Tämä edusti siis Nallen ja Mandatumin mielipidettä eikä välttämättä omaani.
Nalle on aiemminkin kommentoinut Bitcoinia negatiivisesti. Nalle on myös stereotyyppinen Bitcoinia melko varmasti vastustava ihminen. Vastaavasti kuin vaikkapa pankkiverkostosta evätty ihminen on melko varmasti Bitcoin-myönteinen.
Mielestäni Nalle ei joko ymmärrä Bitcoinia tai puhuu tarkoituksellisesti Bitcoinista tuolla narratiivilla. Veikkaan, että hieman kumpaakin. Faktoiltaan väärässä hän ainakin on.
The majority of cryptocurrency is not used for criminal activity. According to an excerpt from Chainalysis’ 2021 report, in 2019, criminal activity represented 2.1% of all cryptocurrency transaction volume (roughly $21.4 billion worth of transfers). In 2020, the criminal share of all cryptocurrency activity fell to just 0.34% ($10.0 billion in transaction volume).
According to the UN, it is estimated that between 2% and 5% of global GDP ($1.6 to $4 trillion) annually is connected with money laundering and illicit activity. This means that criminal activity using cryptocurrency transactions is much smaller than fiat currency and its use is going down year by year.
Nalle on myös stereotyyppinen Bitcoinia melko varmasti vastustava ihminen.
Nalle on myös kansantaloustieteen professori ja entinen suurpankin hallituksen puheenjohtaja, joka ymmärtää ainakin jotain rahasta, maksujärjestelmistä ja regulaatiosta. Hän on yleensä kartalla niistä asioista, joista hän puhuu. Tällä kertaa sääntelystä ja sen mahdollisesta vaikutuksesta. Ei se tietysti takaa, että hän on oikeassa.
Nallen johtama Sampo on tunnettu radikaaleista ratkaisuista, ei uuden vastustamisesta ja vanhaan takertumisesta. Hänen kaltaisensa ihmiset ovat niitä, joiden vakuuttuminen kryptojen eduista olisi hyödyksi niiden yleistymiselle.
Nalle on myös stereotyyppinen Bitcoinia melko varmasti vastustava ihminen.
Nalle on myös kansantaloustieteen professori ja entinen suurpankin hallituksen puheenjohtaja, joka ymmärtää ainakin jotain rahasta, maksujärjestelmistä ja regulaatiosta. Hän on yleensä kartalla niistä asioista, joista hän puhuu. Tällä kertaa sääntelystä ja sen mahdollisesta vaikutuksesta. Ei se tietysti takaa, että hän on oikeassa.
Nallen johtama Sampo on tunnettu radikaaleista ratkaisuista, ei uuden vastustamisesta ja vanhaan takertumisesta. Hänen kaltaisensa ihmiset ovat niitä, joiden vakuuttuminen kryptojen eduista olisi hyödyksi niiden yleistymiselle.
Nalle edustaa vanhaa rahaa jonka vaihtoehdoksi Bitcoin on luotu. Valtava määrä professoreita, asiantuntijoita, pitkän uran finanssimaailmassa tehneitä ym., jotka aikanaan ovat olleet alansa pioneereja, ovat täysin kuistilla Bitcoinista ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Maailma muuttuu, enkä usko että Nalle jaksaa pysyä vauhdissa mukana.
Uskon, että Nalle ymmärtää kyllä, että Bitcoin on ominaisuuksiltaan lähellä digitaalista kultaa. Bitcoinin vastustaminen ja Bitcoinin ydinominaisuuksien ymmärtäminen ovat eri asioita... Ja eipä Nalle noilla ominaisuuksilla perustelekaan mitään, vaan sillä miten bitcoineja käytetään.
Nalle edustaa vanhaa rahaa jonka vaihtoehdoksi Bitcoin on luotu. Valtava määrä professoreita, asiantuntijoita, pitkän uran finanssimaailmassa tehneitä ym., jotka aikanaan ovat olleet alansa pioneereja, ovat täysin kuistilla Bitcoinista ja siihen liittyvistä ilmiöistä.
En lämpene tämäntapaiselle ajatusmallille. Ura, kokemus tai tieto ei tee tyhmemmäksi. Nalle voi toki olla väärässä ja voihan olla, ettei hän ole perehtynyt kryptoihin vaan mutuilee. Sääntelyn mahdollisuus on silti todellinen vai mitä?
Nalle edustaa vanhaa rahaa jonka vaihtoehdoksi Bitcoin on luotu. Valtava määrä professoreita, asiantuntijoita, pitkän uran finanssimaailmassa tehneitä ym., jotka aikanaan ovat olleet alansa pioneereja, ovat täysin kuistilla Bitcoinista ja siihen liittyvistä ilmiöistä.
En lämpene tämäntapaiselle ajatusmallille. Ura, kokemus tai tieto ei tee tyhmemmäksi. Nalle voi toki olla väärässä ja voihan olla, ettei hän ole perehtynyt kryptoihin vaan mutuilee. Sääntelyn mahdollisuus on silti todellinen vai mitä?
Näköalattomuus ei ole tyhmyyttä, paitsi jos puhuu asioista joista tietää tietävänsä vähän tai joita ei kunnolla ymmärrä. Nalle oli 7 vuotta sitten väärässä ja mielipide ei näemmä ole muuttunut.
Wahlroos kertoo kuulleensa bitcoinista vasta kuusi kuukautta sitten pojaltaan. Hänen mielestään se ei voi menestyä pitkään. (Yle, 7.5.2014)
Sääntelyn mahdollisuus on todellinen ja mielestäni erittäin todennäköinen. Bitcoinin sääntely toimii käytännössä on/off-rampeilla, eli mm. Bitcoin-ekosysteemin fiat-rajapinnoissa. Globaalia yhdenmukaista sääntelyä tuskin tapahtuu, sillä bitcoinien laillisuus ja likvidiys ovat merkittäviä myös valtiollisella tasolla, ei tosin varmaankaan Suomessa ihan heti.
En lämpene tämäntapaiselle ajatusmallille. Ura, kokemus tai tieto ei tee tyhmemmäksi. Nalle voi toki olla väärässä ja voihan olla, ettei hän ole perehtynyt kryptoihin vaan mutuilee. Sääntelyn mahdollisuus on silti todellinen vai mitä?
Miksi se sääntely on negatiivinen asia? Vai näätkö sen jotenkin negatiiviseksi asiaksi kryptoille?
Nalle oli 7 vuotta sitten väärässä ja mielipide ei näemmä ole muuttunut.
Nalle oli 7 vuotta sitten "väärässä" ja on siis nytkin. Yhtä hyvin Nalle on oikeassa, koska hän on professori ja hän tietää, miten tehdään paljon rahaa.
Castelierolle: Linkkasin siis artikkelin Nallen ajatuksista. Nallen mielestä Bitcoinin arvo voi romahtaa sääntelyn takia. Eihän se nyt ihan mahdoton ajatus ole, että jos instrumentin käyttöä vaikeutetaan tai rajoitetaan, sen hinta laskee. Nokian osakkeesta väitettiin eilen yleisesti samaa.
Castelierolle: Linkkasin siis artikkelin Nallen ajatuksista. Nallen mielestä Bitcoinin arvo voi romahtaa sääntelyn takia. Eihän se nyt ihan mahdoton ajatus ole, että jos instrumentin käyttöä vaikeutetaan tai rajoitetaan, sen hinta laskee. Nokian osakkeesta väitettiin eilen yleisesti samaa.
Eihän se myöskään mahdoton ajatus ole, että sääntely virallistaa kryptojen asemaa vaihtoehtoisena sijoitusassettina ja mahdollistaa uusien sijoitusinstrumenttien luomisen, sekä avaa mahdollisuudet institutionaalisille sijoittajille sijoittaa ylipäätään tähän uuteen omaisuusluokkaan. Eikun hetkinen, niinhän kävi just ja 2020 oli esimerkki siitä, mitä sääntelyn mahdollistama instikkamassi tekee kryptomarkkinoille. Helmikuun alussa CME avaa Ethereum futuurit ja kyllä ne krypto-ETF:tkin on jossain vaiheessa tulossa. Eli tässä tapauksessa itse ainakin nään, että sääntely on hyvä asia, luo uskottavuutta uudelle omaisuusluokalle ja avaa mahdollisuuksia sijoittaa siihen. Datan perusteella sitä kiinnostusta nimittäin näyttää olevan tuolla instikkapuolella.
