On aiheutettu kuitenkin suomalaisillekin haittoja, mutta veroja ei näistä exiteistä ole tänne Suomeen makseltu.
Jep, itse näin Akin tänään ensimmäistä kertaa ja kyllä hänestä sellainen äärimmäinen pahuus huokui, että oikein pelästyin. Ja haittoja tuli heti suomalaisille kun jäi sitten tämän takia rahani omaan taskuun eikä mennyt Veikkaukselle kun kiiruhdin pakoon.
[quote]On outoa, jos ei vähän saa kritisoida vapaassa maassa.
Saanko minäkin sitten kritisoida sitä, että sinä käyt öisin panemassa naapurin lammasta?
Tappio, sinun lammasjuttu on vähän kaukaa haetumpi.
Käsi sydämellä, kumpi on todennäköisempää. Minun lampaan paneminen, kuin Pyysärin ja JR:n keplottelu Pääkkösen tyyliin? Sankarithan voivat vastailla, mitä tykkäävät, kun fanit kaiken uskovat.
JR nyt ilmeisesti makselee veroja, mutta Pyysingin verotiedoissa gainit exitistä ei näy. Ilmeisesti jätetty yritykseen muutama mega voittovaroiksi, joilla nyt sijoitellaan spekuloiden ja esitetään 5 vuoden datalla niin mestarillista suoritusta. Ensin kuppaa suomalaisilta Maltan hämäräsijoituksissa megoja ja sitten spekuloi niillä riskillä, koska käytännön freeroll.
Osuu aika hyvin arvio tästä kohdilleen, koska herra oli ekan kerran omien puheidensa mukaan varmasti euromiljonääri 201x. Eiköhän isoin gaini ole tällöin tullut PlusOneDreamsin kautta.
Mutta nyt pitää alkaa sijoitteluhommiin. Vastuullisiin.
Tappio, sinun lammasjuttu on vähän kaukaa haetumpi.
Käsi sydämellä, kumpi on todennäköisempää. Minun lampaan paneminen, kuin Pyysärin ja JR:n keplottelu Pääkkösen tyyliin? Sankarithan voivat vastailla, mitä tykkäävät, kun fanit kaiken uskovat.
JR nyt ilmeisesti makselee veroja, mutta Pyysingin verotiedoissa gainit exitistä ei näy. Ilmeisesti jätetty yritykseen muutama mega voittovaroiksi, joilla nyt sijoitellaan spekuloiden ja esitetään 5 vuoden datalla niin mestarillista suoritusta. Ensin kuppaa suomalaisilta Maltan hämäräsijoituksissa megoja ja sitten spekuloi niillä riskillä, koska käytännön freeroll.
Osuu aika hyvin arvio tästä kohdilleen, koska herra oli ekan kerran omien puheidensa mukaan varmasti euromiljonääri 201x. Eiköhän isoin gaini ole tällöin tullut PlusOneDreamsin kautta.
Mutta nyt pitää alkaa sijoitteluhommiin. Vastuullisiin.
Hei ylläpito - kukaan ei katso pahalla jos tämä nicki bannataan. Ei muuta.
Sun huomio täällä on keskittyny koko sun postausuran suomalaisen livepokerin pitkän ajan näkyviin hahmoihin (Anssista taisit aloittaa, mutta tässä on aika selvä kolmikko, Anssi, Aki, minä). Nimimerkki on ilmeisesti "fear of missing out, pokeri", mutta taitaa olla jo regret eikä fear. Aikaisemmin analysoit kuinka me tehtiin rahaa pokeribuumin aikaan "ilman ihmeempiä pelillisiä onnistumisia", eli selvästi koet, että sulla on kattava kuva meidän pokeriurista.
Anssillahan tämmöisiä kärpäsiä oli jo pokeritiedon aikaan, ja vaikken nyt jaksa tehdä mitään historiallista kaivuutyötä ja kirjoitustyylivertailua, niin olis varmaan tasarahaa parempi betsi, että olet sama tyyppi, ja vaan seurasit Anssia tänne. Hänen jutuistaanhan sä ekana yritit täälläkin alkaa etsiä tosi väkinäistä kritisoitavaa.
Eli olet joku tyyppi, joka on hääränny todennäköisesti jo 15 vuotta sitten suomen pokeriskenen laitamilla, luultavasti yrittänyt ja epäonnistunut itse, ja sitten jäljelle on jäänyt katkeruus niitä kohtaan, jotka tuntuu porskuttavan tavalla tai toisella. Henkisenä selviytymismekanismina on sitten ollut selittää itselle että ei ne oikeastaan osaa mitään, ne nyt vaan sattu olemaan vähän parempaan aikaan paikalla, ja ovat varmaan sen jälkeenkin kusettaneet jotenkin. Ja jos ei suoraan kusettaneet, niin ainakin ovat muuten pahoja ihmisiä, omassa epäonnistumisessasi voit tuntea moraalista ylemmyyttä.
