90 650 toimitusta Q2. Onnittelut kaikille Tesla longeille. Mahtava päivä jälleen kerran. Printtasin juuri tämän ketjun paperiseksi, jotta Q2 earnings call partyssa on yksi ohjelmanumero enemmän. Saako mistään Suomessa klovneja tilattua kotiin vetämään jonglööriohjelmanumeroa samalla?
Mä shorttasin jo. Ottakaa sekin teidän juhliin. Nyt kurssi 1218. Nyt kun mentiin yli kaikkien odotusten ja S&P500 inclusion häämöttää, niin olisko jo 1300 usd tänään. No katsotaan. Itse toivoisin pientä sell-the-news efektiä. Mutta se taitaa olla niitä menneiden vuosikymmenten juttuja. Voin olla vain masokisti. No panokset on ihan mikkihiiriluokkaa verrattuna toisiin.
Iso positiivinen, kun Tesla Koronankin aikaan tekee jopa positiivista nettotulosta. Kontrasti muihin autonvalmistajiin on iso. Q1 hiukan plussalla ja Q2 tomituksia oli muutama tuhat vielä enemmän, joten on edelliseen kvartaaliin vertaamalla hyvä mahdollisuus positiiviseen nettotulokseen.
Todennäköisyyttä plussatulokselle ja sp500 inkluusiolle parantaa FSD liikennevalopäivitys. Teslalla on taseessa 600 miljoonaa "Deferred revenue" tästä suuri osa on FSD softamyyntiä. Tesla on ilmeisesti tulouttanut vain 50 prossaa tähän asti. Ehkä liikennevalopäivitys mahdollistaa jopa 100:n miljoonan luokkaa olevan tuloutuksen.
Tesla myös parantaa myytyjen autojen marginaalia, kun saa tulouttaa osalta FSD tuloa enemmän. Tesla myös kampanjoi autopilottia Kiinassa halvalla lainalla. Samoin oli pieni insentiivi, kun heinäkuussa nostettiin hintaa 8k tasoon.
Q2 Teslalla pitäisi olla teoriassa työntekijäkustannukset jonkin verran pienemmät lomautusten vuoksi.
Iso epävarmuus toki on "regulatory credits". 150 miljoonaa oli ilmeisesti taseessa "deferred revenue" erässä. Tesla saattaa voida näitä tulouttaa. Fiat diili on iso kysymysmerkki. Jos on vuodelle jaettu yhtä isoihin paloihin, niin Tesla voisi saada jopa Q1 luokkaa olevat creditit. Ja Q1 oltiin hiukan plussalla.
Vaikuttaa olevan hyvä mahdollisuus plussatulokseen ja sp500 inkluusioon. Isoin riski varmaan regulatory credits, jos jäävätkin kovin alhaisiksi. Muskin moodi vaikuttaa toisaalta hyvältä Twitterissä mikä saattaisi olla hyvä merkki.
Minä en ole oikein sähköautoista ymmärtänyt väärin kuin seuraavat:
Kalliita
Infraa ei ole laajamittaiseen käyttöönottoon
Kertokaa minulle kuka nämä kaikki autot tulevaisuudessa ostaa?
Mitä mitä tunnen keskiluokkaa niin se on kyllä ollut köyhtymään päin. Jos 2010-luku oli esim. suomessa menetetty vuosikymmen talouskasvussa mitattuna, niin mitäköhän se 2020-luku tulee olemaan?
Muutenkin tuntuu, että kaupungistuminen ajaa ihmisiä enemmän autottomiin talouksiin. Ja ne jotka käyttävät autoa pitkiin työmatkoihin, eivät todellakaan ole sitä porukkaa jotka maksavat siitä kulkuvälineestä 50.000€.
Nyt pois sieltä hevoskärryjen kyydistä ja tarkistamaan tämän päivän tilanne interwebistä. Croppasin kuvan tältä päivää https://latauskartta.fi/ keskisuomen latauspisteistä ja ihmettelen jos näillä ei riittävän pitkälle pääse.
Muutenkin tuntuu, että kaupungistuminen ajaa ihmisiä enemmän autottomiin talouksiin. Ja ne jotka käyttävät autoa pitkiin työmatkoihin, eivät todellakaan ole sitä porukkaa jotka maksavat siitä kulkuvälineestä 50.000€.
Itse ostin Teslan juuri siksi, että kilometrejä tulee paljon. Exceli näyttää että 8ke diesel tulee 6 vuoden aikana selvästi kalliimmaksi kuin 40ke Tesla. Tällöin kaikki Teslan ominaisuudet (etähallinnointi, mediaominaisuudet, suorituskyky) tulevat käytännössä kaupanpäälle. Eilen tein vajaan 400km lenkin asiakkaan luona, ei lataustarvetta, välillä olisi toki latureita ollut (Pohjanmaa). Kauemmas mentäessä superchargerit pitävät matka-ajan samana kuin dieselissäkin.