EDIT: Mutta jos jatkaa uskomista siihen narratiiviin, että kryptoja käytetään vain laittomuuksiin (mikä jo tuossa ylläkin debunkattiin), niin sitten toki voi kuvitella, että sääntely aiheuttaa kurssilaskua.
EDIT: Mutta jos jatkaa uskomista siihen narratiiviin, että kryptoja käytetään vain laittomuuksiin (mikä jo tuossa ylläkin debunkattiin), niin sitten toki voi kuvitella, että sääntely aiheuttaa kurssilaskua.
Tavallinen ihminen vain ei tarvitse kryptoja vielä mihinkään normaalissa elämässä. Kryptoilla on mainehaittaa. Jos niitä oikeasti aiotaan laajaan käyttöön, pitää saada "nallejen" päät käännettyä näkemään, että 1) kryptoista on todellista etua laillisissa puuhissa ja että 2) voidaan estää kryptorikollisuus. Pankeille on iso riski, jos ne sotketaan julkisuudessa hämäräpuuhiin, vaikkei siinä edes olisi mitään perää. Tällä hetkellä kryptoista tunnetaan bitcoin, jonka maineeseen kuuluvat keinottelu, äkkirikastuminen ja rikollisuus. Ethereumia ei tunneta ollenkaan, joten se on korkeintaan sitten samaa sakkia, jos sen nimeä on edes kuultu.
Tavallinen ihminen vain ei tarvitse kryptoja vielä mihinkään normaalissa elämässä. Kryptoilla on mainehaittaa. Jos niitä oikeasti aiotaan laajaan käyttöön, pitää saada "nallejen" päät käännettyä näkemään, että 1) kryptoista on todellista etua laillisissa puuhissa ja että 2) voidaan estää kryptorikollisuus. Pankeille on iso riski, jos ne sotketaan julkisuudessa hämäräpuuhiin, vaikkei siinä edes olisi mitään perää. Tällä hetkellä kryptoista tunnetaan bitcoin, jonka maineeseen kuuluvat keinottelu, äkkirikastuminen ja rikollisuus. Ethereumia ei tunneta ollenkaan, joten se on korkeintaan sitten samaa sakkia, jos sen nimeä on edes kuultu.
Ei tavallinen ihminen tarvitse myöskään Nokian osakkeita, tai vaikka Koneen osakkeita. Ei kaikkien tarvitse sijoittaa kryptoihinkaan. Kryptoilla on mainehaitta, mutta sitä työtähän tässä kokoajan tehdään, että saataisiin se oikaistua. Ja kokoajan se maine paranee. Ja jos niitä halutaan laajaan käyttöön, niin ei siinä tarvitse "nallejen" päiden kääntyä. Ei Warren Buffettkaan sijoittanut aikoinaan Googleen ja ihan hyvin Googlella menee. Siinä vaiheessa kun palvelut on livenä ja käyttäjät niitä käyttää, niin kyllä se "nallen" pää kääntyy, halusi hän sitä tai ei. Ja kryptorikollisuutta ei voi koskaan estää kokonaan. Niinkuin ei mitään muutakaan rikollisuutta. Aina löytyy keinoja. Niitä voidaan tehdä vain vaikeammaksi ja pyrkiä pysymään rikollisten perässä.
Ja mihin sinä perustat tuon väitteen, että Bitcoinin maineeseen kuuluvat tällä hetkellä keinottelu, äkkirikastuminen ja rikollisuus? Tai kenen silmin sinä sitä katsot? Se ensinnäkin riippuu siitä kuinka hyvin tuntee Bitcoinin. Ja mitä lukee noita yleisiä kommentteja ihmisiltä, jotka ei Bitcoinista mitään tiedä, niin ei äkkirikastuminen siellä juurikaan esille tule. Päinvastoin. Se on aina sitä uhkapeliä ja spekulaatiota, jossa ponzin alapäässä olevat vie rahat ja kaikki muut kuolee köyhinä. Mutta sekin on muuttunut merkittävästi esim viimeisen viiden vuoden aikana.
Ja kyllä se Ethereum tunnetaan, ja koko ajan vaan enemmän ja enemmän. Tilannetta Suomessa en tiedä, mutta ulkomailla nimenomaan institutionaalisia sijoittajia on lisääntynyt huomattavasti, jotka tulevat kryptoihin Ethereum first ajatuksella, eivätkä ole kiinnostuneita Bitcoinista. Se, että Suomessa ei näin ole, ei ole merkki mistään.
EDIT: Itseasiassa myös Suomessakin Ethereum kiinnostaa. Juttelin joskus 2017 Osuuspankin digisuunnittelijan kanssa ja hän sanoi sillon, että Ethereum kiinnostaa heitä.
Ei tavallinen ihminen tarvitse myöskään Nokian osakkeita, tai vaikka Koneen osakkeita. Ei kaikkien tarvitse sijoittaa kryptoihinkaan. Kryptoilla on mainehaitta, mutta sitä työtähän tässä kokoajan tehdään, että saataisiin se oikaistua. Ja kokoajan se maine paranee. Ja jos niitä halutaan laajaan käyttöön, niin ei siinä tarvitse "nallejen" päiden kääntyä. Ei Warren Buffettkaan sijoittanut aikoinaan Googleen ja ihan hyvin Googlella menee. Siinä vaiheessa kun palvelut on livenä ja käyttäjät niitä käyttää, niin kyllä se "nallen" pää kääntyy, halusi hän sitä tai ei. Ja kryptorikollisuutta ei voi koskaan estää kokonaan. Niinkuin ei mitään muutakaan rikollisuutta. Aina löytyy keinoja. Niitä voidaan tehdä vain vaikeammaksi ja pyrkiä pysymään rikollisten perässä.
Mitä arvoa kryptoille jää jos ne eivät ole tavallisten ihmisten käytössä? Osakkeiden taustalla on kuitenkin yleensä jokseenkin toimivaa liiketoimintaa. Mitä arvoa yksittäisellä kryptokolikolla on ellei se käy laajemmin maksuvälineenä?
Ei tavallinen ihminen tarvitse myöskään Nokian osakkeita, tai vaikka Koneen osakkeita. Ei kaikkien tarvitse sijoittaa kryptoihinkaan.
Tavallinen ihminen käyttää Koneen hissejä ja Nokian verkkoja. Nokian tai Koneen osakkeella ei ole arvoa, jos niiden tuotteita ei tarvita. Myös vaikka Googlen tai Facebookin arvo tulee sieltä, että tavalliset ihmiset käyttävät niiden palveluita.
Hans Olo kysyy tuossa ihan aiheellisesti, mitä arvoa kryptoille jää, jos ne eivät ole tavallisten ihmisten käytössä. Tämä on merkittävä kysymys myös sijoitusfilosofisesti. Onko raha-arvoa sillä, mitä ei tarvita? Toki vaikka taide-esineellä tai uniikilla antiikkiesineellä on arvoa, vaikkei sitä "tarvita". Kryptoilla ei kuitenkaan ole esteettistä tai keräilyarvoa. Niitä ei pysty ihailemaan.
Kryptojen arvo on vankemmalla pohjalla, jos niitä ihan käytännössä tarvitaan johonkin, niin kuin ethereum-verkon pyörittämiseen vaikka. Nalle viittaa tuossa, että kryptoja tarvitaan hänen mielestään rikoksiin ja että arvo syntyisi siitä.
Casteliero kirjoitti:
Ja jos niitä halutaan laajaan käyttöön, niin ei siinä tarvitse "nallejen" päiden kääntyä. Ei Warren Buffettkaan sijoittanut aikoinaan Googleen ja ihan hyvin Googlella menee. Siinä vaiheessa kun palvelut on livenä ja käyttäjät niitä käyttää, niin kyllä se "nallen" pää kääntyy, halusi hän sitä tai ei.