Ei ole tervettä katkeroitua sulle periaatteessa tuntemattomille ihmisille siksi, että koet että niillä on käyny jotenkin sua parempi tuuri, ja seurata niitä silmä kovana toistakymmentä vuotta, että löytyis jotain, mistä vittuilla. Eihän kukaan kuuntele ikinä tämmöistä, mutta sun oikeesti kannattais yrittää löytää omaan elämääs jotain sisältöä, ja jättää foorumi, josta sulle tulee vaan paha mieli.
Pitkään Pokeritiedossa ja Sijoitustiedossa pyörineenä jaksaa ihmetyttää kuinka hyvin ihmisten kirjoitukset yleisesti korreloivat henkilön osaamisen, luonteen ja elämäntarinan kanssa. Edes nimimerkin takaa on hyvin vaikea kirjallisesti esittää muuta kuin on. Livetilanteessa se saattaa olla jopa helpompaa.
Käväisin yhden yön reissun Haapajärvellä. Ymmärrän nykyisin sahabisneksestä paljon enemään kuin muutama vuosi sitten. Mikä ei tosin ole mitenkään ylenpalttisesti.
Paluumatkalla ostelin pörssistä vähän kaikenlaista pientä. Luultavasti hätäisesti.
Nukuin hyvin Haapajärvellä, mutta huonosti Helsingissä. Mitä ilmeisimmin maalaisilma raukaisee.
Ajattelin, että jos lukisi Hesaria ja ottaisi vaikka päikkärit. Tämä on kyllä komitean suunnittelema kameli eli seepra. AIna siellä saa jonkun ponnaripään jutuista kalju setämies verenpainetta.
Joten varmistaakseni hyvät adrenaliinit salille (unet eivät enää tule), astuin twitterissä vihollisen maaperälle:
Entisen taksirengin tutkivaa journalismia siitä, miten asiakkaat kärsivät siitä kun elokuisena lauantaiyönäkin voi saada taksin Helsingin keskustassa👍.@hsfi ristiretki taksilakia ja Anne Berneriä sai kolmen sivun jatko-osan. Mikseihän kukaan heiluta naiskorttia🤔?
Tosin siis tässä tapauksessa tiedän keskustelija täysipäiseksi ja asialliseksi. Olen joskus sohaissut tulipunalinnakkeisiinkin ja palaute on ollut rakentavaa kuin Marinin hallituksen talouspolitiikka. Tosin antanut paljon toivoa pokeripelien ja pörssien ikuisesti pehmeinä pysymisestä.
Ei ole tervettä katkeroitua sulle periaatteessa tuntemattomille ihmisille siksi, että koet että niillä on käyny jotenkin sua parempi tuuri, ja seurata niitä silmä kovana toistakymmentä vuotta, että löytyis jotain, mistä vittuilla. Eihän kukaan kuuntele ikinä tämmöistä, mutta sun oikeesti kannattais yrittää löytää omaan elämääs jotain sisältöä, ja jättää foorumi, josta sulle tulee vaan paha mieli.
Katkeroitumista/kateutta voi helpottaa vaikka tällä,
Heikelä&Koskelo 23minuuttia :Neuvottelija Miettinen: Suomessa pankkiiritkin ovat köyhiä
"Teesini on siis, että mitä useammat ihmiset uskovat ekonomistien olevan astrologeihin verrattavia, sitä suurempi riski on, että vaaleilla nousee valtaan diktaattoreiksi haluavia täysin häikäilemättömiä yksilöitä." -Aki Pyysinghttps://t.co/TmtpagXmPg
Oma uskoni ekonomisteihin on hiukkasen horjunut oman kiinnostukseni kohteesta eli metsäalalta peräisin olevien havaintojen pohjalta.
Klassinen metsäekonomistien ongelma on kiertoaika: kuinka vanhaksi tasaikäistä metsää kannattaa kasvattaa (ennen avohakkuuta).
Ekonomistien ratkaisu on (mutkia oikoen): Okei, me tiedämme, paljonko tukkipuu maksaa e/kuutiometri, ja samoin kuitupuun hinnan. Voimme malleilla ennustaa, montako mottia metsä tuottaa vuonna x avohakkuun jälkeen. Samoin tunnemme eri metsänhoitotöiden vaikutukset metsikön kasvuun ja niiden kustannukset (e/ha).
Siispä optimoimme: diskonttaamme tulevia hakkuutuloja ja metsänhoidon kustannuksia nykyhetkeen käyttäen ennalta valittua korkokantaa y. Tarkastelujakso on nykyhetkestä ikuisuuteen. Oletuksena siis, että hinnat, kustannukset ja käytännössä ihan kaikki pysyy ennallaan vuosisatojen ja -tuhansien ajan.
Tuloksena on, että metsänomistajan nettotulot maksimoituvat, jos metsää kasvatetaan z vuotta, avohakataan ja istutetaan ja kasvatetaan jälleen z vuotta, jne.
Ongelmana on, kuten käsittääkseni ekonomistien laskelmissa laajemminkin, oletusten realistisuus.
