Kysymys on kuitenkin se, että onko saavutettu niin sanottu päätepysäkki tällaiselle rahapolitiikalle, vai voidaanko sitä vielä jatkaa? Teoreettisesti raja tulee vastaan hyperinflaation merkeissä, mutta viimeiset 10 vuotta ovat selvästi todistaneet sen, että QE ei ainakaan aiheuta inflaatiota (päinvastoin deflaatiota).
Tätä inflaation nousua (taisi tavoite olla n. 1,5-2%) on juuri yritetty mutta ei ole onnistuttu. Tavoite on, että pidetään pyörät pyörimässä, mutta koska siihen ei ole päästy niin ei mitään hyperinflaatiota ole näkyvissä. Rahan printtaamisella on toisaalta myös heikennetty euron arvoa (devalvaatio). Syynä on se, että Euroopan kilpailukyky on alentunut huomattavasti ja valuutan arvon alentaminen (devalvaatio) parantaa Euroopan kilpailukykyä. Inflaatiolla taas koitetaan tasoittaa Euroopan sisäisten kilpailukykyjen eroja. Jos inflaatio lähtee nousuun, se ei nouse tasaisesti joka EU:n maassa, jolloin se tasoittaa pahimpia maakohtaisia eroja kilpailukyvyssä. EU:n keskuspankki ei vain ole tässä onnistunut. Olisiko syynä se, että muutkin keskuspankit sitä tekevät samaan aikaan, jolloin euro ei ole devalvoitunut tarpeeksi? 5vuoden käyrää kun katsoo, niin suurelta osin EUR-USD on ollut melko tasaista, mitä nyt maaliskuussa 2018 euro oli melko vahva.
Chairman_Brrr kirjoitti:
Mielestäni ei kuitenkaan ole otettu huomioon sitä häntäriskiä, että porukka kyllästyy siihen, että keskuspankkiirit pelastavat kaverinsa ja samaan aikaan epätasa-arvo kasvaa koska talouskasvu sakkaa, mutta osakkeet ovat ATH:ssa. Pahimmassa tapauksessa tämä voi aiheuttaa levottomuuksia. MMT, erityisesti kansalaispalkka, olisi poliitikoille kätevä ratkaisu tällaisessa tilanteessa.
Tässä osakkeet ja niiden kurssinousu on vain sivujuonne sille, että koitetaan parantaa kilpailukykyä ja kansalaisten hyvinvointia. Kilpailukykyä voitaisiin parantaa maan sisäisellä devalvaatiolla (kellutetaan omaa valuuttaa kuten Ruotsi), palkkojen alentamisella (yhteiskuntasopimus jota työntekijäjärjestöt eivät hyväksy) tai fiskaalisella devalvaatiolla (pienennetään sivukuluja, tehdään tulonsiirtoja jne). Koska meillä ei ole markkaa ja SAK vastustaa yhteiskuntasopimusta, niin meille jää vain tuo fiskaalinen devalvaatio kilpailukyyn parantamiseen suhteessa Euron ulkoisiin maihin.
Pahimmassa tapauksessa tämä voi aiheuttaa levottomuuksia. MMT, erityisesti kansalaispalkka, olisi poliitikoille kätevä ratkaisu tällaisessa tilanteessa.
En usko että kansalle tulee tarve levottomuuksiin nykyisen rahapolitiikan takia, koska juuri kansalaisilla menee hyvin sen takia. Ei tule massatyöttömyyttä, tehdään tulosiirtoja ja fiskaalinen devalvaatio toimii joten kuten. Toki vaarana on, että inflaatio lähtee laukkamaan, mutta tässä tilanteessa en näe sille kovin suurta vaaraa. Katsotaan ensi vuonna uudestaan, kun koronasta on päästy ja yrityksillä alkaa taas menemään paremmin ja työttömyys laskee.
Hieno kevät ja alkukesä. Ihan vain jos leikitään ajatuksella, näinhän ei voi tietenkään käydä, että kurssit ei nyt romahdakaan pariin vuoteen. Porukka kuitenkin aina uskollisesti katsoo peräpeiliin, ja siitä ennustaa tulevaa. Miten sitten seuraava kriisi, uskalletaankohan silloin ostaa tosi halpaa, vai jäädäänkö odottamaan törkeän halpaa. 2020 vs. 2009, ihan eri muoto rysäyksessä.
