin tiedossa. Paljonko on esimerkiksi eurojen M2 tänään ja paljonko se on huomenna?
Kuten tuossa jo totesin, saatat löytää vastauksen jopa siihen perimmäiseen kysymykseesi. Minulla ei ole niin paljon intressiä ja aikaa ottaa selvää siitä, joten saat itse kaivaa sen tiedon tuolta EKP:n sivuilta.
Tuolla EKP:n sivuilla on paljon muutakin tietoa, käypä katsomassa. Saatat löytää vastauksen jopa perimmäiseen kysymykseesi.
Seteleiden ja kolikoiden osuus eurojärjestelmässä on mitätön. Tottakai niiden määrä on jokseenkin tiedossa. Paljonko on esimerkiksi eurojen M2 tänään ja paljonko se on huomenna?
Kuten tuossa jo totesin, saatat löytää vastauksen jopa siihen perimmäiseen kysymykseesi. Minulla ei ole niin paljon intressiä ja aikaa ottaa selvää siitä, joten saat itse kaivaa sen tiedon tuolta EKP:n sivuilta.
Tiedossa on, että rahan määrää ei oikeasti voida kunnolla tietää. Ei sitä tuolta EKP:n sivulta löydy, vaikka joidenkin rahavarantojen/-erien tarkat määrät löytyvätkin. Minua kiinnostaa ensisijaisesti M3 ja jopa sen ulkopuolelle jäävät rahavarannot. Ja erityisen paljon kiinnostaa, paljonko ne rahavarannot ovat huomenna. Pääosa analyytikosta ym. ovat olleet täysin väärässä ennusteidensa kanssa, eli rahavarantojen määrä ja muuttuminen ovat selvästi arvaamattomia. Kai myös ymmärrät, että raha joka on luotu, mutta ei ole kierrossa tai on muuten vaan jäänyt jumiin taseisiin, vääristää tietoa rahan todellisesta määrästä. Joten EKP:n rahavarannot ovat loputtomat ja kiertoon päästetyt rahavarat pitkälti epäselvät, sillä rahaa voidaan luoda tai ottaa käyttöön täysin mielivaltaisia summia aivan milloin vain. Tähän on säännötkin, mutta niitä on rikottu rajusti.
Täytyy myös painottaa, että kaikki eurot eivät ole samanlaisia. Kun vaikkapa keskuspankki ostaa velkakirjoja tai osakkeita ja tekee rahat niiden ostoon tyhjästä, niin onko se raha velkaa? Jotkut eurot varmasti ovat, mutta eivät kaikki. Vanha totuus "raha on velkaa" ei selvästikään pidä (enää) paikkaansa.
Ja setelit ja kolikot ovat mielestäni jonkin verran arvokkaampia, kuin pankkitilieurot. Tämä nähtiin käytännössäkin esim. Kyproksella. Toiseen suuntaan ei juuri ole nähty vastaavaa.
Onko näillä sitten mitään merkitystä? Onko sillä mitään merkitystä, että jossain joku tekee työtä eurojen eteen ja jossain joku ostaa työsi moneksi vuodeksi eteenpäin enteriä painamalla? Mielestäni tämä on melko törkeää, siksi vaihtoehtoinen raha Bitcoin. Ja sijoituksissakin yritän jonkin verran kontrata tätä mielettömyyttä (esimerkiksi omistamalla bitcoineja), mihin nykyiset fiat-valuutat ovat maailmantalouden ajaneet.
A]Seteleiden ja kolikoiden osuus eurojärjestelmässä on mitätön. Tottakai niiden määrä on jokseenkin tiedossa. Paljonko on esimerkiksi eurojen M2 tänään ja paljonko se on huomenna?[/quote kirjoitti:
En nyt vastaa kysymykseen, mutta samalla sivustolla kuukausittainen, mutta pari kuukautta jäljessä laahaava, raportti joka pääsee M3:seen asti mutta esittää yhä likiarvoja: https://sdw.ecb.europa.eu/reports.do?node=1000005717
Nuo luvut eivät pääse sellaiseen tarkkuuteen kuin haluat, mutta paremmin virallisen rahan määrä on tiedossa kuin johdannaisten. Teknologialla, ainakin viestintäsellaisella, on eurossa vielä kirittävää. Joten ymmärrän läpinäkyvyyshuolesi.
