Sain vastaavan YEL -kirjeen eläkefirmasta työtuloehdotuksella reilu 99ke. Tällä hetkellä menty siis alle 15ke tasolla. Annoin vastineen ja esitin nykyisin työtulotason pitämistä ennallaan. Perustelin sillä että tällä hetkellä teen alhaisempia työtunteja ja että niiden arvo ei ole enempää kuin nykyinen työpanos. Tämä meni sukkana läpi ja seuraavat 3v mennään samalla ilman korotusta. Positiivinen yllätys. En olisi pidemmälle vääntänyt jos eläkefirma olisi heittäytynyt hankalaksi. Nyt vartin työ tuotti muutaman tonnin säästön seuraavan 3 vuoden periodilla. Monet yrittäjät varmaan säikytelty hyväksymään suoraan tuo korotus. Vaikea nähdä miten eläkefirmat pystyisivät kiistämään yrittäjän antamat työaika-arviot, eikä välttämättä heilläkään intressejä käydä isompia vääntöjä.
Toki jokaisessa firmassa omat erityispiirteet enkä omaa casea kovin pitkälle viitsi tähän lähteä avaamaan. Hyvät pot oddsit kuitenkin saa koittaa jättää vastaehdotus nykyisestä työtasosta kun mitään hävittävää ei ole, eli maksimikorotus kuitenkin 4 tonnia vaikkei eläkefirma perusteluja ostaisikaan.
Sain vastaavan YEL -kirjeen eläkefirmasta työtuloehdotuksella reilu 99ke. Tällä hetkellä menty siis alle 15ke tasolla. Annoin vastineen ja esitin nykyisin työtulotason pitämistä ennallaan. Perustelin sillä että tällä hetkellä teen alhaisempia työtunteja ja että niiden arvo ei ole enempää kuin nykyinen työpanos. Tämä meni sukkana läpi ja seuraavat 3v mennään samalla ilman korotusta. Positiivinen yllätys. En olisi pidemmälle vääntänyt jos eläkefirma olisi heittäytynyt hankalaksi. Nyt vartin työ tuotti muutaman tonnin säästön seuraavan 3 vuoden periodilla. Monet yrittäjät varmaan säikytelty hyväksymään suoraan tuo korotus. Vaikea nähdä miten eläkefirmat pystyisivät kiistämään yrittäjän antamat työaika-arviot, eikä välttämättä heilläkään intressejä käydä isompia vääntöjä.
Toki jokaisessa firmassa omat erityispiirteet enkä omaa casea kovin pitkälle viitsi tähän lähteä avaamaan. Hyvät pot oddsit kuitenkin saa koittaa jättää vastaehdotus nykyisestä työtasosta kun mitään hävittävää ei ole, eli maksimikorotus kuitenkin 4 tonnia vaikkei eläkefirma perusteluja ostaisikaan.
Itsekin odottelen YEL-työtuloehdotusta ja myös nykyinen vähän päälle 14 tuhatta, ajatuksena myös perustella pysyä samalla tasolla työtuntien ja liikevaihdon vähentymisellä, myös palkattu työntekijä auttanee asiaa.
Ilmeisesti olet yrittäjäkassan jäsen kun olet määritellyt työtulosi about sen minimin (tänä vuonna 14088 euroa) mukaan? Kassan minimi-YEL-työtulovaatimushan nousee hieman joka vuosi eli otitko huomioon, että YEL-työtulosi on sen yli seuraavan kolmen vuoden ajan?
Sain vastaavan YEL -kirjeen eläkefirmasta työtuloehdotuksella reilu 99ke. Tällä hetkellä menty siis alle 15ke tasolla. Annoin vastineen ja esitin nykyisin työtulotason pitämistä ennallaan. Perustelin sillä että tällä hetkellä teen alhaisempia työtunteja ja että niiden arvo ei ole enempää kuin nykyinen työpanos. Tämä meni sukkana läpi ja seuraavat 3v mennään samalla ilman korotusta. Positiivinen yllätys. En olisi pidemmälle vääntänyt jos eläkefirma olisi heittäytynyt hankalaksi. Nyt vartin työ tuotti muutaman tonnin säästön seuraavan 3 vuoden periodilla. Monet yrittäjät varmaan säikytelty hyväksymään suoraan tuo korotus. Vaikea nähdä miten eläkefirmat pystyisivät kiistämään yrittäjän antamat työaika-arviot, eikä välttämättä heilläkään intressejä käydä isompia vääntöjä.
Toki jokaisessa firmassa omat erityispiirteet enkä omaa casea kovin pitkälle viitsi tähän lähteä avaamaan. Hyvät pot oddsit kuitenkin saa koittaa jättää vastaehdotus nykyisestä työtasosta kun mitään hävittävää ei ole, eli maksimikorotus kuitenkin 4 tonnia vaikkei eläkefirma perusteluja ostaisikaan.
Itsekin odottelen YEL-työtuloehdotusta ja myös nykyinen vähän päälle 14 tuhatta, ajatuksena myös perustella pysyä samalla tasolla työtuntien ja liikevaihdon vähentymisellä, myös palkattu työntekijä auttanee asiaa.
Ilmeisesti olet yrittäjäkassan jäsen kun olet määritellyt työtulosi about sen minimin (tänä vuonna 14088 euroa) mukaan? Kassan minimi-YEL-työtulovaatimushan nousee hieman joka vuosi eli otitko huomioon, että YEL-työtulosi on sen yli seuraavan kolmen vuoden ajan?
Olin yrittäjäkassan jäsen yrittäjäksi lähtiessäni. Tällöin kassajäsenyyteen kuului muistaakseni 18kk suoja-aika joka olisi mahdollistanut paluun työntekijänä tienattuun palkkatuloon pohjatuvalle ansiosidonnaiselle, mikäli bisnekset eivät olisi lähteneet lentoon. Suoja-ajan jälkeen totesin että pieneen YEL-tuloon perustuvalla työttömyysturvalla ei ole mitään virkaa, enkä muutenkaan hakisi missään olosuhteissa työttömyystukea, jonka tiimoilta joutuu työkkärin listoille ja kaikenlaisten aktiivitoimien piiriin. Mutta oikeassa olet että tuo alle 15ke taso juuri tällä perusteella alunperin valittu. Olisi pitänyt hilata kassasta poistumisen jälkeen minimiin, mutta jäi tekemättä, eli vähän turhaakin järjestelmään tullut maksettua.
Sain vastaavan YEL -kirjeen eläkefirmasta työtuloehdotuksella reilu 99ke. Tällä hetkellä menty siis alle 15ke tasolla. Annoin vastineen ja esitin nykyisin työtulotason pitämistä ennallaan. Perustelin sillä että tällä hetkellä teen alhaisempia työtunteja ja että niiden arvo ei ole enempää kuin nykyinen työpanos. Tämä meni sukkana läpi ja seuraavat 3v mennään samalla ilman korotusta. Positiivinen yllätys. En olisi pidemmälle vääntänyt jos eläkefirma olisi heittäytynyt hankalaksi. Nyt vartin työ tuotti muutaman tonnin säästön seuraavan 3 vuoden periodilla. Monet yrittäjät varmaan säikytelty hyväksymään suoraan tuo korotus. Vaikea nähdä miten eläkefirmat pystyisivät kiistämään yrittäjän antamat työaika-arviot, eikä välttämättä heilläkään intressejä käydä isompia vääntöjä.
Toki jokaisessa firmassa omat erityispiirteet enkä omaa casea kovin pitkälle viitsi tähän lähteä avaamaan. Hyvät pot oddsit kuitenkin saa koittaa jättää vastaehdotus nykyisestä työtasosta kun mitään hävittävää ei ole, eli maksimikorotus kuitenkin 4 tonnia vaikkei eläkefirma perusteluja ostaisikaan.