Nyt sinä puhut itsesi kanssa ristiin. Aiemmin kerroit, että pankit rupeavat käyttämään ethereumia. Silloin "nallejen" päät ovat kääntyneet näkemään ethereumin hyödyt. Ei se mene niin, että ethereum pakottaa "nallet" hyväksymään tosiasiat ja siirtämään toiminnat lohkoketjuun. Päättävässä asemassa olevilla ihmisillä on valta päästää tai olla päästämättä lohkoketjuteknikkka palveluihin. Verkkopankitkin on aikanaan rakennettu tietoisilla päätöksillä eikä niin, että verkon palveluiden yleistyminen pakotti vastahakoiset pankinjohtajat verkkoon. (On muuten edelleen joitain Suomessakin toimivia pankkeja, joilla ei vielä ole verkkopankkia.)
Casteliero kirjoitti:
Ja mihin sinä perustat tuon väitteen, että Bitcoinin maineeseen kuuluvat tällä hetkellä keinottelu, äkkirikastuminen ja rikollisuus? Tai kenen silmin sinä sitä katsot? Se ensinnäkin riippuu siitä kuinka hyvin tuntee Bitcoinin. Ja mitä lukee noita yleisiä kommentteja ihmisiltä, jotka ei Bitcoinista mitään tiedä, niin ei äkkirikastuminen siellä juurikaan esille tule. Päinvastoin. Se on aina sitä uhkapeliä ja spekulaatiota, jossa ponzin alapäässä olevat vie rahat ja kaikki muut kuolee köyhinä.
No olethan itsekin huomannut, että se on ihmisten mielestä uhkapeliä ja spekulaatiota, eli siis äkkirikastumista (-köyhtymistä) ja keinottelua. Ei se maine mikään kauhean hyvä ole. Mediassa esitetään, että bitcoinilla maksetaan huumeet ja lunnaat, jotkut onnekkaat saavat miljoonia ja rahat voi myös menettää.
Casteliero kirjoitti:
Ja kyllä se Ethereum tunnetaan, ja koko ajan vaan enemmän ja enemmän. Tilannetta Suomessa en tiedä, mutta ulkomailla nimenomaan institutionaalisia sijoittajia on lisääntynyt huomattavasti, jotka tulevat kryptoihin Ethereum first ajatuksella, eivätkä ole kiinnostuneita Bitcoinista. Se, että Suomessa ei näin ole, ei ole merkki mistään.
Olet niin syvällä tässä aihepiirissä, että sinusta tuntuu tuolta. Sitten taas valtaosa, jotka ei ole sitoutunut ethereumiin eikä mieti sitä päivittäin, ei ole kuullutkaan koko jutusta tai jos on kuullut, pitää sitä bitcoinin vaihtoehtona tai kilpailijana. Valtamedia ei käsittele tätä aihetta eikä esittele, mitä eri kryptoilla on tarkoitus tehdä ja miten ne poikkeavat toisistaan. Se ei ole mikään asialistalla oleva juttu. Bitcoin-uhkapeli ja -rikollisuus on kaapannut sen mediatilan, mikä tälle aihepiirille on ollut jaossa.
Tällä hetkellä yleisön (ja ehkä kansantaloustieteen professorienkin) on vaikea selvittää itselleen, mitä eroa on bitcoinilla, dogecoinilla, ethereumilla jne.
Bitcoin on vaihtoehto nykyisille keskuspankkirahoille. Joku haluaa tai kokee tarvitsevansa toimivan vaihtoehdon keskuspankkirahalle, ja siitä tulee Bitcoinille käyttöarvoa. Sillä ihan vain yksinkertaisesti on käyttöarvoa, että rahaa voi liikuttaa ja omistaa ilman välikäsiä tai suljettuja palveluverkkoja.
Mitä arvoa kryptoille jää jos ne eivät ole tavallisten ihmisten käytössä? Osakkeiden taustalla on kuitenkin yleensä jokseenkin toimivaa liiketoimintaa. Mitä arvoa yksittäisellä kryptokolikolla on ellei se käy laajemmin maksuvälineenä?
Lohkoketjualustat ovat 100% luotettavia, 100% turvallisia ja sensuurivapaita avoimia tietokantoja. Smart contractit mahdollistaa sovellusten koodaamisen ja tokenit mahdollistaa arvon siirtämisen. Nämä alustat ovat tavallaan kuin käyttöjärjestelmiä joiden päälle voi koodailla sovelluksia. Nämä sovellukset joutuvat maksamaan käyttökuluja lohkoketjun käytöstä lohkoketjun natiivilla virtuaalivaluutalla. Tämä luo niille kysynnän. Mitä enemmän ohjelmia käyttää lohkoketjualustaa, sitä enemmän siirtoja ja sitä enemmän kysyntä kasvaa. Palveluiden tuottajat joutuu siis maksamaan sillä palveluiden ylläpitämisen.
von Fyrckendahl kirjoitti:
Tavallinen ihminen käyttää Koneen hissejä ja Nokian verkkoja. Nokian tai Koneen osakkeella ei ole arvoa, jos niiden tuotteita ei tarvita. Myös vaikka Googlen tai Facebookin arvo tulee sieltä, että tavalliset ihmiset käyttävät niiden palveluita.
Hans Olo kysyy tuossa ihan aiheellisesti, mitä arvoa kryptoille jää, jos ne eivät ole tavallisten ihmisten käytössä. Tämä on merkittävä kysymys myös sijoitusfilosofisesti. Onko raha-arvoa sillä, mitä ei tarvita? Toki vaikka taide-esineellä tai uniikilla antiikkiesineellä on arvoa, vaikkei sitä "tarvita". Kryptoilla ei kuitenkaan ole esteettistä tai keräilyarvoa. Niitä ei pysty ihailemaan.
Kryptojen arvo on vankemmalla pohjalla, jos niitä ihan käytännössä tarvitaan johonkin, niin kuin ethereum-verkon pyörittämiseen vaikka. Nalle viittaa tuossa, että kryptoja tarvitaan hänen mielestään rikoksiin ja että arvo syntyisi siitä.
Ne ei ole tavallisten ihmisten käytössä VIELÄ. Siihen tässä sijoitetaankin. Tulevaisuuden näkymiin ja käyttötarkoituksiin. Se päivä kun ne yleistyy käytettäväksi tavalliselle ihmiselle, niin tavallinen ihminen ei edelleenkään huomaa mitään eroa. Tavallinen ihminen ei huomaa eroa myöskään, jos Google päivittää algoritmia tai sen mainonnan kohdistettavuutta, tai käyttääkö Koneen vai kilpailijan hissiä. Ne molemmat vie perille ja toimii nappia painamalla. Samoin netin käyttäjä ei tiedä mitä tietokantaa heidän käyttämä palvelu taustalla käyttää. Käyttääkö vanhoja legacy tietokantoja vai onko siirtyneet lohkoketjuihin. Ei se tavalliselle ihmiselle ole mikään tietoinen päätös, että siirrynpäs käyttämään nyt näitä uusia lohkoketju palveluita, vaan se tapahtuu taustalla heidän tietämättään. Ja ne jotka näihin haluaa sitten tietoisesti sijoittaa, voivat ostaa näitä kryptoja sijoituksena erikseen.
Ja niinkuin kerroin tuossa yllä, niin alustoissa tarvitaan sitä natiivi kryptoa palveluiden ylläpitämiseen. Niiden arvo tulee sieltä kysynnän kautta. Bitcoinissa se narratiivi on enemmän sijoittamista siihen digitaaliseen kultaan. Noissa palveluiden omissa tokeneissa se on taas enemmän osakemainen. Sillä palvelun omalla virtuaalivaluutalla saadaan omistus- ja äänestysoikeus siitä mihin suuntaan palvelua viedään ja myös omistuksen mukaisen osuuden jaettavasta tuotosta. Se ei vaan ole osake muodossa vaan tokenina, koska toimitaan lohkoketjun päällä ja tokenille voi koodailla siellä muitakin käyttötarkoituksia tarvittaessa.
