Sanonpa vaan, että jos on asuntolainaa niin siinä on velkavipua riittämiin. Siinä olevan oman ja vieraan pääoman suhdetta kannattaa ensisijsisesti parantaa. Kun kodin menttämisen riski pienenee, lyhennyksistä ja elantomenoista jälkeen jäävän säästön voi sijoittaa.
Ei indeksisijoittaminen tylsää ole. Sektorisijoittamiseen löytyy vaikka mitä etf-tuotteita ja niiden painotuksia muuttamalla saa ihan tarpeeksi jännitystä elämään.
Sanonpa vaan, että jos on asuntolainaa niin siinä on velkavipua riittämiin. Siinä olevan oman ja vieraan pääoman suhdetta kannattaa ensisijsisesti parantaa. Kun kodin menttämisen riski pienenee, lyhennyksistä ja elantomenoista jälkeen jäävän säästön voi sijoittaa.
Ei indeksisijoittaminen tylsää ole. Sektorisijoittamiseen löytyy vaikka mitä etf-tuotteita ja niiden painotuksia muuttamalla saa ihan tarpeeksi jännitystä elämään.
Jälleen hyvä pointti. Tätä olen pohdiskellut niin, että lainan kuukausierä on mitoitettu sellaiseksi että sen kanssa pärjätään. Samaan aikaan kerätään koko ajan pientä puskuria, jos taloon tulee yllättäviä kuluja. Lisäksi talossa on ifin laajin kotivakuutus, joka sisältää muun muassa ilmaisen kuntotarkastuksen rakssystemssin toimesta neljän vuoden välein. Molemmilla on myös reippaan kokoiset henkivakuutukset, jossa olemme merkinneet toisemme edunsaajiksi. Lisänä se 7v korkoputki, jolloin korot voivat nousta maksimissaan noin 100e kuussa. Sekä käyttämätön lainan lyhennysjousto, jolla voi koska vaan heittää itsensä ilmaisena pelkille koroille reilun 2v ajaksi. Niin joo ja toki kuulutaan kassaan ja molemmilla vakituiset työpaikat. Lisäksi talo on sen verran uusi, että rakentajalla on 5v vastuu. Jos tämä korttitalo kaikkinensa kaatuu, niin ei muuttokaan elämää kaada.
Lainan maksua en sinänsä halua kiirehtiä. En usko että 30v päästä tästä voittoa saa, tai välttämättä edes omiaan. Mutta asumisen laatua kyllä on saatu. Toki jos korot nousevat, niin sitten täytyy miettiä maksustrategiaa uusiksi.
Mitä sijoittamiseen tulee. Pokeri opetti sen, että jos et hallitse asiaa joka osa-alueella täydellisesti, niin lopputulos on vain hukkaan heitettyä aikaa. Myös swingit opettivat sen, että aika monta oikeaa päätöstä täytyy tehdä, ennen kuin voit sanoa lopputuloksen olevan muuta kuin puhdasta tuuria. Tuossa maailmassa niitä päätöksiä pystyi tekemään satoja tunnissa, osakkeiden kanssa taas ei. Lisäksi taas mielestäni markkinoilla ei ole tällä hetkellä mitään logiikkaa. Tämän syyksi tosin paljastui osin todella ylilainoitetut salkut. Ylipäätään en usko, että saisin käyttämälleni ajalle mitään vastinetta. Osakkeiden rinnalla ETF:t tuntuvat näpertelyltä sekä häviävät kustannustehokkuudessa puolestaan indeksirahastoille. Lisäksi tahti osakemarkkinoilla on niin hidasta, ettei sitä jaksa pokeriin tottuneena aktiivisesti seurata. Ymmärrän toki sen, että joku toinen saa siitä kiksit. Indeksirahastot ovat siis lopputulema sille, minkä koen sopivan minulle niin kustannusten kuin luonteenkin perusteella.
Pohdin muuten myös jossain vaiheessa johdannaisiakin, kunnes totesin kyseessä olevan ainakin minulle pelkkä arpapeli ilman mitään osaamista.
Olen ajatellut niin, että se 100ke tuo minulle vapautta. Käytännössä silloin joka ikinen päivä on oma valinta, että menenkö töihin.
Raha tosiaan lisää vapausasteita. 100 k€ kuitenkin on sen verran pieni summa, että täyttä vapautta se ei perheelliselle tuo.
Etkö tykkää työstäsi? Oletko varmasti oikealla alalla ja sinulle mieluisimmassa työpaikassa? Kuulostaa huolestuttavalta, jos jo vähän valmistumisen jälkeen 35-vuotiaana oman työmäärän rajoittaminen tuntuu tarpeelliselta. Siinä iässä tavallisesti uraa rakennellaan ja ansiomahdollisuuksia parannellaan.
Puhtaasti sijoituskannalta ajateltuna alkupääomasi rajoittaa mahdollisuuksiasi saavuttaa tavoitepääoma. Sinun tilanteessasi yrittäisin kaikkeni saadakseni tavoitesumman kasaan työtuloilla. Toki laittaisin ylimääräiset rahat töihin esimerkiksi juuri indeksirahastoon. En kuitenkaan laskisi mitään sijoitustuottojen varaan, koska ne eivät ole lainkaan varmoja lyhyellä 10 vuoden aikavälillä. 10 vuoden jakso voi hyvinkin olla indeksille tappiollinen, vaikka voitto olisikin todennäköisempi.
Olen ajatellut niin, että se 100ke tuo minulle vapautta. Käytännössä silloin joka ikinen päivä on oma valinta, että menenkö töihin.
Raha tosiaan lisää vapausasteita. 100 k€ kuitenkin on sen verran pieni summa, että täyttä vapautta se ei perheelliselle tuo.
Etkö tykkää työstäsi? Oletko varmasti oikealla alalla ja sinulle mieluisimmassa työpaikassa? Kuulostaa huolestuttavalta, jos jo vähän valmistumisen jälkeen 35-vuotiaana oman työmäärän rajoittaminen tuntuu tarpeelliselta. Siinä iässä tavallisesti uraa rakennellaan ja ansiomahdollisuuksia parannellaan.
