Kuuntelin lähinnä alkuun tuon Q&A -osion, joka tyypillisesti se mielenkiintoisin ja nytkin hyviä ja varsin relevantteja analyytikkokysymyksiä.
Muutama huomio:
Kistan puolikas ostettiin todella halvalla ja isolla discountilla siihen nähden millä toinen puolikas arvostettu Kanin taseessa. Kuulemma ei aiheuta painetta alentaa kiinteistön arvoa, koska omistusrakenteesta johtuen spesiaalitilanne ja jatkossakin mennään tuottoarvoperusteisesti, minkä ovat CFO:n mukaan myös jo varmistaneet ennakkokeskusteluissa arvonmäärittäjien kanssa. Toisinpäin kääntäen tästä kai sitten voisi olettaa ostetun osuuden käypään arvoon kirjaamisesta luokkaa 65me kertaluonteista tuloerää H1 aikana? Tuskin voivat erilaisilla metodeilla määritellä saman kiinteistön puolikkaita omistuksia.
CEO ja CFO todella luottavaisia, että divestointeja tulee ja heidän mukaansa ilmeisen vilkasta kysyntää. CEO:n mukaan eivät missään tapauksessa myy kiinteistöjä isolla discountilla tasearvoon nähden ja hinnan pitäisi olla hyvin lähellä tasearvostusta. CEO lupaili ekoja divestointeja jo H1 aikana, eli keskusteluissa kai oltaneen jo melko pitkällä? Kuulemma ei minkäänlaisia epäilyksiä ettei alkuperäinen divestointisuunnitelma onnistuisi ja ohjelman kokoa kuulema kasvatettu kiinnostuksen myötä.
Markkina ei kurssireaktiosta päätellen usko näihin alkuunkaan. Toki jonkinlaisella skeptisyydellä hyvä jenkkihehkutukseen suhtautua, mutta jos jotain totuusperää puheissa ja divestointeja tulee järkihintään ja operatiiviset luvut lähellä ohjeistusta ja Kistastakin mahd. käyvän arvon kirjausvoittoja tulossa, niin tässä voi olla H1 triggereitä kurssinousuun. Pieni lisäys tuli otettua jo ja seuraavaa pilkkiä 4,3 tasoilta.
CEO ja CFO todella luottavaisia, että divestointeja tulee ja heidän mukaansa ilmeisen vilkasta kysyntää. CEO:n mukaan eivät missään tapauksessa myy kiinteistöjä isolla discountilla tasearvoon nähden ja hinnan pitäisi olla hyvin lähellä tasearvostusta. CEO lupaili ekoja divestointeja jo H1 aikana, eli keskusteluissa kai oltaneen jo melko pitkällä? Kuulemma ei minkäänlaisia epäilyksiä ettei alkuperäinen divestointisuunnitelma onnistuisi ja ohjelman kokoa kuulema kasvatettu kiinnostuksen myötä.
Kiitos. Tähän kohtaan kysymys yleisesti, että toimarin katsaus osareissahan on aina melkoista tykitystä ja saa vetää melkoisen filtterin läpi, että vastaa reaalimaailmaa. Mutta miten nämä tällaiset puheet? Onko yleensä yhtä optimistisia, vai ovatko vastanneet paremmin todellisuutta? Mulla on jotenkin sellainen mielikuva, että olisi aiemminkin puhunut, että "Todella paljon on kiinnostuneita ostajia ja varmasti menee käytännössä tasearvoon", mutta en ole hirmu tarkkaan seurannut, että mitä sen jälkeen on käynyt. Sellainen mielikuva, että ei olisi välttämättä kauppoja sen jälkeen kuitenkaan syntynyt.
Nyt on varmaan parempi tilanne, kuin vaikka vuosi sitten, en sitä epäile. Ihan vaan, että kannattaako tässä aukoa jo skumppapulloja, vai olla vähän skeptisempi?
CEO ja CFO todella luottavaisia, että divestointeja tulee ja heidän mukaansa ilmeisen vilkasta kysyntää. CEO:n mukaan eivät missään tapauksessa myy kiinteistöjä isolla discountilla tasearvoon nähden ja hinnan pitäisi olla hyvin lähellä tasearvostusta. CEO lupaili ekoja divestointeja jo H1 aikana, eli keskusteluissa kai oltaneen jo melko pitkällä? Kuulemma ei minkäänlaisia epäilyksiä ettei alkuperäinen divestointisuunnitelma onnistuisi ja ohjelman kokoa kuulema kasvatettu kiinnostuksen myötä.
