Sijoitustieto Teerenpelit #23 Heikki Pursiainen

Kuunteluun menee! Näytätte muuten vähän samalta. Katsoin aluksi siitä twitteriin laittamastasi kuvasta, että Akihan se siinä Vartiaisen vieressä. Varmaan nuo pitkät hiukset, jotka hämää.

No, uhrauduin katsomaan ja kuuntelin tämän nyt kun suorastaan vaadittiin. Vaikka totta puhuen eduskuntavaalit eivät ole kauheasti kiinnostaneet, puoluetentit ovat toistaiseksi pienpuoluetenttiä lukuun ottamatta katsomatta osin kun en voi sietää Sanna Marinia.

Plussaa:

- Pursiaisen taloustieteellinen osaaminen on kieltämättä kovaa. Etenkin verrattuna keskivertoehdokkaisiin.

- Teerenpelejä lisää! Vaikka tämä oli pettymys, niin ensi kerralla tulee varmasti parempaa.

Miinusta:

- Juontaja ei ollenkaan haastanut kun Pursiainen puhui monologejaan (kahden samanmielisen ukon hyminää).

- Puoluevalinta ohitettiin nopeasti, vaikka se on eduskuntavaaleissa monelta osin tärkeämpää kuin ehdokkaan näkemykset.

- Pursiaisella ei ole puheidensa puolesta mitään osaamista koskien väestö- ja sosiaalipolitiikkaa eikä historian ymmärrystä - käytti kuluneita ja osin valheellisia fraaseja näissä kuin papukaija. Tässä esimerkkejä:

• Esimerkiksi kaupungistuminen Suomessa loppui jo 1970-luvulla, sen jälkeen muuttoliike on ollut lähinnä kaupunkien sisäistä. 1960-luvulla kaupungistuminen johtui suurten ikäluokkien ohella suurelta osin poliittista päätöksistä, joilla ajettiin pienet maatilat nurin ja keskitettiin tuotantoa suuriin yksiköihin. Lisäksi Helsinkiin on myöhemmin valtion taholta keskitetty aivan järkyttävä määrä toimintoja, joiden ei ole järkeä olla siellä ja muuttoliike pääkaupunkiseudulle on johtunut lähinnä ideologisesta keskittämisestä, kun opiskelupaikat ja hyväpalkkaiset julkiset paikat keskittyvät sinne. Kaupunkien välinen muutto on ollut lähinnä nollasummapeliä, paitsi pääkaupunkiseudun osalta voimakkaan nettonegatiivista kun ongelmat kasaantuvat, asuntokupla on voimistunut ja ihmisillä ei ole enää verojen ja asumisen ja pakollisten menojen jälkeen varaa enää mihinkään ja miljardikaupalla rahaa menee asumistukiin.
• Kotihoidontuen osalta Pursiainen ei tajua sellaista perusasiaa, että Suomen huoltosuhteen pitkän aikavälin ongelmat johtuvat siitä että lapsiperheiltä on jatkuvasti leikattu (lapsilisästä yms.) ja jatkaa samalla linjalla. Nyt leikataan lisää mikä romuttaa tilannetta entisestään, kun ei korvata sitä esimerkiksi lapsilisän nostoilla (joka on siitä harvinainen tuki että se kannustaa myös parempituloisia hankkimaan lapsia). Helsingin syntyvyys on erityisen matala (Helsingissä kokonaishedelmällisyysluku oli 1,23 lasta vuonna 2021, ja koko Suomessa 1,46 lasta), joka johtuu hintatasosta joka johtuu ideologisesta kaupungistamisesta.
• Maahanmuuton osalta pelkkiä fraaseja, ei mitään konkreettista. Ongelmista ei kykene puhumaan ja leikkii taivaanrannan maalaria. Pääkaupunkiseudun slummiutumista ja jengiytymistä pahentaa keskittämispolitiikan ohella holtiton maahanmuuttopolitiikka.

- Vaaleanpunainen elefantti olohuoneessa eli eläkekysymys sivuutettiin kokonaan, vaikka se on kriittisin asia Suomen taloudessa tällä hetkellä. Pelättiinkö äänien menettämistä?

- Sosiaaliturvakysymys joka on kokonaisuutena myös yksi tärkeimmistä kysymyksistä sivuutettiin mielestäni kokonaan. Asumistukien kritisoiminen ei taida sopia keskittämistä ajavan poliitikon agendaan?

- Koulutuspolitiikan osalta ihmetyttää Pursiaisen kanta oppivelvollisuusuudistukseen, mutta selkeästi näkyy läpi pitkästä nollavastauksesta ettei koulutuspolitiikasta miehellä ole mitään ymmärrystä. Korkeakoulupolitiikan osalta kauhistuttaa että Kokoomuksen oikeistosiipeä edustavalla tutkijalla voi olla noin huono ymmärrys asioista ja se varmasti näkyy päätöksenteossa.

Mies oli pettymys, odotin enemmän. Kokonaiskuvan hahmotus poliittisista kysymyksistä puuttuu kokonaan. Voisin antaa miehelle lompakkoni säilytettäväksi, mutta en ääntä vaaleissa. En toki voisi miestä äänestää valtakunnallisissa vaaleissa, kun Kokoomus on pääsyyllinen demareiden ohella siihen, miksi Suomella menee niin huonosti. 100 kertaa ennemmin äänestäisin Rydmania, vaikka Helsingissä oma ääni menisi Mikko Kärnälle joka hallitsee mediapelin ja edustaa järkevämpää puoluetta vaikka Saarikon johdolla onkin ollut hampaaton.

