20.5.2022 - 18:35

petteri

+1492
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
1370
mskomu kirjoitti:

Yleisesti toivoisin, että näkemyksissä tuotaisiin esiin referenssipistettä, koska ilman referenssiä käytännössä mikä tahansa datapiste on täysin arvoton. Eli, jos länsimaiden talousnäkymät ovat surkeat, niin surkeat verrattuna mihin

Minusta Länsi-Euroopan talousnäkymät ovat nyt surkeat verrattuna aikaan ennen Venäjä-Ukraina sotaa.

Venäjän tuonnin vähentyminen ajaa koko maailmaa rajuun energia-, raaka-aine-, toimitusketju- ja ruokakriisiin, joka on nyt sotkemassa taloutta perusteellisesti joksikin aikaa. Länsi-Eurooppa on tässä pahin kärsijä. 

 

0
0
20.5.2022 - 18:44

Lakaisija

-111
Liittynyt:
24.7.2020
Viestejä:
58

Itse tarkoitin verrattuna aikaan ennen koronaa, siis sitä aikaa jolloin viimeisen kahden vuoden aikana eteen tulleet haasteet olivat tuntemattomia. Taantumakin on vähättelyä sille mitä pahimmillaan voi edessä olla.

0
0
20.5.2022 - 18:52

aliisan_avaimet

+579
Liittynyt:
2.6.2020
Viestejä:
550

Nordnetin Suvi Tuppurainen kommentoi Kauppalehdelle ristiriitaisesti että luoton korkoon ei aiota koskea, tai ei ainakaan ennen kesää.

Taitavat myös toimittajat lukea palstaa, kun tuo juttu tuli kohtuu nopeasti sen jälkeen kun asiaa täällä puitiin.

0
0
20.5.2022 - 19:51

petteri

+1492
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
1370

Tällä hetkellä euroalueella inflaatio näyttää olevan aika tuottajahinta ja rahan/velan määrä vetoista. Energiasta, raaka-aineista ja ruuasta on nyt niukkuutta samaan aikaan kun talouteen ennen koronaa ja korona-aikana pumpattua rahaa/velkaa on liikkeellä paljon. Samaan aikaan dollarin arvon voimakas nousu vielä korostaa Länsi-Euroopan hintojen nousua.

Tämä inflaatio on nyt minusta Länsi-Euroopassa fundamentaaleiltaan aika erilaista kuin 70-80-luvuilla, jolloin stagflaatio oli hyvin kysyntävetoista. Tämä on osittain demografinen kysymys, 70-80-luvuilla Euroopan nuori väestö investoi tulevaisuuteen kun nyt 20-luvulla monet vanhukset tallustavat kohti viimeisiä leposijoja. 

Tämä ikärakennemuutos vaikuttanee euro-alueella velan kysyntään niin, että väestöllä on selvästi vähemmän lainanottohaluja. Toisaalta 70-80-luvuilla lainaraha revettiin käsistä. Minusta voi olla, että Euroopassa tämä inflaatioaika jää aika lyhyeksi, mutta johtaa tällä hetkellä kuitenkin reaaliansioiden selvään laskuun, joka ajaa taloutta taantumaan.

Minusta siis vähän vaikuttaa siltä, että nyt Euroopan taloudessa on liikaa rahaa ja velkaa henkeä kohti ja molempien reaaliarvon pitää nyt laskea inflaation myötä sen verran aikaa että palataan rahataloudessa tasapainoisempaan tilaan.

0
0
20.5.2022 - 20:30

Bingo53

+3400
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2267
petteri kirjoitti:

Tämä inflaatio on nyt minusta Länsi-Euroopassa fundamentaaleiltaan aika erilaista kuin 70-80-luvuilla, jolloin stagflaatio oli hyvin kysyntävetoista. Tämä on osittain demografinen kysymys, 70-80-luvuilla Euroopan nuori väestö investoi tulevaisuuteen kun nyt 20-luvulla monet vanhukset tallustavat kohti viimeisiä leposijoja. 

Nykyisten kotitalouksien velkaantuneisuus on noin kolme- ja puolikertainen verrattuna 70-80-luvun kotitalouksien velkaan - vihreä käyrä, vasen asteikko.

Lähde: Kotitalouksien velkaantumisaste ja korkorasitus Suomessa (suomenpankki.fi)

Voi vain kuvitella mitä tapahtuu, kun korkomenot - sininen käyrä, oikea asteikko - pamahtavat taivaisiin. Siihen riittää vähäinenkin koronnosto, koska velkaantumisaste on korkea.

Vanhukset tallustavat ihan tyytyväisinä, sillä he ovat velkansa jo suorittaneet. Levätessä seniilit setämiehet voivat seurailla pörssikursseja.

0
0
21.5.2022 - 14:32

petteri

+1492
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
1370
Bingo53 kirjoitti:

Nykyisten kotitalouksien velkaantuneisuus on noin kolme- ja puolikertainen verrattuna 70-80-luvun kotitalouksien velkaan - vihreä käyrä, vasen asteikko.

Lähde: Kotitalouksien velkaantumisaste ja korkorasitus Suomessa (suomenpankki.fi)

Voi vain kuvitella mitä tapahtuu, kun korkomenot - sininen käyrä, oikea asteikko - pamahtavat taivaisiin. Siihen riittää vähäinenkin koronnosto, koska velkaantumisaste on korkea.

Kun katsotaan kotitalouksien kovinta velkaantumista se kyllä keskittyy aika kapeaan määrään kotitalouksia. Tyypillisesti lapsiperheisiin tai vähän aikaa sitten (ensi)asunnon ostaneisiin. Aika pienetkin korkojen nousut tuntuvat kyllä kukkarossa.

