"Thanks to some heroic software engineering by our team and by OpenAI, ChatGPT can now call on Wolfram|Alpha—and Wolfram Language as well—to give it what we might think of as “computational superpowers”. It’s still very early days for all of this, but it’s already very impressive—and one can begin to see how amazingly powerful (and perhaps even revolutionary) what we can call “ChatGPT + Wolfram” can be."
Olen samaa mieltä. Väitän, että tekoäly on verrattavissa teolliseen vallankumoukseen ja internetiin. Voi olla jopa molempia suurempi muutos, koska nyt tämä kaikki tapahtuu niin valtavan nopeasti. Yleensä sitä osaa kuvitella millaista kehitystä tapahtuu vaikkava 5v aikajänteellä. Nyt en todellakaan osaa. Mullistus tulee olemaan työmarkkinoihin aivan valtava, enkä usko että sitä kovin moni vielä sisäistää.
Olen samaa mieltä. Väitän, että tekoäly on verrattavissa teolliseen vallankumoukseen ja internetiin. Voi olla jopa molempia suurempi muutos, koska nyt tämä kaikki tapahtuu niin valtavan nopeasti. Yleensä sitä osaa kuvitella millaista kehitystä tapahtuu vaikkava 5v aikajänteellä. Nyt en todellakaan osaa. Mullistus tulee olemaan työmarkkinoihin aivan valtava, enkä usko että sitä kovin moni vielä sisäistää.
Voi toki olla että olen väärässä.
Aika nopeasti pitää alkaa länsimaissa miettimään mitä (hyväpalkkaisen toimistotyöläisen) pitäisikään työajalla tehdä, kun GPT tai vastaava tekee aiemmat duunit tarkemmin ja paremmin. Testatkaa vaikka. Minkälainen työ jää tekoälyn jäljiltä jäljelle? Fyysinen työ ainakin!
Kyllähän ChatGPT monenlaisia juttuja jo osaa, tosin lähinnä neuvoa, ei välttämättä tehdä. Olen tässä viimeaikoina päivittänyt työnantajan IT asset repositoryyn arkkitehtuurikuvauksia nykyisestä landscapesta. Kuvaukset tehdään Archimate-notaatiolla tiettyä työkalua käyttäen. Kyseessä ei siis ole piirtäminen vaan arkkitehtuurin mallintaminen, niin että esim. tietty sovellus ja sen suhteet muihin sovelluksiin, palvelimiin, tietokantoihin jne ovat työkalussa kertaalleen, ja niitä voi sitten hyödyntää erilaisissa graafisissa kuvauksissa. Työ edellyttää ensin tietojen kaivamista erilaisista dokumenteista, järjestelmistä, kyselemällä, discovery-välineitä käyttämällä jne. Sitten pitää osata etsiä työkalusta siellä jo olevat kohteet ja lisätä puuttuvat kohteet ja suhteet, ja sitten laatia kulloistakin haluttua näkökulmaa vastaava näkymä (esim. deployment model, data-flow model jne). Näistä työvaiheista tällä hetkellä ChatGPT ja vastaavat osaavat käsittääkseni tuon näkymän luomisen, kun sille kertoo kaikki siihen mukaan halutut kohteet ja niiden suhteet. Sen sijaan se ei käsittääkseni osaa etsiä relevantteja tietoja dokumentaatiosta, järjestelmistä, kyselemällä, discovery-välinein, eikä päätellä mitkä kohteet ja suhteet ovat relevantteja minkäkin asian kannalta eikä viedä noita tietoja oikein työkaluun. Eli esim. tässä tapauksessa ChatGPT:n suurin hyöty on neuvoa notaation oikea käyttö jos se on epäselvää. Toki esim. viiden vuoden päästä tilanne voi olla ihan toinen, esim. jos ChatGPT osaa tulkita sääntelyviranomaisen vaatimuksia ja discovery-työkalut kehittyvät tunnistamaan kaikenlaisia sovelluksia ja niiden suhteita ja sisäisiä rakenteita ja nämä sitten yhdistetään, voi olla että jonain kauniina päivänä voi vaan sanoa "luo CSSF:n circularin 750/20 vaatimusten mukainen asset inventory käyttäen työkalua X". Siihen mennessä olen toivottavasti eläkkeellä.