Kaikki merkittävät asiat ovat kasvussa. Ongelma on, että rajat ovat tulleet jo vastaan ja tarvitaan sitä skaalausta. Eli nykyisellään ei sinne mainstreamiin päästä vaan sitä kehitystä pitää vielä tapahtua.
von Fyrckendahl kirjoitti:
Nyt sinä puhut itsesi kanssa ristiin. Aiemmin kerroit, että pankit rupeavat käyttämään ethereumia. Silloin "nallejen" päät ovat kääntyneet näkemään ethereumin hyödyt. Ei se mene niin, että ethereum pakottaa "nallet" hyväksymään tosiasiat ja siirtämään toiminnat lohkoketjuun. Päättävässä asemassa olevilla ihmisillä on valta päästää tai olla päästämättä lohkoketjuteknikkka palveluihin. Verkkopankitkin on aikanaan rakennettu tietoisilla päätöksillä eikä niin, että verkon palveluiden yleistyminen pakotti vastahakoiset pankinjohtajat verkkoon. (On muuten edelleen joitain Suomessakin toimivia pankkeja, joilla ei vielä ole verkkopankkia.)
Kyllä se pakottaa. Samoin kuin internet pakotti heidät tekemään nettipankit. Vaikka se oli tietoinen päätös lähteä niitä tekemään, niin se kehitys pakotti heidät siihen. Kun netin käyttö yleistyi ja palvelut jne tuli sinne, niin pakko oli pankkienkin tulla internettiin. Vaihtoehto olisi ollut aika synkkä. Sama se on lohkoketjujen kanssa. Jos ne yleistyy netissä ja palveluissa, niin pankkien on liityttävä niihin ollakseen relevantteja. Ne päät kääntyy pakosti kehityksen myötä ja ollakseen elossa vielä muutaman vuoden niiden yleistymisen jälkeenkin, niin pankkien on pakko tehdä päätös liittyä. Paitsi jos haluaa erikoistua pankkeina johonkin tiettyyn segmenttiin.
Ja mitä tulee tuohon päättävissä asemissa oleviin ihmisiin, niin se viesti mitä niiltä tulee on varmasti 90%:sti se, että kehitystä ei haluta pysäyttää, mutta sääntely pitää olla kunnossa. Tätä mieltä ovat olleet niin valtiot, senaatit, keskuspankit jne.
von Fyrckendahl kirjoitti:
No olethan itsekin huomannut, että se on ihmisten mielestä uhkapeliä ja spekulaatiota, eli siis äkkirikastumista (-köyhtymistä) ja keinottelua. Ei se maine mikään kauhean hyvä ole. Mediassa esitetään, että bitcoinilla maksetaan huumeet ja lunnaat, jotkut onnekkaat saavat miljoonia ja rahat voi myös menettää.
Se muuttuu ajan myötä. Aluksi internettikin oli paikka missä oli vaan pornoa ja uhkapelejä. Hakkerointi ja ddos-hyökkäykset oli myös 20 vuotta sitten helpompaa. Myös somella oli alussa mainehaittaa ja joillekin oli iso asia olla liittymättä Facebookiin. Matkapuhelimet oli pitkään "niitä juppien juttuja". Ennen Tinderiä nettitreffailu oli säälittävää, eikä uskallettu sanoa, että tavattiin netissä. Niin se vaan uusi teknologia tulee pikkuhiljaa meidän elämiin ja mainehaitat häviää.
von Fyrckendahl kirjoitti:
Olet niin syvällä tässä aihepiirissä, että sinusta tuntuu tuolta. Sitten taas valtaosa, jotka ei ole sitoutunut ethereumiin eikä mieti sitä päivittäin, ei ole kuullutkaan koko jutusta tai jos on kuullut, pitää sitä bitcoinin vaihtoehtona tai kilpailijana. Valtamedia ei käsittele tätä aihetta eikä esittele, mitä eri kryptoilla on tarkoitus tehdä ja miten ne poikkeavat toisistaan. Se ei ole mikään asialistalla oleva juttu. Bitcoin-uhkapeli ja -rikollisuus on kaapannut sen mediatilan, mikä tälle aihepiirille on ollut jaossa.
Tällä hetkellä yleisön (ja ehkä kansantaloustieteen professorienkin) on vaikea selvittää itselleen, mitä eroa on bitcoinilla, dogecoinilla, ethereumilla jne.
Niin kuin sanoin, niin enemmän ja enemmän kokoajan. Ei se tarkoita sitä, että se olisi jo Bitcoinin rinnalla. Pikkuhiljaa. Jo pelkästään nuo Rahapodin ja Inderesin podcastin Ethereum-jaksot samaan aikaan kertoo siitä, että sinne päin ollaan enemmän ja enemmän menossa. Ja tuossa on jenkeistä vähän tietoa tuosta Ethereum-first instikoista: https://www.coindesk.com/grayscale-sees-a-new-group-of-ethereum-first-i…
“Over the course of 2020 we are seeing a new group of investors who are Ethereum-first and in some cases Ethereum-only,” Sonnenshein said in an interview with Bloomberg. “There’s a growing conviction around Ethereum as an asset class.”
Ja jos kansantaloustieteen professori ei muutaman tunnin tutkimisella Ethereumia, ymmärrä sen eroa Bitcoiniin, niin kannattaa alkaa miettimään alan vaihtoa. Kyllä se ero pitäisi tulla selväksi jo vaikka kuuntelemalla tuo Inderesin podcasti aiheesta. Yleisön sitä eroa ei tarvitse tietää, riittää että sijoittajat sen ymmärtää. Käy torilla kysymässä random ihmiseltä mitä eroa on osakkeella ja bondilla, niin suurimmalla osalla tuskin on mitään järkevää kerrottavaa asiasta.
Otetaan yksi esimerkki vaikka vielä pelimaailmasta selkiyttämään asiaa.
Esimerkiksi World of Warcraft (WOW) -nettipelissä hahmoja kehitetään pelaamalla ja niille on ainakin ollut jälkimarkkinat. Voi olla vieläkin. Itse en pelaa, mutta tiedän konseptin. Tässä nämä hahmot ovat WOW:n omilla palvelimilla ja ilmeisesti pitää sitten koko tili luovuttaa toiselle, jos sen hahmon haluaa myydä (en tiedä miten tuo myynti toimii nyt, jos jollain on tietoa niin voi korjata). Mutta kaikki kuitenkin häviää, jos pelin ylläpitäjä päättää, ettei halua enää jatkaa peliä ja sammuttaa palvelimet. Sinne häviää tehty työ ja rahanarvoinen hahmo.
Ethereum lohkoketjuissa on Non-fungible Token standardi (NFT), joka mahdollistaa erilaisten ominaisuuksien määrittelemisen jokaiselle tokenille erikseen. WOW:n tapauksessa tämä tarkottaisi sitä, että he voisivat tehdä jokaisesta pelin hahmosta, aseesta, tarvikkeista, taioista jne. näitä NFT-tokeneita. Silloin ne olisi siellä lohkoketjussa ja niiden omistus olisi pelaajalla itsellään. Vaikka pelin ylläpitäjä päättäisi sulkea palvelimet ja lopettaa pelin, niin silti pelaajalla säilyisi omistus niihin tavaroihin ja hahmoihin. Jos vaikka 10 vuotta pelin lopettamisen jälkeen joku ryhmä päättäisi tehdä Underworld of Peacecraft pelin, joka tukee näitä samoja hahmoja ja tavaroita, niin ne voisi suoraan sieltä lohkoketjusta siirtää sinne peliin ja jatkaa vanhoilla, pitkälle kehitellyillä, hahmoilla heti.
Tai joku toinen peli voisi tukea vaikka näitä loitsuja ja taikoja, tai eri sotapeleissä voisi käyttää toisen pelin aseita toisessa pelissä jne. Eli se pelin "tuote" olisi uniikki digitaalinen tuote, jonka omistus olisi täysin pelaajalla itsellään.
