Tuottoisa tulevaisuus

madcroc kirjoitti:

Elikkäs, sain perintöä sellaiset reilut 200k ja olen tässä pähkäillyt miten kannattaisi toimia.

Hirveästi ei ole mitään kokemusta sijoittamisesta, muuta kuin 10k laitettu joskus kryptoihin.

Ottaisin mielelläni vastaan neuvoja miten lähteä tätä oppimista edistämään ja mistä aloittamaan.

SXR8 koko rahalla, 20000€/k panostaen seuraavat 10kk. Ja katso tilin saldo seuraavan kerran 10v päästä. 

En siis oikeasti tiedä, koska olen yhtä noviisi, mutta tuolleen itse tekisin jos olisi 200k turhaa rahaa. Onko sulla muuten tosiaan muuten vapaa elämä ja rahaa käytössä vai trollaatko vaan? Kannattaisi nimittäin myös tehdä sitä mitä olet aina halunnut läheisiesi kanssa, koska joku haimasyöpä voi iskeä milloin vain ja silloin rahoista tilillä ei ole itselle mitään hyötyä.

Muuten en ota kantaa mutta totean 10kk olevan kovin lyhyt aika, jos ajallista hajautusta haetaan.

Jos suora osakesijoittaminen kiinnostaa, lue Viisas sijoittaja, josta ilmestyy arvio näillä näppäimillä. Jos ei, vähäkuluiset indeksirahastot ovat oikein hyvä vaihtoehto.

Ajallinen hajautus on odotusarvomielessä huonompi, tosin aloittelijalle päänkestomielessä parempi. Mitä enemmän on taipuvainen panikoimaan, sitä pitempi ajallinen hajoitusperiodi. Itse preferoisin ajallisessa hajautuksessa myös hintahajautusta, eli jos saa halvemmalla kuin edellinen osto, ottaisin enemmän. Ja jos kalliimmalla, vähemmän. Mutta olenkin parantumaton kontraaja.

1UP kirjoitti:

turhaa rahaa. 

Parsing failure - unknown argument? 

Aki Pyysing kirjoitti:

Jos suora osakesijoittaminen kiinnostaa, lue Viisas sijoittaja, josta ilmestyy arvio näillä näppäimillä. Jos ei, vähäkuluiset indeksirahastot ovat oikein hyvä vaihtoehto.

Ajallinen hajautus on odotusarvomielessä huonompi, tosin aloittelijalle päänkestomielessä parempi. Mitä enemmän on taipuvainen panikoimaan, sitä pitempi ajallinen hajoitusperiodi. Itse preferoisin ajallisessa hajautuksessa myös hintahajautusta, eli jos saa halvemmalla kuin edellinen osto, ottaisin enemmän. Ja jos kalliimmalla, vähemmän. Mutta olenkin parantumaton kontraaja.

Nerokas idea tuo hintahajautus, tuota aion itse kokeilla ainakin jos hieman isompia eria suunnittelee ostavansa.👍

Tuli myös ostettua tuo "Viisas sijoittaja" kun 10€ hintaan e-kirjana sai. Maksanee hintansa jos joku napin painallus osuu järkevämmin kohdalleen.🤔

Teknokraatti kirjoitti:

 

1UP kirjoitti:

turhaa rahaa. 

 

Parsing failure - unknown argument? 

1UP kirjoitti:

 

Aki Pyysing kirjoitti:

Jos suora osakesijoittaminen kiinnostaa, lue Viisas sijoittaja, josta ilmestyy arvio näillä näppäimillä. Jos ei, vähäkuluiset indeksirahastot ovat oikein hyvä vaihtoehto.

Ajallinen hajautus on odotusarvomielessä huonompi, tosin aloittelijalle päänkestomielessä parempi. Mitä enemmän on taipuvainen panikoimaan, sitä pitempi ajallinen hajoitusperiodi. Itse preferoisin ajallisessa hajautuksessa myös hintahajautusta, eli jos saa halvemmalla kuin edellinen osto, ottaisin enemmän. Ja jos kalliimmalla, vähemmän. Mutta olenkin parantumaton kontraaja.