Yleinen kommentti tahan ketjuun eika reaktio edellisiin viesteihin:
Tekoalysta voi piirtaa scifimaisia kauhukuvia, sita voi pitaa humpuukina, sen voi ignoorata, sita voi pelata tyopaikkansa menettamisen tai yhteiskunnallisten vaikutusten takia. Tai voi hypata kelkkaan ja yrittaa olla rakentamassa parempaa huomista sen avulla. Kukin suhtautuu ja reagoi tavallaan.
Yleinen kommentti tahan ketjuun eika reaktio edellisiin viesteihin:
Tekoalysta voi piirtaa scifimaisia kauhukuvia, sita voi pitaa humpuukina, sen voi ignoorata, sita voi pelata tyopaikkansa menettamisen tai yhteiskunnallisten vaikutusten takia. Tai voi hypata kelkkaan ja yrittaa olla rakentamassa parempaa huomista sen avulla. Kukin suhtautuu ja reagoi tavallaan.
Sama pätee kaikkiin uusiin disruptoiviin teknologioihin: robotiikka, genetiikka, teköäly, AR/VR, lohkoketjut, EV, 3D printtaus jne. Niitä voi pelätä, niitä voi vihata, niitä voi epäillä, mutta sillä ei ole mitään väliä, ne on joka tapauksessa tulossa. Sijoittamisen kannalta on vaan todennäköisesti järkevämpää olla mukana noissa, niin saa edes sen vaurastumisen hyödyn ja voi myöhemmin vaikka ostaa sen off the grid -mökin jostain lapin korvesta, jos alkaa teknologinen kehitys jännittämään liikaa.
Aika usein näissä vedetään aikatauluarviot vaan pieleen. Pidän melko selviönä, että jossain vaiheessa käytännössä kaikki autot kulkevat sähköllä, merkittävä osa autoista vetää autopilotilla ja tekoäly on disruptoinut todella suurelta osin työmarkkinoita, mutta uskon, että puhutaan vuosikymmenistä, eikä vuosista. Tekoäly on sinällään näistä erilainen, että ei tarvitse tehdä välttämättä samanlaisia investointeja, esim. vaikka robotteja on ollut jo pitkään, niin silti on vieläkin paljon töitä, mitä tekee ihmiset, minkä voisi tehdä robotit. Syy lienee lähinnä se, että robotit ovat kalliita, joten niitä harrastetaan lähinnä isompien pääomien ja isojen volyymien maailmoissa. Softa taas skaalautuu paremmin, niin tullee nopeammin.
Toisaalta taas tietokoneiden käyttöönottokin on ollut aika hidasta teknologiseen kehittymiseen nähden. Ja edelleen käytetään paljon paperipostia sun muuta antiikkia, vaikka sähköpostit ja tietokoneet on olleet arkipäivää jo vuosikymmeniä. Eli ihan senkään takia en usko, että tekoäly kovin rajusti mullistaa työmarkkinoita vielä seuraavan 5 vuoden sisällä, tuskin edes kymmenen. Jollain aloilla varmasti nopeammin. Tyyliin pelifirmojen voisi kuvitella olevan nopeampia ottamaan käyttöön uusia teknologioita, kuin vaikka lakitoimistojen. Suurin osa sitten jossain lähellä näiden kahden puoliväliä.
Tuntuisi tosiaan, että monessa tiedonhallintaa sisältävässä työssä tekoäly tulee olemaan vahvasti mukana. Jo nyt erikoislääkäri jonka luona kävin, sanoi että magneettikuvat ja ultraääni-luotaus menevät myös tekoälyn läpi, joka yhdistää tulokset ja pääsee tarkkuuksiin, joita ei perinteisesti saada. Voi hyvinkin olla, että tulevaisuudessa käyt labrakokeissa ja luet netistä tekoälyn antaman diagnoosin ja kirjoittaman reseptin. Ainakin perusjutuissa varmasti toimii, eriasia sitten halutaanko me ihmiset koneen antama vastaus vai ihmiskontakti myös. Ravintolassakin halutaan tarjoilija, vaikka juoma-automaatilla onnistuisi juomien myynti jo nyt tehokkaasti. Joku keittiön tiskialtaan alle ryömivät putkimies-robotti vaikuttaisi myös hankalalta toteuttaa ihan pian.