Jos taloudella on vaikka asuntolainaa 300k; 1% koronnosto merkitsee 3k vuodessa. Kyllähän tuo menisi jos se olisi ainoa kulu. Ja voihan korko hyvin nousta enemmänkin kuin prosentin.

Taloa pitää lämmittää ja 15000 kWh on aika tyypillinen vuoden sähkönkulutus. Sähkön hinta on noussut suunnilleen 5 senttiä per kWh, joten lämmitys ja sähkö syö suunnilleen 750 euroa enemmän vuodessa. Nyt myös bensan hinta on noussut luokkaa 70 senttiä litra ja jos perheellä on kaksi autoa, joilla ajetaan vuodessa yhteensä 30k vuodessa, lisääntyvä bensalasku vie 1,7k vuodessa. 

Tuossa on jo 5,5k kululisäykset vuodessa, joihin on usein hankala vaikuttaa, ainakaan jos ei vaihda asuntoa. Samaan aikaan muutkin kulut nousevat, ei vain energia ja rahoituskustannukset. Palkat taas nousevat selvästi alle inflaation.

Vaikka kyseessä olisi ok tuloinen perhe, jonka nettotulot olisi 7k kuussa, tuloista leikkautuisi 6,5 % pois korkojen ja energian nousuun. Matalammalla tulotasolla enemmänkin. Palkankorotukset kompensoivat jotain, mutteivät yhtään kaikkea. Korkojen verovähennyksetkään eivät enää paljon auta, kuten joskus menneisyydessä. Kyllä tässä aika reippaita yksityisen "vapaan kulutuksen" muutoksia voi nyt tulla, ainakin joissain väestöryhmissä. 

Jos vielä kyseessä on henkilö, joka on vähän sijoitellut pörssiin, pörssikurssien laskukin vähentää talouden pelivaraa. 

Näillä spekseillä en nyt kovin innokkaasti rakennusalaan, viihteeseen tai turismiin sijoittaisi.

 

0
0
21.5.2022 - 18:09

Tinggeli

+3013
Liittynyt:
30.1.2020
Viestejä:
1939
Lakaisija kirjoitti:
Esim. Nasdaq on edelleen 25% korkeammalla tasolla verrattuna aikaan ennen koronaa.

Jos alapeukkua pitäisi sisällöstä antaa, niin periaatteessa tästä voisi antaa (alapeukutuksen esimerkkinä esiin tuotuna). Yleisesti sijoittamisessa ei voi hakea sijoituspäätökselleen menneen yleisindeksin tason perusteella. Ensinnäkin. Nasdaq on vain pieni osa markkinaa ja sisältää hyvin paljon riskisiä osakkeita jotka hinnoitellaan yrityksen tulevan potentiaalin perusteella. Tähtäin voi olla ihan hyvin 5-10 vuoden päässä (esim. Tesla 5-6 vuotta sitten). Vältämättä lyhyen aikavälin tilanne (seuraavat 3-5 vuotta) ei vaikuta yrityksen tulvaisuuden näkymiin ja teknologian kehitykseen. Eli osakkeen hinta on edelleen solidi pienen korjauksen jälkeen. Täten ei nyt tarvitse hakea alle 2019 tasoa jokaiselle osakkeelle. Kyllä ne on markkinoille tuotavan uuden teknologian potentiaalin näkymät jotka enemmän Nasdaqissa vaikuttaa, kunhan hype-tasot korjataan alas.

Lakaisija kirjoitti:
Eikö näiden ilmiöiden jotka ovat viimeisen vuoden aikana tulleet talouteen tulisi näkyä pörssikursseissa verrattuna aikaan ennen "koronadippiä"?

Siitä olen samaa mieltä että yleisesti näymät ovat huonommat kuin 2019, mutta se ei välttämättä koske kaikkia osakkeita. Kyllä nyt voi ihan hyvin sijoittaa, täytyy vain koittaa poimia se oikea kohde.

0
0
22.5.2022 - 01:27

LopullaBensaa

-19
Liittynyt:
2.9.2020
Viestejä:
125

40% käteisenä, ikinä ei ole pankkitilillä ollut näin komeaa saldoa. Varat on tarkoitettu sijoitettavaksi, joten inflaation nakerrus ei haittaa, kunhan pörssit rommaavat nopeammin kuin inflaatio juoksee.

Teen jatkossa syvinä miinuspäivinä huvikseni pikkuostoja Nokian Tyreksiin, joka mielestäni poNppaa 100% heti kun sota loppuu. ja… tämä EUn itseään vastaan aloittama energiasota nostaa uskoa vetytalouteen, esim. PlugPowerilta historian suurin 1GW elektrolyyseri-kauppa eurooppaan. Näitä kun alkaa Saksa ostelemaan kuukauden välein, niin a-vot. 
Romahdusta seuratessa, yritän palkasta säästellä maximaalisesti sotakassaan… saa siitä edes OP-bonukset, joilla maksella autovakuutukset. Onneksi lähitöitä on max. 2pvä/viikko, niin bensaankaan ei mee hirveitä summia.

 

0
0
23.5.2022 - 18:55

Indrid Cold

+533
Liittynyt:
3.12.2020
Viestejä:
702

Klarna vähentää väkeä, 10% saa kenkää. Aiemmin ovat mm. Trustly, Storytel ja Readly vähentäbeet väkeä

Sparpaket på Klarna – sparkar 10 procent av alla anställda (di.se)

 

Tekniksektorn har drabbats av en frossa under 2022 och allt fler bolag behöver nu hushålla mer noggrant med sitt kapital. Flera bolag har som en konsekvens genomfört större neddragningar av personal under våren, däribland Trustly, Storytel och Readly.