Kiitos. Tähän kohtaan kysymys yleisesti, että toimarin katsaus osareissahan on aina melkoista tykitystä ja saa vetää melkoisen filtterin läpi, että vastaa reaalimaailmaa. Mutta miten nämä tällaiset puheet? Onko yleensä yhtä optimistisia, vai ovatko vastanneet paremmin todellisuutta? Mulla on jotenkin sellainen mielikuva, että olisi aiemminkin puhunut, että "Todella paljon on kiinnostuneita ostajia ja varmasti menee käytännössä tasearvoon", mutta en ole hirmu tarkkaan seurannut, että mitä sen jälkeen on käynyt. Sellainen mielikuva, että ei olisi välttämättä kauppoja sen jälkeen kuitenkaan syntynyt.
Nyt on varmaan parempi tilanne, kuin vaikka vuosi sitten, en sitä epäile. Ihan vaan, että kannattaako tässä aukoa jo skumppapulloja, vai olla vähän skeptisempi?
500me taisi olla divestointiohjelma 2024 loppuun, josta jo toteutunut luokkaa 120me. Tämä vuosi siis näyttää onko puheisiin luottaminen. CEO audiocastissa erikseen vielä mainitsi, että H1:llä olisi todennäköisesti jo tulossa myyntejä. Laittaa tässä kyllä omaa uskottavuuttaan lausuntojen kautta peliin. Jos tänä vuonna mitään saada kaupaksi lähelle tasearvoa, niin uskottavuus kyllä kärsii.
Onko Akilla tai muilla tietoa mitä tapahtuu Hybridien korolle tarkistusajankohdassa viiden vuoden välein? Onko ennalta neuvoteltu koron tarkastusmekanismi vai ajaako Kanin ikävään neuvottelutilanteeseen tai tuleeko iso paine lunastaa hybridit tarkastelupisteissä? Luottoluokituksen näkövinkkelistähän nämä ovat kriittisiä ja ilmeisesti maksuvelvoitetta ei synny, eli voivat olla ikuisia jos yhtiön taloudellinen tila tätä edellyttää? Muodostuuko hinta kuitenkin tarkastelukohdissa kohtuuttomaksi? Toki jos mökkejä menee divestointiohjelman mukaan kaupaksi, niin selvästi pienemmällä taseella yhtiön opo ilman hybridejäkin voisi riittää sopivan vakavaraisuuden säilyttämisessä ja lainakovenanttien koveeraamisessa.
Citycon yrittää divestoida ja Thon aikoo investoida osaomistamaansa Lagunen Storsenteriin
"Lagunen Storsenter, Bergen (42 % stake) A new build extension totalling 15 100 square meters is being added to this shopping center, in addition, the existing center is being expanded by 2 400 square meters. The extension will contain shopping center premises including retail, restaurants and offices, and is scheduled for completion in Q4 2025."
seuraavasta tekstistä päätellen Thon ei ole kiinnostunut Cityconin kauppakeskuksista
"In planning phase Olav Thon Eiendomsselskap ASA has several property proje Vuokrat olivat nousset n. 10.12 samaan aikaancts in the planning phase. The projects are primarily linked to the further development of its property portfolio, and whether they will be executed depends on factors such as official permits and market conditions."
sekä Thon että Aurora Eiendom raportoivat ostoskeskusten myyntien 4Q:lla olleen n. +5% eli inflaation tasolla. Samaan aikaan vuokrat olivat nousseet yli 10%. Norjassa myynti kasvoi reilummin kun taas Ruotsissa mentiin lähes edellisvuoden tasolla
Norway In Q4, the Group’s Norwegian shopping centers had retail sales of NOK 17 110 (16 155) million, and NOK 56 679 (53 453) million in 2023. Sweden Retail sales in the shopping centers in Sweden amounted to SEK 1 091 (1 060) million in Q4, and SEK 3 904 (3 765) million in 2023.
Vuokrankorotukset on siis revitty vuokralaisten selkänahasta, konkurssit tulevat lisääntymään ja vuokralaisista tulee kovempi kilpailu.
Aki Pyysing kertoo, että Cityconin tulos ja osingonleikkaus miellytti häntä, toisin kuin perjantain osakemarkkinaa.