Nerokas idea tuo hintahajautus, tuota aion itse kokeilla ainakin jos hieman isompia eria suunnittelee ostavansa.👍

Tarkoittaako tuo samaa kuin että ostaa aina samalla summalla? Silloinhan halvemmalla saa enemmän ja kalliimmalla vähemmän (kuukausisäästö, jota itse käytän ajalliseen hajautukseen toimii juuri näin).

Vai tarkoittaako tuo, että kun saa halvemmalla käyttää enemmän rahaa, ja kun on kalliimpaa käyttää vähemmän rahaa?

hauturi kirjoitti:

 

1UP kirjoitti:

 

Aki Pyysing kirjoitti:

Jos suora osakesijoittaminen kiinnostaa, lue Viisas sijoittaja, josta ilmestyy arvio näillä näppäimillä. Jos ei, vähäkuluiset indeksirahastot ovat oikein hyvä vaihtoehto.

Ajallinen hajautus on odotusarvomielessä huonompi, tosin aloittelijalle päänkestomielessä parempi. Mitä enemmän on taipuvainen panikoimaan, sitä pitempi ajallinen hajoitusperiodi. Itse preferoisin ajallisessa hajautuksessa myös hintahajautusta, eli jos saa halvemmalla kuin edellinen osto, ottaisin enemmän. Ja jos kalliimmalla, vähemmän. Mutta olenkin parantumaton kontraaja.

Nerokas idea tuo hintahajautus, tuota aion itse kokeilla ainakin jos hieman isompia eria suunnittelee ostavansa.👍

 

Tarkoittaako tuo samaa kuin että ostaa aina samalla summalla? Silloinhan halvemmalla saa enemmän ja kalliimmalla vähemmän (kuukausisäästö, jota itse käytän ajalliseen hajautukseen toimii juuri näin).

Vai tarkoittaako tuo, että kun saa halvemmalla käyttää enemmän rahaa, ja kun on kalliimpaa käyttää vähemmän rahaa?

Tarkoittaa, että kun saa halvemmalla käyttää enemmän rahaa, ja kun on kalliimpaa käyttää vähemmän rahaa. 

Aki Pyysing kirjoitti:

 

hauturi kirjoitti:

 

1UP kirjoitti:

 

Aki Pyysing kirjoitti:

Jos suora osakesijoittaminen kiinnostaa, lue Viisas sijoittaja, josta ilmestyy arvio näillä näppäimillä. Jos ei, vähäkuluiset indeksirahastot ovat oikein hyvä vaihtoehto.

Ajallinen hajautus on odotusarvomielessä huonompi, tosin aloittelijalle päänkestomielessä parempi. Mitä enemmän on taipuvainen panikoimaan, sitä pitempi ajallinen hajoitusperiodi. Itse preferoisin ajallisessa hajautuksessa myös hintahajautusta, eli jos saa halvemmalla kuin edellinen osto, ottaisin enemmän. Ja jos kalliimmalla, vähemmän. Mutta olenkin parantumaton kontraaja.

Nerokas idea tuo hintahajautus, tuota aion itse kokeilla ainakin jos hieman isompia eria suunnittelee ostavansa.👍

 

Tarkoittaako tuo samaa kuin että ostaa aina samalla summalla? Silloinhan halvemmalla saa enemmän ja kalliimmalla vähemmän (kuukausisäästö, jota itse käytän ajalliseen hajautukseen toimii juuri näin).

Vai tarkoittaako tuo, että kun saa halvemmalla käyttää enemmän rahaa, ja kun on kalliimpaa käyttää vähemmän rahaa?

 

Tarkoittaa, että kun saa halvemmalla käyttää enemmän rahaa, ja kun on kalliimpaa käyttää vähemmän rahaa. 

Tämähän on oiva tapa saada lopulta koko firma omaksi. 

Jos oikein ymmärsin, olet aloittelija, mutta haluat oppia? 

Ensimmäisestä johtuen ehdotan betonoimaan suuren osan perinnöstä pienikuluisiin osakeindeksirahastoihin. Tämä on vakioneuvo jokaiselle, joka on riittävän fiksu ymmärtääkseen kysyä neuvoa ja etsimään lisää tietoa. Niitä, jotka eivät edes kysy, on vaikeampi auttaa.