Tuntuisi tosiaan, että monessa tiedonhallintaa sisältävässä työssä tekoäly tulee olemaan vahvasti mukana. Jo nyt erikoislääkäri jonka luona kävin, sanoi että magneettikuvat ja ultraääni-luotaus menevät myös tekoälyn läpi, joka yhdistää tulokset ja pääsee tarkkuuksiin, joita ei perinteisesti saada. Voi hyvinkin olla, että tulevaisuudessa käyt labrakokeissa ja luet netistä tekoälyn antaman diagnoosin ja kirjoittaman reseptin. Ainakin perusjutuissa varmasti toimii, eriasia sitten halutaanko me ihmiset koneen antama vastaus vai ihmiskontakti myös. Ravintolassakin halutaan tarjoilija, vaikka juoma-automaatilla onnistuisi juomien myynti jo nyt tehokkaasti. Joku keittiön tiskialtaan alle ryömivät putkimies-robotti vaikuttaisi myös hankalalta toteuttaa ihan pian.
Pitkälti samaa mieltä. Lisäksi vielä se, että erikoislääkärit ovat kalliita ja terveys on asia, johon ollaan valmiita panostamaan. Näen paljon todennäköisempänä, että tekoäly lähtee muuttamaan tuollaisten ammattien toimenkuvaa paljon nopeammin, kuin vaikkapa ns. tusinainsinöörin. Kun puhutaan työmarkkinan disruptoinnista, niin sitä ei vielä ole muutamien pienempien ammattikuntien toiminnan automatisointi, vaan pitäisi osua nimenomaan siihen suureen massaan. Voin taas olla täysin väärässäkin, mutta geneerisemmät työt ovat mun kokemusten mukaan harvemmin niin tarkkaan rajattavissa ja määriteltävissä, niin senkin takia sinne on vaikeampi tunkea tekoälyllä. Homman vaativuus ihmiselle ja tarvittava koulutus eivät korreloi välttämättä kovinkaan hyvin sen kanssa, että miten helppoa joku on automatisoida.
Sitten ihan vain yleisenä trendinä disruptoinnit mun kokemusten mukaan ennustetaan aina yliopitmistisesti vähintään aikataulun puolesta. Internet on kyllä mullistanut maailmaa ja paljon, mutta mielestäni eri tavalla, mitä dotcomia ennen arvailtiin ja lisäksi 10-20 vuotta myöhässä. Lisäksi monet perinteiset alat ovat edelleen olemassa eikä edes näytä siltä, että ne olisivat ihan lähivuosina mihinkään kuolemassa. En siis ala niinkään arvailemaan, että millä aikataululla ja miten tekoäly tulee työmarkkinoita mullistamaan, vaan että nyt tehdyt ennustukset aiheesta ovat luultavasti väärässä: aikataulu on ylioptimistinen ja lopputulos voi olla hyvin erilainen, kuin nyt on kuviteltu.
Kyllähän ChatGPT monenlaisia juttuja jo osaa, tosin lähinnä neuvoa, ei välttämättä tehdä. Olen tässä viimeaikoina päivittänyt työnantajan IT asset repositoryyn arkkitehtuurikuvauksia nykyisestä landscapesta. Kuvaukset tehdään Archimate-notaatiolla tiettyä työkalua käyttäen. Kyseessä ei siis ole piirtäminen vaan arkkitehtuurin mallintaminen, niin että esim. tietty sovellus ja sen suhteet muihin sovelluksiin, palvelimiin, tietokantoihin jne ovat työkalussa kertaalleen, ja niitä voi sitten hyödyntää erilaisissa graafisissa kuvauksissa. Työ edellyttää ensin tietojen kaivamista erilaisista dokumenteista, järjestelmistä, kyselemällä, discovery-välineitä käyttämällä jne. Sitten pitää osata etsiä työkalusta siellä jo olevat kohteet ja lisätä puuttuvat kohteet ja suhteet, ja sitten laatia kulloistakin haluttua näkökulmaa vastaava näkymä (esim. deployment model, data-flow model jne). Näistä työvaiheista tällä hetkellä ChatGPT ja vastaavat osaavat käsittääkseni tuon näkymän luomisen, kun sille kertoo kaikki siihen mukaan halutut kohteet ja niiden suhteet. Sen sijaan se ei käsittääkseni osaa etsiä relevantteja tietoja dokumentaatiosta, järjestelmistä, kyselemällä, discovery-välinein, eikä päätellä mitkä kohteet ja suhteet ovat relevantteja minkäkin asian kannalta eikä viedä noita tietoja oikein työkaluun. Eli esim. tässä tapauksessa ChatGPT:n suurin hyöty on neuvoa notaation oikea käyttö jos se on epäselvää. Toki esim. viiden vuoden päästä tilanne voi olla ihan toinen, esim. jos ChatGPT osaa tulkita sääntelyviranomaisen vaatimuksia ja discovery-työkalut kehittyvät tunnistamaan kaikenlaisia sovelluksia ja niiden suhteita ja sisäisiä rakenteita ja nämä sitten yhdistetään, voi olla että jonain kauniina päivänä voi vaan sanoa "luo CSSF:n circularin 750/20 vaatimusten mukainen asset inventory käyttäen työkalua X". Siihen mennessä olen toivottavasti eläkkeellä.