Kry varslar 100 personer – ska hushålla med kapitalet (di.se)

heijastunee pikkuhiljaa myös muille toimialoille

https://www.investopedia.com/terms/s/spillover-effect.asp

0
0
26.5.2022 - 18:44

aliisan_avaimet

+579
Liittynyt:
2.6.2020
Viestejä:
550

En sitten tajua tämän päivän markkinoita, en sitten yhtään.

Viime päivien tasaantuminen jenkkilän osakekursseissa ja pitkien korkojen kääntyminen laskuun on seurausta siitä, että markkina ei enää usko Fedin nostavan puolikkaita prosentteja kolmessa seuraavassa kokouksessa. Tähän asti loogista. Sitten Powell puhuu eilen erittäin haukkamaisesti, ilmoittaa että todellakin nostamme puolella prosentilla useita kertoja, ja harkitsemme myös kovempia nostoja kuin aiemmin, myös sillä hinnalla että markkinat kärsivät.

Miten reagoi markkina? Nousee.

0
0
27.5.2022 - 11:56

Bingo53

+3400
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2267

Tähän The Wall Street Journaliin kirjoittava Jason Zweig kommentoi viikko sitten aloittamalla kirjoituksensa toteamuksella, että kaikki sijoittajat ovat menneisyytensä vankeja: All investors are the prisoners of their past, and that shapes how they face the future.

Osakkeet ovat olleet jatkuvan rahatuoton ikiliikkujia, niiden arvon samalla noustua tasaisesti jo puolitoista vuosikymmentä, kokonaista 800%. Pandemian kuoppa kesti vain viisi viikkoa. Tällä taustalla suurin osa meistä ei hahmota millaista voisi olla aika, jolloin osakkeet eivät tuota tai tuottavat vain vähän.

SP500 sektorit kehittyivät aika suoralinjaisesti nipussa viime elokuusta vuodenvaihteeseen, jolloin energia-ala erkani muista ja alkoi kulkea omaan suuntaansa.

Viime maaliskuun jälkeen muutkin sektorit ovat alkaneet hajaantua kehityssuunnissaan.

Itse kummastelen samalla tavalla perinteisesti defensiivisen kulutustavaroiden kaupan kehitystä. Se on yleensä ollut tasaista menoa ja osinkovoittoista.

Nyt sitten tärähti. Samaa menneeseen jumitusta osoittavat eurosijoittajien puheet bondeista. Viime kuussa US Treasury Department ilmoitti inflaatiosuojattujen bondien tuottavan yhdistettynä tuottona 9,62%:n korkoa lokakuun loppuun saakka - lähde: https://money.yahoo.com/treasury-i-bonds-204629422.html

I bondeihin eli inflaatiosuojattuihin US valtiolainoihin sijoittaminen on ollut aivan käypä tapa säilyttää osaa varoista käteisen veroisena hintojen noustessa ja pankkien maksaessa matalia korkoja talletuksille.

Näiden bondien eli TIPS:ien suoja on hyvä niiden ollessa valtion takaamia ja tuoton ollessa sidottu CPI:n arvoon eli inflaatiota kuvaavaan indeksiin. Bondin tuottoarvo on yhdistelmä - osa on kiinteä, bondin nimelliskorko ja osa on muuttuva eli perustuu CPI-indeksin viimeisen kuuden kuukauden arvoon ja täsmäytetään kaksi kertaa vuodessa - toukokuussa ja marraskuussa.

An I bond composite rate is a combo: a fixed rate set when the bond is issued, which stays the same for its 30-year life, and a variable rate, which is based on the six-month change of the Consumer Price Index and can reset twice a year, in May and November. The Treasury Department uses a formula to combine the two into a composite rate.

For example, if you buy an I bond on July 1, 2022, the 9.62% would be applied through December 31, 2022. Interest is compounded semi-annually. The rate also applies to older I bonds that are still earning interest.

Lisäksi vaikka yhdistetty korkotuotto voisi periaatteessa mennä nollaankin, se ei mene sen alle vaan juoksuajan lopussa sijoittaja saa ainakin koko pääoman takaisin. Viime kesänä ostamani TIPS:it (pallukat kuvassa alla) ovat kehittyneet vuodessa paremmin kuin moni osakesektori.

Keskihankintahinta vuosi sitten oli 204,19 euroa/kpl ja positio on noussut 12% niin, että osuuksien hinta tänään on 226,16 eur/kpl. Jenkkilä tarjoaa sijoittajalle asiallisia tuotteita, joten sieltä niitä vain on etsittävä.

Euroveloista en juuri perusta, vaikka pidänkin paria yrityslainapositiota seurannan vuoksi. Niissä olemme, minä muiden mukana nollakorkoisen menneisyytemme vankeja vielä pitkään.

0
0
27.5.2022 - 17:45

petteri

+1492
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
1370
aliisan_avaimet kirjoitti:

En sitten tajua tämän päivän markkinoita, en sitten yhtään.

Viime päivien tasaantuminen jenkkilän osakekursseissa ja pitkien korkojen kääntyminen laskuun on seurausta siitä, että markkina ei enää usko Fedin nostavan puolikkaita prosentteja kolmessa seuraavassa kokouksessa. Tähän asti loogista. Sitten Powell puhuu eilen erittäin haukkamaisesti, ilmoittaa että todellakin nostamme puolella prosentilla useita kertoja, ja harkitsemme myös kovempia nostoja kuin aiemmin, myös sillä hinnalla että markkinat kärsivät.