Muutenkin tuntuu, että kaupungistuminen ajaa ihmisiä enemmän autottomiin talouksiin. Ja ne jotka käyttävät autoa pitkiin työmatkoihin, eivät todellakaan ole sitä porukkaa jotka maksavat siitä kulkuvälineestä 50.000€.
Itse ostin Teslan juuri siksi, että kilometrejä tulee paljon. Exceli näyttää että 8ke diesel tulee 6 vuoden aikana selvästi kalliimmaksi kuin 40ke Tesla. Tällöin kaikki Teslan ominaisuudet (etähallinnointi, mediaominaisuudet, suorituskyky) tulevat käytännössä kaupanpäälle. Eilen tein vajaan 400km lenkin asiakkaan luona, ei lataustarvetta, välillä olisi toki latureita ollut (Pohjanmaa). Kauemmas mentäessä superchargerit pitävät matka-ajan samana kuin dieselissäkin.
Minulle täysin no-braineri.
Paljonko on paljon kilometrejä ja missä suunnalla ne yleensä ajat ja kuinka pitkinä siivuina?
Muutenkin tuntuu, että kaupungistuminen ajaa ihmisiä enemmän autottomiin talouksiin. Ja ne jotka käyttävät autoa pitkiin työmatkoihin, eivät todellakaan ole sitä porukkaa jotka maksavat siitä kulkuvälineestä 50.000€.
Itse ostin Teslan juuri siksi, että kilometrejä tulee paljon. Exceli näyttää että 8ke diesel tulee 6 vuoden aikana selvästi kalliimmaksi kuin 40ke Tesla. Tällöin kaikki Teslan ominaisuudet (etähallinnointi, mediaominaisuudet, suorituskyky) tulevat käytännössä kaupanpäälle. Eilen tein vajaan 400km lenkin asiakkaan luona, ei lataustarvetta, välillä olisi toki latureita ollut (Pohjanmaa). Kauemmas mentäessä superchargerit pitävät matka-ajan samana kuin dieselissäkin.
Minulle täysin no-braineri.
Paljonko on paljon kilometrejä ja missä suunnalla ne yleensä ajat ja kuinka pitkinä siivuina?
40tkm vuodessa, 2/3 työajoa. Etelä-Pohjanmaalta sukkuloin vähän pohjoiseen ja pääasiassa etelään ja itään. Yleensä pidemmät reissut (kuten Turku, Heinola ja Kouvola joita nyt on kalenterissa) ovat yön yli reissuja, joten auto saa ladata yöllä. Mutta vaikka ei saisi, osuvat superchargerit aika hyvin noiden isojen teiden varsille. Tyypilliset päivä kilometrit ovat sitten jossain 200-300 välissä (edestakaisin asiakkaalle saman päivän aikana) jolloin ei tarvitse edes ladata. Noita hidaslatureitahan on joka paikassa, niissä puolen tunnin vessa/kahvi/sometauko tuo 50km rangea, jos niitä sattuu tarvitsemaan.
Nyt pois sieltä hevoskärryjen kyydistä ja tarkistamaan tämän päivän tilanne interwebistä. Croppasin kuvan tältä päivää https://latauskartta.fi/ keskisuomen latauspisteistä ja ihmettelen jos näillä ei riittävän pitkälle pääse.
Eli tämä määrä latauspisteiä riittää kattamaan laajamittaisen käyttöönoton? Laajamittaisella käyttöönotolla tarkoitan sitä, että suuri määrä nykyisestä autokannasta korvataan sähkökäyttöisellä.
Suomessa on tällä hetkellä ~2,5m henkilöautoa liikennekäytössä, jos näistä korvataan vaikka 1/5 (tämä ei ole laajamittainen), riittääkö tämä määrä latauspisteitä 500.000 kappaleen sähköautokannan ylläpitoon tieliikenteessä?
Eli tämä määrä latauspisteiä riittää kattamaan laajamittaisen käyttöönoton? Laajamittaisella käyttöönotolla tarkoitan sitä, että suuri määrä nykyisestä autokannasta korvataan sähkökäyttöisellä.
Suomessa on tällä hetkellä ~2,5m henkilöautoa liikennekäytössä, jos näistä korvataan vaikka 1/5 (tämä ei ole laajamittainen), riittääkö tämä määrä latauspisteitä 500.000 kappaleen sähköautokannan ylläpitoon tieliikenteessä?
Tässähän on vain julkiset latauspisteet, joten tästä jää pois esimerkiksi omakoti-, rivi- ja kerrostalojen autopaikoille jo nyt asennetut tuhannet laturit. Ja näinhän se tulee olemaan jatkossakin - 99 % ajoista auto ladataan kotona ja reissussa em. julkisissa pisteissä. Julkisia latauspisteitä tulee myös kuin sieniä sateella - ja miksei tulisi - hyvää bisnestä.