Mihin viittasit M3:sen ulkopuolisilla rahavarannoilla?
Kai myös ymmärrät, että raha joka on luotu, mutta ei ole kierrossa tai on muuten vaan jäänyt jumiin taseisiin, vääristää tietoa rahan todellisesta määrästä.
Eihän taseissa ole rahaa kuin kohdassa Rahat ja pankkisaamiset ja nekin on yleensä pankkitilillä. Muut taseen arvot ovat esim. omaa ja vierasta pääomaa, varastoa, saamisia, muuta omaisutta (esim. rakennus) ja liikearvoa yms. Ei niissä raha ole jumissa. Ne on vain arvoa jota nyt satutaan mittaamaan rahan yksiköllä. Jos firman tase on miljoona niin ei se tarkoita että yrityksellä olisi miljoona euroa rahaa. Voitaisiin sitä arvoa mitata Bitcoineillakin (kunhan se olisi vakaampi valutta) eikä siellä tasessa olisi silti bitcoineja jumissa.
Pankkitilillä olevan rahan määrä tiedetään (löytyy EKP:n sivuilta). Sijoitusinstrumenteissä oleva raha on kierrossa, ei ne ole mielestäni missään jumissa. Ja BTC:llä olisi sama "ongelma" arvon (mittaamisen) osalta.
A kirjoitti:
Kun vaikkapa keskuspankki ostaa velkakirjoja tai osakkeita ja tekee rahat niiden ostoon tyhjästä, niin onko se raha velkaa? Jotkut eurot varmasti ovat, mutta eivät kaikki. Vanha totuus "raha on velkaa" ei selvästikään pidä (enää) paikkaansa.
Kyllä se on velkaa. Keskuspankki ostaa velkakirjan ja se on sen taseessa saamisissa (raha ei siellä ole). Velan ottajan on maksettava velka takaisin, jolloin keskuspankin tase purkautuu tältä osin. Keskuspankki voi sitten joko ostaa uuden velkakirjan, jättä rahan kiertoon tai poistaa tämän summan kierrosta. Eikä osakkeen osto tästä poikkea.
A kirjoitti:
Onko sillä mitään merkitystä, että jossain joku tekee työtä eurojen eteen ja jossain joku ostaa työsi moneksi vuodeksi eteenpäin enteriä painamalla?
Ei sillä ole mitään merkitystä tällä hetkellä. 1920-luvun Saksassa oli. Kunhan ei ajauduta samanlaiseen hyperinflaatioon.
Tiedossa on, että rahan määrää ei oikeasti voida kunnolla tietää. Ei sitä tuolta EKP:n sivulta löydy, vaikka joidenkin rahavarantojen/-erien tarkat määrät löytyvätkin. Minua kiinnostaa ensisijaisesti M3 ja jopa sen ulkopuolelle jäävät rahavarannot. Ja erityisen paljon kiinnostaa, paljonko ne rahavarannot ovat huomenna.
..........................
Kai myös ymmärrät, että raha joka on luotu, mutta ei ole kierrossa tai on muuten vaan jäänyt jumiin taseisiin, vääristää tietoa rahan todellisesta määrästä.
.........................
Mielestäni tämä on melko törkeää, siksi vaihtoehtoinen raha Bitcoin.
Otan yksinkertaisen esimerkin. Yritys ostaa 100 BTC:llä osakkeita. Tase kasvoi 100 BTC:tä, yrityksen tililtä lähti 100 BTC:tä ja myyjä sai tililleen 100 BTC:tä. OK, raha siirtyi taskusta toiseen mutta tase kasvoi 100 BTC:llä. Rahan määrä muuttui?
Osakkeen arvo tuplaantuu. Tällöin yrityksen tase kasvaa 100 BTC -> 200 BTC. Jostain siis ilmestyi taas 100 ylimääräistä bitcoinia. Mistä?
Jos kerran BTC:llä rahan määrä ei voi muuttua ja sijoitukset ja tasearvotkin (sijoitukset yms.) otetaan mukaan rahan määrään, niin miten tuo on mahdollista? Ja tuossahan BTC:n perusteilta häviää pohja pois.