Valitsemallasi pienemmällä osalla voit jälkimmäisestä tavoitteestasi johtuen lähteä kirjan luettuasi opettelemaan. Älä tee mitään "pelisalkkua" joka mahdollistaa höntsäilyn sinne, tänne ja tuonne, vaan lähde toteuttamaan omaa strategiaasi niin hyvin kuin osaat  Näin siksi, että improvisoida osaa kuka tahansa, mutta systemaattinen salkun kasvattaminen vaatii pitkäjännitteisyyttä. Tässä on vähän samaa asennetta kuin Retuperän VPK:lla, jossa kuulemma saa alkaa soittaa väärin vasta sitten kun on ensin oppinut soittamaan oikein. 

Maailman tilannetta kannattaa miettiä siltä kannalta, että milloin viimeksi maailma näytti riskittömältä? Riskien ohi menoa odottavalta saattaa ikä loppua kesken ennen kuin tulee turvallinen hetki sijoittaa osakkeisiin? Jonkinlaisen taloudellisen riskin mahdollisuuden avaava kriisi on käynnissä maailman jollain nurkalla aina.

Siksi toisekseen, jos osakeriski yllättäen joskus poistuisi, samalla poistuisi myös niiden riskipreemio (=riskittömän valtion lainan koron ylittävä tuotto), jonka jälkeen on sama ostaa pelkkiä korkopapereita kun kerran tuottokin on sama kuin riskitön tuotto.

Olen ehtinyt Juntusen kirjassa jo sen verran pitkälle, että tiedän hänen sanovan että paras päivä aloittaa on tänään (tai heti kun pörssi aukeaa).

Myös passiivisen indeksirahaston valinta on allokaatiopäätös, johon liittyy kohteen, hajautuksen ja sijoituksen koon valinta (suhteessa muuhun varallisuuteen). Koko potin rempaisu S&P500 indrksiin on valinta USA painotuksen ja suuryritysten puolesta. Ei se ole välttämättä huono valinta, mutta hyvä tiedostaa tämäkin. 

On olemassa myös pankeista riippumatonta (maksullista) varainhoitoneuvontaa. Sellaistakin voi tässä tilanteessa harkita. Siellä voidaan päätyä ihan samoihin indeksirahastoihin mutta käydään aikajänne, tavoitteet, allokaatio omaisuusluokkiin, näistä seuraava tuoton hajonta ja tuotto-odotus ym läpi. 

Itse sähläsin pienellä rahalla aluksi. Nyt on enemmän rahaa, kokemusta ja ymmärrystä, etten tiedä. Siksi voi olla hyvä hakea varmuutta päätöksiin ulkopuolisilta (ei pelkän netin varassa) kun isot rahat on kyseessä.

Mikä vaivaa Suomen ja Ruotsin pörssejä? 

Ilmeisesti inflaatio ja Ukrainan sota vai oliko muuta?

Onko arvausta, nouseeko vielä tänä vuonna? 

Itseäni vähän hämmästyttää myös, näyttäisi siltä että markkinat eivät tykkää porvarihallituksen hallitusohjelmasta. Toki tämä on vain yksi asia muiden joukossa, mutta pitäisi kuitenkin olla aika merkittävä tekijä esimerkiksi Suomen kilpailukyvyn kannalta. Odotin positiivista markkinareaktiota, varsinkin kun Suomen pörssi on mörninyt siinä missä Eurooppa ja Usa nousseet tänä vuonna.

1UP wrote:

Mikä vaivaa Suomen ja Ruotsin pörssejä? 

Ilmeisesti inflaatio ja Ukrainan sota vai oliko muuta?

Onko arvausta, nouseeko vielä tänä vuonna? 

En lähde arvailemaan, mutta olen tänään vähän ostanut vanhoja myytyjä takaisin. Tai UPM meni jo avg downin puolelle. 

Laitoin ostohousut taas jalkaan. Indeksirahastoa taas lisää. Kyllä se siitä nousee. Nasdaq indeksirahasto ainakin raketoi ylös jo hyvin.👍

1UP wrote:

Mikä vaivaa Suomen ja Ruotsin pörssejä? 

Ilmeisesti inflaatio ja Ukrainan sota vai oliko muuta?

Onko arvausta, nouseeko vielä tänä vuonna? 

No on joku arvaus, ei siis tieto...

Suomen pörssi on ollut vuosikaudet kroonisesti paska sijoituskohde, eikä tässä tämän vuoden menossa ole sikäli mitään uutta.