"Erityisesti kuraposition kansa pitää aina pohdiskella, ostaisinko, ellei olisi. Ja Kaupunkihuijarin tapauksessa vastaus on aika helppo: Ostaisin ja niin perkeleesti. Yhtiön tarina on mennyt pitkälti niin kuin on kerrottu."
Järvelän ja hehkuttaja-Ballin puheiden uskottavuutta matalasta pörssiarvostuksesta suhteessa tasearvoon vahvistaisi kummasti se, että ostaisivat itse osaketta pörssistä. Uuden CFO:n luulisi olevan sen verran laskutaitoinen, että tilaisuuteen tarttuisi.
Onko Akilla tai muilla tietoa mitä tapahtuu Hybridien korolle tarkistusajankohdassa viiden vuoden välein? Onko ennalta neuvoteltu koron tarkastusmekanismi vai ajaako Kanin ikävään neuvottelutilanteeseen tai tuleeko iso paine lunastaa hybridit tarkastelupisteissä? Luottoluokituksen näkövinkkelistähän nämä ovat kriittisiä ja ilmeisesti maksuvelvoitetta ei synny, eli voivat olla ikuisia jos yhtiön taloudellinen tila tätä edellyttää? Muodostuuko hinta kuitenkin tarkastelukohdissa kohtuuttomaksi? Toki jos mökkejä menee divestointiohjelman mukaan kaupaksi, niin selvästi pienemmällä taseella yhtiön opo ilman hybridejäkin voisi riittää sopivan vakavaraisuuden säilyttämisessä ja lainakovenanttien koveeraamisessa.
Mie vastasin tähän muistinvaraisesti jostain Etelänavalta, mutta taisi jäädä viimeinen enter painamatta.Nyt sitten kelasin kotiintultuani prospektusta 2019. Ihan hirveä homma. Mutta korko nousee viiden vuoden välein seuraavasti 22 Feb 2025 alkaen:
Margin means: (a) in respect of the period from (and including) the First Reset Date to (but excluding) the 2030 Step-up Date, 4.711 per cent.; (b) in respect of each Reset Period from (and including) the 2030 Step-up Date to (but excluding) the 2045 Step-up Date, 4.961 per cent.; and (c) in respect of each Reset Period from (and including) the 2045 Step-up Date, 5.711 per cent.;
Viitekorkona on joku viiden vuoden swap-korko:
Amounts payable on the Capital Securities in respect of each Reset Period will be calculated by reference to the mid-swap rate for euro swap transactions with a maturity of five years which appears on the Reuters screen ICESWAP2/EURSFIXA (ICE Swap Rate) which is provided by ICE Benchmark Administration Limited or by reference to EURIBOR, which is provided by the European Money Markets Institute.
Eli kanin ei tarvitse lunastaa näitä, mutta toki verraten kallista rahaa, jos jättää muhimaan.
Siinä uudemmassa hybridissä muistinvaraisesti samantyypinen tarina. Tosin korkoa tarkistetaan vasta 10 Sep 2026 alkaen. Imo Citycon olisi voinut nämä avata sivuillaan, eikä miun kaivaa meklarilta pyytämiäni lappuja. Ja lisäksi mie olisin voinut myydä kaikki osakkeeni silloin kun tätä hybridiä sai @64,75% ja siis vaihtaa ne hybrideihin. Imo hybridien omistajien asiat ovat oikein hyvin. Eikä Cityconillakaan suurempaa hätää, koska ei tarvitse, mutta saa vuoden päästä lunastaa hybridin.
Kiitos Aki! 5 vuoden euroswappi taitaa olla noin 2,7% tietämillä. Hybridirahan hinta kyllä nousee, mutta varmaan ihan validi vaihtoehto olla näitä maksamatta, ellei kiinteistöjen myynnit onnistu. Jos velkakirjamarkkina ei toimisi -25/-26, niin vakuudellista lainaa kiinteistöjä vastaan nostamalla saavat oletettavasti kuitenkin hyvin rullattua lainakantaa eteenpäin. Luulisi näille kauppakeskuksilla se 50% vakuusarvo irtoaa (?), jolloin koko lainakanta olisi vakuuksin koveerattu. Tämä siis pahin skenaario.