Ymmärrän miksi Aki äänestää, tehän olette kaikesta samaa mieltä ja näytättekin aivan samalta mutta se tekee tästä huonoimman Teerenpelin minkä olen katsonut. Olisi pitänyt ainakin räikeimpiin väitteisiin haastaa ja nostaa esiin tärkeät, vaikkakin kiusalliset aiheet.

Onko teillä kahdella vähintään sama isä kun olette ulkoiselta habitukselta kuin kaksois-veljekset?

Toisaalta, eihän sitä isää tiedä kuin äiti. 

Farseer kirjoitti:

• Kotihoidontuen osalta Pursiainen ei tajua sellaista perusasiaa, että Suomen huoltosuhteen pitkän aikavälin ongelmat johtuvat siitä että lapsiperheiltä on jatkuvasti leikattu (lapsilisästä yms.) ja jatkaa samalla linjalla. Nyt leikataan lisää mikä romuttaa tilannetta entisestään, kun ei korvata sitä esimerkiksi lapsilisän nostoilla (joka on siitä harvinainen tuki että se kannustaa myös parempituloisia hankkimaan lapsia). Helsingin syntyvyys on erityisen matala (Helsingissä kokonaishedelmällisyysluku oli 1,23 lasta vuonna 2021, ja koko Suomessa 1,46 lasta), joka johtuu hintatasosta joka johtuu ideologisesta kaupungistamisesta.

Lapsilisien vaikutus syntyvyyteen on mitätön. Ylipäätään perhepolitiikan vaikutus lainsäädännön tasolla on hyvin vähäinen sikäli kuin se on tätä näpertelyä lapsilisien ynnä muiden kanssa.

En laiskuuttani jaksa perusteluja kirjoittaa, eli sivuhuutelua tämä nyt vain.

Mulla tuli fiilis etta taa Heikki Pursiainen oli ottanut pari Hoppaa liikaa tahan haastatteluun, tai ei vaan muuten osaa ilmaista itseaan kovin selkeasti ja ytimekkaasti. Selvasti jotain ajatuksia hanella on, mutta ei kylla mitenkaan edukseen tassa esittaytynyt. 

Samanmielisten hymistely arsyttaa itseanikin, mutta ehka Teerenpeleissa tan voi hyvaksya, koska agenda ei kumminkaan yleensa ole poliittinen. Sen sijaan sietamattomaksi samanmielisten kaikukoppailuksi koen 23 minuuttia tai Puopolon viisastelut, siita huolimatta etta itse olen samanmielinen. Jarkevaa keskustelua ei vaan synny ilman oppositiota ja toisten nuoleminen kaantyy akkia setamieheilyksi jopa kannattajien keskuudessa. Kannattaa olla tarkkana!   

Tämäkin Heikki (khm) taitaa olla ihan liian fiksu ja älykäs eduskuntaan. Liikaa virkistäviä ja tuoreita ajatuksia ja laajempaa analyysiä, mitä olen miestä jo pitempään seuraillut. Jos tulee valituksi (ks. alla), tuskin viihtyy eduskunnassa kovin pitkään.

Poliitikkojen on oltava älykkäämpiä - mutta ei liikaa älykkäämpiä - kuin heidän äänestäjänsä. "Sopivan kommunikaatioalueen" käsite asettaa tiettävästi rajan 30 älykkyyspisteeseen. Alueen ulkopuolella oleva poliitikko ei pysty kommunikoimaan tehokkaasti äänestäjien kanssa eikä siten saa heidän tukeaan.

Koska keskimääräinen älykkyysosamäärä on 100, poliitikko, jonka älykkyysosamäärä on 130 (joka on toki jo jonkin verran fiksu, mutta ei mitenkään briljantti), on "kateissa" äänestäjiltä, joiden älykkyysosamäärä on alle 100 - mikä on puolet väestöstä. Toisaalta, jos poliitikon älykkyysosamäärä on vain 115, kohdealue laajenee koskemaan ihmisiä, joiden älykkyysosamäärä on 85-115, mikä on kaksi kolmasosaa väestöstä. 

"Democracy v Psychology: why people keep electing idiots." 

https://www.theguardian.com/science/brain-flapping/2015/apr/02/democracy-psychology-idiots-election

Heikin Ashi kirjoitti:

Toisaalta, jos poliitikon älykkyysosamäärä on vain 115, kohdealue laajenee koskemaan ihmisiä, joiden älykkyysosamäärä on 85-115, mikä on kaksi kolmasosaa väestöstä. 

Toimiiko tuo siis vain alaspäin, ts. itseään älykkäämmille ei pysty kommunikoimaan lainkaan? Luulisi, että 115:n kohdealue olisi 85-145, ja ideaali olisi 100, jolloin kohdealue olisi 70-130?

hauturi kirjoitti:

 

Heikin Ashi kirjoitti:

Toisaalta, jos poliitikon älykkyysosamäärä on vain 115, kohdealue laajenee koskemaan ihmisiä, joiden älykkyysosamäärä on 85-115, mikä on kaksi kolmasosaa väestöstä. 

 

Toimiiko tuo siis vain alaspäin, ts. itseään älykkäämmille ei pysty kommunikoimaan lainkaan? Luulisi, että 115:n kohdealue olisi 85-145, ja ideaali olisi 100, jolloin kohdealue olisi 70-130?

Luultavasti toimii vain alaspäin siis nimenomaan politiikassa, sillä äänestääkö joku itseään tyhmenpää ehdokasta? 