Ruotsissahan pörssi on ollut vuositasolla ihan kivassa menossa Suomeen verrattuna kiinteistösektorin huolista huolimatta. Heikentynyt kruunu auttaa toista puoliskoa taloudesta (vientifirmoja ja muita tilinsä lähinnä toisissa maissa tekeviä kansainvälisiä puljuja - oma suosikkini tällä hetkellä liikevaihdostaan vain kolmanneksen Ruotsissa tekevä Scandic Hotels joka on kaiken lisäksi toipumassa koronan asiakaskadosta) kun taas toinen puoli on henkitoreissaan kaiken ulkomaisen ja kotimaisen tavaran kallistuessa. Ruotsin inflaatio kun on sitä korkeampaa ja hitaammin taittuvaa tyyppiä, ja nyt odotellaan ihan lähipäivinä että Riksbank nostaa taas korkoa ja mahdollisesti tunnustaa että pitää nostaa vielä enemmänkin. Se laittaa kiinteistöt taas vähän ahtaammalle, eikä sitä osaa taloudesta ole viime päivien muutaman kiinteistöfirman Moody'sin credit rating -teurastus juurikaan auttanut.

On se muuten jännä epäsuhta reittausten välillä: Moody's on ottanut yltiönegailulinjan, kun taas S&P ja Scope ovat olleet vielä "ei tässä mitään hätää, katteet vain kutistuvat korkojen noustessa" omissa reittauksissaan. Kukakohan on lopulta oikeassa firmojen tulevista luottoriskeistä?

Muokkaus: Niin siis kysyttiinkin onko arvausta nouseeko vielä tänä vuonna, eikä arvausta mikä vaivaa pörssejä 😉 Arvaan että kyllä vielä nousee, mutta perinteisesti ei niiden firmojen kohdalla joihin minä olen sijoittanut 🤬

Helsingin pörssi laahaa naapurien noustessa

Helsingin pörssin yleisindeksi on laskenut vuoden alusta reilut kolme prosenttia. Pohjoismaisista naapureista Tukholman ja Kööpenhaminan pörssien yleisindeksit ovat nousseet alkuvuonna lähes kymmenen prosenttia.

Eurooppa on mennyt 10...14 prosentin tahdissa, jenkkipörssi vuoden alusta 15% ja tekno-nasse yli 30%.

Syy on suppea, syklinen valikoima. Selityksiä matalalle viritysasteelle voi lukea vaikka Jaakko Närhin HS-artikkelista: https://www.hs.fi/talous/art-2000009659216.html

Sama näkyy vaikkapa pohjoismaisiin osakeyhtiöihin sijoittavan pörssinoteeratun rahaston XACT Norden (UCITS ETF) kehityksessä kuluvana vuonna.

Kuvassa sinisellä on rahaston kurssi, keltaisella Helsingin pörssin kehitys, punaisella ruotsalaisen pörssin kulku ja vihreällä meno Kööpenhaminan pörssissä. Rahastoon on valittu kolmekymmentä eniten välitettyä osaketta pohjoismaisista pörsseistä ja valinnassa on otettu huomioon eettisiä (kestävän kehityksen) näkökulmia.

Linkki: https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/etf-listat/16100723-xact-norden-ucits

Helsingin pörssin alakuloa ehkä selittää harvalukuinen suurien yritysten määrä ja suuri määrä pieniä yhtiöitä, joilla kaikilla näyttää olevan pöhinävaihe - säntäilevät sinne ja tänne, mutta eivät saa aikaan mitään.

Samaan aikaan sijoitusnäkemyksen painotusta puntaroidaan varsin tarkasti. Pitkässä jaksossa oikein valittu allokaatio kutakuinkin oikeaan aikaan painaa vaakakupissa. Talous on hakenut suuntaa FED:n hienosäädellessä tahtia, mutta pääpiirteissään markkina jo hinnoittelee alempaa inflaatiota, korkeahkoja pitkiä korkoja ja kasvun jatkumista: Stocks are up, Treasury yields are broadly stable at what used to count as a high level, and risk premiums on junk bonds are falling fast. These all point in the same direction, and it’s a bullish one.