Audiocastin kohdassa 30:15 toimari mainitsee että parin viikon sisään pari offer letteriä kiinteistöistä saatu selvästi korkeammalla arvolla, kuin osakekurssi kiinteistöportfolion diskonttaa (taitaa discountti pörssikurssin kautta olla nyt luokkaa 16-17%). Selvästi CEO ja CFO steittasivat että isoilla alennuksilla eivät tule kiinteistöjä myymään, kun ei ole pakkoa. Tasearvoa tuskin tähän markkinaan tulevat saamaan, mutta jos esim. 5% discountti, niin likvidointiarvo koko portofoliolle pitäisi olla luokkaa lähemmäs 3e/osake korkeampi vrt. nykyinen osakekurssi. Jos myyntejä alkaa tipahdella lähemmäksi tasearvoa, kuten on johdon toimesta luvattu, voisi tämä toimia lähiaikojen nousutriggerinä.
Audiocastissa eivät osanneet kovin hyvin vastata kysymykseen, miksei osingosta luovuttu kokonaan. Kuulemma osakkeenomistajat ansaitsevat saada osinkoa ja varaa on maksaa. Selvästi pääomistajan paine tähän ajaa. Investment Grade luottoluokitus pitäisi kuitenkin olla ykkösjuttu ja nyt maksettavilla osingoilla olisi varmasti ollut hyvätuottoista kohdetta esim. hybridin takaisinosto ja toisaalta olisi varmasti lisännyt markkinoiden luottamusta taloudenhoitoon. Vaikea case varmaan isoille instikkasijoittajille, kun pääomistaja vie ja muut vikisee. Tämä lienee iso syy verrokkialennukseen, eli ainakin oman analyysin mukaan sekä tuottoperusteisesti että portfoliodiscounttien puolesta parempaa kuin muut Pohjoismaiset listatut verrokit. Ei toki ole Kissamiehenkään intresseissä ryssiä luottoluokitusta, joten täytyy uskoa siihen että johto ja omistaja pystyvät tasapainottelemaan voitonjaon ja luottoluokituksen/luottamuksen ylläpidon välillä. Voi hyvin olla että omistusrakenteen aiheuttama kurssialennus ei tule hetkeen poistumaan, eli pitkäjänteisen omistajan tavaraa kyllä tämä osake.
17. Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta.
Hallitus ehdottaa, että hallitus valtuutettaisiin päättämään Yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta yhdessä tai useammassa erässä seuraavasti.
Hankittavien ja/tai pantiksi otettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 30 miljoonaa osaketta, joka vastaisi noin 17,44 prosenttia Yhtiön kaikista rekisteröidyistä osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla.
Kissamies haluaa Connalta pikavippiä ja antaa osakkeita pantiksi? Mitä tuo pantiksi ottaminen tarkoittaisi käytännössä pienosakkaan kannalta?
Mutta jos tuo tarkoittaa sitä, että citycon alkaa lainaamaan rahojaan voinee nykykurssista siirtää huoletta valtaosan toteutuneisiin tappioihin ja todeta yhden ison omistajan riskin toteutuneen....
Mutta jos tuo tarkoittaa sitä, että citycon alkaa lainaamaan rahojaan voinee nykykurssista siirtää huoletta valtaosan toteutuneisiin tappioihin ja todeta yhden ison omistajan riskin toteutuneen....
Miten tää käytännössä tapahtuisi?
Mun käsittääkseni jos lainataan panttia vastaan niin korkeintaan rahaa annetaan ulos osakekurssin mukaan koska kyllähän tämä jo olisi varmasti selkeä kirjanpitorikos/talousrikos jos vaikka pantin arvoksi määriteltäisiin 10e per osake kun kurssi 4,5e - varsinkin kun lainataan pääomistajalle. Eli käytännössähän Citycon ostaisi omia pois max osakekurssiin markkinalta JOS pääomistaja ei koskaan lunastaisi panttia eli laina jäisi maksamatta. Itse nään tappiona pikemminkin sen, että laina maksetaan ja korko on alhaisempi kuin vaikka hybridikorko jolloin Citycon tekisi tuolta osin tappiota.
Sinällään ei musta hyvä asia tämä tokikaan omistaja-arvolle pienomistajan näkökulmasta kun ei lisää luottamusta tällaiset. Mutta kaipaisin kyllä perusteluja lauseellesi "voinee nykykurssista siirtää huoletta valtaosan toteutuneisiin tappioihin".