Olet mielestäni hyvin kartalla.
Nykytilanne:
ChatGPT perusversio ei osaa hakea tietoa mistään.
API-versio: Voit luukuttaa omalla datallasi. Vaatii omaa työkalukehitystä ja et voi lähettää mitään arkaluontoista.
ChatGPT + pluginit: Wikipedia, Nasdaq, Mathematica, jne. avoimet rajapinnat ChatGPT:n käytössä.
Lähitulevaisuudessa:
Sama kyvykkyys valuu pikkuhiljaa open-sourceksi.
Kuvailet botille millaisten rajapintojen takana dokumenttisi ovat. Rajapintojen ei tarvitse olla yleisesti tunnettuja, kunhan on skeema jossain. Ehkä muodostuu jokin yleinen tapa toteuttaa plug-ineja. Lisäksi kuvailet mikä on lopputavoitteesi ja millaisella työkalulla sitä toteutat. Tämä kuvailutyö ei ole ainoastaan chat-pohjaista, vaan paketoitu jonkin mukavan käyttöliittymän taakse.
Kun alustus on valmis, GPT malli alkaa luukuttaa rajapintoja ja sitä pitää käsin avustaa kun tulee ongelmia. Kaikki tapahtuu todenäköisesti jonkun firman oman proxy-ohjelman kautta, jota sinä hallitset. Sinulla on prosessissa iso rooli, mutta työ on siirtynyt ylemmälle ja abstraktimmalle tasolle.
Mielestäni paras analogia on kuvitella itselleen junior assistentti, joka on nopea, aina valmis ja ahkera, mutta hiukan pihalla kaikesta. Botit jotka kokonaan korvaavat sinut ovat vielä kaukana taivaanrannassa.
Tulevaisuuden tärkein työelämätaito on kuinka ollaan botin esimies.
Hulluutta. Tekoalyn kehitysta ei jarruta/pysayta mikaan ihmiskunnan tuhoamista lievempi voima. Kysymys on ainostaan siita, keiden ulottuvilla tekoaly on.
Microsoft on viimeisen parin viikon aikana julkaissut Copilot -tuotenimen alla GPT-4 pohjaiset tekoälytuotteet sekä M365 tuoteperheeseen integroituen että kyberturvallisuuden tuotevalikoimaan integroituen. Esittelyvideoiden perusteella aikamoisia gamechanger tuotteita tuntuisi olevan tarjolla. Ja selkeänä viestinä "your data is yours", eli yrityksen dataa käytetään vain yrityksen oman tekoälyinstanssin kouluttamiseen, ei koskaan mihinkään muuhun.
Myöhäistä. Lähti jo laukalle. Eikä lainkaan turhaan. Yle kuvaa tässä varmaan jo vanhentunutta teknologiaa? Nimittäin ChatGPT-4 osaa jo olla luova. Mikä on älykkyyttä? Paha sanoa, ja itseäni sen määritteleminen ei edes kiinnosta. Se mikä tässä on kiinnostavaa ja jännittävää, ehkä jopa vähän pelottavaa(?) on se miten paljon tämä tulee muuttamaan maailmaa. Riippumatta siitä onko se älyä niin kuin me sen määrittelemme. Mitä merkitystä sillä on? Se on todella hyvä työkalu monessa työssä, ja paranee koko ajan.
