Stokkan halliin pääsee kahdesta eri sisäänajosta (ja useammastakin jos sompailee keskustan huoltotunnelia pitkin), joten se on autoilijalle oikeastaan todella kätevä. Varsinkin Länsiväylää tuleville.
Niin - en näe niinkään ongelmaa Stokkan parkkipaikan osalta vaan enemmin 10 km rinkula sen ympärillä. Kaikki ovat sitä mieltä, että karttavat keskustaan ajamista kuin ruttoa ja kehäteiden varsilla olevista kauppakeskuksista saa kaiken. Stokkalle (Aleksi) ei ole siis mitään tarvetta mennä.
Länisväylältä tullessa joudut kuitenkin ajamaan kantakaupungin läpi. Melko tukkoista joka reittiä pitkin. Teitä on kavennettu ja reittejä muutettu tukkoisiksi (mm. Kampin ja Jätkäsaaren alue, kaikki alkoi Iso-Roban muuttamisesta kuolleeksi kävelykaduksi). Ja ihan on viimeisen 20-25 vuoden aikana tehtyjen liikennejärjestelyjen ansioita tuo tukkoisuus. Samoin on pohjoisesta ja idästä melko tukkoista (mm. Keskuskatu suljetiin kun siitä tehtiin kävelykatu, pitää kiertää kaukaa että pääsee Stokkalle). Helsinkiläisenä olen ajanut paljon Stadissa ajokortin saatuani 1985 ja sitä ennen ollut vanhempien kyydissä. Aiemmin kävin / kävimme Stokkalla usein, nyt ei ole mitään hinkua mennä (ja samaa sano kaikki jotka tiedän) koko keskustaan.
Keskustan huoltotunnelin käyttö on kielletty ja joskus sitä valvotaankin. Ja onhan siellä niitä kameroitakin, mutta jos noudattaa edes nopeusrajoitusta, niin sitten ei joudu kyseisiin kameroihin. Tuttu reitti siis - tosin kielletty. Laillisesti olen sitä kuitenkin jonkin verran käyttänyt.
Länisväylältä tullessa joudut kuitenkin ajamaan kantakaupungin läpi. Melko tukkoista joka reittiä pitkin.
Nyt en ymmärrä. Puhutaanko edelleen hallista? Länsiväylän päästä joutuu ajamaan muutaman sata metriä (en mitannut, mutta joka tapauksessa alle 1km) Porkkalankatua ja Ruoholahdenkatua. Onhan siinä joskus ruuhkaa, mutta vain pahimpina aikoina. Eikä siinä ole kuin yksi järkevä reitti.
Sen sijaan ostovelkojat, vuokravelkojat, verohallinto, eläkeyhtiöt ym. ottanevat pataan.
Jos ostovelkoja leikataan, niin eikö siinä ole mahdollisuus pahentaa Stokkan kriisiä? Tuskin tavarantoimittajat toimittavat jatkossa tavaraa myytäväksi, jos eivät saa rahojaan jo toimitetuista tavaroista. Tietysti ennakkolaskulla toimittavat, mutta jos Stokkan kassa on tyhjä, niin jää myytävät tavarat saamatta.
Eivät saa saataviaan, mutta uusilla menettelyn aikaisilla saatavilla on turvana kohtuu hyvä etuoikeus eli nämä kävelevät muiden kuin panttivelkojien ohi. Tällä on käytännössä iso merkitys sitä kautta, että Stokka saa sisään tavaraa. Tilanteessa jossa Stokan ei tarvitse maksaa mm. vanhoja ostovelkojaan, niin buusti bisnekselle on melkoinen. Samalla tästä tulee aina myös kilpailu eri velkojaryhmien välille eli saneerausvelkojien intressissä on saada Stokka konkaan jos Stokka velkaantuu menettelyn aikana. Tämä olettamuksella, että etuoikeudettomat velkojat olisivat ylipäänsä saamassa konkassa jako-osuutta.
Hyvä linkki! Erityisesti nämä kohdat positiivisia:
Myymälä- tai toimistoverkoston alasajo – Saneeraus toimii usein hyvin, mikäli yhtiön ongelmana on mm. laajoista vuokratiloista luopuminen ja tähän saneeraukseen liittyvä henkilöstön vähentäminen. Näihin ongelmiin yrityssaneerauslaki antaa vastauksen hyvin.