Matkustin aika säännöllisesti Tampereelta itäsuomeen ja tuli pysähdyttyä siinä Jyväskylän jälkeen olevalla huoltoasemalla tai sitten seuraavalla. Joskus matkailijoita ja autoja on satoja. Jos näistä olisi kolmasosa sähköautoja, joiden lataus kestäää 15-30min, niin tarvitsisi olla kymmeniä, useita kymmeniä latauspisteitä tulevaisuudessa. Ehkä niitä on, ehkä ei, mutta auton tankkaa muutamassa minuutissa täyteen ja sillä ajaa sen 700-1000km maatiellä.
Eli tämä määrä latauspisteiä riittää kattamaan laajamittaisen käyttöönoton? Laajamittaisella käyttöönotolla tarkoitan sitä, että suuri määrä nykyisestä autokannasta korvataan sähkökäyttöisellä.
Suomessa on tällä hetkellä ~2,5m henkilöautoa liikennekäytössä, jos näistä korvataan vaikka 1/5 (tämä ei ole laajamittainen), riittääkö tämä määrä latauspisteitä 500.000 kappaleen sähköautokannan ylläpitoon tieliikenteessä?
Tässähän on vain julkiset latauspisteet, joten tästä jää pois esimerkiksi omakoti-, rivi- ja kerrostalojen autopaikoille jo nyt asennetut tuhannet laturit. Ja näinhän se tulee olemaan jatkossakin - 99 % ajoista auto ladataan kotona ja reissussa em. julkisissa pisteissä. Julkisia latauspisteitä tulee myös kuin sieniä sateella - ja miksei tulisi - hyvää bisnestä.
Matkustin aika säännöllisesti Tampereelta itäsuomeen ja tuli pysähdyttyä siinä Jyväskylän jälkeen olevalla huoltoasemalla tai sitten seuraavalla. Joskus matkailijoita ja autoja on satoja. Jos näistä olisi kolmasosa sähköautoja, joiden lataus kestäää 15-30min, niin tarvitsisi olla kymmeniä, useita kymmeniä latauspisteitä tulevaisuudessa. Ehkä niitä on, ehkä ei, mutta auton tankkaa muutamassa minuutissa täyteen ja sillä ajaa sen 700-1000km maatiellä.
Ja joku oli kai kokenut tämän viestisi ikäväksi tai sähköautolle ikäväksi ja oli peukuttanut alaspäin. Ja näköjään myös Credit Defaultin viestille oli tehty sama...
Eli tämä määrä latauspisteiä riittää kattamaan laajamittaisen käyttöönoton? Laajamittaisella käyttöönotolla tarkoitan sitä, että suuri määrä nykyisestä autokannasta korvataan sähkökäyttöisellä.
Suomessa on tällä hetkellä ~2,5m henkilöautoa liikennekäytössä, jos näistä korvataan vaikka 1/5 (tämä ei ole laajamittainen), riittääkö tämä määrä latauspisteitä 500.000 kappaleen sähköautokannan ylläpitoon tieliikenteessä?
Tässähän on vain julkiset latauspisteet, joten tästä jää pois esimerkiksi omakoti-, rivi- ja kerrostalojen autopaikoille jo nyt asennetut tuhannet laturit. Ja näinhän se tulee olemaan jatkossakin - 99 % ajoista auto ladataan kotona ja reissussa em. julkisissa pisteissä. Julkisia latauspisteitä tulee myös kuin sieniä sateella - ja miksei tulisi - hyvää bisnestä.
Tuhannet. Entäs sadat tuhannet? Miljoonat?
Kuinka suuri osa suomen 2,5M autoista liikkuu yli 500km (tarvitsee latausta jossain tieverkolla) päivässä? alle 0,1% vai 0,01?
Ja jos vaikka sovitaan että 10% autoista on angstireiskoilla ja niin usein tarpeen yli 500km päiväsiirtymiin, että jätetään ne suosiolla diiseleiksi, niin paljonko jäljelle jääneistä 90% liikkuu yli 500km päivässä ja kuinka usein?
Matkustin aika säännöllisesti Tampereelta itäsuomeen ja tuli pysähdyttyä siinä Jyväskylän jälkeen olevalla huoltoasemalla tai sitten seuraavalla. Joskus matkailijoita ja autoja on satoja. Jos näistä olisi kolmasosa sähköautoja, joiden lataus kestäää 15-30min, niin tarvitsisi olla kymmeniä, useita kymmeniä latauspisteitä tulevaisuudessa. Ehkä niitä on, ehkä ei, mutta auton tankkaa muutamassa minuutissa täyteen ja sillä ajaa sen 700-1000km maatiellä.