Tykkäsin oikein kovasti! Aki oli valmistautunut hyvin, mm. poiminnot Paska Suomi -kirjasta ja Heikin vanhoista kokoomusherjoista olivat esimerkkejä tästä. Kysymykset olivat hyviä ja juttu soljui mukavasti aiheesta toiseen. Jos jotain olisin tuohon puoluekeskusteluun kaivannut, niin olisi ollut herkullista kuulla Heikin taustoitusta siitä, miten häntä ei edellisellä kerralla suostuttu ottamaan Vihreiden listoilta ehdolle. Ja oliko se välirikko kerrasta, vai olisiko Hessu vielä voinut olla ehdolla Vihreissä ottaen huomioon, miten paljon Vihreät on siirtynyt vasemmalle ihan viime vuosien aikana.

Heikin Ashi kirjoitti:

äänestääkö joku itseään tyhmenpää ehdokasta? 

Joidenkin on pakko (jos ylipäänsä äänestää)

hauturi kirjoitti:

 

Heikin Ashi kirjoitti:

äänestääkö joku itseään tyhmenpää ehdokasta? 

 

Joidenkin on pakko (jos ylipäänsä äänestää)

Otan osaa, itsellä ei ole ollut onneksi koskaan  tuota onkkelmaa, kun oma älyosamäärä on siinä 70 paikkeilla.

Farseer kirjoitti:

- Pursiaisella ei ole puheidensa puolesta mitään osaamista koskien väestö- ja sosiaalipolitiikkaa eikä historian ymmärrystä - käytti kuluneita ja osin valheellisia fraaseja näissä kuin papukaija. Tässä esimerkkejä:

• Esimerkiksi kaupungistuminen Suomessa loppui jo 1970-luvulla, sen jälkeen muuttoliike on ollut lähinnä kaupunkien sisäistä. 1960-luvulla kaupungistuminen johtui suurten ikäluokkien ohella suurelta osin poliittista päätöksistä, joilla ajettiin pienet maatilat nurin ja keskitettiin tuotantoa suuriin yksiköihin. Lisäksi Helsinkiin on myöhemmin valtion taholta keskitetty aivan järkyttävä määrä toimintoja, joiden ei ole järkeä olla siellä ja muuttoliike pääkaupunkiseudulle on johtunut lähinnä ideologisesta keskittämisestä, kun opiskelupaikat ja hyväpalkkaiset julkiset paikat keskittyvät sinne. Kaupunkien välinen muutto on ollut lähinnä nollasummapeliä, paitsi pääkaupunkiseudun osalta voimakkaan nettonegatiivista kun ongelmat kasaantuvat, asuntokupla on voimistunut ja ihmisillä ei ole enää verojen ja asumisen ja pakollisten menojen jälkeen varaa enää mihinkään ja miljardikaupalla rahaa menee asumistukiin.
• Kotihoidontuen osalta Pursiainen ei tajua sellaista perusasiaa, että Suomen huoltosuhteen pitkän aikavälin ongelmat johtuvat siitä että lapsiperheiltä on jatkuvasti leikattu (lapsilisästä yms.) ja jatkaa samalla linjalla. Nyt leikataan lisää mikä romuttaa tilannetta entisestään, kun ei korvata sitä esimerkiksi lapsilisän nostoilla (joka on siitä harvinainen tuki että se kannustaa myös parempituloisia hankkimaan lapsia). Helsingin syntyvyys on erityisen matala (Helsingissä kokonaishedelmällisyysluku oli 1,23 lasta vuonna 2021, ja koko Suomessa 1,46 lasta), joka johtuu hintatasosta joka johtuu ideologisesta kaupungistamisesta.
• Maahanmuuton osalta pelkkiä fraaseja, ei mitään konkreettista. Ongelmista ei kykene puhumaan ja leikkii taivaanrannan maalaria. Pääkaupunkiseudun slummiutumista ja jengiytymistä pahentaa keskittämispolitiikan ohella holtiton maahanmuuttopolitiikka.

Mielenkiintoinen lähestymiskulma lytätä täysin Pursiaisen osaaminen, jos omatkaan argumentit eivät ole kaikkein tukevimmalla pohjalla. Väitteelle kaupungistumisen pysähtymisestä olisi kiva saada lähteitä. Google nimittäin tarjoaa ensimmäiseksi valtioneuvoston raporttia, jossa todetaan "Trendikehityksen mukaan Suomen kaupungistumisaste nousee 73 prosentista 79 prosenttiin vuodesta 2020 vuoteen 2050". Muuttoliike maalta kaupunkeihin vaikuttaisi olevan edelleen voimissaan.

Samoin sinulla lienee esittää jotain faktoja lapsiperheiden leikkausten vaikutuksesta huoltosuhteen ongelmiin. Muussa tapauksessa kyse on puhtaasta arvailusta. Syntyvyys on laskenut kaikissa kehittyneissä maissa. Myös siellä, missä ei tunneta lapsilisiä tai kotihoidon tukea. 

Mielestäni Pursiaisen näkemys maahanmuutosta oli hyvin konkreettinen. Jo nykyisin yhteiskunta toimisi paljon huonommin ilman ulkomaista työvoimaa. Jatkossa tilanne vain pahenee vanhusten suhteellisen osuuden lisääntyessä. En tiedä voiko tuota selkeämmin sanoa.