Itsekin odottelen YEL-työtuloehdotusta ja myös nykyinen vähän päälle 14 tuhatta, ajatuksena myös perustella pysyä samalla tasolla työtuntien ja liikevaihdon vähentymisellä, myös palkattu työntekijä auttanee asiaa.
Ilmeisesti olet yrittäjäkassan jäsen kun olet määritellyt työtulosi about sen minimin (tänä vuonna 14088 euroa) mukaan? Kassan minimi-YEL-työtulovaatimushan nousee hieman joka vuosi eli otitko huomioon, että YEL-työtulosi on sen yli seuraavan kolmen vuoden ajan?
Olin yrittäjäkassan jäsen yrittäjäksi lähtiessäni. Tällöin kassajäsenyyteen kuului muistaakseni 18kk suoja-aika joka olisi mahdollistanut paluun työntekijänä tienattuun palkkatuloon pohjatuvalle ansiosidonnaiselle, mikäli bisnekset eivät olisi lähteneet lentoon. Suoja-ajan jälkeen totesin että pieneen YEL-tuloon perustuvalla työttömyysturvalla ei ole mitään virkaa, enkä muutenkaan hakisi missään olosuhteissa työttömyystukea, jonka tiimoilta joutuu työkkärin listoille ja kaikenlaisten aktiivitoimien piiriin. Mutta oikeassa olet että tuo alle 15ke taso juuri tällä perusteella alunperin valittu. Olisi pitänyt hilata kassasta poistumisen jälkeen minimiin, mutta jäi tekemättä, eli vähän turhaakin järjestelmään tullut maksettua.
Ihan sama tilanne oli itsellä, tosin taka-ajatuksena oli, että tarvittaessa vedän ennen yrittäjyyden lopettamista YEL ja kassamaksut ylös vaadittavan 15kk ajaksi, jotta voi alkaa nostamaan kassan ansiosidonnaista 400vrk ja lisäksi pelkkiä pääomatuloja. Ja sen jälkeen tehdä osa-aikatöitä, kunnes 58 vuotiaana voi sitten alkaa nostamaan ryhmäeläkettä.
Nyt yksi vaihtoehto on sanoa eläkeyhtiölle, että työmäärä/panos on laskenut niin merkittävästi ettei YELn alaraja edes täyty ja irtisanoa koko YEL-sopimus ja katsoa puututaanko siihen mitenkään - ja luonnollisestikin jatkaa yritystoimintaa. Toki sen option voi jättää myöhemmälle, kun selviää korjaako hallitus YEL-valuvian tai viimeistään kun suoja-ajat 3+3 vuotta ovat kuluneet umpeen.
Mulla on töissä aina alkuvuosi kaikkein kiireisin ajanjakso. Kesäksi helpottaa, mutta tammi-toukokuussa töitä on todella paljon. Tänä vuonna kiire on korostunut kahdesta syystä. Ensinnäkin otin käyttöön uuden toiminnanohjausjärjestelmän vuodenvaihteessa. Marras-joulukuu meni hyvin pitkälti migraation valmistelussa, että kaikki kriittiset prosessit toimisivat H-hetkellä kun vuosi vaihtuu. Lopulta siirto onnistui pääsääntöisesti hyvin, mutta vei lähes kaiken ylimääräisen ajan, joten paljon muita töitä piti lykätä, ja ne painavat nyt niskaan normaalien sesonkikiireiden päälle. Töitä teen nyt vain uudessa järjestelmässä, ja vaikka se onkin monessa suhteessa vanhaa parempi, osa prosesseista vie aiempaa enemmän aikaa, kunnes opin käyttämään järjestelmää paremmin. Aikaa menee myös järjestelmän dokumentaatioon perehtymiseen ja koulutuksiin joihin katson järkeväksi osallistua.
Toiseksi kotona on riittänyt kiirettä ja vähän murhettakin, kun 4v esikoisellamme diagnosoitiin joulun alla 1-tyypin diabetes. Ensiksi meni viikko sairaalahoidossa (olin pois töistä), jonka jälkeen oli päiväkodin parin viikon joululomat. Sen jälkeen ollaan yritetty kouluttaa päiväkodin henkilöstöä tämän taudin hoitoon, mikä on osoittautunut kohtalaisen haastavaksi. Päiväkodissa lapsi on ollut vasta yhden viikon, koska aiemmin he eivät olisi kyenneet pitämään häntä tajuissaan koko päivää. Tällä viikolla meiltä on ollut toinen mukana jokaisella aterialla avustamassa ja opettamassa hiilihydraattilaskentaa ja insuliinin annostelua. Tämän päälle seurataan koko päivän etänä verensokeriarvoja, jotka tulevat lapsen sensorista. Koska päiväkodissa ei oikein vielä osata tulkita näitä asioita, joka päivä ollaan monta kertaa jouduttu lähettämään ohjeita miten mihinkin tilanteeseen pitää reagoida. Ohjeet on toki toimitettu myös kirjallisesti, mutta käytännössä ei niihin tunnu olevan kenelläkään aikaa perehtyä. Tähän sitten päälle vielä lakot, joita tuntuu olevan harva se viikko nykyään. Toivottavasti tämä hiukan helpottaa lähikuukausina, koska nyt olisi melkein helpompaa pitää lapsi kotona.
Intrumia olen kanssa seuraillut hieman allapäin. Menin aikanaan sisään osakkeeseen väärällä korkonäkemyksellä, enkä huomioinut tarpeeksi yhtiön velkaisuutta, tai ehkä tarkemmin sitä, miten nopeasti uudelleenrahoittaminen voi käydä sille haastavaksi. En osannut ennakoida yrityslainamarkkinoiden menevän niin solmuun kuin ne menivät. Aika pian tulivat myös alaskirjaukset Italian velkakirjasalkuista, joita ensi alkuun pidin vain ikävinä kertaerinä, koska niillä ei ollut juurikaan kassavirtavaikutusta, mutta taseen heikentymiselle olisi pitänyt antaa enemmän painoa velkasuhteen heikkenemisen vuoksi. Sikäli osakkeen laskettelun 250 kruunun tasoilta n. 100 kruunuun olisi varmaan voinut osin väistää. Alle 100 kruunun en sitten ostojani kylläkään kadu, mutta harmittelen että osakkeen keskihinta salkussa on turhan korkea. CMD:n jälkeen 60-70 kruunun tasoilla olin jo jokseenkin varma, että käänne on tapahtunut, koska makrotasolla korot olivat ohittaneet huippunsa ja yrityksellä oli uusi selkeä strategia & maksuvalmius turvattu yli kahden vuoden päähän. Viime aikojen kurssilasku odotuksia paremman Q4-raportin & Cerberus-kaupan jälkeen onkin sitten oudointa, mitä olen lyhyellä sijoittajaurallani nähnyt. Kaikki informaatio on ollut markkinoilla viikkoja, kun pari teknisluontoista reittausmuutosta käynnistää paniikin, jonka mukana osake painuu vielä 50% lisää. Ymmärtäisin, jos tässä välissä olisi tapahtunut jotain, mutta kun ei. Ostin vielä toissapäivänä 6000 osaketta lisää 36 kruunun hintoihin. Alan olla kuitenkin huolissani siitä, miten halpa yritys jo on. Pelkään, että tästä voi tulla kohta ostotarjous. Esimerkiksi pääomistaja Nordic Capital voisi ostaa firman ulos pörssistä, ostajia voi olla monia muitakin. Cerberus maksoi juuri pienestä osasta Intrumin backbookkia 2x enemmän kuin mikä on koko Intrumin markkina-arvo nyt (toki EV on moninkertainen nettovelkojen vuoksi). Oma keskihintani on sen verran korkea, että tuskin saisin bidissä omiani takaisin.