Voinee käydä niinkin, että vuoden, kenties kymmenen, sadan tai tuhannenkin vuoden päästä tukki- ja kuitupuun hintasuhde on muuttunut? Ehkä tuhannen vuoden kuluttua kuluttua puukauppaa ei ollenkaan tehdä tukki- ja kuitupuujaotteluun pohjautuen? Ehkä puun kysyntä on sangen vähäistä Suomen nykyisellä paikalla sijaitsevassa valtiossa vuonna 3022, jonka pinta-alaa ilmastonmuutos on sitäpaitsi merien pinnan nousun myötä pienentänyt? Ehkä metsänhoidon kulurakenne on muuttunut? Ehkä metsiä ei tulevaisuudessa kasvateta tasaikäisinä? Ehkä valitsemamme korkokanta ei kuvaa metsänomistajan henkilökohtaisia preferenssejä, jotka sitäpaitsi vaihtelevat henkilöstä toiseen? Kattava lista olisi huomattavan pitkä.
Eräs metsäprofessori kutsui kiertoaikalaskelmia "aikuisten miesten hullutteluksi". Vaikea on olla eri mieltä, mutta ehkä kyseessä on ymmärtämättömyys, hänen ja minun. Kiertoaikalaskelmien pohjana on staattisia oletuksia, joilla tuskin on mitään tekemistä tulevan kehityksen kanssa, millainen se sitten aikanaan onkaan. Mikä ikävintä, tulevilla muutoksilla on valtavan suuri merkitys optimoinnin lopputulokseen. Tiedemaailmassa tällaisista kiusallisista detaljeista pidetään mielellään matalaa profiilia. Kaikilla aloilla on kuitenkin myös häiriköitä, jotka aika ajoin tuovat ongelmia esiin.
Myönnän kyllä, että kun metsikköä kasvatetaan Etelä-Suomessa tyypillisesti 60-70 vuotta, kyseessä on aikahorisontiltaan melko äärimmäinen esimerkki taloustieteen piiriin kuuluvista ongelmista.
Hmm, kaikkiin näihin oletuksiin tulevaisuudesta sun kommentti on, että "voi olla toisin, emme tiedä". Ja toki voikin. Mutta niin kauan kun ei voida sanoa miten nämä asiat muuttuvat tulevaisuudessa, eikä edes välttämättä sitä, miten todennäköisesti ne merkittävästi muuttuvat, niin tuntuu että olisi aika hankala rakentaa tilalle mitään parempaa mallia.
Eli eihän tommonen malli nyt pyrikään olemaan mikään maaginen kristallipallo, mutta se on luultavasti paras perusehdotus mitä järkevällä matikalla saadaan aikaan.
Kun sitä kutsutaan "aikuisten miesten hullutteluksi", niin syynä on varmaan se, että löytyy paljon ihmisiä jotka mieluummin mutuilee kuin luottaa matikkaan jota eivät itse olis saaneet kasaan, ja sitten vahvistusharha varmistaa, että jälkikäteen oma mutuilu "tiedetään" paremmaksi malliksi. Ainakin niiden parissa, jotka ovat pysyneet metsäalalla (eli päälle valikoitumisharha mutuilujen hyväonnisuudesta).
Eli eihän tommonen malli nyt pyrikään olemaan mikään maaginen kristallipallo, mutta se on luultavasti paras perusehdotus mitä järkevällä matikalla saadaan aikaan.
Kun sitä kutsutaan "aikuisten miesten hullutteluksi", niin syynä on varmaan se, että löytyy paljon ihmisiä jotka mieluummin mutuilee kuin luottaa matikkaan jota eivät itse olis saaneet kasaan, ja sitten vahvistusharha varmistaa, että jälkikäteen oma mutuilu "tiedetään" paremmaksi malliksi. Ainakin niiden parissa, jotka ovat pysyneet metsäalalla (eli päälle valikoitumisharha mutuilujen hyväonnisuudesta).
"All models are wrong. Some are useful." totesi George Box jo 50 vuotta sitten.
Erilaisissa malleissa olisi hyvä listata oletukset, joita on tehty ja joiden sisällä mallin on ajateltu toimivan. Ne jäävät usein pimentoon, koska kuvitellaan että tehdyt oletukset ovat jotain luonnonlakeja. Malleja voi kyseenalaistaa rationaalisesti joko sitä kautta, että joku niistä oletuksista ei enää jatkossa pidä paikkaansa (pitää toki perustella miksi) tai sitä kautta että samoilla oletuksilla voidaan esittää vaihtoehtoinen malli.
En ainakaan itse ajattele, että tietäisin paremmin, minkä ikäisenä metsä kannattaa uudistaa. Tuon kiertoaikamallin osalta on kuitenkin mielestäni realismia todeta, että mallin lähtöoletukset ovat pitkällemeneviä, ja että melko vähäinenkin muutos lähtöoletuksiin vaikuttaa lopputulokseen todella paljon. Ehkä joidenkin ongelmien kohdalla paraskin malli voi olla niin huono, ettei lopputuloksella ole mainittavaa arvoa? Toki ongelman formulointi mallin muotoon voi selkiyttää omaa ajattelua.