Tosiaan ainakin osan sähköautojen range on sitä tasoa jo nyt, että kuljettajaa tankataan (tai tyhjennetään) tienpäällä paljon useammin kuin kulkinetta. ts. sähköautoilijatkaan eivät pysähdy aina auton latauksen vuoksi. ja edelleen, erittäin harva ylipäätään on liikkumassa yli kokonaisrangen päiväsiirtymiä.
Tiedän olevani poikkeus, mutta kerron silti: Euroopan reissulla 1. päivän (lähtö Tukholmasta hieman kuuden jälkeen kun Turun laiva tulee satamaan) normipäivämatka on n. 1300km. Pari lyhyttä taukoa, pidempi lounastauko Rödy-Puttgarden -lautalla. Mökille ajan 6-10 kertaa vuodessa reilun 600km / sivu (mökkimatkalla pysähdyn kerran n. viideksi minuutiksi). Jos saisin sähköpakun jolla saa vetää 1250kg traileria ja jolla on toimintasädettä n. 650km, niin ottaisin.
Tiedän olevani poikkeus, mutta kerron silti: Euroopan reissulla 1. päivän (lähtö Tukholmasta hieman kuuden jälkeen kun Turun laiva tulee satamaan) normipäivämatka on n. 1300km. Pari lyhyttä taukoa, pidempi lounastauko Rödy-Puttgarden -lautalla. Mökille ajan 6-10 kertaa vuodessa reilun 600km / sivu (mökkimatkalla pysähdyn kerran n. viideksi minuutiksi). Jos saisin sähköpakun jolla saa vetää 1250kg traileria ja jolla on toimintasädettä n. 650km, niin ottaisin.
Euroopan suuntaan lähtiessä superchargeri verkosto on tosi mainio, ja siellä alkaa yleistyä gen2 tai jopa gen3 superit (aloituslataus yli 1600km tunnissa), ja itsellä tulevia reissu kynnyksiä madaltaa auton ilmaiset superilataukset, Madridiin ja takaisin pääsee ilman "polttoaine" kuluja. Jos niillä kuluilla nyt sijoitusfoorumilla on väliä.
Uusilla model s sen kuutisensataa pääsee, mutta toki hinta on vielä kova. Ei sähköauto mikään patenttiratkaisu ole kaikille, se vaatii vielä jonkin verran suunnitelmallisuutta verrattuna polttiksiin. Pitää vain punnita mitkä ominaisuudet itselle ovat tärkeitä.
Eli tämä määrä latauspisteiä riittää kattamaan laajamittaisen käyttöönoton? Laajamittaisella käyttöönotolla tarkoitan sitä, että suuri määrä nykyisestä autokannasta korvataan sähkökäyttöisellä.
Suomessa on tällä hetkellä ~2,5m henkilöautoa liikennekäytössä, jos näistä korvataan vaikka 1/5 (tämä ei ole laajamittainen), riittääkö tämä määrä latauspisteitä 500.000 kappaleen sähköautokannan ylläpitoon tieliikenteessä?
Tässähän on vain julkiset latauspisteet, joten tästä jää pois esimerkiksi omakoti-, rivi- ja kerrostalojen autopaikoille jo nyt asennetut tuhannet laturit. Ja näinhän se tulee olemaan jatkossakin - 99 % ajoista auto ladataan kotona ja reissussa em. julkisissa pisteissä. Julkisia latauspisteitä tulee myös kuin sieniä sateella - ja miksei tulisi - hyvää bisnestä.
Tuhannet. Entäs sadat tuhannet? Miljoonat?
Kuinka suuri osa suomen 2,5M autoista liikkuu yli 500km (tarvitsee latausta jossain tieverkolla) päivässä? alle 0,1% vai 0,01?
Ja jos vaikka sovitaan että 10% autoista on angstireiskoilla ja niin usein tarpeen yli 500km päiväsiirtymiin, että jätetään ne suosiolla diiseleiksi, niin paljonko jäljelle jääneistä 90% liikkuu yli 500km päivässä ja kuinka usein?
Viittasin tuohon kotitalouksien latauspisteisiin, se on yksi osa infraa ja sitä en ole havainnut. Olen osakkaana viidessä pääkaupunkiseudun alle 10vuotisessa taloyhtiössä, näissä taloyhtiöissä on pääsääntöisesti muutama tai ei yhtään sähköauton latauspistoketta tiluksilla. Niissä missä ei ole, väännetään kovaa kättä yhtiökokouksissa siitä, halutaanko niitä rakentaan ollenkaan. Konsensus on minulla se, että toistaiseksi kovin moni ei ole halukas käyttämään yhteistä kassaa muutaman lääkärin tai juristin viherpesuun. Käytän näitä ammatteja esimerkkeinä siksi, että asentajan, nuoriso-ohjaajan tai sähkärin varallisuus ei tule riittämään tähän "laajamittaiseen" autokannan sähköistykseen.
