(Tämä ei tarkoittanut, että olisin jäänyt pikkumääriäni holdaamaan)
Miulla on kutitustuntuma, että T+1 listautumisesta on hyvä päivä myydä. Tai ainakin näin olen usein tehnyt. Toisaalta enpä ole irroituksen jälkeen juuri enää seuraillut.
Myynti odotuksiin, kannattavuus yli. Eihän tälläiset pikkuylitykset ole juuri markkinoille riittäneet, mutta toisaalta nyt on ollut analyytikoilla aikaa adjustaa ennusteita ja kurssikin on laskenut hieman, joten saapi nähdä.
Sijoituskirjailija (Osakesijoittajan maailmanvalloitus, Tuoton arvoitus ratkeaa), analyytikko, KivaaTekemistä.fi -palvelun yrittäjä.
Koodilla Sijoitustieto21 saat -14-25% alennuksen Henrin kirjoista joulu-tammikuun aikana. Yllä linkit verkkokauppaan.
Twitter: @EloHenri
Facebook: @sijoituskirjailijahenrielo
Puuilo on yksi noin 30:stä vuoden 2021 aikana listautuneesta uudesta pörssiyhtiöstä Helsingin pörssin päälistalle tai First Northiin, tässä tapauksessa päälistalle.
Puuilo on vahva kannattavan kasvun tarina, jossa yhdistyy erottuva halpakauppakonsepti laajalla tarjonnalla. Yhtiö muovaa perinteisen rautakaupan konseptia uusiksi.
Asiakas kiertää, valitsee, leikkaa, liimaa, vaihtaa kaasupullon, lainaa peräkärryn ja lopuksi maksaa kassalla. Tämä kaikki ei toki tapahdu kaupassa, mutta perustarvikkeet kotiin, mökille ja rakentamiseen löytyvät valikoimista - irtotavaraa unohtamatta.
Kilpailuetu tulee skaalasta ja nopeasta asioinnista edullisine hintoineen. Yhtiö pystyy monistamaan konseptiaan: hankintaa, logistiikkaa, markkinointia ja uuden myymälän avaamista.
Niin sanottu "äijäkauppa" on osattu kaupallistaa fiksusti. Puuilo todennäköisesti hyötyy enemmän koronasta kuin kärsii, koska tee se itse -asiakkailla on aikaa puuhata. Useimpien tuoteryhmien markkinoiden ennakoidaan kasvana lähivuosina 2-6 prosenttia vuodessa.
Samalla yhtiö ottaa markkinaosuutta ja avaa hallitusti myymälöitä.
Puuilosta on turha odottaa pikavoittoja. Yhtiö tavoittelee 400 miljoonan liikevaihtoa vuonna 2025 ja markkina-arvo 9 euron kurssilla on jo 763 miljoonaa euroa.
Velkaisuus säilynee maltillisena vahvan kassavirran turvin ja yhtiöllä on kiintoisa 80 prosentin osinkopolitiikka. Liikevaihto helmi-lokakuussa oli 208 miljoonaa ja oikaistu liikevoitto 38,6 miljoonaa. Jos sama tahti jatkuu, koko tilikauden liikevaihto voi nousta yli 270 miljoonaan ja liikevoitto 50 miljoonaan.
Nettotulos olisi noin 35 miljoonaa ja siitä osinko 80 prosenttia eli 28 miljoonaa. Kun sen jakaa markkina-arvolla, osinkoprosentiksi tulee 3,7. Se on tasona kasvuyhtiölle täysin kelvollinen. Kilpailua alalla on.
Otin pikikset ja vähän on kallis miun makuun. Lisäksi en koskaan osta mitään remonttitarvikkeita. Avovaimo tai palkkasoturit hoitavat kaikki remontit. Jos kävisin joskus Puuilossa ja näkisin siellä oikeat miehet (=ne jotka itse rakentavat talonsa ja grillikatoksensa ja sen jälkeen pari aittaa) kiimaisina kamppailemassa entistä tehokkaammista porakoneista, voisi mieli muuttua.
Eli vuokraamalla peltihallin, laittamalla sinne krääsää ja viis tukityöllistettyä, niin saa yhden myymälän arvoksi n. 20 miljoonaa / per myymälä?
Itse en kylämme Puuilon myymälästä maksaisi 20 miljoonaa juuroa...
..
En tällä arvostuksella koskisi Puuiloon pitkällä tikullakaan.