"Teesini on siis, että mitä useammat ihmiset uskovat ekonomistien olevan astrologeihin verrattavia, sitä suurempi riski on, että vaaleilla nousee valtaan diktaattoreiksi haluavia täysin häikäilemättömiä yksilöitä." -Aki Pyysinghttps://t.co/TmtpagXmPg
Must kysyä että onko sulla jotain muuta hampaankolossa Mr. Mäkelää vastaan kuin hänen asemansa Veikkauksen hallintoneuvostossa? Tunnut piikittelevän kaveria sillee tappavan tasaisesti viesteissäsi
"Teesini on siis, että mitä useammat ihmiset uskovat ekonomistien olevan astrologeihin verrattavia, sitä suurempi riski on, että vaaleilla nousee valtaan diktaattoreiksi haluavia täysin häikäilemättömiä yksilöitä." -Aki Pyysinghttps://t.co/TmtpagXmPg
Must kysyä että onko sulla jotain muuta hampaankolossa Mr. Mäkelää vastaan kuin hänen asemansa Veikkauksen hallintoneuvostossa? Tunnut piikittelevän kaveria sillee tappavan tasaisesti viesteissäsi
On. En tosin tunne Mr. Mäkelää henkilökohtaisesti, mutta olen seurannut pitkään twitterissä. Kuten muitakin kansanedustajia. Nettikäytöksensä on jotain koulukiusaajan ja uhriutujan väliltä. Ja blokkaa rivakasti, jos joku esim. osoittaa herran olevan väärässä. Toki on hivenen paradoksaalista, että monien rivona kokema kolumnisti ottaa härkäpavun nenään nettikäytöstavoista. Mutta näen sen vaarallisena, koska se kannustaa 7 147 äänestäjäänsä ja muitakin ehdokkaita toimimaan samoin. Kun kerran törkeily toimii. Valittaneen kepeästi uudelleen 2023 ja on 45-vuotias, joten on riesana vielä pitkään.
Tosin voi olla, että saisi vähemmän näkyvyyttä kolumneissani, ellei sattuisi olemaan Joutsenossa syntynyt eli nykyisin lappeenrantalainen.
Hilpeänä anekdoottina kerronkin, että kun kauppatoriyrittäjä/toriyhdistyksen pj eli pikkuveljeni avautui Facebookissa kaupungin salaisista suunnitelmista jäähallista Kauppatorin paikalle, herra kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja avautui myös. Ja kertoi, että jos tällainen suunnitelma olisi, hän kyllä siitä tietäisi. Poisti postinsa kuitenkin, kun selvisi, että kyse ei tosiaankaan ollut mistään torihuhusta. Mistä päättelin, että ko. kansanedustajalla on somessa sama vaiva kuin monella muullakin: Kirjoitetaan ensin ja mietitään myöhemmin, jos sittenkään.
Pelkkä asema hallintoneuvostossa ei haittaa. Toki veikkausatujen uskominen jo siten haittaakin, mutta siihen ovat syyllistyneet aika monet poliitikot.
Metsä kasvaa eri alueilla suomessa eritavalla ja erialueiden sisällä eritavalla. 1-15m3 hehtaarille. Eri alueet pohjois eteläsuunnassa ja näiden sisällä suo, räme, kuiva kangas, tuorekangas jne. Suolla aika pieni kasvu, Tuoreella kankaalla kuusi 15m3 tai jopa enemmän.
Muuttujia on monta ja "yksi tapa laskea". Helppoa ja yksinkertaista, eikä jää satojen eri toimijoiden arvioitavaksi miten toimitaan? Kaikille on selkeenä miten menee ja näin on aina tehty? Vai mitä?
Oletan että kaiken laskenan pohjana on kuusikko. Esim. Kärkkäinen kirjoissaan on päässyt siihen lopputulemaan että kannattavinta on kasvattaa kuusikkoa. Muista ei tule mitään. Kun kuusen hehtaarin mottikasvu vuodessa ei sojota koilliseen vaan alkaa lerpahtamaan ekonomisti laskee että mottia ei tule enää hehtaarille. Tuona 60-70 vuoden aikana kasvu on alkanut nollasta hehtaarille ja päätynyt tuon 15m3/ha/a kautta jonnekkin 8m3/ha/vuosi paikkelle. Tuona aikana tukkiprosentti on koitettu saada jonnekkin 80-85% paikkeille ja kuidun 15-20% paikkeille. Jotkut velhot tai luonnonvoimat kai sitten vielä sipistelee tuostakin vielä ylöspäin.
Arvio ja tuomio päätehakkusta tuossa 60-70 vuoden paikkeille "Niihän ne sanoo että ei se kasva enää kunnolla, ei ole pituuskasvua enää jne." Mutta se metsä jännästi kasvaa enemmän kuin etukäteen on arvioitu, jos sen vaan antaa kasvaa.
Mutta jos ajattelee tuota alkuvaiheen avohakkuuta ja perustamiskustannuksia, sekä 25-30 vuotta siitä ensimmäiseen harvennukseen niin siinä alkaa se yli kymmenen motin kasvu niihin päätehakkuuhun asti jäävissä puissa.