Elvytetään taas niin paljon, ettei elvytystä voi lopettaa ilman kunnon romahdusta. Markkina on totutettu viimeiset 10 vuotta siihen, että keskuspankit painaa kyllä rahaa, kun pienikin tarve. Nykynen meno vaan vahvistaa entisestään sitä.
Jos ite olisin keskuspankkiiri ja suuri osa omaisuudesta kiinni osakesijoituksissa, niin kyllä sitä mielellään kattelisi oman salkun kasvamista. Hyvällä tuurilla nykset keskuspankkiirit ehtii elää koko elämänsä siihen mennessä kun himmeli romahtaa. Ei ihan huono diili. Koska talousteoriassa ei ole yksiselitteisiä totuuksia, niin aivan varmasti keskuspankkiirien päätöksiin vaikuttaa oma ja lähipiirin tulevaisuus sen rajallisuuksineen. Vanhemmat henkilöt luonnostaan kaihtaa riskejä ja ei keskuspankkiiritkaan oo immuuneja tuolle. Nykynen rahapolitiikka sataa jo omaisuutensa hankkineiden ikäluokkien pussiin, joiden sairaus- ja vanhuuskustannukset katetaan monesti verovaroin.
Keskuspankkiirit valitaan lisäksi poliittisin perustein. Missähän se riippumattomuus tällasessa tilanteessa voi olla. Poliitikot valitsee juuri sellasen keskuspankkiirin, että se vastaa poliittisesti sovittua linjaa. Lagardenkin valinta oli selkeä poliittinen nimitys, jossa paikkoja ei jaettu pätevyyksien mukaan. Viimeks EKP:n pääjohtajana oli italialainen ja nyt ranskalainen. Yllätysyllätys, että molemmat ajaa löysää rahapolitiikkaa, koska olivat kyseisten maiden hallitusten asettamat ehdokkaat.
Yhdysvalloissakin Trump antanut ihan suoria ohjeita keskuspankkille löysästä rahapolitiikasta, jotka eivät tietenkää ole sellaisenaan toteutuneet. On kuitenkin täysin selvä, että valinta keskuspankin johtajaksi oli sellanen, joka on myötämielinen Trumpin ajatuksille. Keskuspankeista on tehty rahakoneita rahottamaan valtioiden kasvavat budjetit ja sehän ei pitkällä aikavälillä kovin hyvä ratkaisu ole.
Hieno kevät ja alkukesä. Ihan vain jos leikitään ajatuksella, näinhän ei voi tietenkään käydä, että kurssit ei nyt romahdakaan pariin vuoteen. Porukka kuitenkin aina uskollisesti katsoo peräpeiliin, ja siitä ennustaa tulevaa. Miten sitten seuraava kriisi, uskalletaankohan silloin ostaa tosi halpaa, vai jäädäänkö odottamaan törkeän halpaa. 2020 vs. 2009, ihan eri muoto rysäyksessä.
Täysin eri syyt kuin 2009, joten muotokin toinen.
Koska Pandemian aiheuttamalle talousiskulle ei ole varsinaisia syyllisiä, niin nopeille elvytys- ja tukipäätöksille on ollut laaja konsensus.
Samalla tämä on antanut poliitikoille mahdollisuuden lisätä velkaantumista ilman soraääniä.
Jopa Saksakin on avannut hanansa, joka yleensä vanhan historiansa takia välttelee velkaantumista viimeiseen asti.
Tätä inflaation nousua (taisi tavoite olla n. 1,5-2%) on juuri yritetty mutta ei ole onnistuttu. Tavoite on, että pidetään pyörät pyörimässä, mutta koska siihen ei ole päästy niin ei mitään hyperinflaatiota ole näkyvissä. Rahan printtaamisella on toisaalta myös heikennetty euron arvoa (devalvaatio). Syynä on se, että Euroopan kilpailukyky on alentunut huomattavasti ja valuutan arvon alentaminen (devalvaatio) parantaa Euroopan kilpailukykyä. Inflaatiolla taas koitetaan tasoittaa Euroopan sisäisten kilpailukykyjen eroja. Jos inflaatio lähtee nousuun, se ei nouse tasaisesti joka EU:n maassa, jolloin se tasoittaa pahimpia maakohtaisia eroja kilpailukyvyssä. EU:n keskuspankki ei vain ole tässä onnistunut. Olisiko syynä se, että muutkin keskuspankit sitä tekevät samaan aikaan, jolloin euro ei ole devalvoitunut tarpeeksi? 5vuoden käyrää kun katsoo, niin suurelta osin EUR-USD on ollut melko tasaista, mitä nyt maaliskuussa 2018 euro oli melko vahva.