Velkaongelma – Saneeraus voi toimia hyvin myös niissä tapauksissa, joissa yhtiön perusliiketoiminta on kannattavaa, mutta esim. yrityskaupan tai toiminnan supistumisen vuoksi velkojen määrä on kasvanut yhtiön nykyiseen tuottotasoon nähden liian korkeaksi.
Kommentoin yllä olevia autoiluhenkisiä näkemyksiä sen verran, että Stockmannin valttina on pidetty Suomen parasta liikepaikkaa. Joidenkin autoilijoiden näkökulmasta liikepaikka onkin huono. Yksi liike ei voi palvella kaikkia asiakassegmenttejä optimaalisesti. Yrityksen on valittava asiakkaat, joita se haluaa palvella. Muut asiakkaat saavat tulla, mutta kannattavuus ei perustu heihin.
Autoilijasegmentin palvelemiseksi Stockmann on pystyttänyt liikkeet Itikseen, Jumboon ja Tapiolaan, kun taas keskustan liike on nähtävä keskittyneenä muihin segmentteihin. Autoilijat eivät välttämättä ole riittävän kannattavia asiakkaita, koska liikeketjua ei ole saatu kannattavaksi huolimatta kätevistä sijainneista kehäteiden varsilla. Jos liikkeitä suljetaan, mistä arvioitte sulkemisen alkavan? Hyvistä autoilusijainneista vai keskustoista?
En ole lukenut kaikkia edellisiä viestejä, jos asia onkin siellä mainittu, mutta Stockan velat ovat vakuudellisia ja vakuutena ovat kiinteistöt. Velkajärjestelyn tarkoitus voi olla siirtää kiinteistöt velkojille ilman mukana tulevaa tappiollista liiketoimintaa. Siis henkilöstölle potkut, kiinteistöt velkojille ja muille velallisille "Hullut päivät"-lopetusmyynti.
Autoilijasegmentin palvelemiseksi Stockmann on pystyttänyt liikkeet Itikseen, Jumboon ja Tapiolaan, kun taas keskustan liike on nähtävä keskittyneenä muihin segmentteihin. Autoilijat eivät välttämättä ole riittävän kannattavia asiakkaita, koska liikeketjua ei ole saatu kannattavaksi huolimatta kätevistä sijainneista kehäteiden varsilla. Jos liikkeitä suljetaan, mistä arvioitte sulkemisen alkavan? Hyvistä autoilusijainneista vai keskustoista?
Tämä meni muuten oikein, mutta Itiksessä, Jumbossa ja Tapiolassa on paljon paljon huonompi valikoima. Toki liiketilatkin ovat pienemmät. Mutta anyway. Niin monesti olen kokenut - vain keskutassa on sitä tavaraa / vaatekokoja joita olen juuri ostamassa. Jäänyt ostamatta. Tuskin olen ainoa lajissani.
Jos olen ymmärtänyt oikein, niin Stokkalla ei mitään suurempaa ongelmaa ole ikinä ollut pyörittää kannattavaa bisnestä tuossa Aleksin mökissä. Ihan empiirisestikin havainnoituna ennen koronaa tuolla kassakone kilisee, ei nyt kuumana mutta tappavan tasaiseen tahtiin. Ikoninen kohtaamispaikka aivan piikkipaikalla missä ostovoima Suomen mittapuulla paras, uskoisin että tuossa tavaratalo tulee aina pärjäämään ihan ok.
Ongelma on enemmänkin nuo muut lokaatiot: Tapiola, Itis + Jumbo. Näissä isot vuokratilat, ja ainakin kun itse olen näissä vieraillut niin Stokkan tiloissa kuolemanhiljaista. Stokkan brändi/valikoima ei ole millään tapaa kilpailukykyinen noissa lokaatioissa, missä kaikenlaista muutakin erikoiskauppaa löytyy samasta talosta.