Tsemiä loppuvuoteen. Eiköhän se siitä helpota kun löytyy uudet parhaat toimintatavat hiljalleen.
Intrumista:
Eikö sua huolestuta Intrumin kohdalla osakeanti tai jopa konkurssi? Tästä on hyvin negatiivista analyysiä nyt markkinoilla ja sentimentti hyvin synkkä. Varmaan klassinen paikka, jossa pitäisi ottaa näkemystä, mutta miksi toisaalta mahdolliset bidin tarjoajat eivät odottaisi tämän vajoavan lisää ja ostaisi sitten isommalla alennuksella tai konkurssin jälkeen parhaat osat? Itse olen myös korvia myöten tässä kiinni yli 40% turskilla ja tekisi mieli laittaa koko salkku tähän kiinni ja ostaa lisää.
Ykköstyypistä tekee haastavan juuri se että jokaiselle suupalalle täytyy pistää insuliinia. Kakkostyypille löytyy osaamista ja ymmärrystä mutta ykköstyypistä täytyy taas antaa lisäkoulutusta. Ja jos henkilöstö vaihtuu niin sama rumba taas uudelleen.
Suurimmat riskit alhaiseen tai korkeaan verensokeriin ovat juurikin lapsuudessa ja nuoruudessa. Raskas liikunta laskee verensokeria joten ole tarkkana sen kanssa!
Se on valitettavasti elinikäinen tauti ja hoitohaaste. Onneksi teknologia on kuitenkin kehittymässä automaattisten insuliinipumppujen kautta. Suhtaudun niihin itse varovaisesti. Lapsen verensokerit voivat heitellä paljon joten onko siinä sitten riski että insuliinia tulisi liikaa kerralla.
Mitä rennompi luonne sitä helpommin ennakoitavissa verensokerit ovat. Isäni oli malliesimerkki vääristä elintavoista mutta kyllä hänkin pääsi maaliin asti eläkkeelle ykköstyypin kanssa.
Kiitti! Tokihan konkurssi aina huolettaa, jos sellaisesta oman salkkuyhtiön kanssa vakavasti puhutaan. Pidän kuitenkin erikoisena katsoa liiketoimintaa yli kahden vuoden päähän ja sanoa, että jos silloin ei saada bondimarkkinoilta rahaa, niin mennään konkkaan. Kaksi vuotta on pitkä aika. Kyse on yrityksestä, jonka liiketoiminta on sinänsä tuottaa täysin tervettä kassavirtaa ja joka on aina pystynyt hoitamaan velkansa. Markkinoilla on valtava määrä muitakin yrityksiä, joilta loppuisi likviditeetti, jos ne eivät voisi koskaan uusia rahoituksiaan. Vaikkapa lähes kaikki kiinteistösijoitusyhtiöt ovat tällaisia. Olen luottavainen, että Intrumin perusbisnes saadaan hyvää asentoon 2024-2025 aikana ja siten rahoitusta on taas saatavilla, kun sitä seuraavan kerran tarvitaan. Se on kyllä totta, että suurempia hikkoja ei enää saisi tulla, kuten uusia alaskirjauksia salkuista.
Mä en pidä osakeantia sellaisena mörkönä kuin mitä monet muut tuntuvat pitävän. Intrum ei ole Finnair. Jos voitollisella yrityksellä on tilapäisiä likviditeettiongelmia, osakeanti voi olla järkeväkin vaihtoehto. Annin ei tarvitsisi tehdä yrityksestä kerralla nettovelatonta, vaan paljon pienempikin anti riittäisi, jos siihen jouduttaisiin. Eihän yritysarvo siitä annista mihinkään muutu (pl. järjestelykulut), vaikka yksittäisen osakkeen arvo laskeekin. Toki tässä vaiheessa anti voitaisiin joutua toteuttamaan isohkolla alennuksella ja sikäli se olisi vanhoille omistajille huono asia. Siinä vaiheessa kun Intrumin bondirahoituksen hinta ensimmäisen kerran nousi yli 10%:n, olisin oikeastaan ihan mielellään ottanut osakeannin vastaan. Tavallaanhan hienointa olisi nyt ostaa kaikella kassalla + limiiteillä vanhoja bondeja pois 20-40% alennuksilla, printata sillä tavoin omistaja-arvoa, ja tämän jälkeen uutisoida ostoja vastaavan kokoinen anti. Kenties tämä ei kuitenkaan ole käytännössä mahdollista 😛
Buukkasin reissun Intrumin yhtiökokoukseen 24.4. Laivalla perillä aamulla 10.00 ja iltalennolla 20.30 paluu. Ei ole tullut Stokiksessa käytyä noin kymmeneen vuoteen, niin voipi siinä samalla sitten ennen/jälkeen kokousta vähän kierrellä kelien mukaan joko sisällä tai ulkona jotain mielenkiintoisempia mestoja. Otin laivasta vähän parempaa parvekehyttiä, voisi syödä hyvin ja vähän rentoutua suht raskaan talven jäljiltä.
Mikäköhän voisi olla joku hyvä bistro-tyyppinen rafla Sicklan ympäristössä?
Perustajaosakkaiden osakkeiden myynti on huolestuttava merkki
Mark Zuckerberg, Jeff Bezos ja Peter Thiel ovat aloittaneet vuoden myymällä suuria osuuksia perustamistaan yhtiöistä. Se voi olla merkki siitä, että teknologiayritysten nousu osakemarkkinoilla on saavuttanut huippunsa, kirjoittaa Financial Times.
Mark Zuckerberg myi helmikuussa 291 000 Metan osaketta 135 miljoonalla dollarilla. Metan perustaja ja suurin omistaja ei ole tehnyt näin suurta osakekauppaa sitten vuoden 2021. Samassa kuussa Amazonin perustaja Jeff Bezos myi osakkeita 8,5 miljardilla dollarilla. Nyt maaliskuussa Palantirin toinen perustaja Peter Thiel on myynyt osakkeita 175 miljoonalla dollarilla.
Tämä voi olla merkki siitä, että teknologiayritysten generatiivisen tekoälyn vaikutuksesta aiheutunut kurssinousu on hidastumassa.
"Jos nämä henkilöt ajattelevat, että olemme saavuttaneet markkinahuipun ja ovat alkaneet siksi myydä, se on melko vahva signaali meille kaikille muille", Charles Elson, kokenut lakitoimisto- ja hallintojohtaja Delawaren yliopistosta, kertoi Financial Timesille.
Sisäpiirimyynnin suhde sisäpiirin ostoihin on tutkimusyhtiö Verityn mukaan yritysosakkeissa korkeimmillaan sitten vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen.
"Näemme sisäpiirimyynnin negatiivisena tietona, josta sijoittajien tulisi olla tietoisia", sanoi Verityn varatoimitusjohtaja Ben Silverman.
Erityisesti teknologia-alalla erottuu näkyviin, että niin monet suuret yritykset rekisteröivät viranomaisille parhaillaan sisäpiirimyyntiä, hän uskoo.
Tunnetut sijoittajajohtajat myyvät suuria määriä osuuksiaan kiinteistöjättiläisissä
Sagaxilla, Pandoxilla, Balderilla, Wallenstamilla ja Nyfosalla on yksi yhteinen piirre sen lisäksi, että ne kuuluvat pörssin suurimpiin kiinteistöyhtiöihin. Viimeisen kuukauden aikana sekä niiden hallitusten että johdon ylimmät johtajat ovat vähentäneet omistuksiaan merkittävästi.