Totta, monta keinoa on kokeiltu, mutta tähän asti on epäonnistuttu, eli mitä seuraavaksi? Valuuttamarkkinathan ovat monimutkaisia ja moni asia vaikuttaa niihin, mutta mainitsemasi universaali rahan printtaaminen voi olla osasyy sille, että euro ei ole heikentynyt merkittävästi. En näe devalvaatiota todennäköisenä ratkaisuna Euroopalle tällä hetkellä, juuri suurten dollari velkojen takia, josta esim. BIS on kirjoittanut. Maaliskuussa Fedi luultavasti pelasti eurooppalaiset pankit swappi- ja repo-linjoilla. EKP vaikuttaa aika avuttomalta tällä hetkellä.
Tinggeli kirjoitti:
En usko että kansalle tulee tarve levottomuuksiin nykyisen rahapolitiikan takia, koska juuri kansalaisilla menee hyvin sen takia. Ei tule massatyöttömyyttä, tehdään tulosiirtoja ja fiskaalinen devalvaatio toimii joten kuten. Toki vaarana on, että inflaatio lähtee laukkamaan, mutta tässä tilanteessa en näe sille kovin suurta vaaraa. Katsotaan ensi vuonna uudestaan, kun koronasta on päästy ja yrityksillä alkaa taas menemään paremmin ja työttömyys laskee.
Toivottavasti olet oikeassa! Valitettavasti data ei välttämättä tue väitettäsi. Nopea vilkaisu Euroopan ja jenkkien BKT per capita käppyröihin osoittaa sen, että vuoden 2008 edeltävään trendiin ei ole palattu (Suomen näyttää erityisen karsealta). Ainoastaan Saksalla on mennyt hyvin, mikä on loogista ottaen huomioon valuutta-alennuksen, jonka he saavat eurosta. Lisäksi nuorisotyöttömyys on ollut suhteellisen korkealla välimeren maissa ja jenkeissä yliopistomaksut ovat ampaisseet rajuun nousuun. Kyllä, kuplien ylläpitäminen veloilla hyödyttää niitä, jotka ovat ehtineet varallisuuttaan kartuttaa. Nuorten ihmisten mahdollisuuksien rajaaminen ja varallisten ihmisten nykyisen elintason ylläpitäminen nuorten tulevaisuuden tuloilla ei kuitenkaan vaikuta järin hyvältä reseptiltä terveelliselle yhteiskunnalle. Jenkkien uusin työttömyysdata tuo kuitenkin valoa tunnelin päähän ainakin tähän kriisiin, joten ehkä tästä lähdetään huikeaan talouskasvuun!
Syyt 2008-2009 ihan erilaiset. Silloin oli tosi vakava rahoitusongelma ja US asuntomarkkinat. Nyt globaali kaikkia yhdistävä virus. Nyt oli kyllä tiedossa korkeat arvostustasot, mutta samalla matalat korot.
Tämä oli huikea ostopaikka, toivottavasti palstalaiset ottivat hyödyt.
Joku tuossa kirjoitti inflaatiosta, euron arvo nousee eikä laske, kun tuli tuo 750 miljardin € tukipaketti, koska markkinat uskovat, että euroalueen talous kestää, ei toisin päin.
Mutta on tällä rahan printtaamiselle kyllä joskus loppukin ja velkaantumisella, tällä mennään varmastikin nyt aika pitkään ja onneksi tuli ostettua montusta paljon. Mutta varpaillaan saa olla, sillä joskus tämä loputon elvytys on pakko loppua.
Ei unohdeta Venezuelaa. Siellä se vasta sijoitushype on ollut. Sen osakemarkkinan yleisindeksi on noussut yli 300 % maaliskuun dipistä, että voimme täysin unhoittaa tuotontavoittelussa Nasdaqit ja Helsingit sun muut pikku puuhastelijat. Presidentti Maduro on hoidellut asiat hienosti ( ja onhan maassa toki ollut pikku inflaatiokin "Since 2016, the overall inflation rate has increased to 53,798,500%").
Konkurssit väheni viimevuodesta maaliskuussa ja huhtikuussa. Konkurssien määrä on laskenut jokaisena kuukautena tänä vuonna. Taidetaan koronan varjolla pitää pystyssä myös konkurssikypsiä yrityksiä. Elvytys tainnut mennä vähän överiksi. Tuliskohan se konkurssisuma sitten kun suurimmat tukipotit on jaettu ja vuokrahelpotuksia ei enää saa.