Puhtaasti sijoituskannalta ajateltuna alkupääomasi rajoittaa mahdollisuuksiasi saavuttaa tavoitepääoma. Sinun tilanteessasi yrittäisin kaikkeni saadakseni tavoitesumman kasaan työtuloilla. Toki laittaisin ylimääräiset rahat töihin esimerkiksi juuri indeksirahastoon. En kuitenkaan laskisi mitään sijoitustuottojen varaan, koska ne eivät ole lainkaan varmoja lyhyellä 10 vuoden aikavälillä. 10 vuoden jakso voi hyvinkin olla indeksille tappiollinen, vaikka voitto olisikin todennäköisempi.
100ke ei toki tuo täyttä vapautta, mutta lisää vaihtoehtojen määrää. En edes tavoittele täyttä vapautta, koska ajatus extremesäästämisestä ei kiinnosta. Toki silti seuraan, mihin raha menee. Esim uutta autoa tuskin tulen ostamaan koskaan.
Pidän työstäni kyllä ja pyrin siinä jatkuvasti kehittymään. Tiedän kyllä, että on alueita missä todistetusti loistan ja varmasti vastaavasti niitäkin missä en. Kaikkea pitää aina parantaa. Mutta pitkässä juoksussa en saa mitään kiksejä esimerkiksi jatkuvista ylitöistä. Sekin elämä on jo koettu vuosia sitten, missä painettiin parhaillaan 300h kuukausia reissutöissä. Kotona jaksoi maata sohvalla ja rahan tuhlasi kaikkeen turhaan. Lisäksi nykyään perheellisenä vaakakupissa painaa enemmän se, että saa viettää aikaa oman perheen kanssa kuin se, että saisin ylitöillä vaikkapa 500e kuussa lisää.
Otetaan kaunis kesäpäivä, ei ole vaikea valinta jos saa itse päättää, että viettääkö sen appivanhempien mökillä vai töissä. Oma isäni ei edes eläkepäiviä ehtinyt nähdä, joten eiköhän sekin tee osansa tähän ajatusmaailmaan. Eikä unohdeta iki-ihanaa verotusta. Kun mennään yli 3000e kuukausituloihin, joka ikisestä tuon yli ansaitusta eurosta sinulta viedään karkeasti puolet. Esimerkiksi 1000e lisää nettoon vaatii jo 5000e bruton. Monesti se vaatii myös sitä, että työasioita pyöritellään myös lomalla ja vapaa-ajalla. Siitä kun pyöritellään nettotuntipalkka, hyöty on entistä surkeampi.
Mielestäni laskelmani ovat aika realistisia, kun arvioin että 100ke tavoitteeseen menisi 10-15 vuotta? 500e/kk tahdilla 15v ajalla pelkkä sijoitettu summa on jo 90ke. Toki sinne loppuun voi aivan hyvin osua se iso alamäki, en sitä kiellä. Sitten ostellaan halvalla lisää ja toivotaan, että seuraavan 10v aikana alamäki muuttuisi ylämäeksi. Missio 2 on olla kuusikymppisenä pikkuhiljaa täysin velaton ja samalla pyrkiä laskemaan riskiä entisestään. Eli varmaan tässä vaiheessa osa rahoista menisi korkorahastoihin tms.
Mutta pitkässä juoksussa en saa mitään kiksejä esimerkiksi jatkuvista ylitöistä.
Onko ammatissasi ainoa etenemismahdollisuus painaa ylitöitä?
Monet rahallisesti menestyvät haluavat tehdä paljon töitä, koska työ on niin mielekäs. Raha tulee mukavan työn sivutuotteena. Työasiat pyörivät viikonloppuna mielessä nukkumaan mennessä ja aamulla herätessä. Vaikka on "aina töissä", elämään mahtuu silti muutakin kuten esimerkiksi perhe. Kannattaa pyrkiä asemaan, jossa palkkaa ei tarvitse ajatella korvauksena menetetystä vapaa-ajasta eikä tuntipalkan käsite ole mielekäs. Tietysti mahdollisuuksien mukaan. Taisit kertoa olevasi ammatissa, jossa myös palkitaan hyvin, kun kortit on sopivasti pelattu. Siinä mielessä mahdollisuuksia saattaisi olla tarjolla ja pääoma voisi kertyä tulevaisuudessa odotuksiasi nopeamminkin.
Yksi sivujuonne vipua miettiessä on, että sijoituslainoilla (tai Nordnetin limiitillä) ja niiden ehdoilla on tapana muuttua. Jos kova romahdus tulisi, niin nuo ehdot todennäköisesti heikkenisivät ja uutta sijoituslainaa voisi olla finanssikriisin tapaisessa hankala saada tilalle ilman hyviä vakuuksia (ainakaan hyvillä ehdoilla).
Lainoitusasteiden muutos on arkipäivää, ja vain viime vuonna tuli Nordnetissa tuo uudistus jossa suurimpana kultalimiittiin oikeuttava osuus salkun lainoitusarvosta putosi kerralla 40 prosentista 20 prosenttiin kuukauden varoitusajalla.
Kokonaisuus riippuu eniten riskinsietokyvystä ja miten paljon on varaa pistää sijoituksiin huononakin aikana. Toki pienen salkun myllerrys on helpompi korvata muualta kuin ison salkun. Ja tosiaan lainan rahoituskulut kannattaa pitää mielessä.
Nordnetin tapauksessa jos olisi esimerkkivaihtoehtoina 15% vipu 1% korolla vs. 50% vipu 2,5% korolla tarkoittaa sitä, että tuosta 35% osuudesta menee suhteessa korkoa lähes 3,2 prosenttia (0,35*(0,5*2,5%-0,15*1%)). Ja riski päätyä korkeammalle korolle / realisoimaan kuopassa on paljon isompi, jos ei pysty muualta säästöistä tai tuloista kompensoimaan markkinaturbulenssia. Itse en suosittelisi tuota jälkimmäistä kovin kevyin perustein.