Virvon varvon vitsasilla, tuorehilla tervehillä, vanhat virvon viisahiksi, nuoret ylen notkehiksi, iloisiksi kaikki muut, kilteiksi pienet piimäsuut.
Virpojien kolkutellessa ovia onkin välillä aika vilkaista mitä tästä sijoitushosumisesta yritysten johdon loruja kuunneltuaan oikein palkaksi jää: saako suklaamunia tai kolikoita vai jääkö käsiin pelkkiä risuja ja hiilenpalasia?
Osa ajankohdan sisäpiiristä näyttää hiljaa pakkaavan rojunsa, myyvän pahimmat paperinsa ja hyppäävän luudan selkään Kyöpelinvuorelle lentääkseen.
Omiaan ostajista taas ei vielä tiedä ovatko nämä trulleja vai tosiolentoja.
Pörssi on -11%/-125k YTD, mutta tämä ei isommin ole mieltä painanut. Pääosa positioista hengittää edelleen hyvin, ainoastaan KH-Group on siirtynyt pysyvämmin toivotaan, toivotaan -osastolle.
Pörssin sijaan kondispuolella kriisitietoisuus on kasvanut tässä viime aikoina siinä määrin, että päätin alkaa "dieetille". Muutamat viime vuodet ovat olleet aika kuormittavia erityisesti privaattipuolella syistä, mitä en voi kovin tarkasti avata, mutta pääosin kyse on normaalia vaativammasta pikkulapsiarjesta + ylimääräisistä lisävaikeuksista siihen päälle. Välillä fyysinen vireys & henkinen mieliala on ollut tosi matala, ja oon kompensoinu sitä syömällä kaikenlaisia ylimääräisiä herkkuja paljon enemmän, kuin mitä niitä ennen meni. Pikkuhiljaa on tullut huomattua, että vyöstä pitää ottaa uusia reikiä käyttöön, ja kivat slim fit -paidat ei enää mee nätisti päälle. Muutos on ollut aika hidasta, puhutaan pari kiloa vuodessa -tahdista, mitä on tullut ekstraa tasaisesti. Lopputulos on, että ath-lukemissa ollaan, paino 87kg ja vyötärönympärys 107. Oon 187 pitkä, eli BMI on nippanappa vielä normaalipainoisen rajoilla, mutta se johtaa harhaan kun lihasmassaa on vähän. Kävin inbodyssakin ja sieltä tuli odotetut madonluvut kehonkoostumuksen suhteen: rasva% 27 ja risat.
Elämässäni on selvästi ollut havaittavissa trendi, että jaksaminen on koko ajan huonompaa, olo tuntuu koko ajan kuormittuneemmalta, ja sitä myöten tulee pidettyä entistä vähemmän huolta itsestään. En tietenkään oo myöskään tyytyväinen kehonkuvaan, mikä tästä on seurannut. En oo koskaan ollut lihaksikas, mutta en myöskään lihava, paitsi nykyään alan olemaan.
Asia on kyllä ollut mielessä vähintään vuoden-parin ajan ja erilaisia pieniä muutoksia olen silloin tällöin tehnyt, mutta en oo keskittynyt asiaan erityisen hyvin. Nyt olis tarkoitus tehdä näiltä osin muutoksia vähittäin siten, että parannan ravintoa, aktiivisuutta/treeniä ja lepoa kaikkia jossain suhteessa.
Ravinnon osalta uusi asia on, että päätin alkaa kirjaamaan ylös mitä syön. Totesin et en voi muuten realistisesti odottaa laihtuvani ja vähentäväni rasvoja, jos en tiedä mitä syön ja kuinka paljon. Otin tavoitteeksi -500 kcal energiavajeen, minkä pitäis tuoda suht nopeasti tuloksia. Inbodyn mukaan mun lepokulutus on suurin piirtein 1700 kcal. Pyrin syömään n. 1700-1800 kcal (eli arvioin että matalan aktiivisuuden päivän kokonaiskulutus olis 2200-2300 kcal), mut en ala natsiksi tässä: jos tulee oikeasti nälkä niin syön lisää. En kuitenkaan ota lisäkaloreita herkuista pois lukien tietyt joustot mitkä valmennuksessa sallitaan (oon mukana yhdessä verkkovalmennuksessa).
Ravinnon laskeminen on osoittautunut ainakin alkuun yllättäen todella motivoivaksi. Kalorien kirjaaminen mobiilisovellukseen on yllättävän helppoa ja on kiva nähdä, että toistaiseksi ei ole tullut mitenkään erityisen nälkä noilla kaloreilla, kun se tulee oikeasta ruoasta. Ehkä vanhoja hiilarivarastoja - ei ole kokemusta energiavajeesta aiemmin? Itse ruokia en ole kovasti muuttanut, koska oon aiemminkin syönyt ihan ravitsevaa ruokaa, suurin piirtein lautasmallin mukaan. Mä oon pyöristänyt itseni sipseillä, jäätelöllä ja karkeilla, en niinkään oikealla ruoalla.
Aktiivisuuspuolella oon mm. vaihtanut auton polkupyörään aina niille päiville, kun ei ole asiakaskäyntejä tai muuta pakollista auton tarvetta. Lisäksi askelia yritän lisätä aina kun voin. Salitreenit aloitan ensi viikolla hyvin yksinkertaisella aloittelijan ohjelmalla 2x viikko (enempään en pysty ajallisesti). Salia en ole tehnyt moneen vuoteen, mutta olen kyllä aikanaan jonkun verran harjoitellut ja saanut silloin harjoitusohjelmiin PT:n opastusta, eli tän pitäis lähteä kanssa ok liikkeelle ihan valmennuksen video-ohjeilla.
Levon osalta pyrin sänkyyn klo 23 mennessä, aiemmin helposti venynyt puolenyön jälkeen. Onneksi lapset ei enää useinkaan valvota öisin.
Näillä keinoilla minimitavoitteet on tän vuoden loppuun mennessä: paino alle 80 kg, vyötärö alle 100, ja että salilla tapahtuu kanssa kehitystä. Normaalisti energiavajeessa ei kait voi odottaa lihasmassan kasvua, mutta mun kaltaisessa nollatason lähtötilanteessa sen pitäis kuitenkin olla ihan mahdollista. Uskoisin että noi tavoitteet on helposti saavutettavissa. Todella tyytyväinen olen, jos paino menee alle 77kg ja vyötärö 90-95 väliin. Rasvaprosentista en osaa niin sanoa miten se voi kehittyä, mutta lähelle 20% ellei alle pitäisi olla mahkut. Pääasia, että haitallista sisäelinten ympärillä olevaa rasvaa lähtis maksimit. Sitähän mulla eniten on.
Kirjoitan tästä tänne, koska lupaan päivittää viimeistään vuodenvaihteessa miten projekti on edennyt, mahdollisesti välipäivityksiäkin tulossa (pahoittelut niille jotka odottavat sijoitusasiaa). Näin saan ainakin vähän lisää kiritystä pysyä ohjelmassa ja tahdonvoimaa vastustaa ystävien Häagen & Dazs houkutuksia.