Seteleiden ja kolikoiden osuus eurojärjestelmässä on mitätön. Tottakai niiden määrä on jokseenkin tiedossa. Paljonko on esimerkiksi eurojen M2 tänään ja paljonko se on huomenna?
En nyt vastaa kysymykseen, mutta samalla sivustolla kuukausittainen, mutta pari kuukautta jäljessä laahaava, raportti joka pääsee M3:seen asti mutta esittää yhä likiarvoja: https://sdw.ecb.europa.eu/reports.do?node=1000005717
Nuo luvut eivät pääse sellaiseen tarkkuuteen kuin haluat, mutta paremmin virallisen rahan määrä on tiedossa kuin johdannaisten. Teknologialla, ainakin viestintäsellaisella, on eurossa vielä kirittävää. Joten ymmärrän läpinäkyvyyshuolesi.
Mihin viittasit M3:sen ulkopuolisilla rahavarannoilla?
M3:n ulkopuolisilla rahavarannoilla viittaan mm. epämääräisiin harmaalla alueella oleviin järjestelyihin, ristiinlainauksiin ja epämääräisyyksiin varojen määrästä. Esimerkiksi Wirecardin tapaus osoitti asioita eurojärjestelmän läpinäkyvyydestä jopa viranomaisten tasolla.
Ja eurojärjestelmähän on vieläpä ihan hyvä verrattuna moniin muihin fiat-valuuttoihin...
Tiedossa on, että rahan määrää ei oikeasti voida kunnolla tietää. Ei sitä tuolta EKP:n sivulta löydy, vaikka joidenkin rahavarantojen/-erien tarkat määrät löytyvätkin. Minua kiinnostaa ensisijaisesti M3 ja jopa sen ulkopuolelle jäävät rahavarannot. Ja erityisen paljon kiinnostaa, paljonko ne rahavarannot ovat huomenna.
..........................
Kai myös ymmärrät, että raha joka on luotu, mutta ei ole kierrossa tai on muuten vaan jäänyt jumiin taseisiin, vääristää tietoa rahan todellisesta määrästä.
.........................
Mielestäni tämä on melko törkeää, siksi vaihtoehtoinen raha Bitcoin.
Otan yksinkertaisen esimerkin. Yritys ostaa 100 BTC:llä osakkeita. Tase kasvoi 100 BTC:tä, yrityksen tililtä lähti 100 BTC:tä ja myyjä sai tililleen 100 BTC:tä. OK, raha siirtyi taskusta toiseen mutta tase kasvoi 100 BTC:llä. Rahan määrä muuttui?
Osakkeen arvo tuplaantuu. Tällöin yrityksen tase kasvaa 100 BTC -> 200 BTC. Jostain siis ilmestyi taas 100 ylimääräistä bitcoinia. Mistä?
Jos kerran BTC:llä rahan määrä ei voi muuttua ja sijoitukset ja tasearvotkin (sijoitukset yms.) otetaan mukaan rahan määrään, niin BTC:n perusteilta häviää pohja pois.
EKP on sitonut eurojärjestelmän kiinni talousjärjestelmään (esimerkiksi ostamalla yritysten velkakirjoja), joten yritysten velkakirjat ym. ovat ihan konkreettisesti suoraan yhteydessä rahavarantoihin.
"Vanhanmallinen" taseajattelu ei oikein toimi, kun raha ja muu varallisuus sidotaan ja sotketaan yhteen. Bitcoineille tällaista ei voi tehdä, koska bitcoinit ovat aina saman arvoisia keskenään. Kukaan ei voi sitoa bitcoineja kiinni mihinkään varallisuuteen, vaan yksi bitcoin on aina yksi bitcoin ja sillä saa ostettua yhden bitcoinin.
EKP on sitonut eurojärjestelmän kiinni talousjärjestelmään, joten yritysten velkakirjat ym. ovat ihan konkreettisesti suoraan yhteydessä rahavarantoihin.
Sitähän ei ole kukaan kieltänyt. EKP:n painokoneet laulaa.
Sen sijaan BTC:llä on sama ongelma. Kasvavat taseet kasvattavat rahavarantoja siinäkin järjestelmässä. Jos siis taseet otetaan rahavarantoon mukaan.
Esimerkiksi Wirecardin tapaus osoitti asioita eurojärjestelmän läpinäkyvyydestä jopa viranomaisten tasolla.