Mutta pitkässä juoksussa en saa mitään kiksejä esimerkiksi jatkuvista ylitöistä.
Onko ammatissasi ainoa etenemismahdollisuus painaa ylitöitä?
Monet rahallisesti menestyvät haluavat tehdä paljon töitä, koska työ on niin mielekäs. Raha tulee mukavan työn sivutuotteena. Työasiat pyörivät viikonloppuna mielessä nukkumaan mennessä ja aamulla herätessä. Vaikka on "aina töissä", elämään mahtuu silti muutakin kuten esimerkiksi perhe. Kannattaa pyrkiä asemaan, jossa palkkaa ei tarvitse ajatella korvauksena menetetystä vapaa-ajasta eikä tuntipalkan käsite ole mielekäs. Tietysti mahdollisuuksien mukaan. Taisit kertoa olevasi ammatissa, jossa myös palkitaan hyvin, kun kortit on sopivasti pelattu. Siinä mielessä mahdollisuuksia saattaisi olla tarjolla ja pääoma voisi kertyä tulevaisuudessa odotuksiasi nopeamminkin.
Ei ole. Harvassa työpaikassa vain asiat menevät niin, että palkka nousee ja työaika ei kuukausitasolla muutu. 1-2 porrasta ylöspäin ja sopimuksessa lukee ettei työaikaa ole. Mieluiten olisin asemassa, jossa päätän työajankohtani täysin itse, se vain ei ole mahdollista. Siitä välimallina pidän mieluiten kuukausitasolla työajan suht normaalissa ja koetan saada enemmän vastinetta tuntia kohden.
Lisäksi sen verran on jo kilometrejä takana, että niin kauan kuin korotukset eivät näy tilillä tai sopimukseen kirjattuna, ei niitä kannata missään laskelmissa millään lailla huomioida. Vastapainona oma asema on aika spesiaali, eikä sitä ei kukaan pysty lennosta täysin hoitamaan, joten uskoisin että minut myös halutaan firmassa pitää ja toivottavasti se näkyy myös palkassa.
Yksi sivujuonne vipua miettiessä on, että sijoituslainoilla (tai Nordnetin limiitillä) ja niiden ehdoilla on tapana muuttua. Jos kova romahdus tulisi, niin nuo ehdot todennäköisesti heikkenisivät ja uutta sijoituslainaa voisi olla finanssikriisin tapaisessa hankala saada tilalle ilman hyviä vakuuksia (ainakaan hyvillä ehdoilla).
Lainoitusasteiden muutos on arkipäivää, ja vain viime vuonna tuli Nordnetissa tuo uudistus jossa suurimpana kultalimiittiin oikeuttava osuus salkun lainoitusarvosta putosi kerralla 40 prosentista 20 prosenttiin kuukauden varoitusajalla.
Kokonaisuus riippuu eniten riskinsietokyvystä ja miten paljon on varaa pistää sijoituksiin huononakin aikana. Toki pienen salkun myllerrys on helpompi korvata muualta kuin ison salkun. Ja tosiaan lainan rahoituskulut kannattaa pitää mielessä.
Nordnetin tapauksessa jos olisi esimerkkivaihtoehtoina 15% vipu 1% korolla vs. 50% vipu 2,5% korolla tarkoittaa sitä, että tuosta 35% osuudesta menee suhteessa korkoa lähes 3,2 prosenttia (0,35*(0,5*2,5%-0,15*1%)). Ja riski päätyä korkeammalle korolle / realisoimaan kuopassa on paljon isompi, jos ei pysty muualta säästöistä tai tuloista kompensoimaan markkinaturbulenssia. Itse en suosittelisi tuota jälkimmäistä kovin kevyin perustein.
Hyvä pointti tämäkin. Toki et huomioi tuossa sitä, että myös se sijoitettu velkaraha kasvaa vuosittain korolle korkoa. Näitä kun pyörittelee, niin ehkä se raja vivulle täytyy vetää huomattavasti oletettua alemmas. Jos menisi 50/50 vivulla 10ke asti. Tuon 5ke vielä pystyn tilapäisesti kierrättämään muualta monellakin eri tapaa. Korkokulujahan siinä tulee 125e vuodessa, josta verottaja suopeasti käsittääkseni minulle suoraan hyvittää ansiotuloverotuksessa 37,5e kun pääomatuloja ei ole. Eli pitkässä juoksussa 5% tuotto-odotuksella voitan tuolla tyylillä vuosittain 250e-(125e-37,5e)=162,5e. Summa tuntuu pieneltä mutta antaa hyvän startin alkuun enkä tässä edes huomioinut sitä pääoman kasvua pitkällä aikavälillä.
1-2 porrasta ylöspäin ja sopimuksessa lukee ettei työaikaa ole.
Tuo ylemmän toimihenkilön asemahan on se taso, johon aika moni pyrkii saavuttaakseen toivomansa työtehtävät ja tulot.
Ihan vain yleisenä kommenttina, ei kritiikkinä, sellainen yhteiskunta jossa nuoret pyrkivät rajoittamaan omaa työmääräänsä ja silti odottavat vaurastuvansa niin, että voivat lopettaa työnteon parhaassa työiässä, ei voi toimia. Yhtälö on mahdoton yhteiskunnan tasolla. Jonkun on tehtävä työtä, maksettava veroa ja ansaittava voitot pääomalle, jotta valtio saa rahoituksensa ja pääoman omistajat voivat nauttia voitoistaan. Massoille se ei voi toimia mutta yksilölle voi, enkä moiti siinä yrittämistä. Tavoitteesi saavuttamisessa näen velalla pelaamisen epävarmana keinona ja varmempana keinona jonkin muun tulonlähteen. Lisäksi meillä on jättimäinen velkakupla, joka odottaa puhkeamistaan. Puhkeamisvaiheessa en haluaisi omistaa osakkeita velaksi vaan käteistä, jolla ostetaan osakkeita niiltä, joilla oli osakkeita velaksi. Viime maaliskuussa käytiin vähän kokeilemassa, millaista puhkeamisvaihe voisi olla ennen pahenemista täyteen mittaansa.