Toki jälkiviisaana tappiollisia vuokratiloja olisi voinut ajaa alas jo aikaisemmin, mutta tässäkin on ongelmansa: Kun skaala pienenee niin sitä pienemmät mahdollisuudet Stokkalla on pärjätä sisäänostoissa ja esim. verkkokaupassa, joten kuolemanspiraali vahvistuu sitäkin kautta.
Nyt varmaan jonkinlainen kutistumisyritys on edessä. Pientä toivoa on, jos noista kannattamattomista vuokratiloista päästäisiin nyt järkevästi eroon ja voitaisiin ainakin kokeilla mallia missä Stokka = Aleksin mökki + jotain pientä verkkokauppaa + Lindex.
Kilpailu on kiristynyt ja yleistavaratalojen on ollut vaikea vastata siihen. Anttila kaatui jo aiemmin.
Minulle oli paradoksi miten ihmeessä postimyynnin Suomeen tuonut yritys ei saanut nettikauppaa pystyyn ajoissa? Olisin kuvitellut heillä olleen parhaat valmiudet siihen?
Minulle oli paradoksi miten ihmeessä postimyynnin Suomeen tuonut yritys ei saanut nettikauppaa pystyyn ajoissa? Olisin kuvitellut heillä olleen parhaat valmiudet siihen?
Eikös Kalle Anttila tuonut postimyynnin Suomeen 1950-luvulla?
Anttilan tarinan voidaan katsoa alkaneeksi vuonna 1952, kun Kalle Anttilan perustama postimyyntiyritys Postitusliike Solpa aloitti toimintansa. Silloin alkoi ilmestyä tunnettu postimyyntikuvasto nimeltään Kuluttajan opas, jonka nimi muuttui myöhemmin Ostajan oppaaksi. Anttilan esikuvina olivat amerikkalaiset postimyyntiyritykset Sears Roebuck, J. C. Penney ja Montgomery Ward.[1]
Vuoden kuluttua Solpan perustamisesta, vuonna 1953, perustettiin Kalle Anttila Oy ja vuonna 1954 Suomen ensimmäinen ”alennustavaratalo” Helsingin Sörnäisiin ja Joensuuhun vuonna 1957. Vuonna 1960 avattiin Anttilan tavaratalo Helsingin Tennispalatsissa ja vuonna 1963 avattiin tavaratalo Turussa.
Stockamnn myymälöiden LV oli 386 miljoonaa. Liiketulos -20,4 miljoonaa. LV Suomessa oli 300 miljonaa ja se laski 5%, tulosta ei erotella. Baltiasssa LV laski 6,4% ja oli 85 miljoonaa, tulosta ei erotella. Verkkokauppa kasvoi 10,8% mutta LV:t tai tulosta ei kerrota.
Myynti tuotealueittain:
Muoti 55%
Kauneus 16%
Koti 16%
Ruoka 11%
Muodilla on erittäin suuri osuus. Tuossahan olisi varaa kasvattaa toimialueita, jotka olivat ennen Stokkan vahvoja tukijalkoja esim. koti. Stokka itse korostaa vuosikertomuksessaan: KOTI, KAIKKI MITÄ RENTOON KOTIIN TARVITAAN. Tämä sisältää sisutustrendejä.Näitä myydään ainoastaan verkkokaupassa, jota perinteinen Stokkan asiakaskunta ("Eiran mummot") ei varmaan löydä. Tiedä sitten tarvitsevatko edes?
Viime kesästä lähtien Stockmannin kattavaa kodin tuotteiden tarjontaa ovat stockmann.comissa kasvattaneet myös kumppaneiden Online Exclusive -tuotteet. Ainoastaan verkkokaupasta löytyvään Online Exclusive -valikoimaan sisältyy paljon erityisesti kotimaisia ja kestäviä sisustusbrändejä, kuten Poiat, Made by Choice ja Luin Living. Stockmann osallistui kolmatta kertaa syksyisin järjestettävään huonekalu-, sisustus- ja designtapahtuma Habitareen omalla Casa Stockmann -merkillään, jolla on kotimaisesta designista kertova Design from Finland -tunnus.