(olen tietoinen, että 5kpl taloyhtiöitä on pieni otos, mutta pyrin aina selittämään jollakin omat päätelmäni)
Latauspistekeskustelussa usein tosiaan unohtuu se, että valtaosa latauksista on tarkoitus tehdä kotona/työpaikoilla. Tällä hetkellä isoimpana ongelmana on kadunvarsipysäköinti, jonne latausta ei luonnollisesti kovin helposti järjestetä. Kaikki pysäköintipaikat, joissa on lämpötolppa tai mahdollisuus sähkölle, ovat kuitenkin kohtuullisen helposti käytettävissä. Toisissa kohteissa se voi vaatia isompia investointeja/säätöä, toisissa kohteissa pääsee hyvin vähällä, mutta lähtökohtaisesti näistä ei tule merkittävää estettä sähköautojen yleistymiselle isossa kuvassa. Näissäkään ei usein ymmärretä sitä, että jo pienin latausnopeus (8 kWh, jonka saa tavallisesta kotitalouspistorasiasta auton omalla johdolla) on valtaosalle riittävä, sillä hyvin harva lopulta ajaa yli 100 km päivittäin ja toisaalta yksittäiset pidemmät matkat eivät kotilatauspisteen tehontarpeeseen vaikuta. Julkinen latauspisteverkosto luonnollisesti myös kasvaa viimeistään kysynnän mukana, toki tavoitteena on tätäkin toteuttaa ennakoiden.
Range-keskusteluun liittyen nykyisellä teknologiatasolla muistaakseni noin 97-99 % Suomessa ajetuista matkoista voisi tehdä sähköautolla, mikäli kaikilla olisi käytössä kotilatausmahdollisuus. Ja jo nykyisellä infralla prosentti on noin 85-90 %. Vastaavasti valtaosa ihmisistä voisi tehdä kaikki matkansa sähköautolla. Edelleen on toki poikkeuksia, kuten Hauturin tapaus osoittaa, mutta suurille massoille sähköauto on jo nyt rangen puolesta soveltuva. Toki moni pelkää sen ostoa sillä perusteella, jos sattuisi joskus joutumaan 1000 km lapin reissulle, vaikka ei ole ikinä aiemmin sitä toteuttanut. Tämäkin toki onnistuu sähköautolla, mutta vaatii hieman suunnittelua ja on varmasti helpommin toteutettavissa polttomoottoriautoilla.
Ja vielä hintakeskusteluun: on pölhöä verrata uuden Teslan hintaa käytettyyn perusautoon. Kyllä ne tämän hetken 3000 euron autotki on uutena maksaneet aika paljon enemmän. Luonnollisesti tällä hetkellä ei vielä juurikaan ole tarjontaa käytetyissä sähköautoissa, mutta kyllä se tarjonta siitä jatkuvasti lisääntyy. Ja toki halvimmat Suomessa myydyt uudet sähköautot maksoivat alle 16000 euroa. Sähköauto on myös tällä hetkellä huomattavasti edullisempi elinkaarikustannuksiltaan kuin vastaavan hintainen polttomoottoriauto, eli loogisesti toimiva ihminen voi myös maksaa siitä hieman enemmän. Tällä työkalulla voi kohtuullisen kätevästi verrata eri autojen kustannuksia ja täällä voi myös modifioida lähtöarvoja hyvin vapaasti: http://www.autokalkulaattori.fi/
Laskurin kanssa on toki syytä huomioida, että sähköautot tulevat yhteiskunnalle huomattavasti kalliimmaksi pienentyvän verokertymän vuoksi, eli laskurissa olevat arvot eivät liene olevan pysyvä asiantila, mutta toimivat tämän hetken tilanteessa hyvin. Toisaalta poliittinen tahtotila voi tulevaisuudessakin olla pitää polttomoottoriautojen käyttäminen sähköautojen käyttöä kalliimpana, eli jos sähköautoilun kulut (verot/maksut) kasvavat, niin sama käynee myös muilla energialähteillä toimiville autoille.
Varmaan siksi ykkösautoni onkin hybridi. Muutaman tunnin kotilatauksella (schukosta) vajaa 50km sähköajoa, joka riittää useimpina päivinä koko päivän ajoihin. Jos joutuu toimistolle, voi siellä ladata ja pääsee takaisinkin sähköllä. Harvoilla pidemmillä reissuilla palaa sitten jonkun verran bensaa. Toisaalta kokonaisteho on 390hv, jolla kampe kiihtyy tarvittaessa n. 5sekunnissa 0-100, joten kiireisempikin ehtii. Ja on vielä neliveto, joten talvellakin pääsee kotipihaan asti.
