Saneeraushakemus osoittaa mieluummin nykyisen johdon vahvuutta kuin heikkoutta. Parempi tehdä nopeita ikäviä ratkaisuja kuin päästää pulju konkurssiin.
Mitkä muut yritykset ovat samalla tulilinjalla? Velkaongelmat ja kadonneet asiakkaat.
Saneeraushakemus osoittaa mieluummin nykyisen johdon vahvuutta kuin heikkoutta. Parempi tehdä nopeita ikäviä ratkaisuja kuin päästää pulju konkurssiin.
Velkasaneeraus- tai yrityssaneerauskonkurssi (US Chapter 11 tai harvinaisemmin Chapter 13) on yleinen konkurssityyppi maailmalla. Stockmann on nyt käytännössä US termein Chapter 11 - konkurssissa. Toki on olemassa myös likvidointikonkurssi US Chapter 7, esimerkiksi Anttila Suomessa.
Mites osakkeenomistajat, tuolla käydään kauppaa täyttä päätä.... Kannattaako myydä 1,40 €urolla nyt ja saaada se hinta vai odotella nollautumista :) ? Sanoisin osakkeettomana, että mieluummin myynti nyt kun jotain saa kuin se, että odottaa ihmettä? Tätä Stockmann-kuviota en nyt tunne.
Mites osakkeenomistajat, tuolla käydään kauppaa täyttä päätä.... Kannattaako myydä 1,40 €urolla nyt ja saaada se hinta vai odotella nollautumista :) ? Sanoisin osakkeettomana, että mieluummin myynti nyt kun jotain saa kuin se, että odottaa ihmettä? Tätä Stockmann-kuviota en nyt tunne.
Kun katsoo Stockmannin tasetta ja tilannetta osakkeen arvon pitäisi minusta olla paljon alle 1,4 euroa. Olisin yllättynyt jos osakkeenomistajille jää paljon mitään. Hyvässä tapauksessa nykyisille osakkeenomistajille voi diluution jälkeen jäädä muutama pinna yrityksestä kun velkoja muutetaan hyvin todennäköisesti osakkeiksi. Huonossa tapauksessa kaikki nykyiset osakkeet nollataan.
Kaikki osakkeet kannattaa tänään myydä heti laitaan.
Saneeraushakemus osoittaa mieluummin nykyisen johdon vahvuutta kuin heikkoutta. Parempi tehdä nopeita ikäviä ratkaisuja kuin päästää pulju konkurssiin.
Velkasaneeraus- tai yrityssaneerauskonkurssi (US Chapter 11 tai harvinaisemmin Chapter 13) on yleinen konkurssityyppi maailmalla. Stockmann on nyt käytännössä US termein Chapter 11 - konkurssissa. Toki on olemassa myös likvidointikonkurssi US Chapter 7, esimerkiksi Anttila Suomessa.
Suomessa noudatetaan Suomen lakia. Yrityssaneeraus ei ole konkurssi vaan keino välttää konkurssi. Se ei ole varma keino, vaan konkurssiriski on korkea. Osakkeenomistajille konkurssi on huonoin vaihtoehto, koska siinä he käytännössä menettävät kaiken, ja senkin vuoksi yrityssaneeraus on houkutteleva vaihtoehto. Stockan tiedotteen perusteella arvioituna saneeraushakemuksen laukaisi maksuvalmiuskriisi ts. kassasta loppui rahat. Silloin yksikin maksua vaille jäänyt velkoja voi hakea yrityksen konkurssiin. Sellaisessa tilanteessa saneeraukseen kannattaisi hakeutua, jos ongelmien arvioidaan olevan väliaikaisia ja yritys voisi vielä selvitä. Saneerauksessa voidaan mm. leikata velkoja ja palauttaa elinkelpoisuus. Konkurssi puolestaan on tarkoitettu pysyvästi maksukyvyttömille yrityksille.
Osakkeet kannattaa myydä heti, jos haluaa vähentää tappiot verotuksessa. Mahdollisessa konkurssitilanteessa vähennysten saaminen tulee kestämään. Stockmannin osake on muuttunut arpalipuksi, jossa arvioidaan konkurssin todennäköisyyttä ja mitä osakkeenomistajille jäisi yrityssaneerauksessa.