Äläpä sitten koske. En koske minäkään juuri nyt, mutta hieman provosoiva analyysi sulla tässä.
Puuiloa pitää verrata Tokmanniin, Rustaan ja erilaisiin Halpa-Halleihin. Myös Motonet ja Biltema osittain kilpailevat samassa sarjassa. Kaikille näille ei mun mielestä markkinoilla ole tilaa jatkossa, tai ainakaan kaikkien kasvulupaukset eivät voi toteutua yhtä aikaa. Kun miettii johonkin näistä sijoittamista on turha funtsia fiilispohjalta peltihallia ja krääsää. Sen sijaan: Mitä uniikkejä kilpailuetuja suhteessa muihin on? Onko tuoteryhmiä, joissa ei ole kilpailua? Millä paikkakunnilla on mahdollista kasvaa? Onko taseessa velkaa liikaa ja kilpailijalla vahvempi tase, jolloin hintakilpailu voi käydä. veriseksi? Ja niin edespäin.
(Mainittakoon että tällä hetkellä on salkussa Tokmannia, Puuilot on myyty.)
Eli vuokraamalla peltihallin, laittamalla sinne krääsää ja viis tukityöllistettyä, niin saa yhden myymälän arvoksi n. 20 miljoonaa / per myymälä?
Itse en kylämme Puuilon myymälästä maksaisi 20 miljoonaa juuroa...
..
En tällä arvostuksella koskisi Puuiloon pitkällä tikullakaan.
Äläpä sitten koske. En koske minäkään juuri nyt, mutta hieman provosoiva analyysi sulla tässä.
Puuiloa pitää verrata Tokmanniin, Rustaan ja erilaisiin Halpa-Halleihin. Myös Motonet ja Biltema osittain kilpailevat samassa sarjassa. Kaikille näille ei mun mielestä markkinoilla ole tilaa jatkossa, tai ainakaan kaikkien kasvulupaukset eivät voi toteutua yhtä aikaa. Kun miettii johonkin näistä sijoittamista on turha funtsia fiilispohjalta peltihallia ja krääsää. Sen sijaan: Mitä uniikkejä kilpailuetuja suhteessa muihin on? Onko tuoteryhmiä, joissa ei ole kilpailua? Millä paikkakunnilla on mahdollista kasvaa? Onko taseessa velkaa liikaa ja kilpailijalla vahvempi tase, jolloin hintakilpailu voi käydä. veriseksi? Ja niin edespäin.
(Mainittakoon että tällä hetkellä on salkussa Tokmannia, Puuilot on myyty.)
Kyllä sijoittamisessa on mielestäni ensisijaisen tärkeää ymmärtää, mitä omistat omistamalla osakkeita. Eli pitäisi sijoittaa yhtiöön, ei osakkeeseen. Nämä yhtiöt ovat kuitenkin liiketoiminnaltaan lähes täysin epäuniikkeja, ihan perus kaupan alan toimijoita. Näiden arvostusta miettiessä pitäisi katsoa sitä mitä on, eikä sitä mitä luvataan. Ehkä jopa ihan perinteisistä tunnusluvuista lähtien. Sekin on mahdollista, että kaikki toimialan yhtiöt ovat pörssissä kalliita tällä hetkellä. Yhtiöitä tulee ja menee, varsinkin vähittäiskaupassa. En siis käyttäisi arvostusta miettiessä paljoakaan aikaa muihin vertaamiseen, vaikka on se hyvä tietää mitä ympärillä tapahtuu.
Kyllä sijoittamisessa on mielestäni ensisijaisen tärkeää ymmärtää, mitä omistat omistamalla osakkeita. Eli pitäisi sijoittaa yhtiöön, ei osakkeeseen. Nämä yhtiöt ovat kuitenkin liiketoiminnaltaan lähes täysin epäuniikkeja, ihan perus kaupan alan toimijoita. Näiden arvostusta miettiessä pitäisi katsoa sitä mitä on, eikä sitä mitä luvataan. Ehkä jopa ihan perinteisistä tunnusluvuista lähtien. Sekin on mahdollista, että kaikki toimialan yhtiöt ovat pörssissä kalliita tällä hetkellä. Yhtiöitä tulee ja menee, varsinkin vähittäiskaupassa. En siis käyttäisi arvostusta miettiessä paljoakaan aikaa muihin vertaamiseen, vaikka on se hyvä tietää mitä ympärillä tapahtuu.