Tämä mahdollistaisi myös välittömästi näiden tuotteiden jälkimarkkinat. Niille voisi nopeasti luoda oman pörssin käyttäen näitä Ethereum-ketjussa olevia keskittämättömän pörssin valmiita protokollia. Siinä palvelussa voisi pelaajat kaupata keskenään näitä pelituotteita ilman välikäsiä, automaattisesti ja 100% luotettavasti.
Ja se miten tuo vaikuttaisi Ethereumin kurssiin, niin jokainen tuollaisen digituotteen siirto, tai myynti, tapahtuisi lohkoketjussa ja siihen tarvittaisiin Ethereitä. Kun pelissä löydät tälläisen tuotteen, sen omistus siirtyy sinulle, lohkoketjussa tokeni siirtyy sinulle, siirtoon tarvitaan Ethereitä. Kun siirrät sen pelistä myyntipörssiin, siinä tapahtuu siirto lohkoketjussa ja tarvitaan Ethereitä. Kun tapahtuu kauppa, niin siinä token siirtyy myyjältä ostajalle, siinä tarvitaan Ethereitä. Kun ostaja siirtää hankitun tavaran peliin takaisin, siinä tapahtuu siirto lohkoketjussa ja tarvitaan Ethereitä. Ja nämä kaikki voidaan tehdä palveluiden puolelta niin, ettei sen käyttäjän tarvitse omistaa yhtään Etheriä, vaan käyttäjä käyttää vaikka euroja, mutta palvelut itsessään maksaa nuo siirrot Ethereinä.
Ja tuo oli pelkästään Bitcoinin ketjusta. Siihen päälle muut ketjut, esim Ethereumin eilisien siirtojen määrä yli 1,2 miljoonaa (https://etherscan.io/chart/tx). Kyllä noita käytetään.
Nämä sovellukset joutuvat maksamaan käyttökuluja lohkoketjun käytöstä lohkoketjun natiivilla virtuaalivaluutalla. Tämä luo niille kysynnän.
Etherin arvolle on ehkä järkevä selitys: se on digitaalista bensaa. Onko se arvo korkea tai matala on toinen kysymys. Olethan itse kertonut, että siirtomaksut tulevat romahtamaan, jolloin etherin arvokin saattaa muuttua. Mutta periaatteellisella tasolla sillä on käyttöarvo, jos lohkoketjua käytetään johonkin.
Bitcoinilla ei ole arvoa ilman, että joku haluaa sitä ostaa tai hyväksyy sen maksuna. Sillä on arvoa tai paremminkin hinta vain, jos joku toinen hyväksyy sen muun rahan sijasta. Tällä tavalla bitcoinin arvo ei perustu mihinkään muuhun kuin sen kurssiin. Kurssi taas perustuu vain bitcoinin kurssiin, mikä on kehäpäätelmä. Sama tietysti koskee fiat-rahaa. Fiat-rahasta kuitenkin tiedetään, että kaikki tai melkein kaikki hyväksyvät sen maksuna. Myös fiat-rahan kurssi eli mitä rahalla saa on viime vuosikymmeninä pysytellyt melko vakaana lukuunottamatta joitain hyperinflaatioon ajautuneita valtioita. Tätä samaa hintavakautta ei bitcoinille voida vielä nähdä. Voi hyvin olla, että viikon päästä pitsan hinta bitcoineissa on tuplaantunut (tai puolittunut).
Casteliero kirjoitti:
Ongelma on, että rajat ovat tulleet jo vastaan ja tarvitaan sitä skaalausta. Eli nykyisellään ei sinne mainstreamiin päästä vaan sitä kehitystä pitää vielä tapahtua.
Tällaisiahan ne tekniikat ovat, että on periaatteessa lupaava mutta ei sitten yleisty käytössä ehkä vuosikymmeniin. Niin kuin ikuinen lupaus vetyauto. Joku onnekas sitten sijoittaakin sähköautoon juuri oikealla hetkellä ja tienaa, kun ne jotka sijoittavat vetyautoon tai sähköautoon väärällä hetkellä tai väärän osakkeen kautta menettävät rahansa.
Casteliero kirjoitti:
Sama se on lohkoketjujen kanssa. Jos ne yleistyy netissä ja palveluissa, niin pankkien on liityttävä niihin ollakseen relevantteja.
Tai lohkoketju on vain yksi monista vaihtoehtoisista toteutustavoista. Asiakkaat eivät välitä millä tavalla raha liikkuu järjestelmissä, niin kuin sanoit. Pankki on ihan yhtä relevantti, käytti se lohkoketjua tai ei. Ei sinullekaan taida asiakkaana olla suurta väliä, onko pankillasi kupari- vai lasikuitukaapelit vai langaton yhteys. Pankki voi vapaasti valita yhteystavan ilman, että asiakkaat äänestävät jaloillaan.
Casteliero kirjoitti:
Ja jos kansantaloustieteen professori ei muutaman tunnin tutkimisella Ethereumia, ymmärrä sen eroa Bitcoiniin, niin kannattaa alkaa miettimään alan vaihtoa.
Paha mennä sanomaan, mitä Nalle tietää ja mitä ei. Mutta yleisemmällä tasolla pankkiirien suunnalta tulleet viestit kryptoista eivät ole niin kauhean rohkaisevia olleet. Enemmän sieltä tulee jarruttelevaa viestiä ainakin minun korviini. Sinä varmaankin seuraat kryptomyönteisiä kanavia ja saat sieltä erilaista viestiä.
Otetaan yksi esimerkki vaikka vielä pelimaailmasta selkiyttämään asiaa.
Esimerkiksi World of Warcraft (WOW) -nettipelissä hahmoja kehitetään pelaamalla ja niille on ainakin ollut jälkimarkkinat. Voi olla vieläkin. Itse en pelaa, mutta tiedän konseptin. Tässä nämä hahmot ovat WOW:n omilla palvelimilla ja ilmeisesti pitää sitten koko tili luovuttaa toiselle, jos sen hahmon haluaa myydä (en tiedä miten tuo myynti toimii nyt, jos jollain on tietoa niin voi korjata). Mutta kaikki kuitenkin häviää, jos pelin ylläpitäjä päättää, ettei halua enää jatkaa peliä ja sammuttaa palvelimet. Sinne häviää tehty työ ja rahanarvoinen hahmo.
Ethereum lohkoketjuissa on Non-fungible Token standardi (NFT), joka mahdollistaa erilaisten ominaisuuksien määrittelemisen jokaiselle tokenille erikseen. WOW:n tapauksessa tämä tarkottaisi sitä, että he voisivat tehdä jokaisesta pelin hahmosta, aseesta, tarvikkeista, taioista jne. näitä NFT-tokeneita. Silloin ne olisi siellä lohkoketjussa ja niiden omistus olisi pelaajalla itsellään. Vaikka pelin ylläpitäjä päättäisi sulkea palvelimet ja lopettaa pelin, niin silti pelaajalla säilyisi omistus niihin tavaroihin ja hahmoihin. Jos vaikka 10 vuotta pelin lopettamisen jälkeen joku ryhmä päättäisi tehdä Underworld of Peacecraft pelin, joka tukee näitä samoja hahmoja ja tavaroita, niin ne voisi suoraan sieltä lohkoketjusta siirtää sinne peliin ja jatkaa vanhoilla, pitkälle kehitellyillä, hahmoilla heti.
Tai joku toinen peli voisi tukea vaikka näitä loitsuja ja taikoja, tai eri sotapeleissä voisi käyttää toisen pelin aseita toisessa pelissä jne. Eli se pelin "tuote" olisi uniikki digitaalinen tuote, jonka omistus olisi täysin pelaajalla itsellään.
Hyvää ideointia ja hienoa tottakai jos lohkoketjut saataisiin valjastettua tähän käyttöön.