Varmaan siksi ykkösautoni onkin hybridi. Muutaman tunnin kotilatauksella (schukosta) vajaa 50km sähköajoa, joka riittää useimpina päivinä koko päivän ajoihin. Jos joutuu toimistolle, voi siellä ladata ja pääsee takaisinkin sähköllä. Harvoilla pidemmillä reissuilla palaa sitten jonkun verran bensaa. Toisaalta kokonaisteho on 390hv, jolla kampe kiihtyy tarvittaessa n. 5sekunnissa 0-100, joten kiireisempikin ehtii. Ja on vielä neliveto, joten talvellakin pääsee kotipihaan asti.
No tämähän sopivasti sitten sattui
Lyhyesti perustellen hybridi on siksi mielestäni hölmö, että se on surkea sähköautona, ja huono normaalina autona. Sähkö riittää kaupunkipyörittelyyn, mutta tähän kelpaisi sähköautokin, eikä mukana olisi kaikkea polttomoottorin ja vaihteiston painoa ja vikakohteita. Pidemmillä matkoilla taas hybridin akku on turhaa painolastia, jolloin normaali polttomoottori auto olisi parempi. Hybridin paperilla olevaa hyötyä on siis vaikea ulosmitata, koska aina jompikumpi ajoprofiili kärsii. Jos 95% ajosta on kaupunkipyörittelyä, saneleeko sen lopun 5% kusematta lappiin ajot auton valinnan? Ja kääntäen, jos pitkää ajoa paljon, hybridistä on enemmän haittaa kuin hyötyä, verrattaessa kumpaan tahansa, sähkö-tai polttomoottori autoon. Pitkin hampain voisin jonkun T8 hyväksyä jos tarvitaan myös vetoautoa, sillä Model X isolla akulla on kuitenkin vielä melko hintava, eikö rangea vetäessä taida olla paljon 300 päälle. X ja S on molemmat nykyään aina nelivetoja, ja yleensä riittävällä ja joskus jörjettömällä (pun intended) suorituskyvyllä varustettuja.
Eli tämä määrä latauspisteiä riittää kattamaan laajamittaisen käyttöönoton? Laajamittaisella käyttöönotolla tarkoitan sitä, että suuri määrä nykyisestä autokannasta korvataan sähkökäyttöisellä. Suomessa on tällä hetkellä ~2,5m henkilöautoa liikennekäytössä, jos näistä korvataan vaikka 1/5 (tämä ei ole laajamittainen), riittääkö tämä määrä latauspisteitä 500.000 kappaleen sähköautokannan ylläpitoon tieliikenteessä?
Samallalailla sähkölatauspaikkoja tarjoavat firmat tekee bisnestä kun kaikki muutkin. Miksi ylläpitää nyt jo verkkoa 2,5 miljoonalle hirveällä tappiolla jos liikenteessä on vasta tuhansia sähköautoja? Kysyntää kun alkaa olemaan niin kyllä niitä latauspaikkoja alkaa tulemaan kuin sieniä sateella.
Kaikki pysäköintipaikat, joissa on lämpötolppa tai mahdollisuus sähkölle, ovat kuitenkin kohtuullisen helposti käytettävissä.
Eipä ole. Lämpötolpat on mitoitettu auton lohkolämppärille + sisätilan lämppärille jotka ovat max. 2 tuntia päällä kerrallaan. Jos tehoa halutaan enemmän, pitää uusia kaapelit sähkökeskuselta tolpalle, uusia sähkökeskuksen sulakkeet ja usein myös taloyhtiön nousut pitää uusia. Asflattia saa poistaa ja kuoppaa kaivaa melkoisesti.
Tince111 kirjoitti:
Näissäkään ei usein ymmärretä sitä, että jo pienin latausnopeus (8 kWh, jonka saa tavallisesta kotitalouspistorasiasta auton omalla johdolla) on
Miten 8000 W tehon saa 10 A tai 16 A sulakkeen läpi?
Tehon kaava: P=U*I
Kun U=230 Vac, niin:
I=10 A => P = 2300 W
I=16A => P=3680 W
Eli ei siitä normaalista kotitalouspistorasiasta (saati lämpötolpasta) saa mitään 8 kW tehoa ulos. Kaapelit ja sulakkeet ei kestä.
Kolmivaihepistorasia (400 Vac) ei ole mikään normaali kotitalouspistoke eikä yksikään lämpötolppa ole 3-vaiheinen. 3-vaihesähköllä vaaditaan 25 A mällli tuollaiselle 8 kW teholle. Monellako sellainen on kotona? Edes omakotiasujalla.
Taasen esim. Saksassa homma on todella problemaattista koska siellä on kaivettumaahan ja ilmaan varsinaista paukkulankaa.