Miten reagoi markkina? Nousee.

Joo. Viimeiset  viikot on tullut koko ajan talousuutisia, jotka viittaavat että nyt ollaan jo selvässä taantumassa, joka syvenee nopeasti. Oikeastaan ainoa statistiikka joka ei osoita taantumaa on työllisyys, joka on vielä erittäin korkealla tasolla.

Nyt sitten markkinat reagoi, "Jippii, talous on menossa niin syvään taantumaan, ettei FED voi nostaa paljon korkoja. Pistetäänpä päälle kunnon nousuralli" No, kyllähän rallit myös ylöspäin ovat ihan tyypillisiä voimakkaasti sahaavilla markkinoilla, tällä viikolla mentiin sitten jenkeissä ylös monen laskuviikon jälkeen.

Toki oma salkku on juuri nyt noin 1% päässä all-time high:sta, mutta nyt on kovin vaikea olla kovin optimistinen markkinoiden yleisestä kehityksestä.

 

 

 

0
0
27.5.2022 - 22:15

varatonnit

+236
Liittynyt:
8.7.2021
Viestejä:
168
Bingo53 kirjoitti:

Nyt sitten tärähti. Samaa menneeseen jumitusta osoittavat eurosijoittajien puheet bondeista. Viime kuussa US Treasury Department ilmoitti inflaatiosuojattujen bondien tuottavan yhdistettynä tuottona 9,62%:n korkoa lokakuun loppuun saakka - lähde: https://money.yahoo.com/treasury-i-bonds-204629422.html

I bondeihin eli inflaatiosuojattuihin US valtiolainoihin sijoittaminen on ollut aivan käypä tapa säilyttää osaa varoista käteisen veroisena hintojen noustessa ja pankkien maksaessa matalia korkoja talletuksille.

Näiden bondien eli TIPS:ien suoja on hyvä niiden ollessa valtion takaamia ja tuoton ollessa sidottu CPI:n arvoon eli inflaatiota kuvaavaan indeksiin. Bondin tuottoarvo on yhdistelmä - osa on kiinteä, bondin nimelliskorko ja osa on muuttuva eli perustuu CPI-indeksin viimeisen kuuden kuukauden arvoon ja täsmäytetään kaksi kertaa vuodessa - toukokuussa ja marraskuussa.

Pieni selvennys tähän, koska tekstistä voisi saada toisenlaisen kuvan, eikä asia välttämättä ole kaikille tuttu. Niin kutsutut I bondit, virallisesti Series I Savings Bonds, eivät ole sama asia kuin TIPSit, virallisesti Treasury Inflation-Protected Securities. Molemmat ovat toki toimintaperiaatteiltaan samankaltaisia ja helposti sekoitettavia, kun vastaavia instrumentteja ei Suomesta ole saatavilla. I bondeilla ei ole varsinaisia jälkimarkkinoita eikä niihin voi esimerkiksi sijoittaa rahastojen kautta ollenkaan. TIPSeillä puolestaan on myös jälkimarkkinat ja niihin voi sijoittaa myös  rahastojen kautta, kuten palstaveli Bingo on tehnyt. I bondeihin ei taida voida Suomesta sijoittaa ainakaan näin tavallisena kansalaisena.

0
0
28.5.2022 - 09:54

Bingo53

+3400
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2267
varatonnit kirjoitti:

... Niin kutsutut I bondit, virallisesti Series I Savings Bonds, eivät ole sama asia kuin TIPSit, virallisesti Treasury Inflation-Protected Securities. Molemmat ovat toki toimintaperiaatteiltaan samankaltaisia ja helposti sekoitettavia, kun vastaavia instrumentteja ei Suomesta ole saatavilla...

Hyvä oikaisu nimimerkiltä varatonnit.

I bondit ovat eri tuote kuin TIPS:it ja poikkeavat mm. siinä, että niitä saavat ostaa vain USA:n kansalaiset tai Yhdysvalloissa pysyvästi asuvat. I bondeja ostetaan 25 dollarin välein sähköisesti US Treasuryn nettisivuilta. Niitä saa paperisinakin. Juoksuaika on 30 vuotta.

Linkki US Treasuryn sivuille: https://www.treasurydirect.gov/indiv/research/indepth/ibonds/res_ibonds…

I bondeilla on ehtoja: niitä on pidettävä vähintään 12 kuukautta ennen takaisin rahaksi lunastamista. Jos muuttaa ne rahaksi ennen kuin viisi vuotta on kulunut, menettää viimeisen kolmen kuukauden koron. Lisäksi niitä saa ostaa vain 10.000 dollarin arvosta kalenterivuosittain. Näitä bondeja ei voi liittää jenkkiläisiin eläkesäästösopimuksiin.

Jenkit käyttävät I bondeja suojaamaan rahavarojensa ostovoimaa matalakorkoisen pankkitalletuksen sijaan. Sen sijaan I bondin inflaatiosuojauksen ja koron kombinaatio käyttäytyy melko samoin tavoin TIPS:eissä, joita mekin voimme ostaa ainakin etf:n muodossa. Kirjoitin asiasta huolimattomasti ja epäselvästi - korjauksesta kiitos varatonnille.

On se vaan mukavaa, kun kirjoituksia luetaan, oikaistaan, tuodaan uutta näkökulmaa ja ehkä ajan mittaan tienaammekin hivenen enemmän kuin muut.