^ Samaa mielta, itse ajattelen jopa etta ihminen jotenkin mystifio omaa alykkyyttaan. Karrikoiden sanoisin, etta ihmisaivot tuottaa ChatGPT:n kaltaisen "puppugeneraattorin", mutta pidamme omaamme parempana koska olemme sokeita omille epaloogisuuksillemme. Ehka jotain sellaista alya mita subjektiivisessa mielessa koemme ja joka mukamas erottaa meidat koneista, ei ole edes olemassa.
Toki on selvaa etta monissa asioissa ChatGPT on viela pahasti perassahiihtaja. Mutta toisissa asioissa, esim kategorisoinnissa, se taas on oivallinen.
Se on todella hyvä työkalu monessa työssä, ja paranee koko ajan.
Oma näkemys on, että näiden AI-työkalujen potentiaalia aliarvioidaan erittäin raskaasti siitä huolimatta, että niissä nähdään paljon potentiaalia. Mä sijoitan pitkällä aikavälillä, enkä osaa ottaa kantaa siihen, mikä/mitkä näistä tulevat menestymään, joten ostin Nasdaq ETF:ää silloin kun ChatGPT tuli lööpeihin ekan kerran ja kokeilin sitä itse. Mutuilen, että jos 3. maailmansota vältetään, tulee seuraavan kymmenen vuoden aikana sen kokoluokan pörssiralli tehokkuuden ja tuottavuuden kasvun mukana, että sellaista ei olla ennen nähty koskaan. Siis tech-firmoissa lähinnä, mutta muutenkin. Ainakin tuo Nasse ETF sisältää jonkun niistä voittajafirmoista - tai jos ei sisällä, se lisätään sinne kun voittaja selviää. En ole omistanut juurikaan osakeriskiä 2021 Toukokuun jälkeen, joten mukava saada taas jotain seurattavaa sillä puolella.
Tekoalyyn sijoittamisessa on ongelma tosiaan se, ettei voi tietaa kuka pelin lopulta voittaa (voittaja voi myos tulla Kiinasta, jolloin Nasse-ETF ei auta), ja se, etta tarkemmat pelurit ovat sellaisia monipaisia monstereita (Google, Microsoft, Tencent, Alibaba), ettei puhdasta tekoalybetsia voi oikein lyoda. Itse toki sijoitan jokaiseen neljaan koska uskon firmoihin myos muuten.
Buffetthan sanoi autoistumisesta, ettei voinut tietaa mika autoyhtio menestyy, mutta tiesi varmasti, etta kaikki hevosyhtiot menee konkkaan. Mitka ovat niita nykypaivan hevosyhtioita jotka tekoaly tekee turhiksi?
Tekoalyyn sijoittamisessa on ongelma tosiaan se, ettei voi tietaa kuka pelin lopulta voittaa (voittaja voi myos tulla Kiinasta, jolloin Nasse-ETF ei auta), ja se, etta tarkemmat pelurit ovat sellaisia monipaisia monstereita (Google, Microsoft, Tencent, Alibaba), ettei puhdasta tekoalybetsia voi oikein lyoda. Itse toki sijoitan jokaiseen neljaan koska uskon firmoihin myos muuten.
Buffetthan sanoi autoistumisesta, ettei voinut tietaa mika autoyhtio menestyy, mutta tiesi varmasti, etta kaikki hevosyhtiot menee konkkaan. Mitka ovat niita nykypaivan hevosyhtioita jotka tekoaly tekee turhiksi?
Annetaanpa tekoälyn eli GPT:n (vanhempi versio 3.x) itse vastata:
Itse lisäisin tuohon vielä monet suunnittelutyöt ja sitä kautta ehkä insinööritoimistot? Karkeasti sanoisin, että ainakaan fyysistä jalkautumista vaativaa työtä ei voi ATK-laite ottaa itselleen. Mitäs aloja näitä sitten on.., rakentaminen ja korjaaminen?