Eri teknologioiden syntyessä kuitenkin lähdetään rakentamaan mielessä erilaisia konsepteja, jotka saattavat muokkautuvat yrityksien ja erehdyksien kautta toimiviksi lopputuotteiksi. Jokainen on kuitenkin varmasti nähnyt esim. erilaisia konseptiautoja vuosien varrelta, jotka ei missään vaiheessa ole ottanut tuulta alleen tai päässyt edes tuotantovaiheeseen https://tekniikanmaailma.fi/nyt-on-suunnittelijalla-vahan-keulinut-ovat…
Eilen siirtyi yli 8,2 miljardia dollaria arvoa Bitcoinin lohkoketjussa pelkästään.
Monellako miljardilla siirtyi hyödykkeitä? Tavaroita, palveluita.
Suomen Pankin edustaja väitti, etteivät kryptomaksut näy heidän maksutilastoissaan ollenkaan, koska niitä on niin vähän.
Bitcoinia kannattaisi edelleenkin verrata maksukäytön osalta ennemminkin kultaan, ainakin vielä tällä hetkellä. Väitän, että kullalla tehdään vähemmän reaalimaailman kauppoja kuin bitcoineilla.
Suomen Pankin edustaja muuten väitti myös, että Suomen Pankin omistama 2 miljardin arvoinen kulta on vain jäänne menneestä. Mitä mieltä itse olet, onko kulta tosiaan vain unohtunut omistukseen?
Lohkoketjualustat ovat 100% luotettavia, 100% turvallisia ja sensuurivapaita avoimia tietokantoja. Smart contractit mahdollistaa sovellusten koodaamisen ja tokenit mahdollistaa arvon siirtämisen. Nämä alustat ovat tavallaan kuin käyttöjärjestelmiä joiden päälle voi koodailla sovelluksia. Nämä sovellukset joutuvat maksamaan käyttökuluja lohkoketjun käytöstä lohkoketjun natiivilla virtuaalivaluutalla. Tämä luo niille kysynnän. Mitä enemmän ohjelmia käyttää lohkoketjualustaa, sitä enemmän siirtoja ja sitä enemmän kysyntä kasvaa. Palveluiden tuottajat joutuu siis maksamaan sillä palveluiden ylläpitämisen.
Teknologia sinällään tuttua. Kysyin kysy tätä koska kommenttisi vaikutti siltä että valuutat olisivat sinällään hyviä sijoitusinstrumentteja vaikkei niillä olisikaan muuta käyttöä. Itse olen vahvasti sitä mieltä että näillä valuutoilla voi olla arvoa _vain_ jos niillä on merkittävää käyttöä. Muuten homma on aika pitkälti spekulointia josta tulee vahvasti sipulikauppa mieleen.
Etherin arvolle on ehkä järkevä selitys: se on digitaalista bensaa. Onko se arvo korkea tai matala on toinen kysymys. Olethan itse kertonut, että siirtomaksut tulevat romahtamaan, jolloin etherin arvokin saattaa muuttua. Mutta periaatteellisella tasolla sillä on käyttöarvo, jos lohkoketjua käytetään johonkin.
Bitcoinilla ei ole arvoa ilman, että joku haluaa sitä ostaa tai hyväksyy sen maksuna. Sillä on arvoa tai paremminkin hinta vain, jos joku toinen hyväksyy sen muun rahan sijasta. Tällä tavalla bitcoinin arvo ei perustu mihinkään muuhun kuin sen kurssiin. Kurssi taas perustuu vain bitcoinin kurssiin, mikä on kehäpäätelmä. Sama tietysti koskee fiat-rahaa. Fiat-rahasta kuitenkin tiedetään, että kaikki tai melkein kaikki hyväksyvät sen maksuna. Myös fiat-rahan kurssi eli mitä rahalla saa on viime vuosikymmeninä pysytellyt melko vakaana lukuunottamatta joitain hyperinflaatioon ajautuneita valtioita. Tätä samaa hintavakautta ei bitcoinille voida vielä nähdä. Voi hyvin olla, että viikon päästä pitsan hinta bitcoineissa on tuplaantunut (tai puolittunut).
Ei siirtokulut romahda, vaan ne halutaan laskea mahdollisimman pieniksi, mikä mahdollistaa käytön- ja käyttötarkoitusten kasvun. Se on toivottavaa ja se potentiaali nimenomaan lisää sitä kasvua ja kurssien nousua. Jos tällä hetkellä päivittäinen siirtomäärä on tuolla 1,2 miljoonan tietämillä, niin skaalautuvuus ongelmien ratkaisujen jälkeen sen toivotaan olevan miljardeja per päivä. Tai vaihtoehtoisesti ykköslayerillä siirtomaksut ovat korkeammat, mutta kakkoslayerin ratkaisuissa ne on pienemmät ja aina kun nämä todentavat siirrot ykköslayerille, niin silloin he maksavat isompia siirtomaksuja.
Ja siirtomaksut eivät ole se ainut käyttökohde Ethereille. Niitä esim lukitaan steikkaukseen kun siirrytään Eth 2.0 ketjuun. Nyt siellä on tällä hetkellä n. 2% kaikista Ethereistä steikattuna. Määrä on vielä pieni, koska tällä hetkellä ne ovat siellä jumissa 1-2 vuotta, eikä se vielä houkuttele massoja steikkaamaan, koska niitä ei saa myytyä jos hinnat nousee. Mutta vertailukohteeksi jos ottaa vaikka Tezoksen, niin siellä ketjussa on jo yli 78% kaikista Tezos-kolikoista lukittu steikkaukseen. Nämä on siis kaikki pois markkinoilta ja vähentää tarjontaa.
Samoin Ethereitä lukitaan DeFi-palveluihin. Ne vie kanssa pois Ethereiltä markkinoilta ja vähentää tarjontaa. Tällä hetkellä DeFi-palveluihin on lukittu 7,2miljoonaa Etheriä, eli jotain 6-7% välillä kaikista Ethereistä.
Smart contractit joutuvat maksamaan tulevaisuudessa vuokraa, eli se kasvattaa kysyntää.
Jos/kun EIP1559 menee Ethereumissa läpi, niin silloin osa siirtopalkkioista hävitetään kokonaan ketjusta, eli hävitetään kokonaan Ethereitä. Määrä vähenee ja tarjonta pienenee.
Varmasti on muitakin käyttötarkoituksia mitä nyt ei tule mieleen.
von Fyrckendahl kirjoitti:
Tällaisiahan ne tekniikat ovat, että on periaatteessa lupaava mutta ei sitten yleisty käytössä ehkä vuosikymmeniin. Niin kuin ikuinen lupaus vetyauto. Joku onnekas sitten sijoittaakin sähköautoon juuri oikealla hetkellä ja tienaa, kun ne jotka sijoittavat vetyautoon tai sähköautoon väärällä hetkellä tai väärän osakkeen kautta menettävät rahansa.
Jotkut yleistyy, jotkut ei. Joskus se vie 5 vuotta, joskus 10, joskus 30. Kryptoissa on se hyvä puoli, että voit lähteä niihin mukaan heti alussa ja niillä on heti markkinat. Voit poistua viikossa tai odottaa 20 vuotta. En minäkään todennäköisesti odota sijoitusteni kanssa sinne asti, että teknologia on yleisessä käytössä. Ainakaan koko kassalla. Olen jo yli 2/3 myynyt omista alkuperäisista omistuksista tässä pitkin matkaa ja vielä riittää myytävää vaikka haluaisi jättää tulevaisuudelle jotain kassan pohjalle.
Ymmärrän toki, että arvosijoittajalle tämä on ongelma, mutta ei se silti tee näistä huonoja sijoituskohteita. Kyllä minäkin olisin halunnut Facebookiin iskeä rahaa mukaan kun Peter Thiel lähti siihen mukaan. Ei heillä sillon ollut mitään tuottoa palvelussa, pelkästään visio tulevasta. Joskus osuu, useammin ei, mutta startupeista poiketen, kryptoista pääsee eroon milloin vain.
von Fyrckendahl kirjoitti:
Tai lohkoketju on vain yksi monista vaihtoehtoisista toteutustavoista. Asiakkaat eivät välitä millä tavalla raha liikkuu järjestelmissä, niin kuin sanoit. Pankki on ihan yhtä relevantti, käytti se lohkoketjua tai ei. Ei sinullekaan taida asiakkaana olla suurta väliä, onko pankillasi kupari- vai lasikuitukaapelit vai langaton yhteys. Pankki voi vapaasti valita yhteystavan ilman, että asiakkaat äänestävät jaloillaan.