Hyvältä kuulostaa! Salilla kun polkee pyysinginä tunnin kuntopyörää, niin palaa noin ~700 kcal vs. tunti painojen heiluttelua ~250 kcal. Ja on muuten voittajaolo tunnin polkemisen jälkeen😂
Hyvältä kuulostaa! Salilla kun polkee pyysinginä tunnin kuntopyörää, niin palaa noin ~700 kcal vs. tunti painojen heiluttelua ~250 kcal. Ja on muuten voittajaolo tunnin polkemisen jälkeen😂
Kiitti, epäilemättä! 🤓 Salissa mulla on kalorien polton sijaan kuitenkin enemmän ideana kehonmuokkaus ja ylipäätään vahvistaa lihaksistoa, sillä muuten on tuki- ja liikuntaelinpuolella ongelmia tiedossa koko ajan enemmän kun ikää kertyy. Isommasta lihasmassasta olisi sekin ilo, että kropan lepokulutus nousee. Mut painonpudotuksestahan on vähintään 80% kiinni syömisestä ja max 20% liikunnasta. Siinä mielessä mulla on nyt tosi hyvä olo siitä, että tiedän olevani energiavajeella ja että paino tippuu näin ollen väistämättä, jos vaan jatkan samalla linjalla. Tavoite on toki samalla myös parantaa kuntoa, mutta energiavajeessa varsinaista aerobista treeniä en ajatellut kovin paljoa tehdä, vaan enemmänkin lisätä arjen aktiivisuutta eri tavoin. Noihin tunnin paikallaan pyöräilyihin mulla ei realistisesti olisi aikaakaan. Sen sijaan perinteisestä pyöräilystä ulkona nautin tosi paljon varsinkin näillä loppukesän keleillä. Sitten kun alkaa loskaa putoamaan pitää keksiä jotain muuta.
Akista kyllä täytyy mainita nyt kun otit puheeksi, että kun pitkästä aikaa törmättiin yhdessä hoolissa, Aki huikkasi jo ovelta: "Terve! Sä olet lihonut!" Vittu 😅😅 Tuo taisi kyllä olla jo viime kesänä, mutta sisuunnuttaa edelleen 😛
Pyörittelen kyllä aina päätä kun kuulen ruuhkavuosien keskellä olevien juttuja arjestaan. Jotenkin tuntuu että yhteiskunnan rakenteissa pitäisi tapahtua joku muutos eihän toi voi johtaa muuhun kuin pahoinvointiin. Ihminen ei ole kone kaikki tarvitsee välillä omaa rauhaa ja aikaa palautua. Kai se on oma valinta miten elää mut toisaalta jos kaikki ympärillä painaa sata lasissa niin ala siinä nyt sit hölläämään. Ja kyllä pitäähän sitä rahaakin tienata. Kaikillahan se rikastuminen on mielessä.
Pyörittelen kyllä aina päätä kun kuulen ruuhkavuosien keskellä olevien juttuja arjestaan. Jotenkin tuntuu että yhteiskunnan rakenteissa pitäisi tapahtua joku muutos eihän toi voi johtaa muuhun kuin pahoinvointiin. Ihminen ei ole kone kaikki tarvitsee välillä omaa rauhaa ja aikaa palautua. Kai se on oma valinta miten elää mut toisaalta jos kaikki ympärillä painaa sata lasissa niin ala siinä nyt sit hölläämään. Ja kyllä pitäähän sitä rahaakin tienata. Kaikillahan se rikastuminen on mielessä.
Ei mulla muuta. Tsemppiä diettiin ja arkeen!
Kiitti tsempeistä! Ihmisten tilanteet on todella erilaisia, niin on vähän vaikea sanoa mitenkään yleisesti. Meillä on ollut omat haasteemme, joista osa on ihan itse aiheutettuja, ja osa sitten on tullut lasten myötä. Lapsetkin on todella erilaisia: jos meillä olisi kaksi sellaista lasta kuin millainen meidän kuopus on, niin tämä olisi mennyt paljon helpommin. Esikoinen on aivan valloittava persoona, mutta hänen kanssaan on myös kaikki ollut paljon vaikeampaa lähtien vauva-ajan koliikista ja päättyen tän päivän diabetekseen ja muihin asioihin, joista en viitsi niin tarkkaan täällä avautua. Kaikesta on kyllä selvitty, mutta ihan jo se että lapsen vuoksi voi tulla 2-3 erilaista lääkäri-/terapeuttivastaanottoa per viikko, niin kuormittaahan se, kun niissä menee 2-4h/reissu ja samalla toimit yrittäjänä, joka ei voi varsinaisesti delegoida omia töitään eteenpäin. Nämä ovat kuitenkin asioita mitkä elämä heittää eteen ja niihin pitää vaan sopeutua. Mun kestokyky varmaan jossain vaiheessa meni yli siksi, että samanaikaisesti on ollut oikeastaan koko ajan parisuhteen kanssa ongelmia, eli sen sijaan että me oltais annettu toisillemme energiaa ja tukea, niin ollaan enemmänkin toimittu päinvastoin. Jos kotona ois ollut muuten kaikki hyvin, varmasti viime vuodet ois olleet toisenlaisia. Mitään en kuitenkaan vaihtais pois, koska sitten mulla ei olis näitä lapsia, jotka on täydellisesti muuttanut mun elämän ja antaneet sille ihan uuden merkityksen ja tarkoituksen. Vaikka välillä on ollut vähän synkkää, niin toisaalta tuntuu että pahin on takana ja katson luottavaisena tulevaan.
Muuten kuulostaa hyvältä, mutta jos tavoite on 187/80 (tai jopa 77) ja rasvat 20+, niin siihen ei paljon lihaksia mahdu. Olisin vähän armollisempi sen suhteen mitä vaaka näyttää ja koittaisin vaan korvata rasvaa lihaksella. Olet jo nyt ok-painossa, mutta jos saisit esim. 7kg rasvaa pois ja 5kg lihasta tilalle, niin olisit jo paljon paremmassa kunnossa vaikka BMI olisi vieläkin ”rajoilla”.
Toi on ihan tehtävissä kahdellakin treenikerralla per viikko ja kalorivajeessa, kun vaan syöt tarpeeksi proteiinia ja pidät huolen että nostat joka kerta vähän enemmän kuin edellisellä. Joko enemmän painoa tai enemmän toistoa.
Nämä terveyspostaukset keräävät aina kommenttivyöryt 🙂. Liityn joukkoon.
Omalla kohdalla pikkulapsivuodet olivat myös ajoittain kohtuu rankkoja, ja verottivat niin parisuhdetta kun omaa kuntoa. Nyt kun lapset ovat viimeisillä single-digitseillä on taas aikaa laittaa omaa kroppaa kuntoon. Minulla on myös kertynyt herkuista pieni pelastusrengas vyötäisille + muita yleisiä istumatyön vaivoja.
Itsellä on nyt fokuksessa tuo AP:ssa jo mainittu pyhä kolminaisuus: ravinto, uni ja liikunta. Jos yhdessä lipsuu, vyöryy vaikutus helposti kahteen muuhun ja niiden kunnossa pitäminen vaikeutuu. Mielestäni kun katselee tyyppejä ympärillä jotka ovat virkeitä ja tehokkaita, nämä asiat ovat usein kunnossa. Eli uskon että jos pitää nämä pilarit kunnossa, kaikki muu sujuu myös. Jos nyt ei itsestään, niin ainakin on energiaa korjailla asioita.
Myös alkoholin lähes kokonaan pois jättäminen on helpottanut omaa kuviota, koska se aiheuttaa noidankehän: väsy -> syö enemmän sokeria -> sokeripiikit tekee väsyneeksi -> ei jaksa liikkua -> fyysiset vaivat pahenee -> vituttaa -> juodaan vähä bisseä, jne.
Kyllähän yhteiskunta jonkin verran tukee, esim työkuorman muuttamisessa -> 80%, mutta yrittäjää se ei tietysti hirveästi lämmitä.
Kyllähän yhteiskunta jonkin verran tukee, esim työkuorman muuttamisessa -> 80%, mutta yrittäjää se ei tietysti hirveästi lämmitä.