Itse lisäisin tuohon vielä monet suunnittelutyöt ja sitä kautta ehkä insinööritoimistot? Karkeasti sanoisin, että ainakaan fyysistä jalkautumista vaativaa työtä ei voi ATK-laite ottaa itselleen. Mitäs aloja näitä sitten on.., rakentaminen ja korjaaminen?
Edelliset kymmenkunta vuotta insinööritoimistossa rakennesuunnittelua tehneenä sanoisin, että tekoäly on sinnekin jo rantautunut, muttei missään määrin voi mielestäni siellä suunnittelijoita korvata. Pätenee tässäkin perinteinen asia, että tekoäly on suunnitteluhommissa hyvä renki, mutta huono isäntä.
Kaikkiin mitoituksiin ja laskelmiin käytetään ohjelmia nykyisinkin todella paljon ja perinteinen käsinlasku on jäänyt todella vähälle. Ongelmana näissä koneiden tuottamissa laskelmissa on se, että jos suunnittelijalla ei ole mitään käryä, mitä suuruusluokkaa saadut vastaukset pitäisi olla, voi tulla melkoisen katastrofaalisia virheitä.
Itse lisäisin tuohon vielä monet suunnittelutyöt ja sitä kautta ehkä insinööritoimistot? Karkeasti sanoisin, että ainakaan fyysistä jalkautumista vaativaa työtä ei voi ATK-laite ottaa itselleen. Mitäs aloja näitä sitten on.., rakentaminen ja korjaaminen?
Edelliset kymmenkunta vuotta insinööritoimistossa rakennesuunnittelua tehneenä sanoisin, että tekoäly on sinnekin jo rantautunut, muttei missään määrin voi mielestäni siellä suunnittelijoita korvata. Pätenee tässäkin perinteinen asia, että tekoäly on suunnitteluhommissa hyvä renki, mutta huono isäntä.
Kaikkiin mitoituksiin ja laskelmiin käytetään ohjelmia nykyisinkin todella paljon ja perinteinen käsinlasku on jäänyt todella vähälle. Ongelmana näissä koneiden tuottamissa laskelmissa on se, että jos suunnittelijalla ei ole mitään käryä, mitä suuruusluokkaa saadut vastaukset pitäisi olla, voi tulla melkoisen katastrofaalisia virheitä.
Varmasti menee vielä jonkin aikaa, ennen kuin tekoäly osaa laskelmoida ja suunnitella asiat oikein ja perustellusti. Mutta pidän varsin todennäköisenä, että tekoäly pystyy ennen pitkää tuottamaan vaikkapa jollekin tontille rakennuksen kaikkine suunnitelmineen ja määräysten mukaisena.
Tekoäly-suunnittelijalla on helposti tieto siitä (jo nytkin), mitä suuruusluokkaa vastauksien pitäisi olla. Lujuuslaskut jne. ovat peruskauraa jo nykyiselle tekoälylle. Menee vielä aikaa, jotta tekoäly saadaan valjastettua laskemaan oikeita asioita ja tuottamaan nimenomaan haluttuja lopputuloksia vaivattomasti. Esimerkkejähän suunnittelutyöstä, tutkimuksista yms. riittää tekoälylle aineistoksi vaikka kuinka.
Tähän tulikin mieleen tekoälyn tuottama saippuasarja, joka jatkuu "ikuisesti". Tekoäly keksii juonet, hahmot, musiikit, puheet ja piirtää vieläpä videonkin. Ja tämä on ihan alkuvaiheen tavaraa vieläpä. Saippuasarjojen tekijät: työnne katoaa! https://www.twitch.tv/watchmeforever
Taisin jossain vaiheessa sanoa että tulevaisuudessa tärkeää on osata kertoa tekoälylle mitä siltä haluaa. Näköjään sillä jotkut jo tienaakin ihan hyvin.
Tekoäly-suunnittelijalla on helposti tieto siitä (jo nytkin), mitä suuruusluokkaa vastauksien pitäisi olla. Lujuuslaskut jne. ovat peruskauraa jo nykyiselle tekoälylle. Menee vielä aikaa, jotta tekoäly saadaan valjastettua laskemaan oikeita asioita ja tuottamaan nimenomaan haluttuja lopputuloksia vaivattomasti. Esimerkkejähän suunnittelutyöstä, tutkimuksista yms. riittää tekoälylle aineistoksi vaikka kuinka.