Tämä siksi että joka kylässä on ollut oma Ydinvoimala ja päälle hiili. Nyt kun näitä laitetaan urakalla alas niin kas verkko ei kestäkään siirtää Kölnistä Dresdeniin sähköä.
Toki juuri Suomessakin kerrostaloissa on suurimmat ongelmat. Ja myöskin kaapelien kuumuminen pitkällisessä käytössä saattaa aiheuttaa haasteita. Kaiken päälle suomessa on ns. Maakaapelina viljelty ahkerasti aluminia koska se on halvempaa kuin kupari. Mutta sähköisiltä arvoiltaan surkeampaa.
Toki tätä on auuremmilla poikkipinnoilla kompensoitu. Mutta lämpöarvot tulee ripeämmin alulla vastaan.
Yritys joka kehittää (on kehittänyt) myös verkon ehdoilla pelaavan älylaturin voittaa.
Koska luonnollisestikaan 30kpl sähköautoja saman kerrostalonpihalla ei voi ladata nykyisella mitoituksella yhtäaikaa.
Näissäkään ei usein ymmärretä sitä, että jo pienin latausnopeus (8 kWh, jonka saa tavallisesta kotitalouspistorasiasta auton omalla johdolla) on
Miten 8000 W tehon saa 10 A tai 16 A sulakkeen läpi?
Tehon kaava: P=U*I
Kun U=230 Vac, niin:
I=10 A => P = 2300 W
I=16A => P=3680 W
Eli ei siitä normaalista kotitalouspistorasiasta (saati lämpötolpasta) saa mitään 8 kW tehoa ulos. Kaapelit ja sulakkeet ei kestä.
Kolmivaihepistorasia (400 Vac) ei ole mikään normaali kotitalouspistoke eikä yksikään lämpötolppa ole 3-vaiheinen. 3-vaihesähköllä vaaditaan 25 A mällli tuollaiselle 8 kW teholle. Monellako sellainen on kotona? Edes omakotiasujalla.
Joo tuohon jäi kirjoitusvirhe, eli siis tarkoitus oli kirjoittaa 1,8 kWh, joka tulee 8 A virralla auton oman laturin avulla.
Edit. Ja siis nimenomaan tämä 1,8kWh on jo riittävä valtaosalle, eli teksti alkuperäisessä viestissä oli "oikein".
Kolmivaihepistorasia (400 Vac) ei ole mikään normaali kotitalouspistoke eikä yksikään lämpötolppa ole 3-vaiheinen. 3-vaihesähköllä vaaditaan 25 A mällli tuollaiselle 8 kW teholle. Monellako sellainen on kotona? Edes omakotiasujalla.
Ylivoimaisesti yleisin sulakekoko omakotitalossa on 3x25, seuraavaksi yleisin 3x35. 3x230x10=6,9kw, jolla pärjää jo aika hienosti. Yleisin voimavirtapistoke (jollainen myös itsellä sattui valmiiksi olemaan) on 16a. Eli 3x230x16=11kw, joka on noin 50km rangea tunnissa. Jos pistoketta ei ole ennestään, Teslan wall Chargeri kustantaa 500e plus sähkömiehen asennuksen, jolloin on kiinteä piuha avauspistokkeella käyttömukavuuden maksimoimiseksi.
Kerrostaloasujilla luonnollisesti omat haasteensa, mutta elämähän on valintoja.
Ylivoimaisesti yleisin sulakekoko omakotitalossa on 3x25, seuraavaksi yleisin 3x35. 3x
Siis ne sähkökeskuksen pääsulakkeet nousujohdon päässä. Eli kun pistät Teslan lataukseen, niin sitten et voi katsoa Netflixiä ja ladata älypuhelinta, koska kaikki kiinteistön sähkö menee Teslalle. Jos normaalioloissa 3x25 A on max kuorma, niin et voi laittaa siihen Teslaa lataukseen 8 kW teholla. Silloin täytyy vaihtaa mällit 3 x 50 A ja samalla vaihtaa kiinteistn nousujohdot järeämpiin.
Jimbomonster kirjoitti:
Teslan wall Chargeri kustantaa 500e plus sähkömiehen asennuksen, jolloin on kiinteä piuha avauspistokkeella käyttömukavuuden maksimoimiseksi.
Pääsulakkeet (nousujohdoissa olevat) jakaantuvat sähkökeskuksessa kiinteistön eri sähkönkuluttajille. Jokaisessa haarassa on oma sulake. 10 A sulake on ylivoimaisesti yleisin ja sen perässä on MMJ 2 x 1,5mm2 kaapelointi. Saunassa ja liedessä on sitten usein 16 A mälli ja sen perässä MMJ 2 x 2,5 mm2 kaapelointi. 25 A mälli vaatisi jo MMJ 5 x 6 mm2 kaapeloinnin. Eli ei tuossa tapauksessa pelkkä 500 egen seinälaturi + sähkömiehen pikainen käynti riitä.