Joo, tottakai yhtiötä pitää katsoa. Mutta yhtiön analyysissä vierailu lähimmässä myymälässä ja siitä johtopäätösten vetäminen on hivenen provosoivaa, ellei katso muuten tilannetta.
Vertaan itse muihin sen takia että pyrin katsomaan mikä toimiala on menossa ylöspäin ja mielellään oman käsitysykykyni sisällä. Toimialan sisältä yritän sitten seuloa omasta mielestäni parempia "laatu" firmoja, jotka sattuisivat lisäksi olemaan markkinassa aliarvostettuja suhteessa potentiaaliinsa. Tällä logiikalla olen esimerkiksi ottanut salkkuun Goforea, mutta en Digiaa tai Tietoa. Ja vastaavasti myös Tokmannia, mutta en Puuiloa.
Vaihdan silti hevosta ja myyn vaikka koko salkun tyhjäksi jos joku haluaa maksaa tarpeeksi (selkeän ylihinnan) :)
Nyt näyttää vähän laajemminkin, että kotimainen kysyntä on monissa kulutusluokissa nopeasti sakkaamassa aika isosti ja nopeasti energian ja ruuan hintojen erittäin nopeasta noususta johtuen ja korkojen nousupaineetkin ovat samaan aikaan merkittävät.
Olen täällä reuna alueella seurannut "halpa" kaupan rynnistystä. Hehtaari halleja rakennetaan monen toimijan voimin. Tänne on tulossa Puuilo ja Biltema. Ennestään on neljä Tokmannia ja Motonet.
Luulen ostovoiman kehityksen olevan ainakin lyhyellä tähtäimellä melko selvä ja se laskee. (inflatio, korkotaso ja palkkakehitys). Puhutaan, että heikko ostovoima tukee halpakauppaa. Mistä tämä ns. siirtymä tuohon halpakauppaan voisi tulla. nykyiset halpakaupat myy niin laadukasta tavaraa, ettei käsittääkseni ole mistä siirtyä ja kuka myy sitä ns. parempaa tavaraa mistä siirtyä.
Olen täällä reuna alueella seurannut "halpa" kaupan rynnistystä. Hehtaari halleja rakennetaan monen toimijan voimin. Tänne on tulossa Puuilo ja Biltema. Ennestään on neljä Tokmannia ja Motonet.
Luulen ostovoiman kehityksen olevan ainakin lyhyellä tähtäimellä melko selvä ja se laskee. (inflatio, korkotaso ja palkkakehitys). Puhutaan, että heikko ostovoima tukee halpakauppaa. Mistä tämä ns. siirtymä tuohon halpakauppaan voisi tulla. nykyiset halpakaupat myy niin laadukasta tavaraa, ettei käsittääkseni ole mistä siirtyä ja kuka myy sitä ns. parempaa tavaraa mistä siirtyä.
Väitän että kannattava kasvu jää taskulaskimeen.
No, olet kyllä oikeassa, että "halpakaupoista" saa laatutavaraakin jos lasketaan Motonet ja Biltemakin mukaan. Jonkinlainen pudotuspeli on varmaan luvassa. Veikkaan häviäjiksi alustavasti Rusta, Byggmax ja Löytötex.
Näillä kaikilla on omia kilpailuetujaan ja pelikirjoja, mutta Motonetissä ja Biltemassa näen eniten potentiaalia. Tokmanni niiden perässä ja Puuilo vasta sitten. Ei mahdoton paikka, riippuu onko tulossa jotain uudistuksia valikoimaan ja siihen miten sitä myydään.
Osake on jo ottanut hittiä, joten hankaluudet alkaa olla hinnassa. Jos Puuilo alkaa selvästi innovoida ja haastaa niin hyppään takaisin omistajaksi.
Olen täällä reuna alueella seurannut "halpa" kaupan rynnistystä. Hehtaari halleja rakennetaan monen toimijan voimin. Tänne on tulossa Puuilo ja Biltema. Ennestään on neljä Tokmannia ja Motonet.
Luulen ostovoiman kehityksen olevan ainakin lyhyellä tähtäimellä melko selvä ja se laskee. (inflatio, korkotaso ja palkkakehitys). Puhutaan, että heikko ostovoima tukee halpakauppaa. Mistä tämä ns. siirtymä tuohon halpakauppaan voisi tulla. nykyiset halpakaupat myy niin laadukasta tavaraa, ettei käsittääkseni ole mistä siirtyä ja kuka myy sitä ns. parempaa tavaraa mistä siirtyä.