Niin varmasti onkin. Itse menen tapani mukaan omia polkuja. Jo duunarina totesin aika pian, ettei ylitöitä ole mitään järkeä tehdä, jos ei saa tehdä kuin 2h. Ennemmin painoi sen 12-24h työpäivän putkeen pakkotilanteessa tai ei tehnyt ollenkaan.
Kun kuuntelee kuinka vähän suurin osa ihmisistä raha-asioita miettii, ei ole pelkoa siitä, että täältä työmuurahaiset loppuisivat. Sitä paitsi työttömyydestä puhutaan koko ajan, siitähän avautuu aina työpaikka jollekin toiselle :) Jos se eläköitävä nuori elää omillaan, hän tuo valtiolle koko ajan verotuloja sekä kuluttaa. En olisi yhtään varma, että tämä olisi haitallista niin kauan kuin ryhmäkoko on aivan marginaalinen.
Ääri-ilmiö velan suhteen menee juuri noin, siitä maaliskuu oli hyvä esimerkki. Mutta en sitten tiedä, onko asia aivan mustavalkoinen.
Kun kuuntelee kuinka vähän suurin osa ihmisistä raha-asioita miettii, ei ole pelkoa siitä, että täältä työmuurahaiset loppuisivat. Sitä paitsi työttömyydestä puhutaan koko ajan, siitähän avautuu aina työpaikka jollekin toiselle :) Jos se eläköitävä nuori elää omillaan, hän tuo valtiolle koko ajan verotuloja sekä kuluttaa. En olisi yhtään varma, että tämä olisi haitallista niin kauan kuin ryhmäkoko on aivan marginaalinen.
Ääri-ilmiö velan suhteen menee juuri noin, siitä maaliskuu oli hyvä esimerkki. Mutta en sitten tiedä, onko asia aivan mustavalkoinen.
Yksittäisen ihmisen kohdalla se menee noin. Mitä useampi haaveilee firettämisestä tai työmäärän pienentämisestä, sitä vaikeammaksi muuttuu sijoituksilla tienaaminen. Pääoman tuotto vaatii lopulta sen, että joku tekee ne työt. Yritykset eivät voi tehdä voittoa, jos ne eivät saa ammattitaitoista työvoimaa järkevään hintaan, kun työvoiman parhaimmisto firettää. Työmuurahaisistakin tulee lopulta pulaa, kun muurahaiset näkevät, että toiset lepäilevät sijoitustensa varassa, ja he haluavat seurata perässä.
Mikään ei estä yrittämästä, mutta mahdollisuudet tienata sijoituksilla ovat pienentyneet. Työtä tekevien määrä erityisesti Suomessa pienenee koko ajan samaan aikaan, kun ruokittavien suiden määrä kasvaa (eläkeläiset, työtä tekemättömät ym.). Kurssit ovat valmiiksi korkealla ja lisäksi riski pääomatulojen verotuksen kiristämiseen on korkea. Jonkun pitäisi tehdä työt ja maksaa verot, että pääomallekin riittää tuottoa.
Uskon kyllä, että pääoman omistajat tässä lopulta voittavat, mutta alkupääoma on varminta saada kasattua jollain muulla tavalla kuin pääoman itsensä avulla. Noita "viime maaliskuita" on odotettavissa ja ehkä pahempaakin, kukaan ei vain tiedä milloin. Toisaalta romahdukset tasaavat puntteja pienivaraisten ja isovaraisten välillä. Isovaraisilta romahdus vie paljon enemmän kuin niiltä, joilla ei ole paljon menetettävää, ja takamatkalla olevat parantavat suhteellisia asemiaan. Sen sijaan puntteja ei tasata velkaisten ja omavaraisten välillä, vaan siinä ero repeää niin, että velkavipu tuhoaa velkaisten omaisuuden ja omavaraiset ottavat sen haltuunsa. Yksi helpoimmista ja varmimmista tavoista suojautua edessä olevalta katastrofilta on rajoittaa omaa velkaantumista. Se on vähän tylsä ajatus tällaisen euforisen nousun aikana.
Kun kuuntelee kuinka vähän suurin osa ihmisistä raha-asioita miettii, ei ole pelkoa siitä, että täältä työmuurahaiset loppuisivat. Sitä paitsi työttömyydestä puhutaan koko ajan, siitähän avautuu aina työpaikka jollekin toiselle :) Jos se eläköitävä nuori elää omillaan, hän tuo valtiolle koko ajan verotuloja sekä kuluttaa. En olisi yhtään varma, että tämä olisi haitallista niin kauan kuin ryhmäkoko on aivan marginaalinen.
Ääri-ilmiö velan suhteen menee juuri noin, siitä maaliskuu oli hyvä esimerkki. Mutta en sitten tiedä, onko asia aivan mustavalkoinen.
Yksittäisen ihmisen kohdalla se menee noin. Mitä useampi haaveilee firettämisestä tai työmäärän pienentämisestä, sitä vaikeammaksi muuttuu sijoituksilla tienaaminen. Pääoman tuotto vaatii lopulta sen, että joku tekee ne työt. Yritykset eivät voi tehdä voittoa, jos ne eivät saa ammattitaitoista työvoimaa järkevään hintaan, kun työvoiman parhaimmisto firettää. Työmuurahaisistakin tulee lopulta pulaa, kun muurahaiset näkevät, että toiset lepäilevät sijoitustensa varassa, ja he haluavat seurata perässä.
Mikään ei estä yrittämästä, mutta mahdollisuudet tienata sijoituksilla ovat pienentyneet. Työtä tekevien määrä erityisesti Suomessa pienenee koko ajan samaan aikaan, kun ruokittavien suiden määrä kasvaa (eläkeläiset, työtä tekemättömät ym.). Kurssit ovat valmiiksi korkealla ja lisäksi riski pääomatulojen verotuksen kiristämiseen on korkea. Jonkun pitäisi tehdä työt ja maksaa verot, että pääomallekin riittää tuottoa.