Kantavien rakenteiden suunnitteluun ja toteutukseen liittyy myös paljon vastuukysymyksiä ja laki edellyttää, että rakennushankkeessa on vaativuuteen nähden tarpeeksi pätevät suunnittelijat. Ei siis riitä, että tekoäly kehittyy, vaan tarvitaan myös oleellisia muutoksia lainsäädäntöön, että olisi mahdollista tuottaa tekoälyllä kantavien rakenteiden suunnitelmat ilman vastuullista rakennesuunnittelijaa.
Olen samaa mieltä kuin kollega Juhantalo, että tekoälyllä on vaikea korvata rakennesuunnittelijaa. Tekoälyn kehitys voi toki muuttaa rakennesuunnittelijan työnkuvaa tuohon Artsipapan linkissä mainitun "kehoteinsinöörin" suuntaan. Kehoteinsinöörin pitää kuitenkin tässä tapauksessa hallita mm. statiikkaa ja rakenteiden mekaniikkaa sekä tuntea suunnittelustandardit. Vaikea kuvitella, että rakennushankkeita vedettäisiin läpi ilman näiden alojen asiantuntijaa ja ongelmatilanteissa työmaan työnjohtaja kysyy tekoälyltä, että mitäs nyt tehdään. Ainakin tällä hetkellä rakentaminen on kovin inhimillistä toimintaa ja yllätyksiä tulee työmailla aina vastaan.
Toki kaikki on mahdollista kun veikataan tarpeeksi kaukaista tulevaisuutta ja mielenkiintoista seurata miten tämä oma ala kehittyy tulevina vuosikymmeninä. Luulisin kuitenkin, että kaikki insinööritoimistot eivät mene konkkaan (kuten hevosyhtiöt), vaan tekoälyn avulla monet tulevat kasvattamaan reilusti tuottavuutta. Nopeampia ravisteluja nähtäneen aloilla, jotka eivät ole niin tarkoin säädeltyjä ja joissa viranomaisprosessit eivät ole niin raskaita kuin rakennusalalla.
Ei kai juuri kukaan väitä, että tekoäly tulee korvaamaan kaikki insinöörit, vaan että yksi insinööri + AI -yhdistelmä tekee vaikka saman, kuin nyt 2 insinööriä. Tuolloin kyseisten työpaikkojen määrä voisi puolittua. Tai sitten suunnittelun hinta tippuu niin paljon, että sitä aletaan tilaamaan enemmän ja henkilötarve pysyy samana.
Ikuisuuskysymys tietysti miten tää AI alkaa pyörittää omia juttujaan ja oppiiko aidosti itseltään. Mun mielestä ihan aito huoli sekin, että AI pyörittää eksponentiaalisessa määrin omia kelojaan. Teknologian kehityksessä totta kai ihminen ottaa koko ajan aiempaa innovaatiota käyttöön ymmärtämättä enää muruakaan alkuperästä. AI tuo taas yhden kierroksen lisää tähän.
Muoks lisäys. Ois kai ihan ok, että tuottavuuden kasvu satais jossain määrin myös ketjun alkupääähän. En usko, että tuloerojen kasvu on kovin hyvä äärimmillään. Kuinka pitkälle mineraalien kaivaminen alkutuotannossa on automatisoitavissa vs Ai loppukäyttäjät laukkaa. No lähihistoriassa tää kai mennyt ihan hyvin ja poruukkaa nostettu totaalisesta köhyydestä ja orjuudesta
ChatGPT:n valitsema salkku on peipannut johtavat brittirahastot
Tekoälyn valitsema teoreettinen 38 osakkeen salkku on pärjännyt paremmin kuin kymmenen suosituinta rahastoa, kirjoittaa Financial Times. Kokeen on tehnyt sijoitussivusto finder.com pyytämällä ChatGPT:tä muodostamaan teoreettinen rahasto, jossa on yli 30 osaketta ja käyttämällä hyväksi johtavien rahastojen yleisiä sijoitusperiaatteita.
Kahdeksassa viikossa luomisestaan, 38 osakkeen rahasto on noussut 4,9 prosenttia, joka on selvästi parempi kuin 0,8 prosentin tappio, jonka kymmenen yleisintä rahastoa yhteensä (näissä mukana Fundsmith Equity, Vanguard, Fidelity ja HSBC etc.) ovat tuottaneet.
