Tinggeli kirjoitti:

Tätä inflaation nousua (taisi tavoite olla n. 1,5-2%) on juuri yritetty mutta ei ole onnistuttu. Tavoite on, että  pidetään pyörät pyörimässä, mutta koska siihen ei ole päästy niin ei mitään hyperinflaatiota ole näkyvissä. Rahan printtaamisella on toisaalta myös heikennetty euron arvoa (devalvaatio). Syynä on se, että Euroopan kilpailukyky on alentunut huomattavasti ja valuutan arvon alentaminen (devalvaatio) parantaa Euroopan kilpailukykyä. Inflaatiolla taas koitetaan tasoittaa Euroopan sisäisten kilpailukykyjen eroja. Jos inflaatio lähtee nousuun, se ei nouse tasaisesti joka EU:n maassa, jolloin se tasoittaa pahimpia maakohtaisia eroja kilpailukyvyssä. EU:n keskuspankki ei vain ole tässä onnistunut. Olisiko syynä se, että muutkin keskuspankit sitä tekevät samaan aikaan, jolloin euro ei ole devalvoitunut tarpeeksi? 5vuoden käyrää kun katsoo, niin suurelta osin EUR-USD on ollut melko tasaista, mitä nyt maaliskuussa 2018 euro oli melko vahva.

Totta, monta keinoa on kokeiltu, mutta tähän asti on epäonnistuttu, eli mitä seuraavaksi? Valuuttamarkkinathan ovat monimutkaisia ja moni asia vaikuttaa niihin, mutta mainitsemasi universaali rahan printtaaminen voi olla osasyy sille, että euro ei ole heikentynyt merkittävästi. En näe devalvaatiota todennäköisenä ratkaisuna Euroopalle tällä hetkellä, juuri suurten dollari velkojen takia, josta esim. BIS on kirjoittanut. Maaliskuussa Fedi luultavasti pelasti eurooppalaiset pankit swappi- ja repo-linjoilla. EKP vaikuttaa aika avuttomalta tällä hetkellä.

Tinggeli kirjoitti:

En usko että kansalle tulee tarve levottomuuksiin nykyisen rahapolitiikan takia, koska juuri kansalaisilla menee hyvin sen takia. Ei tule massatyöttömyyttä, tehdään tulosiirtoja ja fiskaalinen devalvaatio toimii joten kuten. Toki vaarana on, että inflaatio lähtee laukkamaan, mutta tässä tilanteessa en näe sille kovin suurta vaaraa. Katsotaan ensi vuonna uudestaan, kun koronasta on päästy ja yrityksillä alkaa taas menemään paremmin ja työttömyys laskee.

Toivottavasti olet oikeassa! Valitettavasti data ei välttämättä tue väitettäsi. Nopea vilkaisu Euroopan ja jenkkien BKT per capita käppyröihin osoittaa sen, että vuoden 2008 edeltävään trendiin ei ole palattu (Suomen näyttää erityisen karsealta). Ainoastaan Saksalla on mennyt hyvin, mikä on loogista ottaen huomioon valuutta-alennuksen, jonka he saavat eurosta. Lisäksi nuorisotyöttömyys on ollut suhteellisen korkealla välimeren maissa ja jenkeissä yliopistomaksut ovat ampaisseet rajuun nousuun. Kyllä, kuplien ylläpitäminen veloilla hyödyttää niitä, jotka ovat ehtineet varallisuuttaan kartuttaa. Nuorten ihmisten mahdollisuuksien rajaaminen ja varallisten ihmisten nykyisen elintason ylläpitäminen nuorten tulevaisuuden tuloilla ei kuitenkaan vaikuta järin hyvältä reseptiltä terveelliselle yhteiskunnalle. Jenkkien uusin työttömyysdata tuo kuitenkin valoa tunnelin päähän ainakin tähän kriisiin, joten ehkä tästä lähdetään huikeaan talouskasvuun!  

Tinggeli kirjoitti:

Vaikka 100%:sesti oikeistokapitalisti olenkin, niin en usko että 100% vapaa markkinatalous on paras ja toimivin ratkaisu kaikissa tilanteissa. Olen tässä asiassa enempi Lepomäen kuin Nallen linjoilla. Eli markkinatalous ei toimi, kun otetaan talouden sosiaalisetkin asiat huomioon. Muuten kyllä. Valtioilla tulee olla joku rooli ohjailussa, mutta toki liika on liikaa tässäkin ohjailussa. Talouden tukeminen romahtamiselta on kuitenkin melko tärkeää yhteiskunnan kannalta.