Uskon kyllä, että pääoman omistajat tässä lopulta voittavat, mutta alkupääoma on varminta saada kasattua jollain muulla tavalla kuin pääoman itsensä avulla. Noita "viime maaliskuita" on odotettavissa ja ehkä pahempaakin, kukaan ei vain tiedä milloin. Toisaalta romahdukset tasaavat puntteja pienivaraisten ja isovaraisten välillä. Isovaraisilta romahdus vie paljon enemmän kuin niiltä, joilla ei ole paljon menetettävää, ja takamatkalla olevat parantavat suhteellisia asemiaan. Sen sijaan puntteja ei tasata velkaisten ja omavaraisten välillä, vaan siinä ero repeää niin, että velkavipu tuhoaa velkaisten omaisuuden ja omavaraiset ottavat sen haltuunsa. Yksi helpoimmista ja varmimmista tavoista suojautua edessä olevalta katastrofilta on rajoittaa omaa velkaantumista. Se on vähän tylsä ajatus tällaisen euforisen nousun aikana.
Teoriassahan se menee noin, mutta en usko että käytännössä. Homma alkaa luisua jo siitä, kun ostetaan se ensimmäinen tonnin puhelin osamaksulla. Päälle telkkaria, autolainaa ja kulutusluottoja, niin itse muodostettu pakollinen oravanpyörä on valmis. Moni ei siitä pääse koskaan pois, koska sehän vaatisi oman elintason laskua.
Työtä tekevien määrä kyllä pienenee, se on nähtävissä ollut jo kauan. Tätä voisi spekuloida niin, että jossain vaiheessa edessä voi olla tilanne, että meillä on työntekijän markkinat. Esimerkiksi koodareilla taitaa jo ollakin. Eihän siinä ole mikään pakko firettää, jos saat tehdä vaikka 30h viikkoa vaikkapa vaatimuksella, että olet käytettävissä välillä 9-15. Lisäksi automaatio kehittyy koko ajan ja yhä useamman suorittavan työn tekevät robotit. Tämä tehokkuus sataa myös sijoittajan laariin.
Siitä ollaan samaa mieltä että iso vipu on riski. Mutta jos tästäkin ketjusta yhteenvetoa ottaa, niin eipä sitä oikeaa aikaa edes kohtalaiselle vivulle tunnu olevan. Alussa ei voi ottaa, koska ensin pitää harjoitella. Myöhemmin ei voi ottaa, koska riski on suuri. Korkeintaan sitten kun asunto on pitkälti maksettu, eli lähellä eläkeikää, jolloin hyöty lainasta alkaa olla 0.
Nuorena vaan vipua niin paljon kuin kuin maha kestaa. Sitten vanhempana kun ei oo vara enaa menna poikki niin konservatiivisemmin.
Tätä lausahdusta tuntuu nyt suoltavan moni sijoitusguru ja niiden oppilaat. En todellakaan suosittelisi omille lapsille tätä. Tarpeeksi nuorena kun aloittaa maltillisesti, niin kerkiää säästää mainiosti ilman älyttömiä riskinottojakin.
Nuorena riskia ja Akina varmanpaalle -nyt on vaan rationaalinen strategia. Se etta menettaa kaiken parikymppisena ei haittaa kun elaman elannot pitaa kumminkin jarjestaa jotenkin joten downside on rajoitettu sijoitusuran muutaman vuoden lyhenemiseen. Upsidena sen sijaan on alkupaaoman moninkertaistus joka luo valtavasti vaihtoehtoja myohempaan elamaan.
Vanhempana sen sijaan ei ole enaa aikaa eika valttamatta energiaa eika kompetenssia uudelle startille joten olisi taysin edesvastuutonta riskeerata kaikki.
Tama riskinotto nuorena & konservatiivisuus vanhana patee oikeastaan ihan kaikkeen esim pariutumiseen ja urapolkuun yleensa. Jopa monet elaimet esim Korpit (=alykkain lintu) ottavat riskeja asuma-alueen ja elintapojen suhteen nuorena mutta vanhoina niista tulee konservatiivisia ja muutosvastarintaisia.
Niin ja on kai tässä välimuotojakin? Itse olen vähän kallistumassa siihen, että vedän tuota luottoa 5000e asti max 50/50 suhteella ja sitten varmaan alkaa se himmailu.. Näin saadaan tasaisempi hajautus, kuin laittaisin välillä 200e, välillä 900e jne. Taidan ottaa tavoitteeksi sijoittaa nordnettiin 200e aina kahden viikon välein ainakin loppuvuoden ajan, kun luulen että koronan keskellä kuukauden mittaiset välit sijoituksissa ovat aika pitkiä. Seligsoniin saa mennä 100e/kk ilman sen suurempia mietintöjä.
Pohdin muuten alussa päiväkirjan perustamista, mutta tämä kävisi aika tylsäksi. ostin rahastoja, ostin lisää rahastoja. Ostan myös ensi kuussa lisää rahastoja. 😄
Mutta jos tästäkin ketjusta yhteenvetoa ottaa, niin eipä sitä oikeaa aikaa edes kohtalaiselle vivulle tunnu olevan. Alussa ei voi ottaa, koska ensin pitää harjoitella. Myöhemmin ei voi ottaa, koska riski on suuri. Korkeintaan sitten kun asunto on pitkälti maksettu, eli lähellä eläkeikää, jolloin hyöty lainasta alkaa olla 0.
Sijoitusneuvoille ja -keskusteluille on tyypillistä, ettei mitään isoa konsensusta löydy, vaan kaikki ovat iloisesti eri mieltä kukin hyvillä perusteilla. Itse täytyy lopulta päättää, minkä vaihtoehdon valitsee.
Yksimielisyys on kuitenkin siitä, että velkasijoittaminen kannattaa paremmin silloin, kun kurssi nousee.
Mutta jos tästäkin ketjusta yhteenvetoa ottaa, niin eipä sitä oikeaa aikaa edes kohtalaiselle vivulle tunnu olevan. Alussa ei voi ottaa, koska ensin pitää harjoitella. Myöhemmin ei voi ottaa, koska riski on suuri. Korkeintaan sitten kun asunto on pitkälti maksettu, eli lähellä eläkeikää, jolloin hyöty lainasta alkaa olla 0.