Jos pankit ovat laskeneet, että heille tulee miljardeja vuositasolla laskua kustannuksissa, jos siirtyvät lohkoketjuihin, niin todennäköisesti heillä on hyvin vahvat intressit kehittää näitä palveluita. Ja tuo kupari- vai lasikuitukaapelit vai langaton yhteys on todella huono vertaus. Lohkoketjut on internet-protokolla. Samoin on esim HTTP, jota jokainen nettipankki käyttää. Jokainen nettipankki käyttää TCP-siirtoprotokollaa. Jokainen nettipankki käyttää IP-protokollaa. Nämä kaikki ovat yleistyneet nettistandardeiksi kehityksen ja käyttäjien kautta, pankit ovat olleet pakotettuja käyttämään niitä, jos haluavat olla osa internettiä. Jos lohkoketjut yleistyy protokollana samoin, niin ne pankit ovat yhtälailla pakotettuja käyttämään niitä, koska koko internetin palveluverkosto käyttää niitä. Ei siinä ole mitään valintaa pankeilla, he joutuvat käyttämään samaa teknologiaa, kuin muut.
von Fyrckendahl kirjoitti:
Paha mennä sanomaan, mitä Nalle tietää ja mitä ei. Mutta yleisemmällä tasolla pankkiirien suunnalta tulleet viestit kryptoista eivät ole niin kauhean rohkaisevia olleet. Enemmän sieltä tulee jarruttelevaa viestiä ainakin minun korviini. Sinä varmaankin seuraat kryptomyönteisiä kanavia ja saat sieltä erilaista viestiä.
Euroopan keskuspankin johtaja Lagarde on sanonut, että sääntelyä tarvitaan, mutta kehitystä ei haluta pysäyttää. Samoin hän on yksi äänekkäimmistä keskuspankkijohtajista puolustamassa ja ajamassa keskuspankkivetoisia kryptoja. Tuota ylemmäs ei varmaan euroopassa pankkiireissa pääse? Keskuspankkivetoiset kryptot tulee näille alustoille, ne ei itse pysty rakentamaan alustoja mihin palvelut luotaisiin.
[quote=Naganon-prinssi]
Hyvää ideointia ja hienoa tottakai jos lohkoketjut saataisiin valjastettua tähän käyttöön.
Eri teknologioiden syntyessä kuitenkin lähdetään rakentamaan mielessä erilaisia konsepteja, jotka saattavat muokkautuvat yrityksien ja erehdyksien kautta toimiviksi lopputuotteiksi. Jokainen on kuitenkin varmasti nähnyt esim. erilaisia konseptiautoja vuosien varrelta, jotka ei missään vaiheessa ole ottanut tuulta alleen tai päässyt edes tuotantovaiheeseen https://tekniikanmaailma.fi/nyt-on-suunnittelijalla-vahan-keulinut-ovatk...
Kyllä. Jotkut asiat toimii, jotkut ei, ja ne kehittyy pitkin matkaa. ICO aikoina oli paljon erilaisia projekteja, jotka ei päässyt vauhtiin, mutta DeFi löi läpi. Nämä kuopatut ICO-projektit voi olla relevantteja 5 vuoden päästä, tai 10 vuoden päästä. Ei näistä tiedä. Mutta minua ainakin kiinnostaa potentiaali ja teknologian mahdollisuudet. Ja itseasiassa ilmeisesti nuo NFT-keräilytuotteet ovat tehneet vähän uutta tuloaan nyt. Minä ainakin katson tätä teknologiaa 20 vuotta eteenpäin ja mitä se voi silloin olla. Mutta sijoitushorisontti on tällä hetkellä pari vuotta. Niin kauan kuin kehitys menee tuonne suuntaan miten tulevaisuuden näen, niin en näe sijoituksessa ongelmaa.
Lohkoketjualustat ovat 100% luotettavia, 100% turvallisia ja sensuurivapaita avoimia tietokantoja. Smart contractit mahdollistaa sovellusten koodaamisen ja tokenit mahdollistaa arvon siirtämisen. Nämä alustat ovat tavallaan kuin käyttöjärjestelmiä joiden päälle voi koodailla sovelluksia. Nämä sovellukset joutuvat maksamaan käyttökuluja lohkoketjun käytöstä lohkoketjun natiivilla virtuaalivaluutalla. Tämä luo niille kysynnän. Mitä enemmän ohjelmia käyttää lohkoketjualustaa, sitä enemmän siirtoja ja sitä enemmän kysyntä kasvaa. Palveluiden tuottajat joutuu siis maksamaan sillä palveluiden ylläpitämisen.
Teknologia sinällään tuttua. Kysyin kysy tätä koska kommenttisi vaikutti siltä että valuutat olisivat sinällään hyviä sijoitusinstrumentteja vaikkei niillä olisikaan muuta käyttöä. Itse olen vahvasti sitä mieltä että näillä valuutoilla voi olla arvoa _vain_ jos niillä on merkittävää käyttöä. Muuten homma on aika pitkälti spekulointia josta tulee vahvasti sipulikauppa mieleen.
Suurin osa bitcoin-kaupankäynnistä on spekulaatiota. Bitcoin-rahaa ostetaan, koska Fed ja dollari ovat rikki, samoin EKP ja eurot. Niissä on kummassakin rikottu räikeästi yhteisiä sääntöjä ja sosialisoitu riskisijoitusten aiheuttamat tappiot kaikille dollareita ja euroja omistaville tahoille. Vaikka bitcoinit eivät "tuota" mitään yhtiöiden tapaan, ne toimivat nimenomaan rahana paremmin kuin valtiolliset rahat. Ihmiset heräävät tähän enemmän ja enemmän ja se nostaa bitcoinien arvoa, koska bitcoineja on myös niukka määrä. Bitcoinin ennustettavuus onkin näemmä arvossaan samalla kun poliittiset rahat aiheuttavat yllätyksiä jatkuvasti! Tämä on nyt siis vain näkemystä Bitcoinin asemasta.
Itse tosiaan miellän kaikenlaisen arvon allokoinnin sijoittamiseksi. Vanhakantaiset rajaukset tuottamisen pakollisuudesta, ennen kuin voi kutsua sijoittamiseksi, ovat nykyään vanhoja. Raha on sijoituskohde siinä missä muutkin, ja se kannattaa muistaa vaihtaessaan aikaansa euroiksi...
Teknologia sinällään tuttua. Kysyin kysy tätä koska kommenttisi vaikutti siltä että valuutat olisivat sinällään hyviä sijoitusinstrumentteja vaikkei niillä olisikaan muuta käyttöä. Itse olen vahvasti sitä mieltä että näillä valuutoilla voi olla arvoa _vain_ jos niillä on merkittävää käyttöä. Muuten homma on aika pitkälti spekulointia josta tulee vahvasti sipulikauppa mieleen.
Miksi se spekulointi on automaattisesti negatiivinen asia? Kullan hinta on spekulointia, mutta silti se on ihan järkevänä pidettyä sijoittamista, eikä sipulikauppaa. Start-up- ja enkelisijoittaminen on spekulointia, mutta silti ihan järkevänä pidettävää sijoittamista, eikä sipulikauppaa. Yrityksen perustaminen on yleensä spekulointia, että saat jalansijaa markkinoille ja maksavia asiakkaita. Ei sekään ole sipulikauppaa. Paitsi, jos nimenomaan toimii sipulikauppiaana. Ei spekulointi ole automaattisesti merkki kuplasta, ponzi-huijauksista tai huonoista sijoitusmahdollisuuksista.
tässä piilee kryptojen suurin riski, regulaatio. Jos jossain vaiheessa siirrytään globaalisti pelkästään digirahaan niin se tietää huonoa noille yksityisille, keskuspankkien ulkopuolisille kryptoille.
tässä piilee kryptojen suurin riski, regulaatio. Jos jossain vaiheessa siirrytään globaalisti pelkästään digirahaan niin se tietää huonoa noille yksityisille, keskuspankkien ulkopuolisille kryptoille.