Turmiolan Tommi kirjoitti:

 

Farseer kirjoitti:

- Pursiaisella ei ole puheidensa puolesta mitään osaamista koskien väestö- ja sosiaalipolitiikkaa eikä historian ymmärrystä - käytti kuluneita ja osin valheellisia fraaseja näissä kuin papukaija. Tässä esimerkkejä:

• Esimerkiksi kaupungistuminen Suomessa loppui jo 1970-luvulla, sen jälkeen muuttoliike on ollut lähinnä kaupunkien sisäistä. 1960-luvulla kaupungistuminen johtui suurten ikäluokkien ohella suurelta osin poliittista päätöksistä, joilla ajettiin pienet maatilat nurin ja keskitettiin tuotantoa suuriin yksiköihin. Lisäksi Helsinkiin on myöhemmin valtion taholta keskitetty aivan järkyttävä määrä toimintoja, joiden ei ole järkeä olla siellä ja muuttoliike pääkaupunkiseudulle on johtunut lähinnä ideologisesta keskittämisestä, kun opiskelupaikat ja hyväpalkkaiset julkiset paikat keskittyvät sinne. Kaupunkien välinen muutto on ollut lähinnä nollasummapeliä, paitsi pääkaupunkiseudun osalta voimakkaan nettonegatiivista kun ongelmat kasaantuvat, asuntokupla on voimistunut ja ihmisillä ei ole enää verojen ja asumisen ja pakollisten menojen jälkeen varaa enää mihinkään ja miljardikaupalla rahaa menee asumistukiin.
• Kotihoidontuen osalta Pursiainen ei tajua sellaista perusasiaa, että Suomen huoltosuhteen pitkän aikavälin ongelmat johtuvat siitä että lapsiperheiltä on jatkuvasti leikattu (lapsilisästä yms.) ja jatkaa samalla linjalla. Nyt leikataan lisää mikä romuttaa tilannetta entisestään, kun ei korvata sitä esimerkiksi lapsilisän nostoilla (joka on siitä harvinainen tuki että se kannustaa myös parempituloisia hankkimaan lapsia). Helsingin syntyvyys on erityisen matala (Helsingissä kokonaishedelmällisyysluku oli 1,23 lasta vuonna 2021, ja koko Suomessa 1,46 lasta), joka johtuu hintatasosta joka johtuu ideologisesta kaupungistamisesta.
• Maahanmuuton osalta pelkkiä fraaseja, ei mitään konkreettista. Ongelmista ei kykene puhumaan ja leikkii taivaanrannan maalaria. Pääkaupunkiseudun slummiutumista ja jengiytymistä pahentaa keskittämispolitiikan ohella holtiton maahanmuuttopolitiikka.

 

Mielenkiintoinen lähestymiskulma lytätä täysin Pursiaisen osaaminen, jos omatkaan argumentit eivät ole kaikkein tukevimmalla pohjalla. Väitteelle kaupungistumisen pysähtymisestä olisi kiva saada lähteitä. Google nimittäin tarjoaa ensimmäiseksi valtioneuvoston raporttia, jossa todetaan "Trendikehityksen mukaan Suomen kaupungistumisaste nousee 73 prosentista 79 prosenttiin vuodesta 2020 vuoteen 2050". Muuttoliike maalta kaupunkeihin vaikuttaisi olevan edelleen voimissaan.

Samoin sinulla lienee esittää jotain faktoja lapsiperheiden leikkausten vaikutuksesta huoltosuhteen ongelmiin. Muussa tapauksessa kyse on puhtaasta arvailusta. Syntyvyys on laskenut kaikissa kehittyneissä maissa. Myös siellä, missä ei tunneta lapsilisiä tai kotihoidon tukea. 

Mielestäni Pursiaisen näkemys maahanmuutosta oli hyvin konkreettinen. Jo nykyisin yhteiskunta toimisi paljon huonommin ilman ulkomaista työvoimaa. Jatkossa tilanne vain pahenee vanhusten suhteellisen osuuden lisääntyessä. En tiedä voiko tuota selkeämmin sanoa.

Jännä kritisoida lähteitä, kun itse kritisoit Stetson-Harrison-metodilla etkä nosta mitään etsille paitsi jonkin todella löyhästi aiheeseen liittyvän tulevaisuuteen viittaavan raportin, jossa lähtökohtana on ideologinen keskittäminen kaupunkeihin. Googlettaminen harvoin tuo tietotaitoa, toisin kuin vuosien opiskelu asiasta. 

Tilastokeskuksen sivuilta on kadonnut pidempi historia, jossa olisi näkynyt että kaupungistumisaste on jämähtänyt 85 prosenttiin nousten korkeintaan promillen vuodessa 1970-luvun alusta noin vuoteen 2015. Koitan etsiä jos jostain löytyisi, mutta itsellä ei taida olla noin vanhat taulukot tallessa kun tutkin niitä yliopistolla. Siellä on muutettu määritelmiä, kun nykyään kaupungistumisaste on heidän määritelmiensä mukaan runsaat 70 prosenttia - huima lasku kaupungistumisessa! Lisäksi tarkkaa historiaa kaupungistumisesta ei ole saatavilla enää kuin vuodesta 2000. Maahanmuutto ja sen ongelmat ovat luonnollisesti keskittynyt kaupunkeihin, mutta maaseutualueiden väestön lasku on ollut varsin maltillista (1,7 miljoonasta 1,5 miljoonaan 21 vuodessa, kiihtyen vuoden 2017 jälkeen). On ihan faktaa eikä mikään mielipideasia että pääkaupunkiseudun kasvu on 70-luvun alun jälkeen lähes yksinomaan tullut ulkomailta ja Suomen muista kaupungeista. Ei maaseudulta. 

Toisin kuin väität, syntyvyys ei ole laskenut kaikissa kehittyneissä maissa. Tästä teki opiskelijatoverini itse asiassa oman gradunsa. Politiikalla voi siis vaikuttaa syntyvyyteen, ja Suomessa se on laskenut keskimääräistä enemmän ja todistetusti Helsingissä eniten. Toki pelkkä lapsilisän nosto (huom. sanoin esimerkiksi) ei saa juuri ketään lisääntymään kuten tuossakin huomataan, mutta jatkuva kulujen nousu (etenkin asuminen kaupungeissa) ja samalla kategorinen lapsiperheiltä leikkaaminen on ollut myrkkyä syntyvyydelle. Sen sijaan pidemmät vanhempainvapaat (jota Suomessa kotihoidontuki mahdollistaa) parantavat tilannetta. Kotihoidontuen kaltaisia mekanismeja jolla syntyvyyttä nostetaan pitäisi lisätä, ei vähentää.