Tähän voisi vastaväitteeksi esittää, että valtio yleensä on kuplien ja systemaattisten riskien aiheuttaja, esim. rahan jakelun tai korkojen manipuloinnin takia. Olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että nykyhetkessä keskuspankkiirit eivät voi antaa homman levitä käsiin ja ainoa vaihtoehto on rahan printtaaminen ja velkakirjojen lisäosto, sillä koko systeeminen romahduttaminen olisi sellainen katastrofi, että heidän päitänsä vaadittaisiin vadille. Kysymys on kuitenkin se, että onko saavutettu niin sanottu päätepysäkki tällaiselle rahapolitiikalle, vai voidaanko sitä vielä jatkaa? Teoreettisesti raja tulee vastaan hyperinflaation merkeissä, mutta viimeiset 10 vuotta ovat selvästi todistaneet sen, että QE ei ainakaan aiheuta inflaatiota (päinvastoin deflaatiota). Mielestäni ei kuitenkaan ole otettu huomioon sitä häntäriskiä, että porukka kyllästyy siihen, että keskuspankkiirit pelastavat kaverinsa ja samaan aikaan epätasa-arvo kasvaa koska talouskasvu sakkaa, mutta osakkeet ovat ATH:ssa. Pahimmassa tapauksessa tämä voi aiheuttaa levottomuuksia. MMT, erityisesti kansalaispalkka, olisi poliitikoille kätevä ratkaisu tällaisessa tilanteessa.

Mitä tulee osakkeisiin, niin nykymeiningillä en olisi yllättynyt, jos Fedi jossain vaiheessa ”takaisi” 7 prossan vuosittaisen tuoton S&P:lle. Näin he pelastaisivat konkurssivalmiit amerikkalaiset eläkeyhtiöt, jotka eivät luultavasti kestäisi yhtä ohivuotta saatikka rajua romahdusta. Lisäksi tällainen liike olisi ”self-fulfilling prophecy”, eli porukka ryntäisi ostamaan osakkeita ennen Fediä, joten Fedin ei välttämättä tarvitsisi ostaa yhtään mitään (nähtiin esim. LQD:ssa ja HYG:ssä). Ongelma olisi varmaan dollari, koska raju nousu dollarissa johtaisi pahoihin velkaongelmiin muissa maissa, eli luultavasti siinä vaiheessa muut keskuspankit joutuisivat myös ostamaan osakkeita. Olisi surrealistinen tilanne, jos eri keskuspankit kilpaa ostaisivat osakkeita (en tiedä onko realistinen scenaario). Uskon kuitenkin, että meidän pitää kokea samantapainen romahdus kuin maaliskuussa, jotta tämä ylipäätäinsä toteutuisi.

Mahtavaa keskustelua tällä palstalla, mukava lukea erilaisia näkemyksiä monista eri aiheista!

Olet Mikko maininnut monesti Venäjä sijoituksesi, mutta en ole ihan selvillä siitä mitä potentiaalia näet maassa (olet varmaan kirjoittanut siitä jossain vaiheessa, mutta en nyt äkkiseltään löydä perusteluja). Olen itsekin miettinyt Venäjää sijoituksena, juuri naurettavien alhaisten arvostuskertoimien takia, mutta samalla on vaikea nähdä selviä syitä sille, että sijoittajat hyppisivät innosta ja sijoittaisivat rahansa sinne. Väestörakenne ei ole mahtava, liiketoimintaympäristö ei ole parhaimmasta päästä, politiikka on mitä on ja Putinin valtakauden jälkeen voi jäädä valtava valtatyhjiö, mikä voi johtaa poliittiseen epävarmuuteen. Ehkä tätä sijoitusta kannattaisi käsitellä asymmetrisenä mahdollisuutena, missä häviöt ovat rajattuja ja mahdolliset tuotot korkeita?

Yleisesti ottaen hyvin kiinnostava tilanne taloudessa. Herää väkisinkin kysymys miten tällaisesta velkataakasta voidaan selvitä ilman inflaatiota tai jonkun sortin velkojen alaskirjauksilla. Minua huolestuttaa miten valuutat kestävät tällaista scenaariota. Esim. EM valuutat ovat olleet viime aikoina aika helisemässä dollariin nähden ja monilla EM mailla on suuret dollarivelat, kuten myös monilla eurooppalaisilla mailla/yrityksillä. Ehkä tästäkin selvitään printtaamisella ja tekohengityksellä vielä uudet kymmenen vuotta, kyllähän moni luuli myös vuonna 2008, että maailma kaatuu.