Harvalla omakotisujalla on 3-vaihepistorasia valmiina. Maaseudulla varmaan vähän yleisempi, mutta ei rakennetullla kaupunkialueella lainkaan yleinen koska se on ollut tähän saakka tarpeeton. Koko sähköjärjestelmä on mitoitettu käytön mukaan eli ei ole tarvetta 3-vaihepistorasialle.
Ylivoimaisesti yleisin sulakekoko omakotitalossa on 3x25, seuraavaksi yleisin 3x35. 3x
Siis ne sähkökeskuksen pääsulakkeet nousujohdon päässä. Eli kun pistät Teslan lataukseen, niin sitten et voi katsoa Netflixiä ja ladata älypuhelinta, koska kaikki kiinteistön sähkö menee Teslalle. Jos normaalioloissa 3x25 A on max kuorma, niin et voi laittaa siihen Teslaa lataukseen 8 kW teholla. Silloin täytyy vaihtaa mällit 3 x 50 A ja samalla vaihtaa kiinteistn nousujohdot järeämpiin.
Elä nyt höpäjä. 8kw on noin 12ampeeria, eli reilu puolet jää vielä käyttämättä. Eilen illalla yhtäaikaa Teslan kanssa oli pyykkikone, kuivausrumpu, liesi, kuumavesivaraaja, ilmalämpöpumppu ja TV plus toki kaikki kiinteät sähkövehkeet kiinni, eikä mitään ongelmaa, 3x25 mennään. Kiuas saattaisi tehdä tiukkaa, mutta se on luonnollisesti mallia puu. Ja Teslan lataustehoa voi toki säätää kännykällä 1 ampeerin välein jos jotain hassua olisi.
Tinggeli kirjoitti:
Jimbomonster kirjoitti:
Teslan wall Chargeri kustantaa 500e plus sähkömiehen asennuksen, jolloin on kiinteä piuha avauspistokkeella käyttömukavuuden maksimoimiseksi.
Pääsulakkeet (nousujohdoissa olevat) jakaantuvat sähkökeskuksessa kiinteistön eri sähkönkuluttajille. Jokaisessa haarassa on oma sulake. 10 A sulake on ylivoimaisesti yleisin ja sen perässä on MMJ 2 x 1,5mm2 kaapelointi. Saunassa ja liedessä on sitten usein 16 A mälli ja sen perässä MMJ 2 x 2,5 mm2 kaapelointi. 25 A mälli vaatisi jo MMJ 5 x 6 mm2 kaapeloinnin. Eli ei tuossa tapauksessa pelkkä 500 egen seinälaturi + sähkömiehen pikainen käynti riitä.
Harvalla omakotisujalla on 3-vaihepistorasia valmiina. Maaseudulla varmaan vähän yleisempi, mutta ei rakennetullla kaupunkialueella lainkaan yleinen koska se on ollut tähän saakka tarpeeton. Koko sähköjärjestelmä on mitoitettu käytön mukaan eli ei ole tarvetta 3-vaihepistorasialle.
En nyt ole ihan varma mitä äskeisellä tekstillä tarkoitat, haaroitus tehdään ulkoseinössä olevasta keskuksesta, pikkusulakkeet on talon sisällä olevassa erillisessä keskuksessa. Joka tapauksessa minulla on käynyt sähköasentaja (sähköinsinööri) katsomassa mitä ja miten pitää tehdä.
Tuo on toki totta että kaupunkialueilla vähemmän on 3-vaihe pistokkeita valmiiksi, itsellä oli siinä hyvä tuuri. Muussa tapauksessa vähän enemmän vaatisi töitä sähkömieheltä, tai sitten voi ostaa sellaisen latausaseman jossa on valmiiksi enemmän tavaraa sisällä, valinnanvaraa löytyy..
Tämä meni nyt tarpeettoman yksityiskohtaisesti, mutta pointti on, että myös tehokkaan kotilatauksen järjestäminen varsinkin omkt asuvalle on aika helppoa ja halpaa. Jos kilsoja ei tulisi niinkuin minulla, riittäisi perus schukosta lataaminen.
En muista tarkalleen milloin mut uskon et hinta oli 750 kun Teslan TJ Elon Musk twiittaili et osake liian kallis. En usko et koskaan ollut TJ joka sanonut jotain niin itsetuhoisaa mistä kukaan ei hyödy. Ainut syy sanoa niin on ettei toivo Bitcoinin tapaista kuplaa vaan kestävämpää kehitystä.
Jos TJ millä kaikki informaatio ja tieto miten Teslalla sujuu ja miltä Teslan tulevaisuus näyttää sanoo et hinta on liian kallis niin pakko kyllä ihmetellä kuka ihme maksaa yli tonnin per osake tänään.