Suurin ongelma Suomessa ei toki ole syntyvyyden lasku sinänsä, vaan se miten äärimmäisen jyrkästi se on romahtanut lyhyellä aikavälillä etenkin Helsingissä ja reippaasti enemmän kuin verrokkimaissa. Tästäkin on käyty pitkiä tieteellisiä keskusteluja sosiaali- ja taloushistorian luennoilla ja keskittyminen ja sitä kautta etenkin asumisen hinnan nousu on tässä keskeinen osa (karrikoitu esimerkki, lisähuone Helsingissä maksaa omistusasunnossa sen 100k lisää, mihin ei usein nuorilla vanhemmilla ole varaa eikä välttämättä vuokratakaan). Tähän kun lisätään Kokoomuksen ja SDP:n harjoittama lapsiperhevihamielinen ja suuriin tarhoihin ja kouluihin keskittämisen politiikka niin saadaan aikaan rumaa jälkeä:

Vanha sanonta "lapset eivät äänestä, mutta eläkeläiset äänestävät" näkyvät molempien työmarkkinapuolueiden politiikassa koko ajan kiristyen kun eläkeläisten määrä lisääntyy ja se on Suomen tuho.

Viimeisen osalta kyseessä on toki mielipideasia, mutta Pursiainen ei mitenkään tuonut esiin ja vastannut maahanmuuton ongelmiin eikä edes esittänyt miten (oletettavasti korkeasti koulutettua ja hyvin palkattua) ulkomaista työvoimaa saataisiin tänne kylmään verohelvettiin. Ei ollut minusta mitään konkretiaa, pelkkiä fraaseja ulkomaisen työvoiman tärkeydestä. Joka sinänsä on mielestäni totta, mutta viimeisen vuosikymmenen aikana saadusta maahanmuutosta koituvat ongelmat ovat olleet reilusti suuremmat kuin hyödyt. Sinulla on toki oikeus mielipiteeseesi, minulla omaani.

Ihan mielenkiintoinen haastattelu, vaikka näkemykset olikin pääosin tuttuja jo valmiiksi. Ehkä joissakin asioissa olisi voinut haastaa kovemmin ehdokasta. Esim. maahanmuuttoon liittyviä näkemyksiään Pursiainen perusteli mielestäni hyvin, mutta ajatuksia jengiytymisestä, Ruotsin kehityksestä em. asioissa yms. olisi rohkeasti voinut kysellä. Uskon, että vastauksia olisi kyllä tullut. Nyt jäi fiilis, että hieman näennäisesti kyseltiin tiukkoja kysymyksiä, mutta ei kuitenkaan kysytty. Tämä on toki ymmärrettävää, jos omalle ehdokkaalle julkisuutta tarjoaa ja on monesta asiasta samaa mieltä. En tiedä Sijoitustiedon resursseista, mutta olisin mielelläni nähnyt jokaisesta eduskuntapuolueesta samanlaisen jakson. Vaikkapa rajaten ei-kansanedustajiin ja jollakin tavalla tausta sijoittamiseen/talouteen liittyen. 



Pursiainen on kieltämättä älykäs ja sivistynyt ehdokas. Se mikä saattaisi aiheuttaa pohdintaa, jos kyseessä olisi oman vaalipiirin ehdokas, onko Pursiainen paras henkilö ajamaan näitä edustamiaan asioita? Politiikka on myös neuvotteluja ja julkista esiintymistä. Näppituntuma on, että verrattuna esim. entiseen kansanedustajaan Juhana Vartiaiseen, jonka taustassa ja ajatusmaailmassa on paljon samaa, niin Pursiainen ei ole (vielä?) yhtä kovan luokan tekijä. Tämän haastattelun perusteella suullinen ulosanti oli kuitenkin hieman parantunut. Kirjoittajanahan Heikki on erinomainen. 

Tuo olisi ollut mahtavaa, jos olisi ollut jokaisesta puolueesta joku talous- ja sijoitusasioista leimaantunut poliitikko roastattavaksi. Tämä yksittäinen jakso jäi nyt vähän yritykseksi vaalien alla hehkuttaa omaa heppaa.

Akin grillissä olisi ollut erityisen hauska nähdä Matias Mäkynen vartaassa, omena suussa.

Heikin Ashi kirjoitti:

 

hauturi kirjoitti:

 

Heikin Ashi kirjoitti:

Toisaalta, jos poliitikon älykkyysosamäärä on vain 115, kohdealue laajenee koskemaan ihmisiä, joiden älykkyysosamäärä on 85-115, mikä on kaksi kolmasosaa väestöstä. 

 

Toimiiko tuo siis vain alaspäin, ts. itseään älykkäämmille ei pysty kommunikoimaan lainkaan? Luulisi, että 115:n kohdealue olisi 85-145, ja ideaali olisi 100, jolloin kohdealue olisi 70-130?

 

Luultavasti toimii vain alaspäin siis nimenomaan politiikassa, sillä äänestääkö joku itseään tyhmenpää ehdokasta? 

Tyhmät katsoo politikkoa ylöspäin tai edes kuvittelee heidän enemmän jotain viisautta omaavan. Edustavat kansaa mahdollisesti, kiinnostusalue politiikka. Kakalla käyvät nekin. Toki sama ulosanti useilla toisesta päästä myös. 