Stokka on ulosvuokrannut Aleksin kiinteistösä 34%
Lindex tuotti 32 miljoonaa 576 miljoonan liikevaihdolla. Lindexin myynti tuotealueittain:
Naisten muoti 33%
Alusasut 28%
Lasten muoti 35%
Kosmetiikka 4%
LV Markkina-alueittain
Ruotsi & Norja 76%
Suomi 12%
Baltia ja muut maat 12%
Summa summarum. Kertomuksista ei selviä, onko Aleksin myymälä myynnin osalta plussalla vai miinuksella. Ja kiinteissijoitus (vuokrattu 34% ulos) voi muuttaa tilanteen positiiviseksi, vaikka myyntikate olisi negatiivinen. Liikevaihto laski, mutta tulosta saatiin kuluja leikkaamalla paremmaksi. Venäjällä myytiin myös se kauppakeskus.
Stockmann-konsernin liikevaihto oli 906,4 miljoonaa euroa (1 018,8) vuonna 2019, laskua 4,6 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla. Oikaistu liiketulos oli 29,0 miljoonaa euroa (28,4, tai 10,4 ilman Nevsky Centreä). Positiivinen liiketulos on seurausta meneillään olevista säästötoimenpiteistä, uudistusohjelmastamme sekä Lindexin ja Stockmannin parantuneesta kehityksestä. Nevsky Centre -kiinteistön myynti saatettiin loppuun tammikuussa 2019. Lindexin koko vuoden tulos oli vahva, ja kannattavuus on kasvanut kaikilla markkinoilla, myyntikanavissa ja liiketoiminta-alueilla. Elokuussa 2019 hallitus päätti selvittää Lindexin omistuksen strategisia vaihtoehtoja.
Vuoden 2019 aikana tehtiin useita merkittäviä organisaatioon ja liiketoimintaan liittyviä päätöksiä, jotka vaikuttivat liikevaihdon laskuun. Stockmann-liiketoimintayksikön liiketoiminta pysyi tappiollisena koko vuoden osalta, mutta viimeinen vuosineljännes oli voitollinen. Loppuvuodesta Stockmann laski liikkeeseen uusia velkakirjoja 21 miljoonan euron nimellisarvosta lisäliikkeeseenlaskuna sen 85 miljoonan euron hybridilainan ehtojen puitteissa, ja hybridilainan takaisinmaksua lykättiin.
Minulle oli paradoksi miten ihmeessä postimyynnin Suomeen tuonut yritys ei saanut nettikauppaa pystyyn ajoissa?
Sillä oli kaksikin nettikauppaa, NetAnttila (avattu 1999) ja Kodin1.com. Eiköhän se kivijalan ongelmiin kaatunut, koska NetAnttila oli varsin suosittu.
Suurimmat suomalaiset verkkokaupat ovat Verkkokauppa.com ja NetAnttila. (Myllyoja 2010.)
Stockmannilla on ollut ainakin neljä verkkokauppaa: Hobby Hall, Akateeminen, Lindex ja Stockmann. Mikään määrä verkkokauppoja ei näytä riittävän, jos kivijalka painaa liikaa.
Toki jälkiviisaana tappiollisia vuokratiloja olisi voinut ajaa alas jo aikaisemmin, mutta tässäkin on ongelmansa: Kun skaala pienenee niin sitä pienemmät mahdollisuudet Stokkalla on pärjätä sisäänostoissa ja esim. verkkokaupassa, joten kuolemanspiraali vahvistuu sitäkin kautta.
Nyt varmaan jonkinlainen kutistumisyritys on edessä. Pientä toivoa on, jos noista kannattamattomista vuokratiloista päästäisiin nyt järkevästi eroon ja voitaisiin ainakin kokeilla mallia missä Stokka = Aleksin mökki + jotain pientä verkkokauppaa + Lindex
Tuon haamujen talon vetovoimaa liioitellaan kovasti. Emme elä enää 90-lukua. Nyt sinne eksyy muutama turistiparka, mutta he tajuavat kansainvälisinä ihmisinä tuon paikan hengen heti. Koska heillä ei ole rasitteena joidenkin suomalaisten mieliin syöpyneeseen mantraan, jossa stocka on hieno kun siinä on jotain ruåttlaista. Turisteille stocka on pimeä, ahdas ja sokkeloinen. Jopa vähän likaisen oloinen. Ne kierreportaat ovat kuin kauhuleffasta!