0
0
8.6.2022 - 21:00

Bingo53

+3400
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2267

Osakemarkkinoiden likviditeetti on radikaalisti pienentynyt tänä vuonna ja se on vähentänyt osapuolten kykyä käydä sujuvaa kauppaa. Asia näkyy markkinoilla suurempina markkinaheilahduksina. Se on vaikeuttanut suurten erien kauppojen tekemistä sellaisella tavalla, etteivät yksittäiset kaupat vaikuttaisi hintoihin.

Osakemarkkinoiden kokoon nähden jo suhteellisen pienet 50 miljoonan erät voivat kyykätä osakkeen hintaa tai kiihdyttää etf:ien tai futuurisopimusten vaihtoa. Salkunhoitajat ovat viimeaikaisessa maailman menossa ja markkinamielialan muutoksessa asemoineet portfolionsa äkisti uudelleen. Likviditeetin puute vaikuttaa negatiivisesti myös yhtiöiden kykyyn hankkia osakemarkkinoilta rahoitusta tai valtioiden kykyyn saada rahoitusta julkisen talouden kulutukseen.

Asiaan vaikuttavat myös vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen tehdyt päätökset, joilla turvattiin pankkien kykyä ylläpitää riittäviä varoja, jotta ne selviäisivät paremmin nopeista markkinahäiriöistä. Se tarkoittaa, että pankeilla on vähemmän osake- ja velkakirjavarallisuutta taseissaan: 
    
It has meant banks now hold far fewer assets, like stocks and bonds, making them less nimble at responding to investors’ requests to buy or sell, and gumming up the pipes that connect buyers and sellers. “People [banks] are not willing to commit capital”

Linkki FT: https://www.ft.com/content/cbc47bbf-f158-4330-9e29-5b0b71935140

Tällä hyvässä tarkoituksessa tehdyllä suojauksella on ollut muita vaikutuksia. Se on johtanut kaupankäynnin muuttumiseen nykivämmäksi. Asiaa kuvaa VIX-indeksi, joka oli pompannut vain yhdeksän kertaa yli 5 pistettä kauppapäivänä viidentoista vuoden aikana ennen finanssikriisiä. Viidentoista vuoden aikana finanssikriisin jälkeen se on tapahtunut 68 kertaa. Syynä ei ole huippunopea kaupankäynti, sillä niiden käyttämät algoritmit automaattisesti pienentävät kaupankäyntiä, kun osakkeiden hinnat alkavat heilua vahingollisesti.

Markkinan likvidiyttä on seurattu rekisteröimällä kauppoja S&P500 mini-futuurilla ja huomattu, että muutamina päivinä kauppaa on käyty tällä alle kahden miljoonan sopimuksilla. Tällä futuurilla isot toimijat veikkaavat kaiken aikaa markkinan suuntaa, joten normaalisti kauppaa on paljon. Nyt ollaan alimmalla tasolla sitten maaliskuun 2020.

Markkinan herkkyyttä on testannut myös JPMorgan Chase mittaamalla kuinka suurta eroa osto- ja myyntimääräysten välillä vaaditaan, jotta futuurin arvon muuttuisi yhden centin viiden minuutin ajaksi. Toukokuussa siihen edellytettiin yhdeksän sadan miljoonan dollarin toimenpidekantaa eli määrää, joka oli kaksi kolmasosaa pienempi kuin olisi tarvittu vuodesta 2017 vuoteen 2019.

Osakemarkkinan syvyys on viimeisen kolmen kuukauden aikana ollut matalin sitten maaliskuun 2020. Markkinan ohuus ja heikko likviditeetti on lisännyt osakemarkkinoiden hintojen heiluntaa. Viime kuussa Walmart ja Target kärsivät suurimmasta osakehintojen laskusta sitten vuoden 1987 molempien kerrottua lisääntyvästä kustannuspaineesta. Hintalaskettelu pyyhkäisi 71 miljardia dollaria molempien yhteenlasketusta markkina-arvosta. Samaa ylisuurta volatiliteettiä on havaittu myös muiden blue-chip yhtiöiden osalla.

Vaikka kauppaa käydään todella paljon koko ajan, nyt on hetki jolloin suuren blokkikaupan tekijällä voi myyjänä olla haastavaa löytää markkinalta riittävää likviditeettiä ostovoimana. Kesän tulo lisäksi hiljentää kautta. Toisaalta ohut markkina on pohjia pilkkivän aikaa, sillä pienikin uutinen voi saada törkeän suuren kuopan dippiostajan saaliille aikaiseksi.

0
0
8.6.2022 - 23:01

TL

+1396
Liittynyt:
31.7.2020
Viestejä:
1088
Bingo53 kirjoitti:

Osakemarkkinoiden kokoon nähden jo suhteellisen pienet 50 miljoonan erät voivat kyykätä osakkeen hintaa tai kiihdyttää etf:ien tai futuurisopimusten vaihtoa.

Joo, vaikka Effecten osalta tämä riski on ihan eri luokkaa kuin vielä vuosi sitten. 😉

Selkosuomella: Eikö tuollainen absoluuttinen 50M ole ihan hönö raja-arvo kun asia taitaa riippua "hiukan" enemmän vaihdetusta osakkeesta kuin markkinan likviditeetistä (ja myös kaupankäyntivaluutasta mutta oletan tässä tarkoitettavan dollareita).