Noita erilaisia halpaketjuja on Suomessa aloittanut viimeisen muutaman vuoden aikana todella paljon.
Normal on oman kokemuksen puolesta hintatasoltaan omaa luokkaansa - ei tosin iske suoraan Puuilon skeneen, mutta halpamarkkinassa on nyt niin paljon toimijoita että sinne tulee väistämättä pudotuspeli enkä tiedä onko Puuilolla mitään kestävää kilpailuvalttia.
Puuilon myymäläkohtainen tulos nousi nimellisesti reilut 5% mikä oli hieman yli konsensuksen. Oikaistu EBITA oli 16,5% liikevaihdosta, eli kannattavuus heikkeni jonkin verran vertailukauden 18,6%:sta ja EBITA jäikin noin 10% alle odotusten. Puuilolla on toimiva konsepti uusien myymälliden avaamiseen ja yhtiö kommentoikin uusien avausten performoineen hyvin. Muihin yhtiöihin vaikuttavista asioista voisi nostaa, että yhtiö kertoo kuluttajien keskittyvän enenevissä määrin päivittäistavaroihin ja harkinnanvaraisen kulutuksen vähenevän. Eipä suuri ihme, mutta vahvistaa Suomen heikkoa kuluttajakuvaa.
Osake palautui sieltä 8.20€ nurkilta 9.30€. Hyvät tuotot sai.
Puuilon tulevaisuus mietityttää. Yhtiö on sanonut hyvän kannattavuuden olevan seurausta halvoista laivarahdeista ja nyt ne ovat nousseet. Onko kukaan muu miettinyt tätä kuviota?
En ymmärrä aihetta, mutta esim. tämä sivusto antaa osviittaa. The FBX global ocean freight container pricing index measures 40′ container prices:
Onnistuin löytymään sen kohdan. Q2-infossa 9:30 kohdassa puhutaan myyntikatteesta ja että yksi syy hyvälle myyntikatteelle on logistiikan parannukset sekä merirahti.
Onko täällä arvioita siitä että miten Suezin kriisi tulee näkymiin tavarakaupassa? Tämä kriisi taitaa koskea jokaista toimijaa tasapuolisesti. Puuilo oli arvioinut että myyntikate tulee pysymään saman tasoisena tai jopa parantumaan. Puuilo raportoi Marraskuu-Tammikuu eli kuukauden verran nähdään sen vaikutusta. Myös tulevaisuuden näkymiin se vaikuttaa varmasti. Harkitsen itse myyntiä nyt kun osake on korkealla (9.40€).
Onnistuin löytymään sen kohdan. Q2-infossa 9:30 kohdassa puhutaan myyntikatteesta ja että yksi syy hyvälle myyntikatteelle on logistiikan parannukset sekä merirahti.
Onko täällä arvioita siitä että miten Suezin kriisi tulee näkymiin tavarakaupassa? Tämä kriisi taitaa koskea jokaista toimijaa tasapuolisesti. Puuilo oli arvioinut että myyntikate tulee pysymään saman tasoisena tai jopa parantumaan. Puuilo raportoi Marraskuu-Tammikuu eli kuukauden verran nähdään sen vaikutusta. Myös tulevaisuuden näkymiin se vaikuttaa varmasti. Harkitsen itse myyntiä nyt kun osake on korkealla (9.40€).
Merirahdin hintojen muutokset koskevat näillä näkymin kaikkia yrityksiä ja liiketoimintoja.
Konttilaivojen reitittäminen uudelleen Suezin kanavan ja Punaisen meren sijasta kiertämään Hyväntoivonniemen kautta lisää 8-10 päivää kuljetukseen. Se viivyttää, lisää kuljetusvakuutuskustannuksia ja polttoainekustannuksia niin, että kuljetushinnat kasvavat oleellisesti. Noin 90% Suezin kautta kulkeneesta laivaliikenteestä on nyt uudelleen reititetty. Kustannuslisä on noin miljoona dollaria per konttialus, josta suurin osa tulee kasvaneista polttoainekuluista.
Osa laivausasiakkaista on alkanut siirtyä lentorahtiin merirahdin sijasta, jolloin kulut todella nousevat. Lentorahti on 10...20 kertaa merirahtia kalliimpaa.