Stockan maine rapautuu myös suomalaisten silmissä. Nuoret eivät tajua mikä vanhan ajan ruma tiilitalo se on. Muistuttaa aika paljon vankilaa?
Minulle oli paradoksi miten ihmeessä postimyynnin Suomeen tuonut yritys ei saanut nettikauppaa pystyyn ajoissa?
Sillä oli kaksikin nettikauppaa, NetAnttila (avattu 1999) ja Kodin1.com. Eiköhän se kivijalan ongelmiin kaatunut, koska NetAnttila oli varsin suosittu.
Stockmannin inhouse vaatebrändeissä oli joskus yritystä ja siitä olisi voinut tulla suuri menestys, mutta mielestäni se mokattiin keskittymällä alemman hintatason tuotantoon, jolla kilpailtiin halpa- ja kertakäyttömuotia tuottavien ketjujen kanssa. Heidän olisi pitänyt tehdä omalla brändillä ns. ajatonta miesten vaatetusta, jolle olisi ollut kysyntää, jos se olisi tehty hyvin. Lisäksi tietyt pakkomielteet värien käytön suhteen (jota liittyivät brändiin) eivät ole minusta järkeviä, vaan muitakin värejä kuin punainen ja sininen pitäisi pystyä käyttämään.
-Tavaratalokohtaisia myyntejä ei ole koskaan avattu, mutta lienee selvää että siellä on 5/6 kannattamatonta yksikköä, jotka toimivat vuokratiloissa. Vaikka skaalahyöty menetetään sulkemalla nämä kaikki, niin velan määrä tippuu mielestäni vielä dramaattisemmin.
-Osa vuokravelasta on Lindexin aiheuttamaa ja jos tuosta brändistä saisi edes säällisen hinnan, niin kassa vahvistuisi ja vuokravelkaa poistuisi merkittävästi.
-Keskustan tavatatalokiinteistöllä on arvo tyhjänäkin. Jos retail ajettaisiin alas, olisi yrityksellä mielestäni enemmän omaisuutta kuin velkaa. Tässä arviossa Lindexin myynnistä saatu kauppahinta toimisi mahdollisena preemiona.
Sellainen huomio vielä eiliseltä, että markkina reagoi negatiivisesti myönteisen yrityssaneerauspäätöksen jälkeen. Aika erikoista että se tulkitaan negatiiviseksi?
Sellainen huomio vielä eiliseltä, että markkina reagoi negatiivisesti myönteisen yrityssaneerauspäätöksen jälkeen. Aika erikoista että se tulkitaan negatiiviseksi?
Ei tämä mielestäni ole lainkaan erikoinen reaktio. Stokka-konserni sai koko tuloksen plussalle (kirjanpitokikkailulla?) vuoden 2019 osalta ja liputettiin että suunta on kääntynyt (paremmat näkymät) ja markkinat kiittivät ja kurssi nousi tammi-helmikuussa 2 euroa -> 3 euroa. Nyt näkymät heikentyneet, suunta kääntynyt takaisin alas ja yrityssaneerauksen loppuun saattamisessa on suurta riskiä. Konkurssikin on hyvin mahdollinen, joten kyllä negatiivinen tulkinta on ihan aiheellinen.
Jos saneerauksen edetessä liputetaan selvitymistä (riskit vähentyneet), saattaa kurssi regoida tähän hyvin positiivesti.
Nyt näkymät heikentyneet, suunta kääntynyt takaisin alas ja yrityssaneerauksen loppuun saattamisessa on suurta riskiä. Konkurssikin on hyvin mahdollinen, joten kyllä negatiivinen tulkinta on ihan aiheellinen.
Juuri näin. Hakemus oli viesti, että maksuvalmius on kadonnut ja konkurssi uhkaa. Se on selvä heikennys aiemmin ilmoitettuihin näkymiin.
Saneeraus on Stockmannille mahdollisuus karsia kannattamattomat myymälät ja saada velkataakkaa alas. Saneerauksen läpivienti vaikuttaa todennäköisemmältä kuin konkurssi. Kuitenkin sen hintalappu osakkeenomistajille on tuntematon. Nykyisten omistajien omistus saattaa liudentua voimakkaasti velkojen konversiossa ja/tai osakeannissa.