Sijoitusneuvoille ja -keskusteluille on tyypillistä, ettei mitään isoa konsensusta löydy, vaan kaikki ovat iloisesti eri mieltä kukin hyvillä perusteilla. Itse täytyy lopulta päättää, minkä vaihtoehdon valitsee.
Yksimielisyys on kuitenkin siitä, että velkasijoittaminen kannattaa paremmin silloin, kun kurssi nousee.
Toki ja hyvä niin, että keskustelua syntyy. Yksin asioita pyöritellessä niistä saa helposti turhankin mustavalkoisia. Ehkä hieman yllätti se, kuinka moni oli velan ottoa vastaan, kun miettii kuinka monella sitä nordnetissäkin on. Tosin voihan se olla, että moni jolla sitä vipua siellä löytyy ei ole asiaa koskaan sen syvällisemmin edes miettinyt.
Ehkä hieman yllätti se, kuinka moni oli velan ottoa vastaan, kun miettii kuinka monella sitä nordnetissäkin on.
Monellako velkaa sitten on?
Vanhan kansan ohjeet olivat, sijoita vain mitä olet valmis menettämään ja älä sijoita velaksi.
Velan helppo saatavuus taitaa lisätä sen ottamista. Näin on käynyt ainakin pikavippipuolella.
Katsoinkin väärin, mun moka. Niillä joilla on luottoa, sitä on keskimäärin 29%. Luottoa käytössä 13 000 asiakkaalla ja asiakkaita Googlen perusteella Suomessa yli 300 000. Eli paremminkin aika maltillisesti.
Vanhan kansan ohje on sinällään hyvä. Toki samaan aikaan viljellään ohjetta, että ota vain velkaa tulojen hankkimista varten..
Minulla on pari tonnia nordnetissä ja tonni seligsonin rahastoissa. Koska mennään jo puolivälissä kolmea kymppiä, tekisi mieli vauhdittaa varallisuuden kertymistä vivulla. Ajattelin tällaista hyvin yksinkertaista strategiaa. 100e/kk seligsonin rahastoihin. 500e/kk nordnetin rahastoihin, josta tavoite että maksimissaan puolet sijoituksista vivulla.
.....
Omistukset Seligsonilla:
Global Top 25 Brands ja Global Top 25 Pharmaceuticals 50/50.
Nordnetissä:
Handelsbanken USA (tavoite nostaa 40%)
Indeksirahastot Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska (tavoite 12,5%) kaikki. Lisäksi Nordnet kehittyvät indeksirahasto 10%.
Tuon esille omia ajatuksia "vivun" hakemisesta sijoitustuottoihin, joka ei vaadi velan ottoa eikä markkinan tiivistä seurantaa tai maagisia osakkeiden analysointitaitoja. Näitä suht simppeleitä teesejä olen nyt jonkun aikaa noudattanut ja saanut selvästi indeksiä parempaa tuottoa.
1)
Sijoittaminen pohjoismaisiin pienyhtiöihin on tarjonnut erinomaista tuottoa pitkällä aikavälillä. Siihen on ainakin näitä syitä: isot sijoittajat eivät voi sijoittaa näihin vähäisemmän vaihdon vuoksi. Kielimuuri vaikeuttaa ulkomaisten sijoittajien mahdollisuuksia seurata yhtiöitä (pienyhtiöt raportoivat vähemmän englanniksi kuin isot yhtiöt). Joten pienyhtiöissä on useammin epätehokasta hinnoittelua kuin isoissa. Pienyhtiöissä itse peesaan Inderesin mallisalkun poimintoja (5 v. +150 %) suomi-osakkeissa ja Redeyen mallisalkkua (5 v. +370%) ruotsalaisissa osakkeissa. Näihin saa ilmoitukset sähköpostiin kun salkkupäivityksiä tulee, mikä on käytännöllistä ihmiselle, joka ei seuraa pörssiä jatkuvasti. Inderes ilmainen, Redeye maksaa kolme kymppiä kuussa. Hyvin edullisesti pohjoismaiden parhaiden analyytikkojen poimimat salkut, ja tuotot puhuu puolestaan! Lisäksi olen ostanut tukholman pörssistä Svolderia, jolla on salkku pienyhtiöitä. Uskon hyvään hajautukseen, koska ykisttäisiä hutejakin tulee väistämättä.
2)
Sijoitusyhtiöihin sijoittaminen on toinen niche sijoitustyyli, joka on toiminut hyvin. Itse olen suunnannut katseet tässäkin ruotsin puolelle, missä on monia menestyneitä sijoitusyhtiöitä (Latour, Investor, Lundbergs, Svolder, jne), jotka ovat antaneet huikeaa tuottoa yli 30 vuoden ajan. Tässä on mahdollisuus ostaa ammattimaisesti hoidettu sijoitussalkku ilman kovia kuluja, loistavalla track recordilla. Nordnetista voi ostaa myös rahastoa, Spiltan Aktiefond Investmentbolag, joka koostuu juuri näistä tukholman järeimmistä sijoitusyhtiöistä. Tuotto rahaston alusta saakka, yllätys yllätys, pieksee selvästi helsingin ja tukholman indeksituoton. Ruotsi(/Suomi) -indeksirahastoihin varatut rahat laittaisin ennemmin sinne. https://www.morningstar.fi/fi/funds/snapshot/snapshot.aspx?id=F00000NBM7
Myös nuo Seligsonin Global Top -rahastot ovat hyviä ja uskon niihin pitkällä aikavälillä, ja siksi pieni määrä löytyy omastakin salkusta.
Minulla on pari tonnia nordnetissä ja tonni seligsonin rahastoissa. Koska mennään jo puolivälissä kolmea kymppiä, tekisi mieli vauhdittaa varallisuuden kertymistä vivulla. Ajattelin tällaista hyvin yksinkertaista strategiaa. 100e/kk seligsonin rahastoihin. 500e/kk nordnetin rahastoihin, josta tavoite että maksimissaan puolet sijoituksista vivulla.