Hippasen pelottaa jos tää meidän kansa viisaampia (+70äö) sinne sitten äänestää case Toni Halme.:)

Muuten kyllä kiva olis vaikka yks kaus nähdä oikee läpileikkaus kansasta edustajina. Istunnossa joku spuge vetää mehukatista kiljua, toinen kalvosin napit kilahdellen irtisanoo spugen frendit kun ebitda on alle 25, masentununeen atk-hepun ainoo valopilkku on äänestynapin riggaus, polyamorikolla tissi skidin ja pikkupron suussa, tubeheebo jakaa junnujengille rainaa kun Hakkarainen koittaa puristaa lautaa demaria tissistä, suomi oy:n aateli barrikadeilla kaikkien 70äö pojon kanssa vaatimassa parempaa sosturvaa. Ei kelpaa tämäkään! Taas saadaan uudet ideat ja ehdokkaat jälleen seuraavalle kaudelle. Ja jengi ei muista miks tuli äänestettyä edellisellä kertaa tätä, noh oli se varmaan hyvä, sille ääni kun ei vittuukaan kiinnosta.

Nm. Ei vittuukaan kiinnosta

Heikin Ashi kirjoitti:

 

hauturi kirjoitti:

 

Heikin Ashi kirjoitti:

Toisaalta, jos poliitikon älykkyysosamäärä on vain 115, kohdealue laajenee koskemaan ihmisiä, joiden älykkyysosamäärä on 85-115, mikä on kaksi kolmasosaa väestöstä. 

 

Toimiiko tuo siis vain alaspäin, ts. itseään älykkäämmille ei pysty kommunikoimaan lainkaan? Luulisi, että 115:n kohdealue olisi 85-145, ja ideaali olisi 100, jolloin kohdealue olisi 70-130?

 

Luultavasti toimii vain alaspäin siis nimenomaan politiikassa, sillä äänestääkö joku itseään tyhmenpää ehdokasta? 

Tyhmät katsoo politikkoa ylöspäin tai edes kuvittelee heidän enemmän jotain viisautta omaavan. Edustavat kansaa mahdollisesti, kiinnostusalue politiikka. Kakalla käyvät nekin. Toki sama ulosanti useilla toisesta päästä myös. 

Hippasen pelottaa jos tää meidän kansa viisaampia (+70äö) sinne sitten äänestää case Toni Halme.:)

Muuten kyllä kiva olis vaikka yks kaus nähdä oikee läpileikkaus kansasta edustajina. Istunnossa joku spuge vetää mehukatista kiljua, toinen kalvosin napit kilahdellen irtisanoo spugen frendit kun ebitda on alle 25, masentununeen atk-hepun ainoo valopilkku on äänestynapin riggaus, polyamorikolla tissi skidin ja pikkupron suussa, tubeheebo jakaa junnujengille rainaa kun Hakkarainen koittaa puristaa lautaa demaria tissistä, suomi oy:n aateli barrikadeilla kaikkien 70äö pojon kanssa vaatimassa parempaa sosturvaa. Ei kelpaa tämäkään! Taas saadaan uudet ideat ja ehdokkaat jälleen seuraavalle kaudelle. Ja jengi ei muista miks tuli äänestettyä edellisellä kertaa tätä, noh oli se varmaan hyvä, sille ääni kun ei vittuukaan kiinnosta.

Nm. Ei vittuukaan kiinnosta

Farseer kirjoitti:

• Esimerkiksi kaupungistuminen Suomessa loppui jo 1970-luvulla, sen jälkeen muuttoliike on ollut lähinnä kaupunkien sisäistä. 1960-luvulla kaupungistuminen johtui suurten ikäluokkien ohella suurelta osin poliittista päätöksistä, joilla ajettiin pienet maatilat nurin ja keskitettiin tuotantoa suuriin yksiköihin. Lisäksi Helsinkiin on myöhemmin valtion taholta keskitetty aivan järkyttävä määrä toimintoja, joiden ei ole järkeä olla siellä ja muuttoliike pääkaupunkiseudulle on johtunut lähinnä ideologisesta keskittämisestä, kun opiskelupaikat ja hyväpalkkaiset julkiset paikat keskittyvät sinne. Kaupunkien välinen muutto on ollut lähinnä nollasummapeliä, paitsi pääkaupunkiseudun osalta voimakkaan nettonegatiivista kun ongelmat kasaantuvat, asuntokupla on voimistunut ja ihmisillä ei ole enää verojen ja asumisen ja pakollisten menojen jälkeen varaa enää mihinkään ja miljardikaupalla rahaa menee asumistukiin.

Miten sen nyt nätisti kirjoittaisi... tämä vaikuttaa enemmän joltakin Keskustapuolueen uskonkappaleelta kuin uskottavalta ja analyyttiselta näkemykseltä asiasta. 

En osaa sanoa, että millaisella kaupungistumisen määrittelyllä (voi hyvin olla!) voi kertoa kaupungistumisen loppuneen 1970-luvulla. Jos tarkoitamme kaupungistumisella sitä, että kuinka suuri osuus suomalaisista asuu esim. kymmenessä suurimmassa kaupungissa Suomessa, niin kaupungistuminen on lisääntynyt. Kun osa vanhoista kunnista on nykyään kaupunkeja, niin tällöin muuttaminen pienestä kaupungista esim. Helsinkiin ei näy kaupungistumisessa, jos kaupungistumisella siis tarkoittaa sitä, että asuu kaupungissa. Tällä määritelmällä kaupungistuminen toki lisääntyy silloin, kun kunnasta tulee kaupunki. 