Talous menee parempaan eikä huonompaan suuntaan. Kysymys onkin ovatko ne, jotka odottavat sivuraiteella jo menettäneet markkinarallin parhaat osat. Osakkeet ovat 20 prosenttia lokakuuta korkeammalla. Roskalainojen lisäpreemio valtiolainojen suhteen on kulkutautia edeltävän ajan tasoilla ja S&P500:n lisätuotto valtiolainojen suhteen on vähitellen kuroutumassa.

For now, the trick for investors when assessing the economic data is to ignore the noise about whether it means one or maybe two more Fed hikes to come. What matters is the bigger economic picture. Don’t sweat the small stuff, even from the Fed.

Linkki WSJ: https://www.wsj.com/articles/forget-the-fed-and-focus-on-the-economy-b56eb562

Sanotaanpa näin, että maailmalla tapahtuu kaiken aikaa, joskin skandialue on voinut jäädä vähän orientoitumaan uudestaan kiinteistöjen arvonkorotusten hurmahengestä. Ruotsalaiset itse uskovat keskuspankkinsa olevan jumissa ketunraudoissa: Riksbankenin koronnostot ovat pahentaneet kiinteistökriisiä, heikentäneet kruunua ja kierre vain pahenee arvoromahduksen edetessä. Niinpä tuottavia kohteita on hyvä katsoa muualta hyvin laajalla silmällä - valikoimaa riittää.

Itse vähän leikkelin kasvuyrityksistä kymmenyksiä ja syötin niitä eteenpäin lyhyisiin korkoihin. Näin on ollut tapana kesän kuumetessa ja traderien nuutuessa terasseilla.

Taitaa Venäjän hyökkäyssota ja pakotteet myös vaikuttaa Suomeen suhtessa aika pahasti? Sekin selittää Helsingin pörssin vaisuutta verrattuna muuhun Eurooppaan. Esim. vuonna 2021 tuotiin Venäjältä puuta 9.3 miljoonaa kuutiota, nyt ei oikein yhtään.  

1UP wrote:

Taitaa Venäjän hyökkäyssota ja pakotteet myös vaikuttaa Suomeen suhtessa aika pahasti? Sekin selittää Helsingin pörssin vaisuutta verrattuna muuhun Eurooppaan. Esim. vuonna 2021 tuotiin Venäjältä puuta 9.3 miljoonaa kuutiota, nyt ei oikein yhtään.  

Ulkomaisia sijoittajia varmasti mietityttää Venäjän läheisyys. Sodan käytännön vaikutukset pörssiyhtiöihin ovat kuitenkin rajattuja yhtiöihin joilla oli Venäjällä tai Valko-Venäjällä merkittävää toimintaa tai tuotantoa: Fortum, Nokian Renkaat ja Olvi selkeinä esimerkkeinä.

Puuntuonti on hyvä nosto. Suomen pörssissä on iso metsäsektori, joka puuta käyttää raaka-aineena, mutta ellen aivan väärin muista, niin tuonti oli jo vähentynyt paljon Venäjän asettamista tulleista johtuen. Tuonnin ehtymistä oltiin siten jo päästy harjoittelemaan, eikä tuo aiheuttanut akuuttia kriisiä. Määränä tuo 2021 lukema oli noin 10% Suomessa käytetystä puusta. Kaksi suurta, UPM ja Stora Enso ovat myös ehtineet laajentaa (hajauttaa) toimintaansa ulkomaille, eli Suomen merkitys ei ole niiden osakkeille läheskään täydet sata pinnaa.

Venäjää kohtaan on ollut pakotteita jo ennen hyökkäyssotaa, joten sitäkin puolta on päästy harjoittelemaan. Sen merkitys vientikohteena sitä myöten taisi jo lähestyä mitättömyyttä. Yksittäisenä tarkasteltavana Ponssella oli merkittävää vientiä Venäjälle, mutta pakotteiden jälkeisten tulosjulkistusten perusteella se pystyi myymään metsäkoneensa muualle, eikä kärsinyt liikevaihdossa laskua, joskin alin rivi hieman hoikistui.

Jos katsottaisiin että esimerkiksi Nordean tai Sammon osakkeet alkaisivat kyntämään ulkkareiden Venäjän pelossa, niin pakkohan tuo olisi nähdä ostopaikkana, sillä niillä ei ole mikään Venäjä-riski tullut päin näköä.