.....
Omistukset Seligsonilla:
Global Top 25 Brands ja Global Top 25 Pharmaceuticals 50/50.
Nordnetissä:
Handelsbanken USA (tavoite nostaa 40%)
Indeksirahastot Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska (tavoite 12,5%) kaikki. Lisäksi Nordnet kehittyvät indeksirahasto 10%.
Tuon esille omia ajatuksia "vivun" hakemisesta sijoitustuottoihin, joka ei vaadi velan ottoa eikä markkinan tiivistä seurantaa tai maagisia osakkeiden analysointitaitoja. Näitä suht simppeleitä teesejä olen nyt jonkun aikaa noudattanut ja saanut selvästi indeksiä parempaa tuottoa.
1)
Sijoittaminen pohjoismaisiin pienyhtiöihin on tarjonnut erinomaista tuottoa pitkällä aikavälillä. Siihen on ainakin näitä syitä: isot sijoittajat eivät voi sijoittaa näihin vähäisemmän vaihdon vuoksi. Kielimuuri vaikeuttaa ulkomaisten sijoittajien mahdollisuuksia seurata yhtiöitä (pienyhtiöt raportoivat vähemmän englanniksi kuin isot yhtiöt). Joten pienyhtiöissä on useammin epätehokasta hinnoittelua kuin isoissa. Pienyhtiöissä itse peesaan Inderesin mallisalkun poimintoja (5 v. +150 %) suomi-osakkeissa ja Redeyen mallisalkkua (5 v. +370%) ruotsalaisissa osakkeissa. Näihin saa ilmoitukset sähköpostiin kun salkkupäivityksiä tulee, mikä on käytännöllistä ihmiselle, joka ei seuraa pörssiä jatkuvasti. Inderes ilmainen, Redeye maksaa kolme kymppiä kuussa. Hyvin edullisesti pohjoismaiden parhaiden analyytikkojen poimimat salkut, ja tuotot puhuu puolestaan! Lisäksi olen ostanut tukholman pörssistä Svolderia, jolla on salkku pienyhtiöitä. Uskon hyvään hajautukseen, koska ykisttäisiä hutejakin tulee väistämättä.
2)
Sijoitusyhtiöihin sijoittaminen on toinen niche sijoitustyyli, joka on toiminut hyvin. Itse olen suunnannut katseet tässäkin ruotsin puolelle, missä on monia menestyneitä sijoitusyhtiöitä (Latour, Investor, Lundbergs, Svolder, jne), jotka ovat antaneet huikeaa tuottoa yli 30 vuoden ajan. Tässä on mahdollisuus ostaa ammattimaisesti hoidettu sijoitussalkku ilman kovia kuluja, loistavalla track recordilla. Nordnetista voi ostaa myös rahastoa, Spiltan Aktiefond Investmentbolag, joka koostuu juuri näistä tukholman järeimmistä sijoitusyhtiöistä. Tuotto rahaston alusta saakka, yllätys yllätys, pieksee selvästi helsingin ja tukholman indeksituoton. Ruotsi(/Suomi) -indeksirahastoihin varatut rahat laittaisin ennemmin sinne. https://www.morningstar.fi/fi/funds/snapshot/snapshot.aspx?id=F00000NBM7
Myös nuo Seligsonin Global Top -rahastot ovat hyviä ja uskon niihin pitkällä aikavälillä, ja siksi pieni määrä löytyy omastakin salkusta.
Jotenkin en tuohon inderessiin ainakaan vielä lämpene. Ymmärtääkseni tässä pari kaveria spekuloi mitä milloinkin voisi tapahtua ja se onkin sitten siinä. Tuo maksullinen palvelu taas käytännössä veisi aika saman summan rahaa kuin 15 000e vivun korkulut. Sinänsä ajatuksena tuo pienyhtiöihin sijoittaminen kuulostaa ihan loogiselta. Tästä päästäänkin tuohon spiltaniin, joka vaikuttaa pirun mielenkiintoiselta. Indeksi voitettu 7/8 kertaa ja kulut olemattomia. Täytyy vähän tutustua tarkemmin sijoituspolitiikkaan, kun ei tuo ruotsi ihan niin sujuvasti taitu. Mielestäni lähtökohtaisesti tuo ei Suomea suoraan korvaa, mutta toisalta ei viitsisi pätkiä salkkuakaan tyyliin kymmeneen indeksirahastoon. Ehkä mahdollisesti ruotsin indeksirahaston tilalle, kunhan tuohon paremmin perehdyn 🤔 kiitos vinkistä, nämä on aina tervetulleita.
Velkavivuttaminen vaatii aktiivista näkemyksen ottamista, mutta sitten ollaan sijoittamassa indeksiin ajallisesti hajauttaen koska ollaan inhorealisteja omiin kykyihin luottamisessa. En mä tiedä, "strategiana" tämä on minusta yhtä idioottivarma kuin jotkin ruletin tuplaa alkupanos kunnes napsahtaa -systeemit, mutta voihan se silti toimia. Joko luotat itseesi ja vivutat jos tuntuu että kaikki menee hyvin tai sitten et, mutta tietenkään ei ole olemassa mitään tapaa vivuttaa velalla ilman että joutuu ottamaan kantaa siihen miten markkinat mahdollisesti tulevaisuudessa tulevat menemään.
(Henk koht näkemykseni/arvaukseni nykytilanteessa on, että kaikki menee hyvin ja ideasi on loistava, mutta tietysti jos tämä olisi satunnaisten nimimerkkien äänestystilanne, voisit yhtä hyvin konsultoida markkinoita itseään)
Velkavivuttaminen vaatii aktiivista näkemyksen ottamista, mutta sitten ollaan sijoittamassa indeksiin ajallisesti hajauttaen koska ollaan inhorealisteja omiin kykyihin luottamisessa. En mä tiedä, "strategiana" tämä on minusta yhtä idioottivarma kuin jotkin ruletin tuplaa alkupanos kunnes napsahtaa -systeemit, mutta voihan se silti toimia. Joko luotat itseesi ja vivutat jos tuntuu että kaikki menee hyvin tai sitten et, mutta tietenkään ei ole olemassa mitään tapaa vivuttaa velalla ilman että joutuu ottamaan kantaa siihen miten markkinat mahdollisesti tulevaisuudessa tulevat menemään.