Yrittäjyys on ehkä hieman kaksipiippuinen juttu. Käsitän blogin pohjalta, että OP on myös melko hyvin menestynyt yrittäjä. Fiksusti bisnestä tekevillä yrittäjillä on monesti se edge, että korvaus on samaa duunia tekevään palkansaajaan nähden moninkertainen. Verotuksen, eläkemaksujen jne. optimointimahdollisuudet lisäävät gäppiä edelleen. On totta ettei saikuttaminen tai töistä poissaolo oman sairauden tai lasten sairastelun takia tietenkään toimi vastaavasti kuin palkollisilla.
Todennäköisesti tässäkin OP:lla olisi mahdollisuus osittain asiakkuuksistaan luopumalla tehdä lisää tilaa vapaalle ilman että talouden romahtamisesta on mitään pelkoa, mutta toki kun kovan työn myötä on tietyn pohjan saavuttanut, niin aika radikaali liike olisi lähteä himmailemaan. Itselläni vastaava yrittäjyysdilemma, eli hyvää keikkaa on jatkuvasti tarjolla, jolloin rahaa pystyy tekemään kohtuullisella työmäärällä ruhtinaallisesti moneen palkansaajaan nähden. Sitten kun sitä keikkaa ottaa, niin sen myötä tulee painetta, joka yhdistettynä pienlapsiperhe-elämän vaatimuksiin ajaa äkkiä heikentyvään jaksamiseen ja fyysisen kuntoon. Sen mitä on ehkä ajan saatossa oppinut, on keskittyä tekemään vain isompaan keikkaa ja nostamaan hintoja niin, että jokaisesta työtunnista saa aidosti kunnon korvauksen. Toki itsekin kuulun sen mentaliteetin kategoriaan, jossa tehdään kunnolla silloin kun tehdään ja puolittaisen jäähdyttelyn sijaan pyritään painamaan riittävästi hommia ja taloudellista bufferia kasaan, joka mahdollistaa kertalaakista täysin muiden harrastusten pariin siirtymisen huomattavasti eläkeikää aikaisemmin.
Monelle yrittäjyyttä pohtivalle hyvä neuvo voisi olla painaa ne pienlapsivuodet vielä vieraalle palkollisena hommia "autopilotilla" ja minisuoritustasolla sekä pahimman vaiheen ylityksen jälkeen sitten vasta starttia yrittäjyyteen. Toki ihminen tulee aina mukavuudenhaluisemmaksi vanhetessaan, joten mahtaako tämäkään neuvo olla kummoinen:D
Joka tapauksessa tsemppiä projektiin! Menestyvänä yrittäjänä teet asioita varmasti sen verran systemaattisesti, jotta tällainenkaan projekti tuskin tuottaa isommin päänvaivaa, kun olet sen prioriteettilistalle ottanut. Itselläni vähän saman suuntaista hanketta menossa, eli ukkoa on tarkoitus pistää kuntoon vähän raskaampien pienlapsiperhe- ja yrittäjyysvuosien jälkeen, joten vertaiskokemuksia aina hauska lueskella. Nyt jo 3-4 kovemman treenikuukauden jälkeen ja levon ja unen priorisoimisen myötä, tuntuu että jaksaminen alkaa olemaan aimpaan nähden ihan eri tasolla.
Jee, terveys- ja painokeskustelua muualla kuin mun blogissa.
Hyvältä kuulostaa noi sun ajatukset, kannattaa hoitaa homma kun ei ole vielä missään kriisilukemissa. Itse mittasin eilen vyötärönleveydeksi 124 cm ja mittojen ollessa suunnilleen 175 / 99 se "helppo homma"-juna meni vähän jo. Nämäkin on kerätty suunnilleen 2 kg / vuosi-tahdissa, vuosia on vain kertynyt liikaa. Vaikka välissä tulikin pudotettua, mutta liian harvoin ja liian vähän. Nykyään koitan olla liikaa stressaamatta painosta, koska stressiä riittää jo muista asioista aivan riittävästi.
Sain aikoinaan pudotettua 12 kg vuodessa tuolla tyylillä (energiavajeella) opiskelija- ja pokerielämän ohessa joten kyllä tuo toimii. Tuo oli aikaa vielä ennen kunnollisia älylaitteita niin kirjasin ne muistilapulle yksi kerrallaan. Tsemppiä projektiin!
Yrittäjyys on ehkä hieman kaksipiippuinen juttu. Käsitän blogin pohjalta, että OP on myös melko hyvin menestynyt yrittäjä. Fiksusti bisnestä tekevillä yrittäjillä on monesti se edge, että korvaus on samaa duunia tekevään palkansaajaan nähden moninkertainen. Verotuksen, eläkemaksujen jne. optimointimahdollisuudet lisäävät gäppiä edelleen. On totta ettei saikuttaminen tai töistä poissaolo oman sairauden tai lasten sairastelun takia tietenkään toimi vastaavasti kuin palkollisilla.
Todennäköisesti tässäkin OP:lla olisi mahdollisuus osittain asiakkuuksistaan luopumalla tehdä lisää tilaa vapaalle ilman että talouden romahtamisesta on mitään pelkoa, mutta toki kun kovan työn myötä on tietyn pohjan saavuttanut, niin aika radikaali liike olisi lähteä himmailemaan. Itselläni vastaava yrittäjyysdilemma, eli hyvää keikkaa on jatkuvasti tarjolla, jolloin rahaa pystyy tekemään kohtuullisella työmäärällä ruhtinaallisesti moneen palkansaajaan nähden. Sitten kun sitä keikkaa ottaa, niin sen myötä tulee painetta, joka yhdistettynä pienlapsiperhe-elämän vaatimuksiin ajaa äkkiä heikentyvään jaksamiseen ja fyysisen kuntoon. Sen mitä on ehkä ajan saatossa oppinut, on keskittyä tekemään vain isompaan keikkaa ja nostamaan hintoja niin, että jokaisesta työtunnista saa aidosti kunnon korvauksen. Toki itsekin kuulun sen mentaliteetin kategoriaan, jossa tehdään kunnolla silloin kun tehdään ja puolittaisen jäähdyttelyn sijaan pyritään painamaan riittävästi hommia ja taloudellista bufferia kasaan, joka mahdollistaa kertalaakista täysin muiden harrastusten pariin siirtymisen huomattavasti eläkeikää aikaisemmin.
Tällaiset ajatukset mulla on ollut. Oon kohtalaisen hyvin menestynyt omalla fieldilläni, uskoisin että teen top1% marginaalia mitä saman alan yrittäjiin tulee. Mä myös vähensin töitä ekan lapsen syntymän jälkeen irtisanomalla parin vuoden sisällä noin 33% kaikista asiakkaistani, mutta se ei varmaan työmäärää pienentänyt ihan samassa suhteessa, koska irtisanoin pienimmät ja vähiten kannattavat asiakkuudet. Toimialojakin on niin monenlaisia, oma alani sattuu olemaan sellainen joka perustuu vuosia, jopa vuosikymmeniä kestäviin asiakassuhteisiin ja jatkuviin sopimuksiin. Hyvä puoli on hommia on koko ajan eikä mun koskaan tarvitse myydä mitään, huono puoli taas on, ettei näistä hommista oikein voi irtautua esim. vuodeksi tai pariksi ilman, että niistä asiakkaista pitäisi luopua kokonaan. Eli mulla on ollut rajalliset mahdollisuudet downshiftata vaikka olisin halunnutkin. Toisaalta kotiolot huomioon ottaen en tiedä olisiko se johtanut sen parempaan lopputulokseen, jos olisin ollut enemmän kotona, koska vaimo on kuitenkin ollut molempien lasten kohdalla yli 2v kotona, eikä se halunnu mennä välillä töihin. Vaikka töistä tulee kuormitusta niin tuohan ne toisaalta myös sisältöä elämään sen perhearjen ulkopuolelta.