Tradekan yrityssaneeraus kesti 10 vuotta mutta onnistui.
Koska velkasaneerauskonkurssia ei Suomessa tunneta, on parempi puhua saneerauksesta ja konkurssista erikseen.
Kun kommentoidaan sekä ulkomaalaisia että kotimaisia yrityksiä ja markkinoita, minusta nykyinen Suomen kielessä käytetty konkurssi- ja yrityssaneeraustermistö on huono ja johtaa väärinkäsityksiin.
Tästä syystä henkilökohtaisesti olen päättänyt käyttää sanoja likvidaatiokonkurssi tai lyhyemmin konkurssi kun on kyse laki konkurssista mukaisesta tapahtumasta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040120 tai US chapter 7 tyyppisestä tapahtumasta tai muun maan vastaavasta tapahtumasta.
Toisaalta olen päättänyt käyttää sanaa velkasaneerauskonkurssi tai yrityssaneerauskonkurssi, kun on kyse laki yrityksen saneerauksesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930047 tyyppisestä tapahtumasta tai USAn chapter 11 tyyppisestä konkurssista tai jonkin muun maan vastaavan tyyppisestä tapahtumasta.
Tänään päädyin Viking Linen kohtaloa ja Ålandsbankenin saamisia siltä twitterissä pohdiskellessa lähelle petterin linjoja. Imo saneerauksessa leikataan kuluja ja konkurssissa velkoja. Suomen termistö on tosiaan harhaanjohtava. Tosin taistelut kielen muuttamiseksi haluamaansa suuntaan on yleensä tuomittu hävittäviksi.
Sopiva määrä konkursseja on osoitus terveestä ja elinvoimaisesta markkinataloudesta, eikös vain. Vaan olisi se mukava vetää päähän uusi Hankkijan lippis, käydä hakemassa muutama seteli SKOPista, kiikuttaa ne Seppälään ja Tiimariin ja ajaa sitten Saab 96:lla kotiin katsomaan Valcon kuvaputkesta Wärtsilä Meriteollisuuden uusia laivoja. Siinä sivussa voisi pelailla Riot-E:n kivi-paperi-sakset-peliä tekstiviesteillä ja miettiä Keihäsmatkalle lähtöä.
Anteeksi vielä offtopic, mutta pisti vaan silmään tuo lause
"Imo saneerauksessa leikataan kuluja ja konkurssissa velkoja."
Mitä olen työn kautta yrityssaneerauksissa mukana ollut, en ole vielä nähnyt saneerausta, jossa velkoja ei olisi leikattu yli puolella. Ja koska itse ei tiedä muista kuin Suomen saneerauksista ja konkista, niin nämä termit kyllä ovat ihan kristallin kirkkaita.
Anteeksi vielä offtopic, mutta pisti vaan silmään tuo lause
"Imo saneerauksessa leikataan kuluja ja konkurssissa velkoja."
Mitä olen työn kautta yrityssaneerauksissa mukana ollut, en ole vielä nähnyt saneerausta, jossa velkoja ei olisi leikattu yli puolella. Ja koska itse ei tiedä muista kuin Suomen saneerauksista ja konkista, niin nämä termit kyllä ovat ihan kristallin kirkkaita.
Totta kai ne ovat siulle kristallinkirkkaita. Mutta suuri yleisö ymmärtää saneerauksen pelkkänä tervehdyttämisenä, eikä oikein ymmärrä miksi vanhojen osakkaiden omistuksia niissä usein dilutoidaan. Tämä selvisi miulle, kun twitterissä taivasteltiin Norwegianin osakkeenomistajien "pientä" 5,2% osuutta velkasaneeratusta yhtiöstä.
Esimerkiksi tässä saneerauksessa taas velkoja ei leikattu yhtään:
Muistan opintojeni aikoina miettineeni, kun pohdin syventymistä konkursseihin, että ei helvetti mikä sillisalaatti nämä termit ovat. Ala on varmasti hankalemmin hahmotettavissa, kuin oikeasti onkaan tuon paskan termistön ja surkeahkojen tietopakettien takia. En ihmettelisi jos lainsäädäntökin olisi siellä täällä vähän päin v*.