0
0
9.6.2022 - 08:54

Bingo53

+3400
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2267
TL kirjoitti:

Selkosuomella: Eikö tuollainen absoluuttinen 50M ole ihan hönö raja-arvo kun asia taitaa riippua "hiukan" enemmän vaihdetusta osakkeesta kuin markkinan likviditeetistä (ja myös kaupankäyntivaluutasta mutta oletan tässä tarkoitettavan dollareita).

Onhan se - markkinalla oleva maksuvalmius suhteutuu vaihdettavaan instrumenttiin (osake, velkakirja, futuuri etc.) ja valuuttaan sekä markkinaan. Tämä likviditeetin puute näkyi varsin selkeästi viime keväänä meillä - Cityconin osakkeella - kun kanadalaiset eli CPP Investment Board teki 13,3 miljoonan osakkeen blokkikaupan. Jälleenmyyjät valuttivat osakkeet hitaasti parissa viikossa markkinoille, ettei hinta putoaisi liikaa.

Linkki keskusteluun tapahtumien alkaessa: https://www.sijoitustieto.fi/comment/67306#comment-67306

Osakkeen päämarkkina Suomessa oli liian pieni ottamaan vastaan kerralla niin suurta määrää.

Toin alkavan kesän likviditeettivajeen jenkkimarkkinoilla esiin, koska se liittyy uusien yhtiöiden listautumisiin ja toisaalta siihen, että FED on siirtymässä rahallisesta elvytyksestä eli QE rahan vetämiseen markkinoilta eli QT. Sitä FED tekee antamalla ostamiensa valtiovelkakirjojen eli US Treasury papereiden erääntyä, vastaanottaa rahat seteleinä ja polttaa ne uunissa.

QE >> QT aiheesta erikseen.

0
0
13.6.2022 - 23:05

petteri

+1492
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
1370

S&P 500 rävähti tänään karhumarkkinaan reippaalla 3,9% päivälaskulla. S&P 500 päätösnoteeraukseksi tuli 3750 pistettä ja tammikuun alun kurssihuipuista on nyt tultu alas 22%.

0
0
14.6.2022 - 09:03

Heikin Ashi

+2624
Liittynyt:
9.2.2019
Viestejä:
886

Kunnon laskupäivinä, kuten eilen,  on hyvä vilkaista, mikä isolla markkinalla jaksaa nousta  eli vihertää (shorttien lisäksi ;-D). Ei kovin moni.

No, tänään otettaneen vaihteeksi hiukan takaisin.

Missähän vaiheessa kokonaisosakemarkkinoiden normaalia kiertoa mennään (isolla rahalla hoideltu pandemia oli pikku poikkeus).

Viime vuosien hypepaperi ARKK innovation ETF on jo kierron tässä vaiheessa. Portfolioiden arvostukset normalisoituvat eli palataan taas reaalimaailmaan, sitä kutsutaan gravitaatioksi.laugh

.

0
0
16.6.2022 - 15:42

Aki Pyysing

+13492
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7011

"Tänään on kuin eilenkin, mä aamulla kännissä heräsin"

-Freud, Marx, Engels ja Jung

Tänään on vuoden ensimmäinen avopaniikkipäivä Helsingissä. Mitä ilmeisimmin seassa on jo pakkoreaalisaatioitakin, koska aika solidejakin lappuja painetaan menemään hinnasta välittämättä.

Mie kyllä vähän hämmästelen, miten päästää itsensä pakkorealisaatioihin kymmenen pinnan markkinapudotuksesta, mutta toisaalta olen nähnyt paljon kummallisempaakin.

Henkilökohtaisesti olen tällaisina päivinä nykyisin aina ostopuolella. Sanoin Tampereen sijoitusmessuilla toivovani kesäksi pörssilaskua ja sitten aikovani ostaa pappaosakkeita.

"If You Want Blood (You've Got It)"

-AC/DC

0
0
16.6.2022 - 18:06

aliisan_avaimet

+579
Liittynyt:
2.6.2020
Viestejä:
550

Eikö se ole vuoden toinen tai kolmas paniikkipäivä Hesassa? Muistelen helmikuussa ja maaliskuussa olleen samanlaiset, molemmilla kerroilla ostelin.

Tänään en ostanut mitään, ei menty tarpeeksi alas.

0
0
16.6.2022 - 18:35

jpkl

+118
Liittynyt:
27.6.2014
Viestejä:
222
Aki Pyysing kirjoitti:

Mitä ilmeisimmin seassa on jo pakkoreaalisaatioitakin, koska aika solidejakin lappuja painetaan menemään hinnasta välittämättä.

Kun katseli esim. Konecranesin kurssia tänään niin väkisinkin tuli mieleen että onko joku algoritmi jättänyt huomioimatta osingon irtoamisen...

0
0
21.6.2022 - 09:28

Bingo53

+3400
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2267

Nyt on liian myöhäistä panikoida.

Onko kesäpäivän seisaus tänään ja päivänpituuden lyhenemisen alkaminen saanut kotimaisen taloustoimittajakunnan sekoamaan. Aamun kirjoitukset ovat täynnä 'pöyristyttäviä' havaintoja yhdistelmärahastojen rahastokehityksestä, joissa näkyy miinusmerkkejä. Pelihousuja revitään, tuhkaa ripotellaan, nuorisoa pelotellaan.

Juna kyllä meni jo kymmenen viikkoa sitten. Kuluvana keväänä hokema on jo kauan ollut "Älä tappele FED:iä vastaan", joka kuulemma Yardenin mukaan on tarkennettuna "Älä erityisesti tappele FED:iä vastaan, kun se tappelee inflaation kanssa". FED:n koronnostoaikeet ovat olleet tiedossa ja niiden vaikutuksen velkakirjamarkkinoille tiedetään olevan yksiselitteinen.