Ei velkojen osittaisesta maksamisesta osakkeina ole muuallakaan tarkkoja säännöksiä. Siitä päätetään velkasaneerauskonkurssimenettelyssä.
Mutta tyypillinen tapaus, jos saneeraus onnistuu ja yritys jatkaa toimintaansa voisi olla että esimerkiksi vakuudettomat velkojat saavat 50% saatavistaan + 40% yrityksen uusista osakkeista, hybridilainan omistajat 58% yrityksen uusista osakkeista ja ennen saneerausta osakkeen omistajat sitten lohdutuspalkintona 2% uuden yrityksen osakkeista.
Tämä esimerkki ei ole laskettu Stockmannin taseesta, tämä on vain esimerkki, kuvitteellisesta yrityssaneerauksessa olevasta yrityksestä kuvitteellisilla luvuilla.
Miksi velkojat suostuisivat velkojen leikkaukseen, kun konkurssimenettelyn kautta he saisivat todennäköisesti saamisensa täysimääräisesti takaisin? Monessa tapauksessa yrityssaneeraus siirtää taloudellista riskiä omistajalta velkojille. Minusta tämä näyttää sellaiselta caselta. En ole osakkeenomistaja enkä velkojakaan, mutta ulkopuolisena vaan ihmettelen.
Koska velkasaneerauskonkurssia ei Suomessa tunneta, on parempi puhua saneerauksesta ja konkurssista erikseen.
Kun kommentoidaan sekä ulkomaalaisia että kotimaisia yrityksiä ja markkinoita, minusta nykyinen Suomen kielessä käytetty konkurssi- ja yrityssaneeraustermistö on huono ja johtaa väärinkäsityksiin.
Tästä syystä henkilökohtaisesti olen päättänyt käyttää sanoja likvidaatiokonkurssi tai lyhyemmin konkurssi kun on kyse laki konkurssista mukaisesta tapahtumasta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040120 tai US chapter 7 tyyppisestä tapahtumasta tai muun maan vastaavasta tapahtumasta.
Toisaalta olen päättänyt käyttää sanaa velkasaneerauskonkurssi tai yrityssaneerauskonkurssi, kun on kyse laki yrityksen saneerauksesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930047 tyyppisestä tapahtumasta tai USAn chapter 11 tyyppisestä konkurssista tai jonkin muun maan vastaavan tyyppisestä tapahtumasta.
Omien termien käyttö voi valitettavasti olla harhaanjohtavaa. Suomen insolvenssioikeus ei liene useimmille suomalaisille sijoittajille kovin tuttu, vielä vähemmän USA:n vastaava. Konkurssi ja saneeraus eivät Suomessa ole kaksi erilaista konkurssityyppiä, vaan toinen on konkurssi ja toinen konkurssin välttelyä. Molempiin toki joudutaan siksi, että maksukyky on lopussa.
Muita maksukyvyn loppumiseen liittyviä ns. insolvenssimenettelyitä ovat ulosotto sekä yksityishenkilön velkajärjestely.
Omien termien käyttö voi valitettavasti olla harhaanjohtavaa. Suomen insolvenssioikeus ei liene useimmille suomalaisille sijoittajille kovin tuttu, vielä vähemmän USA:n vastaava. Konkurssi ja saneeraus eivät Suomessa ole kaksi erilaista konkurssityyppiä, vaan toinen on konkurssi ja toinen konkurssin välttelyä. Molempiin toki joudutaan siksi, että maksukyky on lopussa.
Muita maksukyvyn loppumiseen liittyviä ns. insolvenssimenettelyitä ovat ulosotto sekä yksityishenkilön velkajärjestely.
Suomen kielen nykyinen epäselvä termistö ei muutu selkeämmäksi jos sen muuttamista ei joku aloita. Likvidaatiokonkurssi ja yrityssaneerauskonkurssi tai vaihtoehtoisesti velkasaneerauskonkurssi ovat minusta hyvin asiaa kuvaavat termit, jotka vastaavat kansainvälistä käsitteistöä.