Miten tämä olisi estynyt bitcoin maailmassa? Kyseessähän oli kirjanpidon ja taseen väärentämisestä. Kyllä se onnistuu BTC maailmassakin. Samat johtajat ja tilintarkastajat sielläkin ovat.
EKP on sitonut eurojärjestelmän kiinni talousjärjestelmään, joten yritysten velkakirjat ym. ovat ihan konkreettisesti suoraan yhteydessä rahavarantoihin.
Sitähän ei ole kukaan kieltänyt. EKP:n painokoneet laulaa.
Sen sijaan BTC:llä on sama ongelma. Kasvavat taseet kasvattavat rahavarantoja siinäkin järjestelmässä. Jos siis taseet otetaan rahavarantoon mukaan.
En nyt liikaa keskittyisi tuohon tase-semantiikkaan. Pointtina on, että euroja on ja tehdään lisää melko arvaamattomasti ja sääntöjä rikkoen, ja vanha "raha on velkaa" -ajatus ei toimi, jos velanmaksukyvytön tekee tyhjästä itselleen rahaa ostaen muilta myytäviä resursseja. Eihän kukaan voi myydä jotain mitä sillä ei ole -- paitsi EKP? Eihän sillä ole enää edes sääntöjä takanaan, kun säännöt on rikottu. Kun EKP:n säännöt vielä pitivät, niin euroja takasivat juuri ne säännöt ja vallitseva säännöt tunnustava yhteiskunta. Nyt, ainakin minulle, alkaa EKP näyttämään erittäin maksukyvyttömältä. Eurorahasta tulee lopulta ikäänkuin yksi varallisuuserä taseeseen siinä missä muustakin?
Mitään omaisuutta ei voida pakkositoa kiinni bitcoinien arvoon. Euroissa näin voidaan tehdä, koska euroja voi tehdä tyhjästä lisää ja ostaa niillä loputtomilla rahoilla vaikka kaikki maailman resurssit ympäriltä. Pakkositomista ylläpitää eurovaluutan tunnustava yhteiskunta.
Tuo nyt on kuitenkin hieman kärjistys, mutta kyllä tässä kaikenlaista outoa tapahtuu.
Esimerkiksi Wirecardin tapaus osoitti asioita eurojärjestelmän läpinäkyvyydestä jopa viranomaisten tasolla.
Miten tämä olisi estynyt bitcoin maailmassa? Kyseessähän oli kirjanpidon ja taseen väärentämisestä. Kyllä se onnistuu BTC maailmassakin.
Bitcoin-varannot voidaan todistaa -- kuka vaan voi seurata bitcoinien liikettä ja omistuksia. Kirjanpitorikoshan se kyllä oli, ja voivathan yhtiöt väärentää kirjanpitoonsa bitcoin-omistuksiakin. Wirecardia kuitenkin tutkittiin viranomaistasolla, ja mitään epäselvää ei löydetty. Tilintarkastaja huomasi asian.
Eihän kukaan voi myydä jotain mitä sillä ei ole -- paitsi EKP?
Miten niin. EKP "myy rahaa" jonka tuottamiseen sillä on monopoli.
A kirjoitti:
Mitään omaisuutta ei voida pakkositoa kiinni bitcoinien arvoon. Euroissa näin voidaan tehdä, koska euroja voi tehdä tyhjästä lisää ja ostaa niillä loputtomilla rahoilla vaikka kaikki maailman resurssit ympäriltä. Pakkositomista ylläpitää eurovaluutan tunnustava yhteiskunta.
Tämä ei kyllä nyt aukene millään mitä tällä boldatulla tarkoitat. Totta kai omaisuutta pitää voida arvostaa BTC:n arvolla eli ne on sidottu toisiinsa.
Ja en ymmärrä, miten rahan painaminen liittyy mitenkään siihen, että sen takia omaisuusarvoja voidaan mitata esim. Eurona.
Miten tämä olisi estynyt bitcoin maailmassa? Kyseessähän oli kirjanpidon ja taseen väärentämisestä. Kyllä se onnistuu BTC maailmassakin.
Bitcoin-varannot voidaan todistaa -- kuka vaan voi seurata bitcoinien liikettä ja omistuksia. Kirjanpitorikoshan se kyllä oli, ja voivathan yhtiöt väärentää kirjanpitoonsa bitcoin-omistuksiakin.