Kavennetaan vielä omia kokemuksia sinne PK-sektorille, niin se selittänee oman yksinkertaisen ajattelumallin tähän asiaan. Alan ymmärtämään pointtinne
Ihmetystä aiheutti yhden yrityksen ns. realisaatiosaneeraus. Olemassa olevaa yritystoimintaa tuossa ei ollut tarkoituskaan jatkaa. Kaikki omaisuus myytiin ja velkojat saivat noin 10-20 %. Yritys jäi pöytälaatikkoon ja pienemmät kulut, ne kai siinä oli erona konkkaan.
Taloyhtiön saneerauksessa vaihdetaan putket ja eristeet. Ei leikata velkoja eikä kuluja, vaan molempia lisätään. Asukkaille tulee henkilökohtainen konkurssi...
Jos saneerausmenettelyssä päätetään myydä esim. Helsingin keskustan tavaratalo niin lainasopimuksesta laukeaa ehto, että "Senior secured bondin" omistajille maksetaan lainan pääomat takaisin kurssilla 101 + kertyneet maksamattomat korot.
Kokemuksia Tampereen Stokkalta: ihmisiä viikonloppuna enemmän kuin pitkiin aikoihin, olkoonkin Black Week. toisaalta coronan luulisi hieman vähentävän shoppailijoita. Palvelu hyvää, jotenkin aloitteellisempaa kuin aikaisemmin. Kassalla jonoa vaikka oli 4 kassaa auki. Ja kaiken kruunasi kassalla oleva keski-ikäinen tärkeän oloinen rouvashenkilö, joka käyttäytyi töykeästi myyjiä arvostellen --> toivottavasti näitä "parempia" maksukykyisiä shoppailijoita tulee lisää
Onko Helsingistä samoja kokemuksia, eli voiko tätä taas lisätä salkkuun? Tosin saneerausmenettelystäkin on tulossa uutisia lähipäivinä, joten jonkinlainen mahdollinen omistusten laimeneminenkin saattaa olla uhkana?
Tavarataloista en tiedä, viimeksi kävin Jumbossa kk-pari sitten ja lähdin pois ostamatta mitään kun herkku olikin tietämättäni pistetty kiinni.
Tänään ostin verkkokaupasta, ja ihmettelin miten saan puhelimeeni tulleen kanta-asiakastarjouksen hyödynnettyä verkkokaupassa. En löytänyt, eikä asiakaspalvelijakaan, jolle soitin (kuulemma samat alennukset pitäisi löytyä verkkokaupan puolelta, mutten löytänyt eikä hänkään osannut neuvoa mistä ja miten ne löytyvät). Antoi sitten puhelimessa koodin, jonka syöttämällä sain saman alennuksen.
Ennen vanhaan ostin Stockalta melko runsaasti (enimmillään n. 10K vuodessa, mikä lienee normijantterille aika paljon), nykyään enää silloin tällöin. Kaikki uudistukset ovat menneet huonompaan suuntaan. Minun nähdäkseni pitää tapahtua todella paljon, että suunta kääntyisi.
Kävin viikonloppuna perjantaina ja lauantaina Itiksen Powerissa hakemassa pari 27" Lenovon näyttöä kun oli hyvä tarjous (99 egee / kpl). Varasin ne etukäteen joten nopea nouto oli tiedossa. Sotasuunnitelma oli vältellä Itiksen ryysistä eli ajaa auto Stockkan yläpuolella olevaan kattoparkkiin ja tulla hissillä alas 1. kerrokseen ja siitä Stockan kautta Powerin tiloihin (ovat vierekkäsiet kaupat). Stockan puolella joutuu kulkemaan vain lyhen matkan (jotain naisten parfyymeitä yms. myyvät ja kassan vierestä yms.). Sotasuunnitelma toimi, en joutunut ryysikseen ja kassallakaan ei ollut jonoa. Eli ainakin Itiksen Stockalla ei ollut kovin paljon asiakkaita enkä nähnyt ryysistä. Powerissa taas oli todella kova tungos, joten etukäteen varaaminen oli sekin hyvä idea.