Onhan tuo veivaus arveluttava. Jos pääomistaja ajattelisi firmaa ja muita omistajia, olisi osingonjaon sijasta voinut laittaa nuo rahat omien ostoon ja Gazit olisi sitten voinut rahantarpeessaan myydä tarpeellisen määrän osakkeitaan.
Omistus toki liudentuisi jos myisi täysillä, mutta rahaa tulisi.
Tämä sama lauseke löytyy myös aiempien vuosien yhtiökokouspöytäkirjoista (2020 asti jaksoin selata), sillä erotuksella että 20 sekä 21 osakemäärä oli 10mkpl ja 22 sekä 23 30mkpl.
Mutta jos tuo tarkoittaa sitä, että citycon alkaa lainaamaan rahojaan voinee nykykurssista siirtää huoletta valtaosan toteutuneisiin tappioihin ja todeta yhden ison omistajan riskin toteutuneen....
Miten tää käytännössä tapahtuisi?
Mun käsittääkseni jos lainataan panttia vastaan niin korkeintaan rahaa annetaan ulos osakekurssin mukaan koska kyllähän tämä jo olisi varmasti selkeä kirjanpitorikos/talousrikos jos vaikka pantin arvoksi määriteltäisiin 10e per osake kun kurssi 4,5e - varsinkin kun lainataan pääomistajalle. Eli käytännössähän Citycon ostaisi omia pois max osakekurssiin markkinalta JOS pääomistaja ei koskaan lunastaisi panttia eli laina jäisi maksamatta. Itse nään tappiona pikemminkin sen, että laina maksetaan ja korko on alhaisempi kuin vaikka hybridikorko jolloin Citycon tekisi tuolta osin tappiota.
Sinällään ei musta hyvä asia tämä tokikaan omistaja-arvolle pienomistajan näkökulmasta kun ei lisää luottamusta tällaiset. Mutta kaipaisin kyllä perusteluja lauseellesi "voinee nykykurssista siirtää huoletta valtaosan toteutuneisiin tappioihin".
En edelleenkään osaa vastata kovin hyvin. 😉
Mutta jos kani lainaisi kissalle ja saisi vakuutena omia osakkeita olisi pantin realisoiminen mihinkään järkevään hintaan käytännössä hankalaa. Jos taas ajatellaan että kani lainaisi ja mitätöisi osakkeet olisi skenaario hyvä, jos kassassa riittäisi katetta. Ulkopuolisena lainaajana olisin kyllä haluton vippaamaan firmalle, jolla on riski edelleen lainata omia osakkeita vastaan. Joten kuvittelen ko. kuvion toteutuessaan vaikuttavan hyvin negatiivisesti kanin lainarahan saantiin/hintaan. Ja sitä kautta liiketoimintaan. Puhumattakaan siitä vaihtoehdosta, että kissa jättäisi lainat maksamatta.
Mutta kuten todettua, voi olla etten ymmärrä tarpeeksi. Mutta toteutuessaan ei minusta siis vaikuta mitenkään pienosakkaan tai ulkopuolisen velkojan edun mukaiselta järjestelyltä. Enkä siten keksi mitään muuta kuin alaspäin vieviä kurssidraivereita. Jos siis jää muuksi kuin kirjaukseksi. Kirjaus nyt ei vielä ole niin paha, mutta ehkä muistutus siitä miksi konin kurssissa lienee pääomistaja-alennusta.
Ymmärrän hyvin, että kun 1.) hallituksessa ei ole yhtään suomalaista (monikulttuurisuuspisteitä, yeah) 2.) yhtiökokous pidetään vain etänä 3.) hallituksella on valtuutus lainata rahaa omia osakkeitaan vastaan, iso osa suomalaisista sijoittajista ei kusekaan kaniin päin. Se kun hallituksessa ei ole yhtään suomalaista, johtaa siihen, että siellä ei kukaan tajua, miten paljon tällainen omistaja/hallitusriski suomalaisia(kin) ahdistaa. Ja kun yhtiökokous pidetään vain etänä, tarkoittaa se sitä, että hallituksen ei edes tarvitse kohdata silmästä silmään pienosakkaita, jotka voisivat esimerkiksi mutkuttaa aiheesta kovat palkkiot (=50k per vuosi + 600 per kokous) ja huono kursikehitys. Tämä näkyy kyllä kurssissakin. Citycon välittää kyllä pörssikurssistaan, mutta eivät ymmärrä tai ole ymmärtävinään, miksi pörssikurssi on @4,40. Mie ymmärrän kyllä.