Siinä ei ole mitään äkillistä panikoitavaa, että rahoitusympäristö ei ole nyt lyhyellä tähtäimellä arvopapereita suosivaa. Eikä tämä ole ohi ennen kuin ruoan ja energian hinnat ovat käyneet huipuissa ja alkavat laskea. Se ei tapahdu ihan heti - sitä odotetaan vasta ensi vuonna.

Linkki CNBC: https://www.cnbc.com/2022/06/21/ed-yardeni-on-bear-market-the-fed-and-i…

Sen sijaan on ehkä aikaista poimia rusinoita - svedut kyllä jo availevat rypälekorejaan:

Nu kan de plocka russinen ur kakan. De försiktiga veteranerna på fastighetsmarknaden som var ute kylan när de fanatiska köparna var hjältar får nu sin revansch. De har goda möjligheter att plocka russinen ur kakan när överbelånade spekulanter får problem.

Linkki DI: https://www.di.se/analys/nu-kan-de-plocka-russinen-ur-kakan/

Naapurissa vanhojen konnien kädet jo hikoilevat päästä raskaalla velkavivulla kiinteään omaisuuteen sijoittaneiden kimppuun. Odottavat paniikin leviämistä siihen pisteeseen, että siltoja poltetaan. Sen jälkeen holderit astuvat kuvaan, Yardeni CNBC: “At this point, it’s a little too late to panic. I think long-term investors are going to find that there’s some great opportunities here”.

Kaikki ei ole vielä pelissä, sillä kiinnelainamarkkinoiden kupla on vielä puhkeamatta: As interest rates go higher, the value of people’s assets bought with borrowed money will fall, Jolley said, suggesting that mortgages are at risk. “Anything in the economy that is leveraged and long, which is basically private equity, your collateral has gone down 20%,” he said. “Imagine what would happen to the banking system in any economy if your house prices fell by 20%.”

Joten nyt kirveitä hiotaan, sapeleita teroitellaan syksyn teurasaikaa odotellessa.

0
0
22.6.2022 - 12:13

Heikin Ashi

+2624
Liittynyt:
9.2.2019
Viestejä:
886

Mitä ne jotkut maallikot puhuu, että  "ympäristö ei ole nyt osakkeita suosivaa".

Jos uskomme niitä, jotka tietävät eli "asiantuntijoita", suurten pankkien päästrategeita ja pääanalyytikoita, niin osakkeita piti taas ruveta ostamaan maaliskuulla.

 

Ps. Onneksi emme uskoneet, emmekä usko.laugh

0
0
22.6.2022 - 17:10

Marraskuu

+1022
Liittynyt:
26.11.2018
Viestejä:
1052
Heikin Ashi kirjoitti:

Mitä ne jotkut maallikot puhuu, että  "ympäristö ei ole nyt osakkeita suosivaa".

Jos uskomme niitä, jotka tietävät eli "asiantuntijoita", suurten pankkien päästrategeita ja pääanalyytikoita, niin osakkeita piti taas ruveta ostamaan maaliskuulla.

 

Ps. Onneksi emme uskoneet, emmekä usko.laugh

Olemme vasta nähneet ensimmäiset varmat merkit talven tulosta. Lehti vasta kellastuu puissa ja pieniä yöpakkasia. Kunhan tulee syysmyrskyt ja pimenee marraskuun loskakeleiksi ja räntäsateiksi, niin sitten aika katsella kenen jalat pysyy kuivina ja kädet lämpöisinä.

0
0
1.7.2022 - 00:11

Bingo53

+3400
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2267

Markkina päätti ensimmäisen vuosipuoliskon huonoimpaan tulokseen vuosikymmeniin.

S&P500 indeksi oli noussut täyttä häkää melkein kaksi vuotta koronakuopasta vuodenvaihteeseen, kun sen kehitys taittui laskusuuntaan. Nyt päättynyt 6 kuukauden lasku on edellisen kerran ollut yhtä voimakasta puoli vuosisataa sitten eli vuonna 1970 - kuvassa punainen palkki alaspäin.

Linkki WSJ: https://www.wsj.com/articles/markets-head-toward-worst-start-to-a-year-…

Energiaa lukuun ottamatta kaikki sektorit ovat alhaalla tänä vuonna. Eikä tämä ole riittänyt, vaan myös velkakirjamarkkinat ovat ottaneet siipeensä tavalla, joka etsii vertaistaan aina 1800 luvulle asti: An index tracking the 10-year Treasury note, a benchmark for borrowing costs on mortgages, business loans and many other kinds of debt, has fallen about 10 percent in price. Analysts at Deutsche Bank had to go all the way back to the late 18th century to find a worse first-half-year performance for equivalent bonds.

Mikään ei ole toiminut tällä vuosipuoliskolla. No ollaanko pohjilla? Ei vielä ainakaan analyytikkojen mukaan: “There’s only ever one true bottom,” Mr. Sosnick of Interactive Brokers said. “That’s really the final turning point. And so to me it’s not clear that we’ve seen the circumstances that signal one of those yet.”

For Mr. Reid of Deutsche Bank, “a lot depends on the recession timing,” he said. The fall in stocks so far would be an extreme outlier if it weren’t accompanied by a recession, according to his research.

Economists have been raising the probability that the U.S. economy is about to go into recession, and a shrinking economy is more in keeping with the scale of market decline that Mr. Reid expects. He thinks that it’s “plausible” for the stock market to fall 35 to 40 percent from its January peak, meaning that the current decline is only about halfway finished.