Metsä muuten kasvaa vaikka se olis siellä pidempään kuin 70 vuotta ja kasvu on 85%sesti tukkia. (Tukki 50-75€/m3 kuitu 15-25€/m2) Kasvu on 6-8m3/ha/a (kivennäismaalla). Ja seitkyt vuotta jos on hakenu sitä kasvua niin ei se kovin nopeasti siitä laske. Hinta oli alimmillaan noin. 50€/m3 vajaa 10 vuotta sitten muistaakseni ja joskus 2007-2008 oli jotakin 80 kieppeillä, nyt on tuolla ylälaidassa.
alusta n 25 vuotta tulee taimikoa arvo käytännön 0€ puuainekselle.
lopusta n25 vuotta tai jopa enemmän tulee tukkia arvo on jotakin muuta.
Kierto nopeus on tietysti yksi kovinkin hieno ja nopea asia saada cäshiä takas ja on sitä jo odotettu about 60 vuotta. Mikä sinällään on niin pitkä aika että yksi ihminen voiko sitä oikeastaan järjellä käsittää sellaiselle käytännön tasolle vietynä? Laskelmat ovat jatkumo, yli yhden ihmisen eliniän.
Mutta että laitanko 60 vuotiaana nurin sijoitan 2500€/ha ja odotan 25 vuotta että saan 1000€ ensiharvennuksesrta versus odotan 10 vuotta
tai 20 vuotta tai 30 vuotta ja saan vuodessa about, voi olla hieman vähemmänkin mutta mottihinta vähän vaihtelee tuona 10...30 vuoden aikana...
6m2/ha/a * (0,85x50+0,15x20)=273€/ha/a
tai
6m2/ha/a * (0,85x75+0,15x20)=400,5€/ha/a
Lisäksi puun hiidensidonta 60 vuoden jälkeen sinne 100 vuoteen on varmastikkin ihan ok tasolla vs. avohakkuu heti kun puut ei kasva m3/ha?
Sinällään oletan että sekametsänä puusto kasvaa tiheämmin, paremmin ja pidempään. Puut saavat energiansa hieman erikerroksista, kuusi voi elää varjossa, koivu voi myös auttaa märillä alueilla kuusta pääsemään riittävän isoksi ettei huku jne. Mänty ei kestä varjoa ja mänty kasvaa isoksi kuivilla aluiella, muutkin siellä pärjää, mutta lopettavat kasvun jossain vaiheessa jääden jälkeen vähäiseen vesimäärän ja ehkäpä ravinteiden irroittaminen ei onnistu riittävällä tasolla, oletan menevän jotenkin niin. Männyllä juuret menee syvälle,kuusella ja koivulla pinnempana. Näillä kuivilla alueilla ei hehtaarin mottikasvu on vähemmän kuin edellä hahmotellulla kuusen hyvällä pohjalla.
Tuo muuten tukkipuun kasvatus on sinällään järkevää, koska voisi laskea esim. puutavaran hintaa ja rakentamiskustannukset voisi olla järkevämpiä?
Tosin voin käydä niin että poliittisista päätöksistä, hiilensidonta ja vähemmän hehtaareja metsätalouteen että nousee hinnat?
Miulla on teoria, että jonain päivänä joku muukin kuin mie keksii, että inflaatiosuojaksi nettotuottovuokrasijoitukset ovat soiva peli. Inflaation noustessa velankin suhde liikevaihtoon pienenee kivasti. Ei tule 10-baggeria, ei. Mutta suojaa saa ja tuottoakin. Joka nyt vähintään pärjää inflaatiolle, mikä olisi olosuhteissa, joissa kaikki lähtökohtaisesti köyhtyvät varsin kiva lopputulos.
Olenkin lisäillyt laskeviin Fleming Propertiesia, Backahedeniä ja Cibusta. Tosin Cibusta kerkesin jo vähän keventää ja ostaa takaisinkin. Nyt kun ne kaikki ovat tänään vähän nousussa, voin avautua😈. Ei kai sitä vanha enää nouseviin osta. Vaan keventelee, jos kovasti nousevat.
Ymmärrän, että kiinteäkorkoiset lainansa joudutaan uusimaan kalliimmalla. Mutta en ole rahoituksen saatavuudesta huolissani, koska pankitkin ymmärtävät nettovuokrasopimusten hyvien vuokralaisten kanssa pointin. Ja arvailen muiden mukana, että taantuma tulee yhtä varmasti kuin Paavo Väyrysen ehdokkuus seuraavissa vaaleissa. Suuruusluokka (Väyrysen tapauksessa lista) toki on vielä epäselvä. Joten näinköhän muutaman vuoden päästä korot ovat kovinkaan korkealla?
Toki taantuman tullen voi olla, että vuokrasopimuksia ei saada enää uusittua vanhalla tasolla. Toisaalta uudenkin rakentaminen on kallista puuhaa, ja S- ja K-ryhmät, Meira, Tokmanni ja Coop pysyvät kuitenkin pystyssä.
Kiitos tuosta vikasta viestistä. Peukku ei aina riitä, ei tuohon. Ei välttämättä astrofysiikkaa eikä välttämättä mulle ihan uuttakaan mutta silti arvostan suuresti, että jaat täällä tällaisia rahanarvoisia substanssi-ajatuksiasi. Vähän tuttuunkin tuo uutta pohjaa, kun joku perehtynyt ja älykäs avaa kelojaan.