Tosin päivän droppi yhtiökokouskutsusta on sikäli hilpeä, että sama valtuutus on voimassa tänä vuonnakin.
Katzman haluaa siis pitää mahdollisuuden paniikkinappulan painamiseen. Ja tämä aiheellisesti painaa osakekurssia.
Elän oletuksella, että valtuutusta rahan lainaamisesta Katzmanille osakkeita vastaan ei käytetä. Tämä saatta olla rohkeaakin, koska valtuutus on voimassa ja tulee jatkossakin olemaan ja hallitus syö Kissamiehen kädestä.
Taidan ilmoittautua etäkokoukseen, vaikka se pidetään aamuhämärissä (=tiistaina 19.3.2024 kello 12.00). Saatan vaikka vittuillessani kysäistä jotakin. Jos mie unohan, voi toki joku muukin aktivoitua.
Hankala kuvitella skenaariota missä tuota valtuutusta voisi käyttää.
Jotain lakia rikotaan jo siinä että yhtiö normaalin toimintansa ulkopuolella toteuttaisi järjestelyjä joilla ei ole liiketaloudellista perustetta. Pääomistajan rahoittaminenhan ei sellainen ole.
Toiseksi osakkaiden tasavertaisuusvaade edellyttäisi että rahoitusjärjestelyt tehdään korkealla korolla ja markkinaehtoisesti. Gazit saanee Kanejaan vastaan lainaa rahoituslaitoksilta, niin miksi ihmeessä sitä hakisi suoraan Kanilta itseltään, jolla ei muutenkaan ole likvidejä ketään lainoittaa osingonjaon ja lainalyhennysten jälkeen? Hallituksella myös henkilökohtaiset vastuut poikkeavista järjestelyistä, joten ellei koko porukka ole Kissamiehen sätkynukkeja niin tuskin helposti vietävissä läpi. Tuskin Kissamieskään niin tyhmä voi olla ettei älyäisi, että järjestely ajaisi shorttaajat liikkeelle ja yhtiön roskalainaluokkaan. Toisaalta firman ajaminen pakkorealisointitilanteeseen voisi olla jopa piensijoittajien edun mukaista, todennäköisesti koko portfolion myymällä saisi osakurssia suuremman korvauksen.
Ihan hienoa Aki jos viitsit kysäistä miksi tällainen valtuutus annetaan ja mitkä ovat ne teoreettiset skenaariot, joissa tätä harkittaisiin käytettävän.
Lain mukaan menemällä varmaan about noin. Tosin onhan meillä esimerkiksi case afarak esimerkkinä siitä miten rautainen lain koura ulkomaisen pääomistajan osalta on. Jos tämä siis, Akin sanoja lainatakseni, päättää painaa paniikkinappulaa.
Ja hyvä kysymys on miksi valtuutus pitää hakea, jos sitä ei teoreettisestikaan voisi/harkitsisi käyttävänsä.
Siitä olen siis melko saletti, että tälle tielle lähteminen pyyhkisi omistaja-arvoa melko rajusti.
Tuo valtuutus on annettu ensimmäisen kerran vuoden 2013 yhtiökokouksessa. Ihmeellistä, että siitä spekuloidaan näin kiivaasti vielä 11 vuoden jälkeen, vaikka onhan tuo hieman erikoinen asia.
Tuo on ihan vakiomuotoilu melkein jokaisen yhtiön tilipäätöksessä: Yhtiökokous antaa yhtiön hallitukselle luvan hankkia osakkeita mitätöitäväksi tai pantiksi, vaikka niitä ei lopulta hankittaisikaan. Ihan vain, jotta vältyttäisiin ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumiselta aina kun tulee tilaisuus hankkia omia osakkeita. Ei ainakaan varoiteta markkinoita ennalta ylimääräisiä yhtiökokouskutsuja lähettelemällä, että juuri nyt niitä aletaan ostaa.
Mitä tulee panttaukseen, niin (korjatkaa jos olen käsittänyt väärin) kirjanpitoasetukset määräävät miten nuo pantiksi otettavat osakkeet arvostetaan, eli arvostus ei tule olemaan ainakaan markkinahintaa korkeampi. Silloin lainaus panttia vastaan tuottaa defaultin sattuessa surkeimmillaankin saman menon, mikä tapahtuisi omien osakkeiden ostollakin.