Niin kuin jo tuolla aiemmin todettu, niin ei ole ongelma vaan positiivinen asia. Keskuspankit ja valtiot näkee potentiaalia teknologiassa, jos he haluavat luoda omat virtuaalivaluutat. Nämä valuutat tarvitsee palvelut ja palvelut on avoimissa lohkoketjuissa. Se vaan luo uskoa lisää siihen, että tämä teknologia yleistyy. Suoraan siitä tietysti hyötyy alustakryptot, mutta on siinä myös paikkansa esim Bitcoinilla, joka digitaalisena kultana toimii hyvin esim. DeFi-tuotteissa arvonsäilyttäjänä ja sitä myöten panttina esimerkiksi lainoille.
Kaikki fiat-valuutat on avosylin tervetulleita ja toivottuja näihin alustoihin. Kaikki pankit ja valtioiden järjestelmät ja pörssiyhtiöt jne on kaikki tervetulleita ja toivottuja ottamaan nämä lohkoketju-alustat käyttöön. Jokainen sääntely vie niitä vaan lähemmäs uskottavaa ja hyväksyttävää sijoitusinstrumenttia.
Miksi se spekulointi on automaattisesti negatiivinen asia? Kullan hinta on spekulointia, mutta silti se on ihan järkevänä pidettyä sijoittamista, eikä sipulikauppaa.
Hyvä kysymys.
Puhtaan rahallisesti spekulatiivinen sijoittaminen on vaikeampaa kuin tuottaviin kohteisiin sijoittaminen. Spekuloimalla voittaa vain, jos arvaa oikein. Vastaavasti väärin arvaamalla tulee tappio.
Tuottokohteilla voi onnistua, vaikka olisi huono arvaamaan. Kurssin suunnasta riippumatta saa kuitenkin sen tuoton. Toki tuottokin voi jäädä kokonaan saamatta. Usein kuitenkin tuotto lievittää kurssilaskua ja hajauttamalla eri kohteisiin voi pärjätä, vaikkei osaisi ennustaa. Kertoimet ovat tuottokohteisiin sijoittajan puolella, kun taas spekulointi on lähempänä nollasummapeliä.
Kultaa ei yleisesti pidetä kovin hyvänä sijoituskohteena juuri sen takia, että se on spekulointia. Kullan tuottoarvo on negatiivinen (varastointi- ja vakuutuskulut). Normaalioloissa osakesijoittajat pitävät osakkeita parempana tuottokohteena ja sama koskee korkosijoituksia. Kultaan siirrytään kurssilaskulta suojautumiseksi, mutta sehän on pelkkää spekulaatiota, että kurssit laskevat ja/tai kulta nousee.
Ne ei ole tavallisten ihmisten käytössä VIELÄ. Siihen tässä sijoitetaankin. Tulevaisuuden näkymiin ja käyttötarkoituksiin. Se päivä kun ne yleistyy käytettäväksi tavalliselle ihmiselle, niin tavallinen ihminen ei edelleenkään huomaa mitään eroa. Tavallinen ihminen ei huomaa eroa myöskään, jos Google päivittää algoritmia tai sen mainonnan kohdistettavuutta, tai käyttääkö Koneen vai kilpailijan hissiä. Ne molemmat vie perille ja toimii nappia painamalla. Samoin netin käyttäjä ei tiedä mitä tietokantaa heidän käyttämä palvelu taustalla käyttää. Käyttääkö vanhoja legacy tietokantoja vai onko siirtyneet lohkoketjuihin. Ei se tavalliselle ihmiselle ole mikään tietoinen päätös, että siirrynpäs käyttämään nyt näitä uusia lohkoketju palveluita, vaan se tapahtuu taustalla heidän tietämättään. Ja ne jotka näihin haluaa sitten tietoisesti sijoittaa, voivat ostaa näitä kryptoja sijoituksena erikseen.
Edellisessä. Mitä oikeastaan tekee edes Etheriumin rahallisella arvolla, jos sen tarkoitus on olla vain taustajärjestelmissä tietokantana, siirtoprotokollana, aitouden todistajana ja what show ever lohkoketjun mahdollistamana palveluna. Palvelun tuottajat ylläpitävät tätä kaikkea ja käyttävät Ethereitä toiminnan pyörittämiseeen hajautetusti ja turvallisesti. Mutta mitä siitä, vaikka Etheriumin arvo kasvaa, kun sillä ei voi ostaa mitään? Jos kerran on ajatus ettei palveluja käyttävä ihminen tiedä että se tietokanta on lohkoketjuissa ja se vaatii palvelun tuottajalta Ethereitä, niin kuka sitten niitä Ethereitä ostaa FIAT valuutalla? Sen ymmärrän että lohkoketjuja ylläpitävät ja omia palvelujaan lohkoketjuihin integroivat tarvitsevat Ethereitä, mutta se palveluita käyttävä inviduelli ei siis niitä tarvitse. Se maksaa palvelut edelleen FIAT valuutalla.
Eli Ethereitä pyörittää keskenään lohkoketjujen ylläpitäjä ja siihen palveluitaan rakentava toimija. Nämä käyttävät sisäisesti maksuun Ehereitä. Sitten kun lohkoketjun ylläpitäjä haluaa kaupasta leipää se myy Etherit palveluiden rakentavalle, joka siis maksaa niistä FIAT rahaa. Sitten sillä on taas Ethereitä joilla maksaa ne lohkoketjun palvelut. Entä jos on tilanne, jossa palveluiden pyörittäjäll on ihan tarpeeksi Etehreitä maksaa lohkoketjun palveluista Ethereinä eikä sillä ole tarve vaihtaa FIAT valuuttaa Etheriksi? Kurssi varmaan romahtaa? Tai vaikka ostaisikin Etherit, niin saattaa olla tilanne jossa ostaja määrää hinnan?
Missä kohtaa edellinen ajatus menee metsään?
Oma johtopäätös on, että kyllä Etheriumista pitää muidenkin tietää, innostua ja haluta vaihtaa FIAT rahaa ETH:ksi. Ei se voi olla vain taustaorganisaatioiden välinen vaihdanna väline. Ehkä paras tilanne saadaan jos palvelut hinnoitellaan Ethereinä?
Casteliero kirjoitti:
Sillä palvelun omalla virtuaalivaluutalla saadaan omistus- ja äänestysoikeus siitä mihin suuntaan palvelua viedään ja myös omistuksen mukaisen osuuden jaettavasta tuotosta.
Niin tuotto joka on Ethereinä? Edellisen esimerkin maailmassa (ETH on vain siellä taustalla) sillä ei voi hankkia elämisen välttämättömyyksiä (ruokaa, juomaa, lämpö). Eli kyllä tarvitaan se yhteys näihin.
Casteliero kirjoitti:
Kyllä se pakottaa. Samoin kuin internet pakotti heidät tekemään nettipankit.
Itse asiassa verkkopankkeja oli jo 1980-luvulla kun oli "purkkeja" (BBS) joista pääsi pankkiohjelmalla pankkiin tekemään tilisiirtoja ja maksuja. Käytin aluksi Commoder 64:sta ja 1989 Nokian MikoMikko 3 TT:tä pankkiasioissa (tili SYP:issä), moodemissa taisi olla 300 baudia. Hyvin riitti tekstipohjaisiin palveluihin.
Lisätietona. Tuo Nokian Mikro Mikko 3TT oli Nokian tuotejehityksen prototyyppi. Olin töissä tuohon aikaan (1987-1988) Nokia Datassa Pitäjänmäen tietokoneiden tuotekehityksessä ja kasasin oman koneen alkuperäisistä prototyypeistä jotka oli hylätty uuden protsarjan myötä. Aika paljon meni räppilankaa yms kun piti tehdä tarpeelliset hardismuutokset. Tuotantoon kone tuli vuotta myöhemmin kuin mitä se mulla oli kotona. Rikos lienee jo vanhentunut.