Millä poliittisilla päätöksillä pieniä maatiloja ajettiin nurin 1960-luvulla? Tilojen lukumäärä kasvoi sotien jälkeen ja on kyllä sen jälkeen laskenut. Oman ymmärrykseni mukaan suurin syy tilojen lukumäärän laskuun on ensin ollut viljelyn pääomavaltaistuminen ja sitten heikko kannattavuus. Kolmekymppiselle korkeakoulutetulle kaupunkielämään opiskeluaikoina tottuneelle on paljon mielenkiintoisia vaihtoehtoja tarjolla viljelyn lisäksi. Tilojen keskimääräinen koko on edelleen pieni, mutta kasvamaan päin. Oikeasti suuria tiloja on Suomessa edelleen hämmästyttävän vähän. 

Viime vuosien muuttoliike esim. pääkaupunkiseudulle ei ole johtunut ideologisesta keskittämisestä vaan siitä, että yhä useammat ovat sinne halunneet muuttaa. Tämä johtunee elinkeinorakenteen muuttumisen lisäksi muuttuneista preferensseistä? Kun tehdaspaikkakunnan suurin työllistäjä menee nurin, niin uusia palvelualan töitä syntyy pääosin sinne, missä ihmisiä on enemmän. Yksi osoitus muuttuneista preferensseistä on asuntojen hinnat. Sinänsä on mielenkiintoinen kysymys, että pitääkö esim. monien hyväpalkkaisten(?) julkisten työpaikkojen olla juuri Helsingissä. Toki niitä (esim. ELY:t ja muut) on jo nyt myös muualla. Yliopistoja (muista korkeakouluista puhumattakaan) on jo nyt melko monessa pienemmässäkin kaupungissa (ja tämä todennäköisesti ylläpitää jollakin tavalla läheistä maaseutuasumista). Tässä on varmasti hyviäkin puolia, mutta kolikon toinen puoli on se, että yksikkökoot jäävät melko pieniksi. Esim. tutkijakoulutuksen järjestäminen, tai laajan kurssivalikoiman tarjoaminen maisterivaiheessa, voi olla ongelmallista ilman yhteistyötä muiden yliopistojen kanssa. 

Kaupungistuminen tulee hyvin todennäköisesti Suomessa edelleen kasvamaan. Sekä ns. kasautumisedut, mutta myös moneen verrokkimaahan verrattuna alhaisempi lähtötilanne tukee tätä. Samalla tavalla kuin hyvät ideat, niin myös huonot ideat leviävät kaupungeissa nopeammin kuin maalla (osa kasautumisetuja). On kuitenkin kova väite todeta, että nämä olisivat hyviä etuja suuremmat.

Farseer kirjoitti:

• Kotihoidontuen osalta Pursiainen ei tajua sellaista perusasiaa, että Suomen huoltosuhteen pitkän aikavälin ongelmat johtuvat siitä että lapsiperheiltä on jatkuvasti leikattu (lapsilisästä yms.) ja jatkaa samalla linjalla. Nyt leikataan lisää mikä romuttaa tilannetta entisestään, kun ei korvata sitä esimerkiksi lapsilisän nostoilla (joka on siitä harvinainen tuki että se kannustaa myös parempituloisia hankkimaan lapsia). Helsingin syntyvyys on erityisen matala (Helsingissä kokonaishedelmällisyysluku oli 1,23 lasta vuonna 2021, ja koko Suomessa 1,46 lasta), joka johtuu hintatasosta joka johtuu ideologisesta kaupungistamisesta.

En tunne kirjallisuutta, mutta väite siitä, että esim. lapsilisät ja kodinhoitotuki vaikuttavat syntyvyyteen positiivisesti on uskottava - olisi yllättävää jos jonkun asian tukeminen vähentäisi toimintaa, tai siihen läheisesti liittyviä asioita. Kuinka suuri tämä vaikutus on? Prosentti? Viisi prosenttia? Oma arvio on, että vaikutus on hyvin pieni mutta todennäköisesti eroaa taloudellisen aseman perusteella. Joka tapauksessa syntyvyyden nostaminen vaikuttaa hyvin hitaasti väestölliseen huoltosuhteeseen (ja on aluksi itse asiassa negatiivinen). https://yle.fi/a/3-11849062 -  tässä sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kirjoittaa, että:



Syntyvyys alkoi laskea ”koti-isien” kultakauden päättymisen jälkeen. Jos kotihoidon tuki auttoi pitämään yllä korkeaa syntyvyyttä laman aikana, syy ei ollut kotihoidon tuki sinänsä vaan se, että perheen oli mahdollista saada sitä samanaikaisesti työttömyyspäivärahan kanssa.

Kodinhoitotukea voi myös tarkastella muista syistä kuin syntyvyyden näkökulmasta. 

Suurin syy syntyvyyden laskuun lienee se, että ihmiset haluavat lisääntyä vähemmän. Jos (asuntojen) hintataso Helsingissä olisi selittävä tekijä Helsingin matalalle syntyvyydelle, niin eikö tämän pitäisi johtaa siihen, että Helsinkiin pitäisi rakentaa vielä enemmän kuin nykyisin? Muutaman kymmenen minuutin ajomatkan päässä Helsingistä löytyy kuitenkin verrattain edullisia asuntoja, jotka edelleen mahdollistavat työt Helsingissä todella monessa tapauksessa, joten en pidä tätäkään ihan selvänä/uskottavana asiana. Itse asiassa uskon, että ihmiset, jotka eivät lapsia aio hankkia, ovat erityisesti hakeutuneet Helsinkiin.   

Ainakin akateemisen utopian ulkopuolella lienee täysin selvää ettei kaupungistuminen ole mihinkään loppunut tai edes loppumassa. Toki jos määrittelee esimerkiksi Akaan jne. kaupungiksi eikä maaseuduksi voi saada yllättäviäkin tuloksia jotka tosin ihan maalais(liittolaisellakin)järjellä pitäisi ymmärtää hölynpölyksi. Muutama nopea googlaus vaikka "tieteilijät" eivät näitä minään pitäisikään.