Suomen ollessa kliseinen vientimaa, Helsingin pörssissä on myös useita globaaleja puljuja, joille paitsi Venäjän markkinat, niin myöskään kotimarkkinat eivät ole enää merkittäviä, joten siltäkin kulmalta voi löytyä järjenvastaisesti laskeneita arvostuksia. Tuoton ja riskin kun tulisi teoriassa korreloida.

Kunhan sivistysvaltioiden tukema Ukraina näyttää Venäjälle kaapin paikan, niin oletettavasti arvostustasot pörssissä palautuvat.

JP wrote:

1UP wrote:

Taitaa Venäjän hyökkäyssota ja pakotteet myös vaikuttaa Suomeen suhtessa aika pahasti? Sekin selittää Helsingin pörssin vaisuutta verrattuna muuhun Eurooppaan. Esim. vuonna 2021 tuotiin Venäjältä puuta 9.3 miljoonaa kuutiota, nyt ei oikein yhtään.  

Puuntuonti on hyvä nosto. Suomen pörssissä on iso metsäsektori, joka puuta käyttää raaka-aineena, mutta ellen aivan väärin muista, niin tuonti oli jo vähentynyt paljon Venäjän asettamista tulleista johtuen. Tuonnin ehtymistä oltiin siten jo päästy harjoittelemaan, eikä tuo aiheuttanut akuuttia kriisiä. Määränä tuo 2021 lukema oli noin 10% Suomessa käytetystä puusta. Kaksi suurta, UPM ja Stora Enso ovat myös ehtineet laajentaa (hajauttaa) toimintaansa ulkomaille, eli Suomen merkitys ei ole niiden osakkeille läheskään täydet sata pinnaa.

https://projects.luke.fi/bsrforest/wp-content/uploads/sites/40/2021/03/Puun-tuonti-Venajalta-2006_2020.pdf

Puuntuonti Venäjältähän on kasvanut vuosien varrella (jos ei  puhuta ajoista ennen vuotta 2006).  Raakapuuta sellukäyttöön sellainen 10 milj. m3  ja haketta 3,5 milj. m3. Tästähän on ollut paljon spekulaatiota, että ei Suomesta vaan löydy korvaavaa puumäärää millään tehtaiden käyttöön ja tuonti Baltiasta ei ole niin kannattavaa. 

Niinkuin sanoit, niin hajautusta muihin maihin tulee varmasti tapahtumaan. 

Diego wrote:

JP wrote:

1UP wrote:

Taitaa Venäjän hyökkäyssota ja pakotteet myös vaikuttaa Suomeen suhtessa aika pahasti? Sekin selittää Helsingin pörssin vaisuutta verrattuna muuhun Eurooppaan. Esim. vuonna 2021 tuotiin Venäjältä puuta 9.3 miljoonaa kuutiota, nyt ei oikein yhtään.  

Puuntuonti on hyvä nosto. Suomen pörssissä on iso metsäsektori, joka puuta käyttää raaka-aineena, mutta ellen aivan väärin muista, niin tuonti oli jo vähentynyt paljon Venäjän asettamista tulleista johtuen. Tuonnin ehtymistä oltiin siten jo päästy harjoittelemaan, eikä tuo aiheuttanut akuuttia kriisiä. Määränä tuo 2021 lukema oli noin 10% Suomessa käytetystä puusta. Kaksi suurta, UPM ja Stora Enso ovat myös ehtineet laajentaa (hajauttaa) toimintaansa ulkomaille, eli Suomen merkitys ei ole niiden osakkeille läheskään täydet sata pinnaa.

https://projects.luke.fi/bsrforest/wp-content/uploads/sites/40/2021/03/Puun-tuonti-Venajalta-2006_2020.pdf

Puuntuonti Venäjältähän on kasvanut vuosien varrella (jos ei  puhuta ajoista ennen vuotta 2006).  Raakapuuta sellukäyttöön sellainen 10 milj. m3  ja haketta 3,5 milj. m3. Tästähän on ollut paljon spekulaatiota, että ei Suomesta vaan löydy korvaavaa puumäärää millään tehtaiden käyttöön ja tuonti Baltiasta ei ole niin kannattavaa. 

Niinkuin sanoit, niin hajautusta muihin maihin tulee varmasti tapahtumaan. 

Seison korjattuna, muisti ei ollut tiedon väärti. Kertaromahduksen jälkeen on näköjään löydetty jälleen sopiva kannattavuus tuonnin lisäämiselle.