Farseer wrote:
Jee, terveys- ja painokeskustelua muualla kuin mun blogissa.
Hyvältä kuulostaa noi sun ajatukset, kannattaa hoitaa homma kun ei ole vielä missään kriisilukemissa. Itse mittasin eilen vyötärönleveydeksi 124 cm ja mittojen ollessa suunnilleen 175 / 99 se "helppo homma"-juna meni vähän jo. Nämäkin on kerätty suunnilleen 2 kg / vuosi-tahdissa, vuosia on vain kertynyt liikaa. Vaikka välissä tulikin pudotettua, mutta liian harvoin ja liian vähän. Nykyään koitan olla liikaa stressaamatta painosta, koska stressiä riittää jo muista asioista aivan riittävästi.
Sain aikoinaan pudotettua 12 kg vuodessa tuolla tyylillä (energiavajeella) opiskelija- ja pokerielämän ohessa joten kyllä tuo toimii. Tuo oli aikaa vielä ennen kunnollisia älylaitteita niin kirjasin ne muistilapulle yksi kerrallaan. Tsemppiä projektiin!
Mahtavaa, välillä näinkin päin 😊 Kiitti tuesta, arvostan kovasti kun foorumistina tiedän, että sulla ei oo ollu näiden asioiden kanssa mitenkään helppoa. Tuollaista sitä on tullut mietittyä, että jotain pitää tehdä, koska laiva käy koko ajan vaikeammaksi kääntää mitä pidemmälle antaa itsensä ajautua huonoon jamaan. Mä en nyt vielä niin huonoissa ole, eli muutoksen ei tarvitse olla mikään valtava tehdäkseen suhteellisen nopeasti vaikutusta. Sun tilanteessa täytyy olla huomattavasti pitkäjänteisempi, mikä kysyy enemmän voimia. Helpostihan sitä tietysti haluaisi saada nopeasti muutosta aikaan. Mut monille varmasti toimii paremmin, jos vaan pyrkii tekemään pieniä parannuksia siellä täällä.
Muuten kuulostaa hyvältä, mutta jos tavoite on 187/80 (tai jopa 77) ja rasvat 20+, niin siihen ei paljon lihaksia mahdu. Olisin vähän armollisempi sen suhteen mitä vaaka näyttää ja koittaisin vaan korvata rasvaa lihaksella. Olet jo nyt ok-painossa, mutta jos saisit esim. 7kg rasvaa pois ja 5kg lihasta tilalle, niin olisit jo paljon paremmassa kunnossa vaikka BMI olisi vieläkin ”rajoilla”.
Toi on ihan tehtävissä kahdellakin treenikerralla per viikko ja kalorivajeessa, kun vaan syöt tarpeeksi proteiinia ja pidät huolen että nostat joka kerta vähän enemmän kuin edellisellä. Joko enemmän painoa tai enemmän toistoa.
Joo, varmasti näin. Oikeastaan mulla ei oo kunnon käsitystä mikä rasva% olis lopulta hyvä.. enemmänkin koen vaan tärkeäksi saada karistettua ylimääräiset keskivartalolta, mitkä on varmaan terveydenkin kannalta vaarallisimmat. Ja yritän toki saada lihastakin samalla, mut mulle on aina ollut vaikeeta saada tuloksia voimaharjoittelulla. Epäilen että geeniarpajaisissa ei oo näiltä osin käynyt kovin hyvät, suvun muut miehet on ruumiinrakenteeltaan samanlaisia, pitkiä/hoikkia, ei kovin vahvoja. Katsotaan miten käy tällä kertaa kun puntteihin yritän tarttua.
Nämä terveyspostaukset keräävät aina kommenttivyöryt 🙂. Liityn joukkoon.
Omalla kohdalla pikkulapsivuodet olivat myös ajoittain kohtuu rankkoja, ja verottivat niin parisuhdetta kun omaa kuntoa. Nyt kun lapset ovat viimeisillä single-digitseillä on taas aikaa laittaa omaa kroppaa kuntoon. Minulla on myös kertynyt herkuista pieni pelastusrengas vyötäisille + muita yleisiä istumatyön vaivoja.
Itsellä on nyt fokuksessa tuo AP:ssa jo mainittu pyhä kolminaisuus: ravinto, uni ja liikunta. Jos yhdessä lipsuu, vyöryy vaikutus helposti kahteen muuhun ja niiden kunnossa pitäminen vaikeutuu. Mielestäni kun katselee tyyppejä ympärillä jotka ovat virkeitä ja tehokkaita, nämä asiat ovat usein kunnossa. Eli uskon että jos pitää nämä pilarit kunnossa, kaikki muu sujuu myös. Jos nyt ei itsestään, niin ainakin on energiaa korjailla asioita.
Myös alkoholin lähes kokonaan pois jättäminen on helpottanut omaa kuviota, koska se aiheuttaa noidankehän: väsy -> syö enemmän sokeria -> sokeripiikit tekee väsyneeksi -> ei jaksa liikkua -> fyysiset vaivat pahenee -> vituttaa -> juodaan vähä bisseä, jne.
Kyllähän yhteiskunta jonkin verran tukee, esim työkuorman muuttamisessa -> 80%, mutta yrittäjää se ei tietysti hirveästi lämmitä.
Niinpä, voin komppailla taas kautta linjan. Olihan se aika haastavaa vauva-arkena ja myöhemmin toisen lapsen sairastuttua, kun hyvässä yössä sai 4-5h unta, niin koita siinä sitten pitää itsestäsi hyvää huolta kun oot pitkän päivän töissä, illaksi kotiin: safkat perheelle, leikit, iltatoimet, lapset nukkumaan 20.30 jälkeen.. kova jätkä on joka sen jälkeen lähtee vielä lenkille/salille, kun huomenna on sama rumba uudestaan edessä. Fiksumpi olis varmaan silti syönyt paremmin, mutta kyllä se mulla helposti meni siihen että 21 aikaan rojahti sohvalle, siihen sitten jotain lohtusyömistä ja netflixiä.
Hyvältä tuntuu 👍 Pari viikkoa dieettiä nyt takana. Puntari näyttää -2kg, mutta tärkeämpänä vyötäröltä on lähtenyt jo 6 cm. Ensimmäinen minitavoite, vyötärö <100 cm, saattaa mennä jo lähipäivinä rikki. Todella motivoivaa nähdä, että lukemat liikkuvat oikeaan suuntaan. Syömisen puolella olen hieman säätänyt safkoja vähäenergisempään & täyttävämpään suuntaan, esim. tehnyt kerralla isomman satsin paahdettuja kasviksia ja sitten lisäillyt niitä eri aterioille, korvannut niillä mm. pastaa. Ylipäätään jotkut pastaruoat jotka ovat aiemmin kuuluneet ruokalistalle ovat nyt tauolla, koska niillä ei vaan nälkä pysy poissa miinuskaloreilla. Ovat liian energiatiheitä, niin vatsa ei täyty. Treenin osalta sali on lähtenyt käyntiin 2x vko, mutta varasin kuitenkin PT:n ohjauksen, että saisi siitä parhaat tehot irti. Aerobisella puolella kelit ovat suosineet fillarointia, joten sillä mennään.