Arvellaan, ettei kestä kauan kun yksityiset sijoittajat alkavat hyödyntää ominaisuutta:
Jon Ostler, chief executive of finder.com, said: “It’s not taken the public long to find creative ways of getting ChatGPT to help them in areas where it shouldn’t technically do so.
“It won’t be long until large numbers of consumers try to use it for financial gain.”
Brittisijoittajista jo puolet käyttää sosiaalisen median kanavia sijoitusohjeiden saamiseen. Otatko mieluummin sijoitusneuvoja luokittelemattomalta TikTok tyypiltä vai tekoälyltä, joka pystyy prosessoimaan miljoonia datapisteitä ympäri nettiä ja kykenee muodostamaan räätälöidyn vastauksen? Toistaiseksi oikea vastaus voisi olla 'ei kummaltakaan' ja ajan käyttö sijoituskohteen tutkimiseen sekä valtuutetulta sijoitusneuvojalta avun hankkiminen lienevät vielä asianmukaisemmat tavat toimia.
On ehkä aikaista vielä sanoa, että tekoäly mullistaa sijoittamisen, mutta kuitenkin Ostler toteaa: “However, fund managers may be starting to look nervously over their shoulders”
Koskapa joku tekee ChatGPT-valinnan Helsingin pörssistä ja antaa sen kehittyä vertailukomponenttinaan Seligson & Co OMX Helsinki 25 pörssinoteerattu rahasto UCITS ETF?
ChatGPT:n valitsema salkku on peipannut johtavat brittirahastot
Tekoälyn valitsema teoreettinen 38 osakkeen salkku on pärjännyt paremmin kuin kymmenen suosituinta rahastoa, kirjoittaa Financial Times. Kokeen on tehnyt sijoitussivusto finder.com pyytämällä ChatGPT:tä muodostamaan teoreettinen rahasto, jossa on yli 30 osaketta ja käyttämällä hyväksi johtavien rahastojen yleisiä sijoitusperiaatteita.
Kahdeksassa viikossa luomisestaan, 38 osakkeen rahasto on noussut 4,9 prosenttia, joka on selvästi parempi kuin 0,8 prosentin tappio, jonka kymmenen yleisintä rahastoa yhteensä (näissä mukana Fundsmith Equity, Vanguard, Fidelity ja HSBC etc.) ovat tuottaneet.
Arvellaan, ettei kestä kauan kun yksityiset sijoittajat alkavat hyödyntää ominaisuutta:
Jon Ostler, chief executive of finder.com, said: “It’s not taken the public long to find creative ways of getting ChatGPT to help them in areas where it shouldn’t technically do so.
“It won’t be long until large numbers of consumers try to use it for financial gain.”
Brittisijoittajista jo puolet käyttää sosiaalisen median kanavia sijoitusohjeiden saamiseen. Otatko mieluummin sijoitusneuvoja luokittelemattomalta TikTok tyypiltä vai tekoälyltä, joka pystyy prosessoimaan miljoonia datapisteitä ympäri nettiä ja kykenee muodostamaan räätälöidyn vastauksen? Toistaiseksi oikea vastaus voisi olla 'ei kummaltakaan' ja ajan käyttö sijoituskohteen tutkimiseen sekä valtuutetulta sijoitusneuvojalta avun hankkiminen lienevät vielä asianmukaisemmat tavat toimia.
On ehkä aikaista vielä sanoa, että tekoäly mullistaa sijoittamisen, mutta kuitenkin Ostler toteaa: “However, fund managers may be starting to look nervously over their shoulders”
Tällähän voi olla mielenkiintoisia seurauksia. En usko hetkeäkään, että tuo FT:n raportoima tulos on muuta kuin tuuria, mutta moni muu saattaa uskoa. Jos sen seurauksena ChatGPT:n sijoitussuositukset performoivat entistä paremmin niin pyramidi-ilmiö alkaa olla valmis. Lisäksi jollekin saattaa tulla mieleen yrittää opettaa ChatGPT:lle tiettyjen osakkeiden hyvyyttä kursseja manipuoloidakseen.