Itselle tuli mieleen, että voipi joku Citycon nousta ihan reippaastikin kun vuodenvaihteen vuokrien indeksinousut ja Lippulaivan uudet tulot kolahtelee laskelmiin. Rahaa kumminkin yhä on liikkeellä ja osa siitä etsii aika epätoivoisesti infaatiosuojaa eli kun sellainen "yleisesti keksitään", niin voipi olla tungosta ostolaidalle vielä.
Miulla on teoria, että jonain päivänä joku muukin kuin mie keksii, että inflaatiosuojaksi nettotuottovuokrasijoitukset ovat soiva peli. Inflaation noustessa velankin suhde liikevaihtoon pienenee kivasti. Ei tule 10-baggeria, ei. Mutta suojaa saa ja tuottoakin. Joka nyt vähintään pärjää inflaatiolle, mikä olisi olosuhteissa, joissa kaikki lähtökohtaisesti köyhtyvät varsin kiva lopputulos.
Olenkin lisäillyt laskeviin Fleming Propertiesia, Backahedeniä ja Cibusta. Tosin Cibusta kerkesin jo vähän keventää ja ostaa takaisinkin. Nyt kun ne kaikki ovat tänään vähän nousussa, voin avautua😈. Ei kai sitä vanha enää nouseviin osta. Vaan keventelee, jos kovasti nousevat.
Ymmärrän, että kiinteäkorkoiset lainansa joudutaan uusimaan kalliimmalla. Mutta en ole rahoituksen saatavuudesta huolissani, koska pankitkin ymmärtävät nettovuokrasopimusten hyvien vuokralaisten kanssa pointin. Ja arvailen muiden mukana, että taantuma tulee yhtä varmasti kuin Paavo Väyrysen ehdokkuus seuraavissa vaaleissa. Suuruusluokka (Väyrysen tapauksessa lista) toki on vielä epäselvä. Joten näinköhän muutaman vuoden päästä korot ovat kovinkaan korkealla?
Toki taantuman tullen voi olla, että vuokrasopimuksia ei saada enää uusittua vanhalla tasolla. Toisaalta uudenkin rakentaminen on kallista puuhaa, ja S- ja K-ryhmät, Meira, Tokmanni ja Coop pysyvät kuitenkin pystyssä.
Mielestäni vuokrasopimusten sisällöistä ei Fleming Propertiesin osalta löytynyt mainintaa osareista/tilinpäätöksistä. Osaatko Aki avata vielä sopimusrakennetta, eli pääseekö yhtiö tarkastamaan pitkäaikaisi vuokrasopimuksia indeksi/infla -korotuksilla, jolloin reaalinen tuotto kiinteistökannalle säilyy viimeaikaisella 4% tietämillä. Vai viittaatko nettovuokrasopimuksella, että kulut siirretty vuokralaiselle, jolloin infla ei rokota tätä kautta, mutta joudutaan kuitenkin sietämään negatiivista reaalituottoa koska itse vuokraa ei pystytä inflan tahtiin korottamaan?
Jos todella pitkät sopparit, niin tuo vuokrankorotusehtohan tässä ympäristössä aika pitkälti määrittä sijoituscasen hyvyyttä.
Mielestäni vuokrasopimusten sisällöistä ei Fleming Propertiesin osalta löytynyt mainintaa osareista/tilinpäätöksistä. Osaatko Aki avata vielä sopimusrakennetta, eli pääseekö yhtiö tarkastamaan pitkäaikaisi vuokrasopimuksia indeksi/infla -korotuksilla, jolloin reaalinen tuotto kiinteistökannalle säilyy viimeaikaisella 4% tietämillä. Vai viittaatko nettovuokrasopimuksella, että kulut siirretty vuokralaiselle, jolloin infla ei rokota tätä kautta, mutta joudutaan kuitenkin sietämään negatiivista reaalituottoa koska itse vuokraa ei pystytä inflan tahtiin korottamaan?
Jos todella pitkät sopparit, niin tuo vuokrankorotusehtohan tässä ympäristössä aika pitkälti määrittä sijoituscasen hyvyyttä.
Muistelisin, että elinkustannusindeksillä korotetaan alkuvuodesta. Kaivelin vanhoja mailejani, ja yhdessä luki
"the rent under SOKs lease agreement is annually adjusted in accordance with CLI, with a atypically high uptick in rent going in to year 2022"
Tämän CLI:n tulkitsin siis elinkustannusindeksiksi. Oikeasti en tiedä mistä kirjaimet edes tulivat. Composite Leading Indicators, ehkä ja siitä sitten reippaasti elinkustannusindeksiksi. Joka on kaiketi yleisin näissä käytettävä. Kolmikirjaimisten lyhenteiden kehittäjät ja nopeat omaksujat pitäisi lähettää viikoksi Punaiselle torille kantamaan kylttejä "U Putina malenkij huj".