Olen joka kuukausi tykittänyt "Nordnet Indeksirahasto Suomi ESG"  rahastoon rahaa, mutta punaista vaan näyttää tuotto koko ajan.

Tekisi mieli lopettaa rahan syytäminen siihen, mutta ilmeisesti sittenkin pitäisi ostaa vaan entistä enemmän, jos hinta on halvempi kuin viime kerralla?

Ja Einstein kun olen, niin toinen rahasto johon olen aktiivisesti sijoittanut on ollut "Spiltan Aktiefond Investmentbolag". Pelkkää punaista sitä enemmän kuin olen rahaa laittanut. Tämäkin tuottanut aina historiassa hyvin siihen asti kun minä tulin mukaan kuvioihin...

1UP wrote:

Olen joka kuukausi tykittänyt "Nordnet Indeksirahasto Suomi ESG"  rahastoon rahaa, mutta punaista vaan näyttää tuotto koko ajan.

Tekisi mieli lopettaa rahan syytäminen siihen, mutta ilmeisesti sittenkin pitäisi ostaa vaan entistä enemmän, jos hinta on halvempi kuin viime kerralla?

Aikaperspektiiviä olisi hyvä venyttää vähän pidemmäksi. Ja vilkaista laajalle.

Nordnet Indeksirahasto Suomi ESG noudattaa pääpiirteissään OMXH25GI indeksiä. Indeksi on Helsingin pörssiin tuottoindeksi eli sisältää osingot, mutta sekään ei ole yltänyt positiiviseksi viimeiseltä 12 kuukaudelta vaan on miinuksella 1,4%.

Rahastosäästäminen ei ole minusta koskaan ollut rahan mäiskimistä sisään vaan siihen on kuulunut myös ajoittain tuottojen lunastaminen ja niiden uudelleen sijoittaminen muualle. Sitä voi kutsua vaikka allokaation säätämiseksi.

Alla oma suomi-indeksirahastoni viiden vuoden ajalta. Vihreät pallukat ovat kuukausiohjelman automaattisia panoja ja punaiset pallukat itse ajoittamiani lunastuksia.

Kaikkea ei lunasteta, vaan vaikkapa kymmenys rahaston arvosta. Lunastus hoituu simppelisti myös Nordnetin rahaston vaihtotoiminnolla. Alla on esimerkki Nordnet-salkun rahasto-osuudesta, jossa Suomi-rahasto on vain yksi seitsemästä. Aluksi on katsottu rahastojen tuotot eri ajoilta Tuotto-välilehdellä. Ajankohta oli hieman ennen juhannusta eli 21. kesäkuuta.

Muut rahastot ovat tuottaneet hyvin ja teknot tietty erinomaisesti, mutta finski hidastelee häntäjoukossa. Eurooppakin pärjää.

Tästä on edetty tekemällä rahastojen vaihtomääräys toimeksiantona, josta kuva alla. Siihen pääsee painamalla rahaston nimen edessä olevaa vaihtonappia.

Siinä kuudesta kuukausiohjelmaan kuuluvasta rahastosta napataan kustakin kymmenys ja laitetaan nämä kaikki lunastusvarat lyhyen koron rahastoon Evli Likvidi B. Lyhyt korko on tällä hetkellä tuottavampi paikka voittovaroille kuin käteinen Nordnetin tilillä.

Rahastovaihdossa kuluu muutama päivä, mutta se on huomattavasti edullisempaa kuin vaikkapa kuuden etf:n myyminen ja korko-etf:n osto välityspalkkioineen.

Nordnet Indeksirahasto Suomi ESG:n Sharpen luku on 0,252 kahdeltatoista kuukaudelta ja 0,396 viideltä vuodelta, joten Helsingin pörssistä ei juuri kaksista tuottoa saa riskiin suhteutettuna. Näillekin varoille lyhyen koron rahasto on nyt tuottavampi.

Odottavat Evlissä korkoa kasvaen josko kesän pohjamudista löytyy lupaava lisättävä etf-sektori - AI tai Defence, jossa voisi vedellä vuoristoradat.

Kiitos taas "Bingo53" informatiivisesta ja hyvästä vastausta. Joka kerta oppii lisää (myös Nordnet toiminnallisuuksista).