Teoriassa... Mitä nyt lueskelin pikaisesti, niin pantiksi otettujen omien osakkeiden realisointi luottotappion kattamiseksi näyttää aikamoiselta härdelliltä...
En tosin minäkään tähän hätään keksi, miksi tuollaiseen lainajärjestelyyn ryhdyttäisiin. Jollei sitten kyse ole jostain enemmän yksityisten yhtiöiden tyylisestä osakkeiden lunastusjärjestelyn rahoittamisesta, kun joku haluaa päästä omistuksestaan eroon ja toinen omistaja haluaa lunastaa tämän osakkeet mutta ei omaa tarpeeksi omaa rahaa siihen hommaan, joten ottaa muiden omistajakavereiden suostumuksella pikavipin yhtiön pursuavasta kassasta tavalla joka ei näytä laittomalta varojen jaolta...
En tosin minäkään tähän hätään keksi, miksi tuollaiseen lainajärjestelyyn ryhdyttäisiin. Jollei sitten kyse ole jostain enemmän yksityisten yhtiöiden tyylisestä osakkeiden lunastusjärjestelyn rahoittamisesta, kun joku haluaa päästä omistuksestaan eroon ja toinen omistaja haluaa lunastaa tämän osakkeet mutta ei omaa tarpeeksi omaa rahaa siihen hommaan, joten ottaa muiden omistajakavereiden suostumuksella pikavipin yhtiön pursuavasta kassasta tavalla joka ei näytä laittomalta varojen jaolta...
Surkea esimerkki. Juuri tuollainen lainananto (siis yhtiö antaa osakkaalle lainaa jotta tämä voisi ostaa yhtiön osakkeita) näköjään osakeyhtiölain mukaan kiellettyä 🙄
Osakeyhtiölaki 13 luku, 10§: "Yhtiö ei saa antaa rahalainaa, varoja tai vakuutta käytettäväksi siihen tarkoitukseen, että ulkopuolinen voi hankkia yhtiön tai sen emoyhtiön osakkeita. Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta sellaisiin jakokelpoisten varojen rajoissa toteutettaviin toimiin, joiden tarkoituksena on osakkeiden hankkiminen yhtiön tai sen lähipiiriin kuuluvan yhtiön työntekijöille."
Citycon Oyj: Sisäpiiritieto: Citycon tutkii mahdollisuutta toteuttaa suunnattu osakeanti, jossa laskettaisiin liikkeelle enintään 11,9 miljoonaa uutta osaketta ja suunnittelee muita keinoja taseen vahvistamiseksi
"Rakennusalan yhtiö Citycon kertoo tutkivansa mahdollisuutta toteuttaa suunnattu osakeanti, jossa laskettaisiin liikkeelle enintään 11,9 miljoonaa uutta osaketta. Summa vastaa noin 6,9 prosenttia kaikista osakkeista ennen osakeantia.
Yhtiö kertoo suunnittelevansa myös muita keinoja taseen vahvistamiseksi.
Tiedotteen mukaan osakeanti toteutettaisiin nopeutetulla tarjousmenettelyllä ja se kohdistettaisiin vain soveltuville suomalaisille ja kansainvälisille institutionaalisille ja muille kokeneille sijoittajille.
Liikkeelle laskettavien osakkeiden merkintähinta ja osakkeiden kokonaismäärä määriteltäisiin osakeannin aikana saatujen tarjousten perusteella.
Osakeanti aloitetaan välittömästi ja sen odotetaan päättyvän viimeistään 23. helmikuuta 2024 kello 9.00.
Osakeannilla kerättävät nettovarat on tarkoitus käyttää Cityconin taseen vahvistamiseen maksamalla takaisin yhtiön olemassa olevaa velkaa ja siten yhtiön pääomarakenteen parantamiseen.
Tiedotteen mukaan pääomarakenteen ja taseen vahvistaminen auttaisi yhtiötä myös säilyttämään sen investointitason luottoluokituksen ja yhtiöllä on täten painavat taloudelliset syyt osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeamiselle.
Cityconin pääomistaja G City on sitoutunut merkitsemään 3,7 miljoonaa osaketta osakeannissa."
Pääomanpalautus kuitenkin päätettiin vastikään jakaa, rahaa ulos ja sisään. Pikkusijoittaja maksaa verot välistä, isommat eivät.