Linkki The New York Times: https://www.nytimes.com/2022/06/30/business/stock-market-worst-start-50…

Joten puolimatkassa ollaan, mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa ja edessä voi hyvinkin olla pomppuinen tie ja entistä kaameammat luvut.

0
0
1.7.2022 - 09:28

Heikin Ashi

+2624
Liittynyt:
9.2.2019
Viestejä:
886
Bingo53 kirjoitti:

Markkina päätti ensimmäisen vuosipuoliskon huonoimpaan tulokseen vuosikymmeniin.

 

Näin on: sijoituksena  neljäs tila jaksolla 1928-2022.  Seuraavassa Charlien kuvassa on kiinnostava taulukko, mitä sen jälkeen  loppuvuoden aikana tapahtui: päästäänkö tälläkin kertaa hiukan vihreän puolelle loppuvuoden jaksolla?

Varovaisuus longi-puolen pitkän salkun ostoissa lienee paikallaan, sillä NYSEn pitkä trendi osoittaa toistaiseksi vakaasti alas.

 

Good luck!

0
0
19.7.2022 - 08:29

Heikin Ashi

+2624
Liittynyt:
9.2.2019
Viestejä:
886

Kiinnostavaa, että yhden yhtiön tiedote uusien työtekijöiden palkkaamisen hidastamisesta laskee USA:n koko osakemarkkinaa - isoa herkkyyttä näyttää olevan ilmassa:

"Yhdysvaltain osakkeet laskivat heti sen jälkeen, kun Apple julkisti suunnitelmansa hidastaa pakkaamista  S&P 500 lisäsi tappioita myöhäisessä kaupankäynnissä menetettyään  yhden prosentin ylittävän tuoton.. Tekniikan ja terveydenhuollon osakkeet johtivat laskua, kun Apple putosi yli 2 prosenttia."

 

0
0
21.7.2022 - 15:43

Bingo53

+3400
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2267

Alphabetin osakkeesta tuli viikon alussa hiukan arvokkaampi sen omistajille - johtuen maanantaina tapahtuneesta osakkeen 20:1 splitistä.

Alphabetin osake (GOOGL) häipyi osakekirjojen taivaaseen ja tilalle tuli kaksikymmentä osaketta (GOOG) niin, että perjantaina noteerattu osakehinta $ 2.200 muuttui yksityiselle sijoittajalle kätevämmäksi $ 110 yksikköhinnaksi. Splittaus ei muuta Alphabetin markkina-arvoa ja se on edelleenkin noin 1,5 triljoonaa dollaria, mikä tekee yhtiöstä yhden tämän planeetan arvokkaimmista yhtiöistä.

Splitistä on se hyöty, että osake on helpommin jokamiehen tai jokahenkilön hankittavissa. Toisekseen splitti lisää mahdollisuuksia, että Alphabet vihdoin lisättäisiin Dow Jones Industrial Average indeksiin.

Tämä siksi, että DJI:n listassa on vain 30 osaketta ja sen painotus tapahtuu yksikköhinnalla eikä markkina-arvolla niin kuin muissa indekseissä. Niinpä, jos DJI:ssä olisi huippuhintainen osake, sen paino ei oikealla tavalla kuvaisi indeksin päivittäistä kehitystä vaan vääristäisi sitä.

Terveysalan vakuutusyhtiö UnitedHealth (UNH), joka on nyt kurssissa $ 525, on tällä hetkellä DJI:n painokkain osake osuudeltaan 11% keskimäärin. Samaan aikaan Apple (APPL) on vain DJI:n kolmanneksitoista suurin painoarvoltaan siitä huolimatta, että sen markkina-arvo on 2,4 triljoonaa dollaria eli melkein viisi kertaa UnitedHealthin.

Apple lisättiin DJI indeksiin vuonna 2015, mutta vasta sen jälkeen kun se oli splitannut osakkeensa vuonna 2014 ja siten laskenut osakkeen yksikköhintaa. Muutamat muutkin yritykset ovat kertoneet viime aikoina aikomuksistaan splitata osakettaan (Tesla, GameStop). Linkki: https://edition.cnn.com/2022/07/18/investing/google-alphabet-stock-spli…

Suosittelen suomalaisen Alphabetin osakkeenomistajan kurkkaamaan salkkuaan ja tallentamaan GOOGL-osakkeella tehdyt ostotapahtumat ja niiden hankintamenot. Nämä eivät pankissa siirry uuden osakkeen GOOG hankintamenoiksi, vaikka pankki kappalemäärä muutoksen tekisikin oikealla tavalla.

Kun aikanaan myyt GOOG-osakkeita, niillä ei ole hankintamenoa ja riskinä on joutua maksamaan luovutusvoiton veroa sellaisesta, mihin et ole velvollinen. Tapahtumat kannattaa tallentaa paperille tuoreina eli nyt, sillä tulevasta ei tiedä.

Tarkemmin aiheesta myös: https://capital.com/google-stock-split

0
0
21.7.2022 - 18:01

aliisan_avaimet

+579
Liittynyt:
2.6.2020
Viestejä:
550

Netflix menetti miljoona nettotilaajaa, ja markkina palkitsi tämän 15% nousulla ":D". Aiemmin tänä vuonna parin sadan tuhannen tilaajan pudotus pudotti kurssista muutama kymmenen prosenttia. On se jännä miten ohjeistuksella voi pelata, tämä oli aivan paska tulos, mutta kun ohjeistettiin pahempaa, niin skitsofreeninen ja ritalin-addiktoitunut mr. Market tulkitsi sen suureksi posariksi.

0
0