"Tampereen seutu on kasvanut viimeisen 25 vuoden aikana 100 000 asukkaalla. Keskimääräinen kasvuvauhti on ollut noin 4000 asukasta vuodessa."

"Turun väestö on vuodesta 2013 alkaen kasvanut tasaista 1 %:n vuosivauhtia; vuonna 2019 kasvunopeus oli 0,9 %"

"Oulun kaupungin väkiluku kasvaa ennusteen mukaan 8 prosentilla, eli kaupungissa olisi ennusteen mukaan lähes 218 000 asukasta vuonna 2040. Asukkaita olisi lähes 17 000 enemmän kuin vuoden 2017 lopussa."

Olettaen pääkaupunkiseudun kasvusta olevan jonkun konsensuksen on kummallista jos sen lisäksi sekä Tampereen, Turun että Oulun seutu ovat vielä viime vuosinakin kasvaneet ja/tai niiden ennustetaan kasvavan mikäli kaupungistuminen kuitenkin on jo aikaa sitten pysähtynyt. Tällöin ainoa keksimäni selitys on, että yliopistossa on jostain syystä keksitty kaupungistumiselle täysin todellisuudelle vieras määritelmä.

Farseer kirjoitti:

Jännä kritisoida lähteitä, kun itse kritisoit Stetson-Harrison-metodilla etkä nosta mitään etsille paitsi jonkin todella löyhästi aiheeseen liittyvän tulevaisuuteen viittaavan raportin, jossa lähtökohtana on ideologinen keskittäminen kaupunkeihin. Googlettaminen harvoin tuo tietotaitoa, toisin kuin vuosien opiskelu asiasta. 

Tilastokeskuksen sivuilta on kadonnut pidempi historia, jossa olisi näkynyt että kaupungistumisaste on jämähtänyt 85 prosenttiin nousten korkeintaan promillen vuodessa 1970-luvun alusta noin vuoteen 2015. Koitan etsiä jos jostain löytyisi, mutta itsellä ei taida olla noin vanhat taulukot tallessa kun tutkin niitä yliopistolla. Siellä on muutettu määritelmiä, kun nykyään kaupungistumisaste on heidän määritelmiensä mukaan runsaat 70 prosenttia - huima lasku kaupungistumisessa! Lisäksi tarkkaa historiaa kaupungistumisesta ei ole saatavilla enää kuin vuodesta 2000. Maahanmuutto ja sen ongelmat ovat luonnollisesti keskittynyt kaupunkeihin, mutta maaseutualueiden väestön lasku on ollut varsin maltillista (1,7 miljoonasta 1,5 miljoonaan 21 vuodessa, kiihtyen vuoden 2017 jälkeen). On ihan faktaa eikä mikään mielipideasia että pääkaupunkiseudun kasvu on 70-luvun alun jälkeen lähes yksinomaan tullut ulkomailta ja Suomen muista kaupungeista. Ei maaseudulta. 

Siis sinä väitit ilman lähteitä kaupungistumisen pysähtyneen 1970-luvulla. Näppituntumalla tuo vaikuttaa erittäin epäloogiselta, sillä kaupungeista ei moni muuta maalle ja taas toisaalta syrjäseudulta opiskelemaan lähtevistä opiskelijoista iso joukko jää takuulla sille tielle. Osoittaahan tuo tilastokeskuksen laskelmakin pelkästään 2000-luvun osalta maaseutuväestön kutistuneen 232 000 ihmisellä ja kaupunkien asukasluvun kasvaneen 586 000 ihmisellä. Lisäksi tarkemmin tutkittuna kato on ollut suhteellisesti suurinta harvaan asutulla maaseudulla. Joten edelleen todistustaakka on sinulla, mikäli väität kaupungistumisen pysähtyneen 1970-luvulla.

Farseer kirjoitti:

Toisin kuin väität, syntyvyys ei ole laskenut kaikissa kehittyneissä maissa. Tästä teki opiskelijatoverini itse asiassa oman gradunsa. Politiikalla voi siis vaikuttaa syntyvyyteen, ja Suomessa se on laskenut keskimääräistä enemmän ja todistetusti Helsingissä eniten. Toki pelkkä lapsilisän nosto (huom. sanoin esimerkiksi) ei saa juuri ketään lisääntymään kuten tuossakin huomataan, mutta jatkuva kulujen nousu (etenkin asuminen kaupungeissa) ja samalla kategorinen lapsiperheiltä leikkaaminen on ollut myrkkyä syntyvyydelle. Sen sijaan pidemmät vanhempainvapaat (jota Suomessa kotihoidontuki mahdollistaa) parantavat tilannetta. Kotihoidontuen kaltaisia mekanismeja jolla syntyvyyttä nostetaan pitäisi lisätä, ei vähentää.

Eikö se, että Suomen syntyvyys on laskenut keskimääräistä enemmän, antaisi juurikin olettaa lapsilisien ja kotihoidon tuen olevan varsin marginaalisessa roolissa syntyvyyden kehityksessä? Käsittääkseni vastaavia tukia ei juuri muualla tunneta ja siellä syntyvyys kuitenkin laskee hitaammin. Jos nämä tuet vaikuttaisivat maalailemallasi tavalla, luulisi Suomen syntyvyyden kehittyneen verrokkeja paremmin.

Joka tapauksessa tutkittua faktaa on kotihoidontuen negatiivinen vaikutus naisten työllisyyteen. Jotenkin tuntuisi, että kestävyysvajeen kanssa kamppailevalla valtiolla ei olisi varaa moiseen typeryyteen.