Lisäks moni yritys on nyt säästöliekillä: tehdään vain pidemmän aikavälin strategian edellyttämiä investointeja. Muuten kaikki rahahanat pyritään pitämään kiinni (tämä johtopäätös yleistyksenä oman kokemuksen perusteella joten otos ei ole kovin kummonen x). Jos elvytys ei taas pääse sotkemaan, niin yritysten tilauskirjat pitäisi ammottaa loppuvuonna tyhjyyttä. Koroanan vaikutuksen kuvitellusta väliaikasuudesta johtuen monin paikoin tehdään kuitenkin jo aloitetut investointiprojektit, mutta uusia ei niin hanakasti aloteta. Jos massiivista elvytystä ei jatketa, niin veikkaampa, ettei se reaalitalous kyllä elvy tässä tilanteessa kovin nopeasti. Jos kuitnekin elpyy, niin edelleen suuri mahdollisuus, että saadaan vähän myöhemmin se normaali talouden taantuma ilman koronaakin.
Hyvä huomio Trolli. Tukia on tosiaan hakeneet ja saaneet yritykset, joiden toiminta on ollut tappiollista jo ennen koronaa alku vuonna ja vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Myöskin kannattamatonta toimintaa tuetaan nyt siis valtion toimesta.
"Kyllä osakesijoittajat näkevät talouden näkymät vähintään yhtä synkkinä kuin muutkin tulevaisuutta työkseen ennustavat. Mutta me näemme myös riskittömien sijoitusten tuoton ja se on se kuuluisa nolla." - @AkiPyysinghttps://t.co/KvJvscK32H
Ei se ihan nolla ole: Svea tarjoaa 1% säästötiliä, Bigbank määräaikaistalletuksia 0,5-2,5% välillä ajasta riippuen (Ruotsin ja Viron talletussuojat). Jos ei ole ihan rahamiehiä ja sijoitettavaa on alle sadan tonnin, siinä on valtion takaamaa riskitöntä tuottoa.
Akilta fiksua kohinan poistoa auttamaan metsän näkemistä puilta.
Markkinoiden kulloinenkin tavoiteltu yield on melko suoraan verrannollinen korkoon ja riskiin. Yksinkertaistettuna yield on pääoman arvostuksen käänteisluku, joten aika yksinkertaista matikkaa tämä lopulta on.
Korkeat kurssit tuntuvat aina normaaleilta sinne asti, kun romahdus alkaa.
Mielestäni kurssit olivat vuoden vaihteessa korkealla. Kevään romahdus oli odotettavissa, vaikka sen syy, ajankohta, nopeus ja syvyys eivät olleetkaan. Yllättävintä ei ollut romahdus vaan palautuminen, joka on ollut epäreilun nopeaa eikä loivaa ja hidasta niin kuin usein.
Romahdus tulee onneksi jälleen uudelleen, jos tämä kerta jäi hyödyntämättä. Kunpa tietäisi ajankohdan.
Ilmeisesti lasku oli seurausta Applen ilmotuksesta väliaikasesti sulkea joitain liikkeitä koronaviruksen leviämisen takia ja ilmotus risteilukiellon jatkumisesta USAssa syyskuun puoliväliin asti.
Tänään oli markkinoilla semmoinen ilonaihe, että saksalaisen maksupalveluja tarjoavan Wirecardin "Wirecard is one of the world's fastest-growing digital platforms for financial commerce."
taseesta todettiin "hävinneeksi" neljäsosa eli noin pari miljardia.
Noo , semmoista sattuu ja kurssi reagoi tänäänkin kivasti - 43 %, vaikka taseesta hävisi vain neljäsosa. Mennä viikolla 17.6. iloiset ostajat maksoivat tästä yli 100 euroa kpl ja nyt samaa tavaraa kaupitellaan 15 eurolla kpl. Jaa-a, jaa-a.
Nyt näitä kadonneita fyrkendaaleja etsiskellään kiivaasti, niiden piti olla "varmassa tallessa jossain Filippiineillä" Älkäämme siis säilökö runsaita kassavarojamme Filippiineille.
Minään yllätyksenä tämä ei tullut sillä mm. Financial Times on kirjoitellut jo yli vuoden verran mahdollisista "epäsäännöllisyyksistä" Wirecardin Aasian toimintojen kirjanpidossa.
Lienee vanhastaan tuttu ns. creative accounting ollut käytössä.