Myös pankkisiirroista jää tositteet kirjanpiton. Myös nämä varannot voidaan tarkistaa ja todentaa. Samalla tavalla sähköisesti.
A kirjoitti:
Wirecardia kuitenkin tutkittiin viranomaistasolla, ja mitään epäselvää ei löydetty. Tilintarkastaja huomasi asian.
Hei camoon. Tilintarkastajat syynäävät tuon kokoisen firman tilejä periaatteessa jatkuvasti (koko tilikauden ajan). Se on jatkuva prosessi. Tilintarkastajan yhtenä tehtävänä (joskin ei tuolla tasolla pääasiallisena) onkin löytää epäselvyydet. Ei sellainen syynääminen ole viranoamistoimintaa. Eli ei se kuulu viranomaisten tehtäviin. Tarkastamiseen on juuri ne - tilintarakastajat.
"Vanhanmallinen" taseajattelu ei oikein toimi, kun raha ja muu varallisuus sidotaan ja sotketaan yhteen. Bitcoineille tällaista ei voi tehdä, koska bitcoinit ovat aina saman arvoisia keskenään. Kukaan ei voi sitoa bitcoineja kiinni mihinkään varallisuuteen, vaan yksi bitcoin on aina yksi bitcoin ja sillä saa ostettua yhden bitcoinin.
Miten yritys sitten tekee tilinpäätöksen ja taseen arvotukset, jos kerran "vanhanmallinen" taseajattelu ei oikein toimi BTC maailmassa. Kerro nyt ihmeessä, miten yrityksen taseeseen viedään omaisuuden kasvaneet arvostukset, liikearvon kasvu jne. Vai onko BTC:ssä joku valuvika, kun se ei oikeassa mailmaassa sittenkään toimi ja sitä ei voikaan käyttää oikeassa maailmassa Fiat rahan sijaan? Vai olisiko sinun ajattelussa tässä kohtaa joku ajatusvirhe? Sama virhe näkyy siinä, miten ajattelet Fiat rahoista ja EKP:n toimista. Ja että Fiat rahojen osalta näet ongelmaksi M2 ja M3 varannot mutta hupsista, se ei olekkaan ongelma BTC:llä? Miksei? Ai siksi, ettei BTC:llä voi tehdä tasearvostuksia?
Kyllä Bitcoin-maailmassa voi ihan hyvin tehdä vanhanmallisella taseajattelulla tilinpäätöksen ja sielläkin on M2 ja M3 "varantoa". Päätelmäni on, että olet jotenkin sekaisin tuossa ajatuksessasi "Kukaan ei voi sitoa bitcoineja kiinni mihinkään varallisuuteen ja euron ongelma on se että varanto on sidottu euroon". Tästä johtuu mm. tuo tase-ongelmasi. Ja ongelmasi kasvaisi mega-luokkaan, jos nyt eurojen sijaan olisikin vain BTC käytössä. M2 ja M3 varannot BTC maailmassa olisi sinulle katastrofi josta et selviäisi. Mutta ne on olemasa - sielläkin. Silloin kukaan ei tiedä montako BTC:tä on maailmalla, kun ne on arvostuksia, kiinni eri omaisuuserissä ja niiden arvot muuttuvat vaikka raha ei liiku.
A kirjoitti:
vaan yksi bitcoin on aina yksi bitcoin ja sillä saa ostettua yhden bitcoinin.
Kyllä yhdellä eurollakin saa ostettua yhden euron. Ne ovat täysin saman arvoisia.
M3:n ulkopuolisilla rahavarannoilla viittaan mm. epämääräisiin harmaalla alueella oleviin järjestelyihin, ristiinlainauksiin ja epämääräisyyksiin varojen määrästä.
Ei tuo ole rahaa eikä rahavarantoa. Ne ovat yksityisen puolen rahoitusinstrumenttejä, joita ostetaan ja myydään markkinahintaan valuutalla. Itse valuuutta, oli se sitten euroa, dollaria, oravannahkaa tai bitcoinia, on ja aina tulee olemaan M3-muotoista ja sen määrä on tiedossa. Sen sijaan M3:sen ulkopuoliset omaisuudet, jotka eivät siis ole rahaa vaan rahalla arvotettuja rahoitusinstrumenttejä, voidaan arvostaa hihasta vedetyillä arvostuksilla, eikä niiden arvot liity mitenkään liikkeellä olevan M3-rahan määrään.