Vanhat linkit myyntiesitteisiin eivät toimineet, enkä sitten jaksanut tähän hätään kaivaa enempää.
Pörssikurssista laskettu reaalinen tuotto lienee (=päissään laskien) liki kuusi prosenttia.
Muistelisin, että elinkustannusindeksillä korotetaan alkuvuodesta. Kaivelin vanhoja mailejani, ja yhdessä luki
"the rent under SOKs lease agreement is annually adjusted in accordance with CLI, with a atypically high uptick in rent going in to year 2022"
Tämän CLI:n tulkitsin siis elinkustannusindeksiksi. Oikeasti en tiedä mistä kirjaimet edes tulivat. Composite Leading Indicators, ehkä ja siitä sitten reippaasti elinkustannusindeksiksi. Joka on kaiketi yleisin näissä käytettävä. Kolmikirjaimisten lyhenteiden kehittäjät ja nopeat omaksujat pitäisi lähettää viikoksi Punaiselle torille kantamaan kylttejä "U Putina malenkij huj".
Vanhat linkit myyntiesitteisiin eivät toimineet, enkä sitten jaksanut tähän hätään kaivaa enempää.
Kiitos näistä tiedoista. Itsekin tätä casea ehkä tulkitsin aiemmin turhan suoraviivaisesti. Jos tyyliin 10v vuokrasopparit, jotka elinkustannusindeksiin sidottu, niin tekee tästä aidosti mielenkiintoisen casen. Ja toki oletuksella että vuokralaisella ei mahdollisuutta irtisanoa sopimusta indeksikorotusten kohdalla. Tämä siinä mielessä poikkeava esim. Cityconiin että kun vuokrasopparin maturiteetti pidempi, niin ei pelkoa että vuokralainen lähtee kilpailuttamaan indeksikorotusten kohdalla. Lyhyellä maturiteetilla aina riski että joku toinen vuokranantaja "karkaa" indeksikorotusrintamasta ja tarjoaa tilaa järkevämmin ehdoin, jolloin indeksikorottajilla alkaa tiloja tyhjenemään. Sama logiikka nähtävissä esim. asuntomarkkinoilla, joilla ei ole pitkiä vuokrasopimusmaturiteettaja, eli sijoittaja joutuu valikoimaan tekeekö isoja korotuksia ja ottaa ison riskin tyhjistä kuukausista vai optimoiko vuokrausastettta ja ottaa inflaatiossa hieman turpaan.
Pitkät sopimukset ja niiden sisältö kun koko homman juju, niin harmi ettei tätä ole huomioitu sijoittajaviestinnässä esim. Fleming Propertiesin kohdalla.
Aki Pyysing kirjoitti:
Pörssikurssista laskettu reaalinen tuotto lienee (=päisään laskien) liki kuusi prosenttia.
Tuon 4 pinnan tuottovaateen kiinteistökannalle hain suoraan osarista yhtiön ilmoittamana. Toki reaalinen jiildi korkeampi jos pörssissä lappu hinnoitellaan alle p/b 1. En ole tuota asiaa laskenut auki.
Kolmikirjaimisten lyhenteiden kehittäjät ja nopeat omaksujat pitäisi lähettää viikoksi Punaiselle torille kantamaan kylttejä "U Putina malenkij huj".
Minulle kerrottiin jo 1990-luvulla että ATK-alalla (nyk. IT) kaikki kolmikirjaimiset ovat jo käytössä ja pitää joko uudelleenkäyttää tai siirtyä pidempiin.
Akronyymien vihaajille vielä vahvistuksena, että CLI = Cost-of-Living Index, on tosiaankin elinkustannusindeksi.
Täydellisen informatiivinen tuo ilmeisesti yhtiön IR:n viesti ei kuitenkaan ole. Vuokrasopimuksen indeksiehdoissa voi olla kaikenlaisia poikkeuksia ja leikkureita. Esim. indeksitarkistuksen vaikutuksesta huomioidaan vain x %, vuokrankorotus voi olla maksimissaan y %, vuokra voi laskea indeksitarkistuksen johdosta tai jotain vielä mielikuvituksellisempaa. Vastuullinen IR-jamppa olisi toki poikkeavuuksista ainakin jotain vihjannut.
Valtaosa Suomen markkinassa pyörivistä toimitilasopimusten indeksiehdoista noudattelee kuitenkin seuraavia suuntaviivoja:
Tarkistus 1-2 kertaa vuodessa, vertailuindeksinä 2-3 kk tarkistusajankohtaa edeltävä pisteluku, peruspistelukuna n. sopimuksen alkamishetken pisteluku
Vuokra ei voi laskea indeksitarkistuksen vaikutuksesta
Ei ole nopeus enää mitä 80-luvulla. Löin viisi minuuttia ennen tilaisuuden alkua 5K Liz Trussia kertoimella 1,03 ja sitten jäin odottmaan tulosjulkistusta painaakseni vielä 1,02 tai 1,01 lisää.
En saanut mitään lisää sisään, eikä ole trumpetisteja polttamassa rahaansa🧐.