Nyt kun lama-aika näyttää olevan tulossa, nämä ovat uusia ja eksaktimpia kansainvälisiä käännössynonyymejä Suomen lakiteknisille käsitteille konkurssi ja yrityssaneeraus. Katsotaan löytyykö niille suosiota.
Olen käyttänyt näitä termejä tällä foorumilla aikaisemminkin muissa yhteyksissä, useamman vuoden aikana. En ole havainnut väärinymmärryksiä termien vuoksi.
Miksi velkojat suostuisivat velkojen leikkaukseen, kun konkurssimenettelyn kautta he saisivat todennäköisesti saamisensa täysimääräisesti takaisin? Monessa tapauksessa yrityssaneeraus siirtää taloudellista riskiä omistajalta velkojille. Minusta tämä näyttää sellaiselta caselta. En ole osakkeenomistaja enkä velkojakaan, mutta ulkopuolisena vaan ihmettelen.
Konkassa ei vakuusvelkojat jäävät tyypillisesti aika heikoille. En ole tätä asiaa tarkemmin seurannut, mutta luulisi, että syndikaattipankeilla on turvaavat tai ainakin hyvin lähellä sellaista olevat vakuudet. Johtanee siihen, että vakuusvelkojien leikkaukseen ei ole paljon mahdollisuuksia. Sen sijaan ostovelkojat, vuokravelkojat, verohallinto, eläkeyhtiöt ym. ottanevat pataan. Samaten saneerauksessa voidaan irtisanoa määräaikaisia vuokrasopimuksia ym. ja mihin Ratia taisi viitata kun puhui eri yksiköiden tarkastelusta.
Joka tapauksessa jos saneeraus onnistuu, niin yhtiön varat ohjautuvat velkojille vuosiksi. Tästä tulee sentti osake ja jossa spekuloidaan saneerauksen onnistumisella ja tuotto tulee mahdollisesti joskus ja jouluna.
Miksi velkojat suostuisivat velkojen leikkaukseen, kun konkurssimenettelyn kautta he saisivat todennäköisesti saamisensa täysimääräisesti takaisin? Monessa tapauksessa yrityssaneeraus siirtää taloudellista riskiä omistajalta velkojille. Minusta tämä näyttää sellaiselta caselta. En ole osakkeenomistaja enkä velkojakaan, mutta ulkopuolisena vaan ihmettelen.
Tuskin ainakaan mitään suuria leikkauksia tulevat velkoihinsa saamaan. Onhan Stockmannilla hyviä kiinteistöjä omistuksessa ja niissä huomattavaa arvoa. Miksi lykätä saataviaan tulevaisuuteen, kun nyt voi saada hyvän kiinteistön keskeltä helsinkiä. Lindexistäkin saisi varmaan ihan hyvän hinnan. Yrityssaneeraus onnistuu parhaiten silloin, kun velkalasti haittaa vähän pääomaa vaativan tai huonosti realisoitavan pääoman omistavan yhtiön toimintaa. Kyllä tää alkaa vaikuttamaan Stockmannin lopulta.
Sen sijaan ostovelkojat, vuokravelkojat, verohallinto, eläkeyhtiöt ym. ottanevat pataan.
Jos ostovelkoja leikataan, niin eikö siinä ole mahdollisuus pahentaa Stokkan kriisiä? Tuskin tavarantoimittajat toimittavat jatkossa tavaraa myytäväksi, jos eivät saa rahojaan jo toimitetuista tavaroista. Tietysti ennakkolaskulla toimittavat, mutta jos Stokkan kassa on tyhjä, niin jää myytävät tavarat saamatta.
Kiinteistön ylläpidostakin on hankala leikata. Kiinteistö (se alkuperäinen Aleksanterikadun kiinteistö) on kuitenkin Stokkan kruununjalokivi. Jos sen ylläpidosta, siivouksesta, turvallisuudesta, vartionnista jne aletaan leikkamaan, niin eikö silloin ole vaarana että kiinteistön eli vakuuden arvo laskee?