Tavallisen 40-jalan merikontin rahtihinta globaalilta kuljetuksella oli noin 3.786 dollaria per viikko muutama viikko sitten ja se on nyt 90% korkeampi kuin mitä viikkohinta oli vuosi sitten.
Nykyinen hinnannousu ei ole kyllä mitään verrattuna kulkutaudin jälkeiseen huippuun 2021...2022, jolloin kaikki taistelivat konteista ja kuljetustilasta. Silloin viikkohinta oli korkeimmillaan 10.380 dollaria. Vaikka kontin kulut ovat helppo tavarakaupassa jakaa sen sisältämien tuotteiden kesken ja edelleen kuluttajahintoihin, ne pitkittyessään vaikuttavat yleiseen hintojen nousuun.
On Monday, the Organisation for Economic Co-operation and Development said that if freight costs remained high, consumer price inflation across its 38 member countries could rise by 0.4 percentage points after about a year.
Inflaatiokuvaa synkentää vielä se, että Israel-Hamas sota voi laajeta alueella, mikä uhkaa energian ja polttoaineiden tuotantoa öljyn hinnan alkaessa nousta. Tätä on vielä vaimentanut tappiin nostettu tuotanto USA:ssa ja Kanadassa samaan aikaan kun öljyn kysyntä on pysytellyt toistaiseksi heikkona.
Punaisen meren reitin sulkeutuminen on myös tehnyt painetta Panaman kanavan jo ennestään ahtaaksi käyneeseen liikenteeseen. Liikennettä on supistanut Panaman jokien valuma-alueen kuivuus, jolloin kanavasta puuttuu vettä ja alukset joutuvat vähentämään lastiaan.
With 30% of global container trade passing through the Suez Canal, the Red Sea shipping crisis is upending supply chains. This is compounded by the ongoing shipping disruptions caused by blockages in the Panama Canal, which is experiencing one of the region’s worst droughts since the 1950s.
J.P.Morgan arvelee kuljetushäiriöiden lisäävän mainittavasti koko maailman inflaatiota: Overall, J.P. Morgan Research estimates the disruptions could add 0.7 percentage points to global core goods inflation, and 0.3 percentage points to overall core inflation, during the first half of 2024.
Puuilon hintakilpailuun nähden nämä nousevat kulut koskevat aivan samalla tavalla sitä ja sen sen kilpailijoita. Sen sijaan edun saaminen muihin nähden on kyllä kyseenalaista, jolleivät puuilolaiset nikkaroi myyntitavaroita autotalleissaan.
Tarkemmin ajateltuna tuskin tuo kriisi vaikuttaa paljon juuri Puuiloon. Heidän omien materiaaliensa mukaan 70% myydyistä tuotteista on alle 10€. Tässä hintaluokassa säästellään vähempi ja rautakaupasta ostetaan jotakin aina aitoon tarpeeseen. Ja tuskin yhtiöt antavat mörköennusteita kriisistä johtuen, koska sen kestoa ei voi arvioida.
Esim. Tokmannilla voisi nähdä efektin inflaatiosta johtuen jossa keskimääräinen ostoskori pienenee ja sitä kautta myynti laskee. Ja jos ihmiset ovat viivyttäneet remontteja niin eiköhän sekin ostotarve purkaudu ajan myötä.
Tässä artikkelissa käsiteltiin tarkemmin halpakauppojen myyntikatetta, kuluja sekä liikevoittoa. Puuilon myyntikate on itse asiassa keskimääräistä alhaisempi, mutta hyvä kulurakenne tuo erittäin hyvää tulosta.
"Vertailuryhmän kiinteät kulut suhteessa liikevaihtoon ovat olleet keskimäärin noin 22 %. Joukosta positiivisesti erottuu Puuilo, jonka kulu-% on ollut keskimäärin 15–16 %:n välillä. Asiaan vaikuttaa arviomme mukaan vielä muihin toimijoihin nähden pienempi koko, mutta myös säntillinen kulukuri. Puuilo pyrkii pitämään myymälöihin sekä myyntiin liittyvät kustannukset mahdollisen matalalla, ja samalla huolehtii, ettei hallintotoiminnot paisu liikaa. Arviomme mukaan yhtiön kasvaessa suuremmaksi tulee sen kuitenkin täydentää hallintonsa resursseja, vaikka sen järjestelmät skaalautuvat selvästi suuremmille volyymeille. Uskomme näiden vaikutukset kulu-%:iin jäävän kuitenkin rajalliseksi."