Tämä oli jopa miullekin vähän nappikauppaa, kun tein 150 euroa brittipääministerillä. Helvetinmoinen googlaaminen oli, paljon se Truss niissä polleissa johti. Löytyi 67%/33% ja aloin paukuttaa. Jos lyöt pelkästään matalan kertoimen perusteella, olet jossain vaiheessa polttamassa rahasi. Betfairin puhdas sarjani poliittisesissa vedoissa säilyi. Tekisi mieli sanoa kuten Denny Crane Boston Legalissa "Never lost and never will", mutta en sano. Koska enkähän mie nyt jotain ammu vielä harhaankin.
Pörssissä sen sijaan olen ostellut sisukkaasti kautta linjan tänään ja perjantaina. Nyt olen saanut jo pääsalkun velan puolella, eli lähestyn tavoitteitani.
Pörssi on siitä kiva paikka, että sekä nousuista että laskuista voi iloita. Toisina päivinä pääsee ostamaan ja toisina myymään.
Akronyymien vihaajille vielä vahvistuksena, että CLI = Cost-of-Living Index, on tosiaankin elinkustannusindeksi.
Täydellisen informatiivinen tuo ilmeisesti yhtiön IR:n viesti ei kuitenkaan ole. Vuokrasopimuksen indeksiehdoissa voi olla kaikenlaisia poikkeuksia ja leikkureita. Esim. indeksitarkistuksen vaikutuksesta huomioidaan vain x %, vuokrankorotus voi olla maksimissaan y %, vuokra voi laskea indeksitarkistuksen johdosta tai jotain vielä mielikuvituksellisempaa. Vastuullinen IR-jamppa olisi toki poikkeavuuksista ainakin jotain vihjannut.
Valtaosa Suomen markkinassa pyörivistä toimitilasopimusten indeksiehdoista noudattelee kuitenkin seuraavia suuntaviivoja:
Tarkistus 1-2 kertaa vuodessa, vertailuindeksinä 2-3 kk tarkistusajankohtaa edeltävä pisteluku, peruspistelukuna n. sopimuksen alkamishetken pisteluku
Vuokra ei voi laskea indeksitarkistuksen vaikutuksesta
The annual base rent under the Lease Agreement for 2019 is EUR 5,578 million and is applicable upon completion
of the Refurbishment Works. The base rent is subject to upward adjustment in accordance with changes of the
CLI. If the change in CLI is negative, no adjustment is to be done. Adjustments are made the 1 January each year.
Furthermore, the Lease Agreement includes two break options which can be exercised by the Tenant on or after
31 December 2025 or on or after 31 December 2027, respectively, and both of which are valid until the Lease
Agreement expires. If the Tenant wishes to exercise the break options, the landlord must be notified 24 months
in advance.
Tämä olisi tosiaan harras toiveeni. Game of Thronesini nähneenä olen enemmän huolissani legacystäni kuin Kim Lindström. Luulen, että useimmat - ehkä ex-vaimojani lukuun ottamatta - toistaiseksi laskevat miut vähintään semitäysipäisten joukkoon.
Alleviivaan: Kun yhtiö joutuu kriisiin, sen vanhalla maineella osingonjakajana ei ole hevonviitan väliä.
Toki Lindströmillä ei ole ihan sijoittajapiirien kovimmassa ytimessä kovin paljon legacyä menetettävänä. Mutta varsin monet paljonkin osakemarkkinoista ymmärtävät arvostavat kovasti, koska Kim sisukkaasti vaatii aina yhtiöiltä osinkoja.
Seitsemän vuotta sitten Lindström valisti meitä:
”Maineestaan tarkalle pörssiyhtiölle vihamielinen yritysvaltauksen ei kuuluisi koskaan kuulua keinovalikoimaan.” Sen sijaan toimiva johto voi tehdä suunnatun annin kaltaisia toimenpiteitä ennen yhtiökokousta ilman valtuutusta, mitä Anvia yritti. Käräjäoikeus torppasi tämän, Lindström ei ymmärtänyt miksi.
Minun yhtiöni saavat sekä tehdä vihamielisiä nurkanvaltauksia että joutua niiden kohteeksi. Erityisesti jälkimmäinen olisi jopa suotavaa.
Olisi kyllä valoa laittaa itsensä lausunnontokieltoon jo etukäteen 75-vuotiaasta alkaen. Mutta vanhuksilla vaikuttaa olevan usein tunne, että heitä ei huomioida. Tämä tunne tulee myös osin aiheesta, koska lapset ovat enemmän kiinnostuneita omista lapsistaan kuin vanhemmistaan. Ja lisäksi vanhusten jutut on kuultu jo meneen kertaan. Ja sitten kun toimittaja soittaa veteraanille, tekee tämän mieli röyhistää rintaa, kohentaa kravattia ja antaa lausuntoja pystyssä seisoen kuin nuorena miehenä.
Oikeat kovan sarjan sijoittajat tekisivät muuten maailmalle palveluksen, jos antaisivat lausuntoja yhtä ahkerasti kuin Kimi-setä.
Olen lapsilleni sanonut, että kun alan puhua pehmoisia, miut pitäisi vaientaa. Toivottavasti uskaltavat noudattaa toivetta.