Founded in 1999, Wirecard was once considered one of the most promising tech firms in Europe. It processes payments for consumers and businesses, and sells data analytics services. The company, which has nearly 6,000 employees in 26 countries around the world.
Noo , semmoista sattuu ja kurssi reagoi tänäänkin kivasti - 43 %, vaikka taseesta hävisi vain neljäsosa. Mennä viikolla 17.6. iloiset ostajat maksoivat tästä yli 100 euroa kpl ja nyt samaa tavaraa kaupitellaan 15 eurolla kpl. Jaa-a, jaa-a.
Otin tästä enimmäisen odotetun nopean pikavoiton. Eilen illalla salkkuun @ 14,42 ja aamulla ulos @ 17,10 eli +18,5 % laariin.
Katsellaan seuraavaa parahultaista kauppapaikkaa (jos muilta menoilta ehtii)..
Hieman oksennus maistui suussa tanaan klo 16-18CET. Hienosta kevennyssuunnitelmasta ehdin toteuttaa vain AEX:n kevennyksen kun yhtakkia myyntihalut meni. No Aspiresta oli pakko viela siipasta 20% kun oon niin lappasyvana porssissa ettei pelivaraa ole yhtaan.
Sinansa uskon (ja toivon) etta tanaan oli sattumalta monet asiat sijoittajien uskoa vastaan ja Sepe tulee viela. Opetuksena syoksysta ehka vahan on myyntinappi herkemmassa jos tasta mennaan seuraavaksi ylos.
Noo , semmoista sattuu ja kurssi reagoi tänäänkin kivasti - 43 %, vaikka taseesta hävisi vain neljäsosa. Mennä viikolla 17.6. iloiset ostajat maksoivat tästä yli 100 euroa kpl ja nyt samaa tavaraa kaupitellaan 15 eurolla kpl. Jaa-a, jaa-a.
Otin tästä enimmäisen odotetun nopean pikavoiton. Eilen illalla salkkuun @ 14,42 ja aamulla ulos @ 17,10 eli +18,5 % laariin.
Katsellaan seuraavaa parahultaista kauppapaikkaa (jos muilta menoilta ehtii)..
Nyt ollaan noin kympissä menossa. Mitä näkemyksiä Heikinillä tällä hetkellä? Kun tarkempaa tietoa yhtiön tilasta tulee markkinoille, voinee isotkin nousut (tai lopullinen romahdus) olla mahdollisia.
Nyt ollaan noin kympissä menossa. Mitä näkemyksiä Heikinillä tällä hetkellä? Kun tarkempaa tietoa yhtiön tilasta tulee markkinoille, voinee isotkin nousut (tai lopullinen romahdus) olla mahdollisia.
En ole valitettavasti nyt ehtinyt seuraamaan uutisvirtaa ja tuon veivauksen jälkeen en ole tehnyt muita kauppoja. Molemmat esittämäsi vaihtoehdot ovat kovin todennäköisiä. Veikkaisin että voi vielä lasketella reippaastikin,. koska yhtiön tilinpäätöksiä lienee manipuloitu pitkään (vuosia), voisi olettaa yksinkertaisesti kirjauksella per pankkitili an myyntituotot kaikkiaan 1,9 miljardin euron edestä. Tilintarkastusyhtiö EY ei ole tätä pikku virhettä havainnut ja varmistanut, että fyrkat todella ovat olemassa ja nyt on lähdössä liikkeelle isot oikeudenkäynnit ja vahingonkorvausvaatimukset sillekin suunnalle . Asiahan paljastui ihan muuta kautta. Käyköhän sille kuten Arthur Anderssenille Enron casissä aikoinaan https://www.investopedia.com/updates/enron-scandal-summary/
Wirecard on suurimpia talouskandaaleita pitkiin aikoihin, kun firma on kuitenkin kuulunut DAX 30:een. Saattaa myös olla, että joku toinen firma ostaa itse bisneksen ja tätä pesää sitten selvitellään vielä toistakymmentä vuotta.
Nyt ollaan noin kympissä menossa. Mitä näkemyksiä Heikinillä tällä hetkellä? Kun tarkempaa tietoa yhtiön tilasta tulee markkinoille, voinee isotkin nousut (tai lopullinen romahdus) olla mahdollisia.
Tainut tulla joku uutinen kun klo 11:19 kurssi tipahtanut -79% käyden 2,5 eurossa ja nyt treidaa 3,7 eurossa (EDIT: 5 min myöhemmin treidaa jo 4 eurossa)