Jää nähtäväksi saavuttaako Puuilo skaalaetuja yhtiön myymäläverkoston kasvaessa.
Puuilolta hyvä vuositulos ja vahva ohjeistus ensi vuodelle.
Oli myös hyvä kuulla kannanotot täällä esittämiini kysymyksiin. Laivarahdit tulivat tosiaan alas vuoden mittaan mutta nousivat vuoden lopussa. Toimitusjohtajan mukaan Puuilo on arvioinut nousseita laivarahti-kustannuksia, mutta ei näe niillä olevan merkittävää vaikutusta. Logistiikkakustannuksien lasku tulee Suomen toimintojen optimoinnista. Myyntikate tosiaan parani taas. Myös Tokmannilta on saatu jotakin ennakkotietoa konttihinnoista.
Tulevaisuus näyttää hyvältä varsinkin jos vanhat liikkeet kasvavat orgaanisesti. Toimari ja talousjohtaja ovat hyvin tarkkoja ja konservatiivisia lukujen ja kulujen suhteen.
Puuilolla on yksi Helsingin pörssin parhaita ROE % lukuja. Tase on kunnossa. Q3 tehtiin ylimääräinen lainanvähennys. Eli osinkoja on tulossa pitkäksi aikaa.
Kurssi on seurannut täsmälleen Inderesin suosituksia. Ensin laski vähennä-suosituksen jälkeen, osarista neutraali reaktio ja uuden tavoitehinnan myötä käytiin huippulukemissa. Yhtiö julkaisee uuden strategian sijoittaja-päivässä 23.4. Silloin voidaan nähdä lisää nousuvaraa.
Bonuksena voi pitää yhtiön saamaa ilmaista julkisuutta syyhylääkkeen ja Juhon jätkänkynttilöiden takia.
Uudet taloudelliset tavoitteet kaudelle 2024-28. Kivasti lupaillaan vielä kasvua ja pientä parantamista. Ilahduttavasti osinkopolitiikka on nimetty uudestaan voitonjakopolitiikaksi. Alaviitteessä kuitenkin luvataan jakaa. Omien ostoja en itse miellä jakamiseksi, mutta kai osinko -> voitonjako siihen silti viittaa.
Mitä korrelaatioita voi tehdä Tokmannin osarista Puuiloon? Molemmat toimivat vuokrakiinteistöissä. Puuilo myy hyötykäyttö-tavaraa, Tokmanni taas enempi päivittäistavaraa, rompetta ja heräteostoksia.
Pitkä talvi toi lisäkustannuksia Tokmannille lumenaurausten muodossa, ja varmasti lämmityskulutkin kasvoivat Tammikuussa.
Puuilo taas raportoi Helmikuu-Huhtikuu, jolloin tuo pahin pakkasjakso oli jo mennyt ohi. Lunta satoi vielä 20.4 viimeisen kerran.
Kevätkausi ei päässyt siis alkamaan. Muistelen kyllä että viime vuonnakin kevään tulo oli myöhässä.
Suezin kriisi alkoi Joulukuun lopussa. Bingon linkin mukaan se lisää kiertoaikaa 8-10 päivää. Lisääntyneet laivakustannukset nähdään pienellä viiveellä seuraavissa myytävissä erissä. Tokmannilla ne näkyvät enempi Q2:lla. Puuilolla taas ne näkyvät jo tässä osarissa.
Poliittiset lakot näkyivät siten että Tokmanni joutui ostamaan vaihtoehtoisia logistiikkareittejä. Henkilöstökulutkin kasvoivat vertailukaudesta.
En hirveän optimistinen ole. Puuilolla on kunnianhimoiset tavoitteet ja hyvä taloudenpito, mutta sieltä pitäisi tulla odotukset ylittävä osari (12.6) jotta nykyinen kurssi on perusteltava.
Q1 Vertailukelpoinen kasvu 4,8 % mikä taitaa olla aika odotuksissa. Kannattavuus kuitenkin odotettua heikompi ja EBITA jäi 6 % konsensuksesta. Osake ollut aika vahva (18 % tänä vuonna), joten tämä ei varmaan ihan riitä?
Syinä tarjottu poliittisia lakkoja ja heikkoa säätä raportointikaudella.