Tuskin ainakaan mitään suuria leikkauksia tulevat velkoihinsa saamaan. Onhan Stockmannilla hyviä kiinteistöjä omistuksessa ja niissä huomattavaa arvoa. Miksi lykätä saataviaan tulevaisuuteen, kun nyt voi saada hyvän kiinteistön keskeltä helsinkiä. Lindexistäkin saisi varmaan ihan hyvän hinnan. Yrityssaneeraus onnistuu parhaiten silloin, kun velkalasti haittaa vähän pääomaa vaativan tai huonosti realisoitavan pääoman omistavan yhtiön toimintaa. Kyllä tää alkaa vaikuttamaan Stockmannin lopulta.
Arvokkaampi omaisuus taitaa olla jo vakuudellisten velkojen panttina. Kiinteistöt on ilmeisesti ainakin pantattu, mutta onkohan Lindexiin yrityskiinnitys myös? Vakuudelliset velat maksetaan ensin pantatulla omaisuudella, jääköhän sen jälkeen muille enää paljonkaan? Nyt on huono aika myydä. Vakuudettomien velkojen katteena olisi ilmeisesti aika vähän omaisuutta, onko muuta kuin varasto? Yleensä kun mennään velkasaneeraukseen kassa on tyhjä ja kaikki rahoitusmahdollisuudet käännetty. Ehkä jotain myyntisaamisia, jos niitä on?
Suomen kielen nykyinen epäselvä termistö ei muutu selkeämmäksi jos sen muuttamista ei joku aloita. Likvidaatiokonkurssi ja yrityssaneerauskonkurssi tai vaihtoehtoisesti velkasaneerauskonkurssi ovat minusta hyvin asiaa kuvaavat termit, jotka vastaavat kansainvälistä käsitteistöä.
Millä tavalla suomen kielen termistö on epäselvä ja mikä parannus sinun termeissäsi on?
Onhan Stockmannilla hyviä kiinteistöjä omistuksessa ja niissä huomattavaa arvoa. Miksi lykätä saataviaan tulevaisuuteen, kun nyt voi saada hyvän kiinteistön keskeltä helsinkiä.
Paljonko on tavaratalokiinteistön arvo, jos siellä ei pysty ajamaan tavarataloa?
Stockmann voi päästä saneerauksessa eroon kalliista vuokrasopimuksistaan. Saneerauksessa vuokrasopimukset voi irtisanoa 2 kk irtisanomisajalla.
Paljonko on tavaratalokiinteistön arvo, jos siellä ei pysty ajamaan tavarataloa?
Stokkan ongelma Aleksin kiinteistön osalta lienee juuri tämä. Tilaa ei helposti saa muutettua toimistoiksi (tai asunnoiksi), vaan tila on sovelias lähinnä juuri tavaratalolle. Ja tilahan on valtavan kokoinen, joten en ihan heti keksi toista toimijaa joka voisi yksin tilan täyttää. Kauppakeskustakaan siitä ei voi oikein tehdä, kun potentiaalisten asiakkaiden "ostoalueella" on jo niin paljon muita kauppakeskuksia.
Tuli mieleeni, kuinkahan paljon Stokkan Aleksin ongelmiin on johtanut Helsingin liikennepolitiikka? Potentiaaliset asiakkaat kuitenkin haluavat kuljettaa isot hankinnat mielummin autolla kuin kantaen kävelykaduilla ja/tai julkisilla. Ratikka pysähtyy viereen, mutta metrolle on matkaa kantaa isoja ostoskasseja. Toki Stokkalla on ymmärtääkseni Aleksia isompia ongelmia monessa muussa tavaratalossa. Kun en ole hetkeen tätä seurannut, joten voin olla väärässä.
Millä tavalla suomen kielen termistö on epäselvä ja mikä parannus sinun termeissäsi on?
Suomen kielen termistö huono siinä mielessä, ettei siitä suoraan selviä yrityksen tila. "Yrityssaneeraus"- termillä on Suomen kielessä kaksi merkitystä. Lakiteknisesti kyseessä on maksuvaikeuksissa olevan yrityksen saneeraus ja toisaalta yleiskielisesti ihan minkä vaan yrityksen, myös terveen, saneeraus. Tämä aiheuttaa paljon sekaannuksia, varsinkin vieraille kielille käännettäessä.