Kuten Tinggeli yritti vastaustasi edeltävässä viestissä vääntää rautalangasta.
A kirjoitti:
En nyt liikaa keskittyisi tuohon tase-semantiikkaan.
Ei ole mitään semantiikkaa. Kirjanpito toimii ihan tietyllä tavalla eikä se ole muuttunut mihinkään tai ole mielipidekysymys. Se ei ole mitenkään sidoksissa mihinkään valuuttajärjestelmään tai edes politiikkaan. Raha ei "katoa" mihinkään taseisiin tai lisäänny niissä. Enintään rahan sijainti on tuntematon ja se mihin se on mennyt voidaan yrittää piilottaa kirjanpidollisella kikkailulla, mutta sen määrä on aina tiedossa. Tämä koskee niin fyysistä käteistä kuin keskuspankkien autorisoimia bittejä järjestelmissä. Taseissa olevat arvostukset ovat sitten ihan eri asia, ja ne olivat vituillaan Wirecardissa ja taatusti kaikissa muissakin esimerkeissä joita pystyt keksimään, ja kaikissa esimerkeissä joista et tule edes ikinä tietämään mitään.
Eihän kukaan voi myydä jotain mitä sillä ei ole -- paitsi EKP?
Miten niin. EKP "myy rahaa" jonka tuottamiseen sillä on monopoli.
EKP:n rahan, eli eurojen, takaa yhteiskunta. Mikäli siis yhteiskunta takaa EKP:n. Nyt yhteiskunnat ympäri Eurooppaa ovat enemmän tai vähemmän näreissään EKP:n toiminnasta, mukaan lukien Suomi (Niinistön kommentit EKP:n toiminnasta.) Mikään ei pakota yhteiskuntaa hyväksymään EKP:n toimintaa, mikäli niin halutaan. Tärkeää olisi, että raha-asioista ymmärtävät ja vastaavat ihmiset ymmärtäisivät kunnolla, mitä vaikkapa Niinistökin suoraan sanoo. EKP:n sääntöjen rikkomista ei pidä hyväksyä, sillä EKP:n toiminta on monopoliaseman väärinkäyttöä.
Tinggeli kirjoitti:
A kirjoitti:
Mitään omaisuutta ei voida pakkositoa kiinni bitcoinien arvoon. Euroissa näin voidaan tehdä, koska euroja voi tehdä tyhjästä lisää ja ostaa niillä loputtomilla rahoilla vaikka kaikki maailman resurssit ympäriltä. Pakkositomista ylläpitää eurovaluutan tunnustava yhteiskunta.
Tämä ei kyllä nyt aukene millään mitä tällä boldatulla tarkoitat. Totta kai omaisuutta pitää voida arvostaa BTC:n arvolla eli ne on sidottu toisiinsa.
Ja en ymmärrä, miten rahan painaminen liittyy mitenkään siihen, että sen takia omaisuusarvoja voidaan mitata esim. Eurona.
Tarkoitan tällä sitä, että bitcoinit ovat luonnostaan ja pysyvästi riippumattomia. EKP:n piti pysyä erossa jäsenmaidensa rahoittamisesta ja muusta vastaavasta, vaan toisin kävi. Nyt eurot eivät ole enää rahaa, vaan eurojen takana olevaa oikeaa arvoa on sidottu enemmän ja enemmän velkakirjoihin ja yrityksiin, ja valtioiden onnistumiseen, eli kun sinulla on euroja, niin sinulla onkin itse asiassa osuuksia suuryhtiöiden velkakirjoista ym., mitä ei pitänyt olla. Tämä on hieman hankala asia, mutta ehkä tämä selventää mitä ajan takaa.
Ajatusleikkinä vielä tästä seuraava skenaario: EKP tekee euroja ja ostaa niillä Applen koko osakekannan. Euroja omistaessasi omistat välillisesti osuuden Applesta, sillä Applen koko liiketoiminta on nyt osana eurojärjestelmää. Tämä on aivan järjetön kuvio. EKP ei ole vielä käsittääkseni ostanut suoraan osakkeita, mutta välillisesti kyllä paljonkin. Todennäköisesti EKP aloittaa suorat osakeostotkin muutaman vuoden sisään.