(Henk koht näkemykseni/arvaukseni nykytilanteessa on, että kaikki menee hyvin ja ideasi on loistava, mutta tietysti jos tämä olisi satunnaisten nimimerkkien äänestystilanne, voisit yhtä hyvin konsultoida markkinoita itseään)
Tämä on vähän kuinka asiaa ajattelee. Jos tiedostaa sen, että todennäköisesti keskimääräinen sijoittaja ei varsinkaan verotus huomioiden markkinoita pitkässä juoksussa voita, niin tuossahan jo oletusarvona häviät rahaa, kun lähdet vielä varmistelemaan asiaa. Tämä on vähän sama kun istut kasinolla pokeripöytään tarkoituksena tehdä rahaa. Niin kauan kun koet pärjääväsi, siellä kannattaa istua itse. Sitten kun huomaat pöydästä löytyvän nimiä sahamies, pyysing, vuoksenmaa, kyllönen yms vaihtoehtoina on joko poistua, tai ottaa ilta oppirahoina ja hyväksyä se tilanne, että tänään et ainakaan taidolla tule "markkinoita" voittamaan.
Vivun idea taas on koettaa hyötyä lainasta ja pitää samaan aikaan riski järkevällä tasolla. Vältän ihan tietoisesti sellaista gämbläämistä tässä, jolle ei ole mitään muuta perustetta kuin jännitys. Hajautus on vähän niin ja näin, toisten mielestä ei niin väliä, muutama rahasto/osake riittää. Sitten kuitenkin samaan aikaan moni todella suuri peluri keskittyy enemmän tappioiden minimointiin kuin voiton maksimointiin. Esimerkiksi Ray Dalio ja all weather portfolio.
Kun en keksinyt mitään syytä sille, että en ottaisi Spiltanin rahastoa mukaan, niin otin sen korvaamaan Nordnetin Ruotsin indeksirahastoa. Samalla totesin, että jenkeillä on jo reipas painotus, niin kevennämpä sitten sitä.
Eli sijoitusallokaatio tulevaisuudessa on:
Nordnetin osalta:
Nordnet Indeksfond Danmark 12,5%
Nordnet Indeksfond Norge 12,5%
Nordnet Indeksirahasto Suomi 12,5%
Nordhnet indeksi kehittyvät markkinat 12,5%
Nordnet Handelsbanken USA indeksi 25%
Spiltan Aktiefond Investmentbolag 25%
Ja Seligsonilta Top 25 brands ja Top 25 Pharmaceuticals 50/50 suhteella.
Ja sitten vähän perusteluja. Eri omistussektorit tulee aika hyvin katettua ja samalla päästään spekuloimaan öljyllä ja kehittyvien markkinoiden tulevaisuudella. Spiltanin otin ihan kokeeksi mukaan, koska tuon tyyppiseksi rahastoksi kulut ovat todella pienet. 0,2% vuodessa. Seligsonin sisältöä taas pidän eräänlaisena varmisteluna. Mikä on maailman tilanne jossa ruokaa ja lääkkeitä ei tarvita? Koska USA:n maantieteellinen osuus olisi noussut vanhalla jaolla euroissa (laskin 400e/kk nordnet ja 100e/kk seligson) päälle 50%, näin tässä hyvän paikan sitä pudottaa ja samalla ottaa näkemystä tuohon spiltaniin. Loppu onkin pelkkää rahan painamista, ainakin rahastoihin päin :D
Niin ja vipua sijoituksilla on nyt karkeasti kokonaisomistuksiin suhteutettuna 21%. Tai noh jos vielä lasketaan S-pankin USA-rahaston "jos kodinkone tms leviää" rahasto, niin lopputulos on 18%.
Nostin myös Nordean kortin luottorajan 5000e, ihan vain koska ilmaisena sain ja onpahan nyt maailma kaatuum rahaa ei tulo euroakaan mistään skenaarioon yks hätäuloskäynti lisää. Mitään sijoituksia tuolla luonnollisesti en aio tehdä.
Muutamia leikkeitä yhden ja viiden vuoden tuotoista:
Tämän mukaan rahastossa tulisi olla kasvuosakkeet voimakkaaasti painotettuina.
Tämän mukaan teknologia, terveysala ja kuluttajien palvelukeksinnöt ovat kantava teema - pankeista kannatta pysyä erossa.
Tämän mukaan kehittyvillä markkinoilla kannatta olla mukana kunhan välttää latinalaista Amerikkaa.
Toistaiseksi hyvän tuoton on saanut antamalla kuukausimaksun mennä valitsemiinsa rahastoihin tasaisesti ympäri vuoden. Välillä voi lunastella, jos tuntuu suunnan muuttuvan pysyvästi. Nodnetin salkussa aktiiviset rahastot ovat jopa pärjänneet paremmin kuin passiiviset rahastot - rahastonhoitaja on saanut palkkion, kun on häärännyt ja sorvannut rahaston sisältöä tänä korkean volatiliteetin aikana. Voi olla, että suojausinstrumenteillakin on ollut osansa asiassa.
Käyttäisin vipua maltillisesti. Nordnetin alle prosentin luotto on hyvä esimerkki siitä, että pääomaa pitää olla kohtuu paljon ennen kuin lainanmäärä kasvaa merkitttäväksi. Mikäli vipua on paljon niin rommahduksessa voi mennä omat ja vieraat ja jos muuta omaisuutta ei ole kuin velkainen omakotitalo, niin riski on minusta liian suuri. 100.000 euroa on edelleen pieni summa nykyäään. Ei voi lopettaa työntekoa vaan samalla lailla on töihin mentävä.