Oon myös lukenut lisää rasvanpoltosta ja kehonkoostumuksesta, ja säätänyt hieman tavoitteitani. Ihan ensiksi tavoite on saada rasvaprosentti alle 20:n, ja sitten pyrkiä kohti noin 15% tasoa. Painotavoitteesta samalla käytännössä luovuin, mutta on selvää että paino tulee tässä laskemaan, koska lähtötilanteessa mun kropan rasvaton massa on ollut n. 63,5 kg, niin se tarkoittaa että 15% rasvoilla paino olisi n. 75 kg (ilman muutosta lihasmassassa). Yli 10kg läskiä pitäisi siis mennä. Uskon että energiavajeellakin saan vähän lisättyä lihasmassaa, mutta en likikään sitä määrää mitä rasvaa pitää samalla polttaa.
Pördessä jännäilen parhaillaan miten Intrumin velkajärjestelylle käy. Kertaalleen siirretty early bird -aika päättyy tänään Lontoon aikaa klo 24. En ole oikein onnistunut riidaamaan prosessia muuten kuin, että selvästikin allekirjoitusten saaminen on ollut vaikeampaa kuin miltä aluksi näytti. Jännästi tänään kurssi hiipi koko ajan vähän ylös, vaikka voisi olettaa että se painuisi sitä mukaa kun kello käy, eikä uutisia kuulu. Toki vaihto ollut aika pientä n. 500t kpl. Sen tuosta voi päätellä, ettei shortitkaan silti halua tähän iskeä, eli epävarmoja ollaan silläkin puolella. Ollaan optimistisia, että 2/3 on saatu jo kasaan mutta tiedote pukataan ulos vasta huomenna, ettei tartte turhaan maksaa ylimääräisiä porkkanoita. Kun jotain kuullaan, uutisten laadusta riippuen kurssireaktio on varmasti iso, mutta mikäli uutinen on positiivinen, odotan jonkinlaista pullonkorkin poksautus -tyyppistä. Intrumia hinnoitellaan edelleen konkurssihinnoilla, joihin painuttiin synkimmässä uutissyklissä talvella. 70 SEK ei pitäisi olla mitään, jos rahoitus varmistuu. Mutta jos ei varmistu, niin alas tullaan kyllä kaksinumeroisilla prosenteilla ja sitten mörnitään ehkä melko pitkäänkin, kunnes uusi ratkaisu löytyy.
Hämmästyttävästi ei tapahtunut mitään ( siis käytännössä). Onko sinulla käsitystä miksi? Purin puolet pois ( tosin jo alkujaan pienestä) positiostani. Ajatus on, jos en ymmärrä mitä tapahtuu, en ota turhaa riskiä kun saa jopa 11 % tuoton ( joka on riskikorjattuna huono tuotto, mutta menköön). En kuitenkaan malttanut olla jättämättä pientä tarkkailupositiota 🫣.
Joo, ei ole tapahtunut mitään vielä. Ei ole tiedotettu että 2/3 olisi klaarattu, toisaalta ei ole myöskään jatkettu early bird -tarjousta, joka on nyt päättynyt. Itse velkajärjestelysopimuksen takaraja on kuitenkin vasta 16.9., eli siihen asti sopimukseen voi vielä liittyä vapaaehtoisesti.
Mä en oikein osaa tätä treidata, mutta ymmärrän kyllä jos haluaa riskin vuoksi tässä kohtaa vähentää.
Oli eilen auto-/toimistopäivä ja kotiin tullessa plakkarissa 2500 askelta, niin päätin lähteä iltakävelylle. Otin kuunteluun puolirandomina jonkun podcastin, joka sattui tällä kertaa olemaan tämä Futucast ja toimittaja Hannu Sokalan haastattelu. Voi herranjestas mitä soopaa. Miten voi olla taloustoimittaja noin kujalla. 😲 En tosin kuunnellut kuin ekat 45 minuuttia, mutta 5 minuuttiakin olisi hyvin riittänyt. Tuskin uskallan arvailla millainen Sokalan uusi kirja on.
Vartissa valmis muuten laadullisesti positiivisen julkaisijan tuotannossa. Pörssissä kaupankäynninkohteena olevilla osakkeilla on arvoa, kunnes ketään ei suostu niistä mitään maksamaan.
Edit. Jälkimmäinen virke vapaasti lainattu haastateltavalta.
Vartissa valmis muuten laadullisesti positiivisen julkaisijan tuotannossa. Pörssissä kaupankäynninkohteena olevilla osakkeilla on arvoa, kunnes ketään ei suostu niistä mitään maksamaan.
Edit. Jälkimmäinen virke vapaasti lainattu haastateltavalta.
".. me uskomme siihen rahan arvoon, jonka pankki lainaa eteenpäin. Tässä uskossa on mun mielestä kyse samasta asiasta kuin pörssiosakkeissa, joiden arvo on se mitä ihmiset uskovat sen olevan"
Jos tohon vaihtaisi pörssiosakkeiden tilalle kryptovaluutat, ajatuksessa olisi jotain järkeä, mutta pörssiosakkeiden arvo kyllä perustuu enemmän yhtiöiden omaisuuden ja tulevien kassavirtojen arvoon. Toki ihmisten uskomukset esimerkiksi tulevien kassavirtojen arvosta vaihtelevat ja kurssit elävät sen mukaan, mutta aika absurdia käyttää pörssiosakkeita analogiana tässä mielessä. Valitettavasti tämä ei ollut edes haastattelun typerin ajatus, vaan aikamoista tykitystä tuli tämän jälkeenkin.
Minua vähän ihmetyttää, miten taloustoimittajalle tulee suurena yllätyksenä ja oivalluksena asiat, jotka pitäisi olla kauppiksen kandiopiskelijoiden vakiosettiä. Ja päälle vielä ihan oikeiden oivallusten sekoittaminen vähän sinnepäin oleviin mutta klikkibaittihenkisiin tulkintoihin...
Itse olen yhä sitä mieltä, että suomenkielessä näistä asioista puhumista häiritsee sanan "raha" käyttö ihan jokaisessa yhteydessä. Isossa osassa englanninkielistä kirjallisuutta sentään käytetään erikseen termejä "money", "cash" ja "credit", mikä auttaa ymmärtämään käsitteiden eroa eri yhteyksissä. Jostain syystä termin "luotto" käyttäminen "rahan" sijasta ei vain ole meillä yleistä (alan oppilaitoksista en tiedä). Kun on tottunut käsittämään sanan "raha" kolikkoina ja seteleinä, niin sitten tulee tällaisia kirjoja kun niiden kirjoittaja alkaa ihmettelemään pankkien luotonantoa.
Vaikka keskuspankkirahankin arvo perustuu siihen luottamukseen, että sitä vastaan saa tavaroita, palveluita ja muita valuuttoja (joiden määrä ja kierto ei välttämättä lisäänny, mikä selittää inflaation, joten ihan ilmaiseksi ja tyhjästä ei keskuspankkikaan rahaa luo), niin liikepankkien luotonanto on vähän eri asia kuin keskuspankin toiminta (joka on ainoa, jolla on oikeus luoda uutta rahaa sanan kansanomaisemmassa merkityksessä).
Se kyllä on totta, että sitä luottoa synnytetään liikepankeissa melkein tyhjästä, ja että sillä on arvoa vain niin kauan kun liian moni ei tule yhtä aikaa testaamaan luottamuksen kestävyyttä. Mutta en haastattelun perusteella usko kirjailijan ihan täysin tajunneen (tai ehkä vain osanneen ilmaista) eroa.
Disclaimer: en tosin usko minäkään täysin ymmärtäväni ihan kaikkia nyansseja, mutta eipä minua ole oletettavasti paremmin tietävät maisterit ja dosentit korjailleet kun olen näistä puhunut heidän läsnäollessaan. Vaikka juuri nimenomaan toivoisin, että sanomisiani torpedoitaisiin ahkerammin. Miten tässä muuten mitään oppisi?