Tinggeli kirjoitti:
A kirjoitti:
Wirecardia kuitenkin tutkittiin viranomaistasolla, ja mitään epäselvää ei löydetty. Tilintarkastaja huomasi asian.
Hei camoon. Tilintarkastajat syynäävät tuon kokoisen firman tilejä periaatteessa jatkuvasti (koko tilikauden ajan). Se on jatkuva prosessi. Tilintarkastajan yhtenä tehtävänä (joskin ei tuolla tasolla pääasiallisena) onkin löytää epäselvyydet. Ei sellainen syynääminen ole viranoamistoimintaa. Eli ei se kuulu viranomaisten tehtäviin. Tarkastamiseen on juuri ne - tilintarakastajat.
Kesti vuosia (2015-2020), ennen kuin tilintarkastajat tämän huomasivat. Saksan rahaviranomaiset olivat käsittääkseni tutkineet asiaa jo aiemmin. Wirecard-tapauksesta isoksi aiheeksi jäikin Saksan rahaviranomaisten käsittämättömän huono valvonta, siitähän Suomessakin uutisoitiin. EU kiinnitti huomionsa nimenomaan Saksan rahaviranomaisten toimintaan.
Silloin kukaan ei tiedä montako BTC:tä on maailmalla, kun ne on arvostuksia, kiinni eri omaisuuserissä ja niiden arvot muuttuvat vaikka raha ei liiku.
Mikäli bitcoinit eivät ole omassa hallussasi, vaan vaikkapa jonkun palvelun hallussa, bitcoinisi ovat IOU-bitcoineja (IOU = I owe you). Bitcoineja voi omistaa digitaalisesti ilman, että omistat IOU-bitcoineja. Mikäli haluaisit "aitoja euroja", jotka eivät siis ole IOU-euroja, ratkaisu on käteinen eli eurosetelit ja -kolikot. Mikäli bitcoinit, mitä käytettäisiin, olisivat pääasiassa näitä IOU-bitcoineja, niin arvelisin huijauksien edustavan merkittävää osaa kirjanpitojen bitcoin-rahasta. En usko, että bitcoin-ekosysteemi kestäisi sitä. Samaa veikkaan eurosta, jossa tuo toteutuu tällä hetkellä.
Tinggeli kirjoitti:
A kirjoitti:
vaan yksi bitcoin on aina yksi bitcoin ja sillä saa ostettua yhden bitcoinin.
Kyllä yhdellä eurollakin saa ostettua yhden euron. Ne ovat täysin saman arvoisia.
Ei ole. Eurojen arvostus riippuu paljon niiden omistajasta ym. Eipä kelpaa euroraha tietyiltä yhtiöiltä tai valtiolta rahoittamaan, kun toisten eurot kelpaavat. Tämäkin ilmiö valitettavasti kasvaa jatkuvasti. (Ja sama hiipii Bitcoiniinkin hiljalleen...) Toiset eurot haisevat enemmän kuin toiset. Bitcoinien yhdenvertaisuuden etu on se, että niiden omistaminen ei vaadi lupaa, toisin kuin (tili)eurojen.
Kiitokset täältäkin Castelieron näkemyksille, etenkin käytännön esimerkit oraakkeleiden jne mahdollisuuksiin ovat olleet todella mielenkiintoisia.
Kysymys Castelierolle (miksei muillekin): otit taannoin kantaa muutamalla eri skenaariolla Tetherin tilanteeseen. Oletko tutustunut ao. artikkeliin, ja mitä ajatuksia se herätti? Vahvistaako se näkemystäsi vaihtoehdosta nro "kolme", jonka esitit.
Casteliero:
"[...]Kolmas vaihtoehto on, että siellä on painettu tetheriä ja ostettu niillä kryptoja ja nostettu niiden kurssia. Tämä on huonoin vaihtoehto koko kryptoekosysteemin kannalta. Mutta silloinkin on vielä vaihtoehtoja ja aikaa. Ensin pitää selvittää, että hyväksytäänkö esim kryptot vakuutena taustalla. Jos kryptojen yhteenlaskettu arvo on vaikka 10x kierrossa olevien tethereiden määrä? Jos ei hyväksytä, niin pakottaako USA myymään kryptot ja lunastamaan tetherit pois markkinoilta? Miten muut maat? Tether voi hyväksyä bannin USA:ssa ja toimia muualla. Ja vaikka heitä painostettaisiinkin myymään kryptot fiat-valuutoiksi, se on uusi oikeudenkäynti ja tulee kestämään taas vuosia (vrt mt gox).