Lisäksi vieraista kielistä Suomen kieleen käännettäessä chapter 11 ja vastaavat yrityssaneerauskonkurssit tai velkasaneerauskonkurssit käännetään mediassakin väärin todella usein. Käännös- ja ymmärrysvirheet ovat todella yleisiä. Nyt toki viime aikoina Suomessa ja maailmalla on mennyt niin hyvin, että ongelmat ovat olleet harvinaisia mutta tilanne muuttunee.
Yrityssaneerauskonkurssi tai velkasaneerauskonkurssi termien laajempi käyttö selkeyttäisi tätä tilannetta.
Useimmat ymmärtänevät sanan "saneeraus" siten että siitä voidaan vielä nousta ja sanan "konkurssi" siten että se on lopullinen.
Nuo sanat ovat siis vähän samaa kuin "sairastumiskuolema" - ollaanko vielä hengissä vai ei?
En pidä noita termejä ollenkaan hyvinä.
Toisaalta englanniksi, joka on kansainvälisen bisneksen kieli, bankruptcy tarkoittaa kumpaa vaan, merkitys tarkennetaan lisämääreellä bisneskielessä. Kansainvälisiä yrityssaneerauskonkurssitapahtumia on myös valtavasti kotimaisiin "laki yrityksen saneerauksesta" - tapahtumiin verrattuna.
"Yrityksen saneeraus" eli termi, jota lakitekstissä käytetään, on Suomen kielessä kaksimerkityksellinen. Se voi tarkoittaa joko lakiteknistä tilaa tai muuta yrityksen muutosta. Termi yrityssaneerauskonkurssi tai velkasaneerauskonkurssi on yksimerkityksellinen sana, joka tarkoittaa vain lakiteknistä tilaa.
Valitsemissasi termeissä on se vika, että liität yhdysosan "konkurssi" tapahtumaan, joka ei ole konkurssi. Saneeraus tarkoittaa tervehdyttämistä. Konkurssi ymmärretään yrityksen "kuolemana". Sanan "yrityssaneerauskonkurssi" voi ymmärtää niin, että yritys kuolee tervehdyttämiseen.
Selvyyden vuoksi voi puhua saneerausmenettelystä erotukseksi vapaamuotoisesta tervehdyttämisestä.
Ulkomaisten termien käännösongelmat ovat oma lukunsa.
Tuli mieleeni, kuinkahan paljon Stokkan Aleksin ongelmiin on johtanut Helsingin liikennepolitiikka? Potentiaaliset asiakkaat kuitenkin haluavat kuljettaa isot hankinnat mielummin autolla kuin kantaen kävelykaduilla ja/tai julkisilla.
Tällä on varmasti vaikutusta - myös Helsingin keskustan vetovoimaan noin yleisemminkin. Lattea kesäterasseilla kiskovat hipsterit eivät oikeasti voi elättää kuin muutaman kahvilan.
Tavaratalojen yhtenä ongelmana pidän verkosta johtuvaa asiakaskäyttäytymisen muutosta. Asiakkaat ovat muuttuneet aiempaa hintatietoisemmiksi. Heiltä on vaikeampi periä korkeita katteita merkkituotteista, koska tieto kilpailijoiden hinnoista on aina parin sormensipaisun päässä. Asiakkaan ei myöskään nykyaikana tarvitse mennä tavarataloihin vaeltelemaan nähdäkseen tarjontaa tai tehdäkseen ostoksia.
Kilpailu on kiristynyt ja yleistavaratalojen on ollut vaikea vastata siihen. Anttila kaatui jo aiemmin.
Tuli mieleeni, kuinkahan paljon Stokkan Aleksin ongelmiin on johtanut Helsingin liikennepolitiikka? Potentiaaliset asiakkaat kuitenkin haluavat kuljettaa isot hankinnat mielummin autolla kuin kantaen kävelykaduilla ja/tai julkisilla.
Stokkan halliin pääsee kahdesta eri sisäänajosta (ja useammastakin jos sompailee keskustan huoltotunnelia pitkin), joten se on autoilijalle oikeastaan todella kätevä. Varsinkin Länsiväylää tuleville. Viime aikoina siellä on ollut myös aina reilusti tilaa, jopa (pysäköintihintaan sisältyville) sähköauton latauspaikoille on päässyt aina halutessaan.