Vaikka sieltä tetherin takaa paljastuisi mitä vaan, niin sen merkitys varmasti vaikuttaa isommin vasta muutaman vuoden viiveellä. Toki varmasti päätöksen ja tiedon tullessa tapahtuisi paniikkireagointia, jos se uutinen on negatiivinen. "
Artikkeli on pitkä, mutta varsin asiallisen oloinen kokonaisuus itse tekstinä.
Tl;dr: artikkelin kirjoittaja ottaa vahvan näkemyksen, että Tether on puhdas huijaus (printattu ns tyhjästä), ja sitä kautta on virrannut valtaosa "dollareista" kryptoihin. Tämän seurauksena hän myi koko kryptovaluuttapositionsa.
Wow, mikä linkki. Osaako joku kertoa tästä vielä lisää? Kohti tosi suurta romahdusta, ainakin väliaikaisesti?
Menittepä periaatteelliselle tasolle... hyvä on periaatteitakin tietää.
Paljonko on bitcoinin deflaatio? Onko se hallitsematon?
Estääkö bitcoinin ja muiden kryptojen tulemisen yleiseen maksamiskäyttöön se, että koska niiden arvo nousee niin nopeasti, niitä kannattaa vain holdata mutta ei koskaan ostaa niillä mitään?
Nyt oli jo parempaa tavaraa, kun Grymin kanssa, mutta muutama virhe tuli ja paljon jäi asioita, mitä ei oikein järkevästi selitetty. Mut Martin oli kyllä yllättävän paljon perillä. Jokunen asiavirhe, joita Stani ei tajunnut korjata, niin vähän saatto jäädä vielä asioita sumuun. Hyvä suunta kuitenkin ja varmasti avaa asiaa.
Ainakin tämmöisen kryptoturistin korvaan ihan mielenkiintoista tavaraa. Herättääkö muilla ajatuksia?
Katsoin tuonkin läpi. Hyvää keskustelua oli ja molemmat oli hyvin perillä aiheesta ja ajankohtaisista kehityksistä.
Ja mikä parasta ainakin itselle, niin nykyään näköjään otetaan asiantuntijoiksi muitakin kun Bitcoin maksimalisteja, jotka oli vielä muutama vuosi sitten vakiovieraita ja jakamassa Bitcoin ideologiaa. Nyt keskustellaan jo teknologiasta.
#Bitcoin'in hinnan noustua myös kryptovaluuttaan liittyvät uhat nousevat herkemmin otsikoihin. Tällä kertaa mm. "double spend"-uhkakuva aiheutti huolta bitcoin-sijoittajissa.
Valtavaa arvonnousua kokenut Bitcoin ei Wahlroosia innosta.
”Samaan aikaan, kun varsinaisessa pankkijärjestelmässä kontrolli rahan alkuperästä ja sen laillisuudesta tiukkenee, rinnalle tulee järjestelmä, jossa ei ole minkäänlaista kontrollia. Kryptovaluuttojen keskeinen rooli on tietenkin hoitaa rikollisia maksuja, huumekauppaa, terrorismia. Jos Pablo Escobarilla olisi ollut Bitcoineja eikä trukkilavoittain käteistä, hänellä olisi ollut huomattavasti mukavampi elämä. Bitcoinit eivät mätäne. Jossain vaiheessa tähän herätään ja kryptovaluutat saatetaan takaisin sääntelyn piirin. Tällöin Bitcoininkin arvo voi romahtaa”, Wahlroos ennakoi.
Uuden ja trendikkään sijoituskohteen sijaan Wahlroos jakaa lopuksi vanhan neuvon:
”Muista hajauttaa riskit. Erittäin epävarmassakin ympäristössä elämä on suhteellisen helppoa, kunhan on hajauttanut riskinsä niin, että vaikka epämiellyttävät riskit toteutuisivat, tulos ei silti olisi kamala.”