Mun mielestä Evon vallihaudat eivät ole osoittaneet murtumisen merkkejä. Toki kurssi on antautunut.

Välttämättä tilanne ei ole yhtä ruusuinen mitä annetaan ymmärtää. Ukrainalla alkaa olemaan miehet lopussa. Kun aseapu ainakin vähenee, keinot puolustautua jäävät heikoiksi. Ohessa lukemisen arvoinen ketju aiheesta.

https://x.com/Inkvisiit/status/1896955457866182780

Päättynyt vuosi sujui lähinnä töihin keskittyessä ja sijoitukset jäivät autopilotille. Jälki oli sen mukaista.

Piirikuntakohtaiset kartat 2020 ja 2024 vaaleista löytyy CNN:n sivustolta.

Kerroinliike johtunee Georgian ja Pohjois-Carolinan exit-polleista, jotka olivat aika karut Harrisin kannalta. Myös Florida näyttää menevän Trumpille selkeämmin kuin neljä vuotta sitten. 

Kurssi heittelee, mutta operatiivinen suoritus puksuttaa eteenpäin erittäin korkealla tasolla kvartaalista toiseen. Ei heti tule mieleen toista yhtä laadukasta yhtiötä yhtä korkealla vallihaudalla. Tämän vuoksi näen EVO:n nykyarvostuksella suorastaan turvasatamana pitkällä tähtäimellä. Todennäköisyys bisneksen sakkaamiseen on erittäin pieni. 

Itse heräsin hajauttamiseen Aspire-seikkailun jälkeen, kun tajusin mikä hirveä munkki siinä kävi. Toki parhaat tuotot tehdään yleensä hyvin keskitetyllä portfoliolla - kunnes riski kosahtaa kunnolla. Twitterissä Markku Kurtti on jakanut tutkimustuloksiaan keskitetyn vs hajautetun salkun tuotoista ja sen perusteella hajautuksen hyöty alkaa lyömään voimakkaasti läpi tarkastelujakson pidentyessä.

Kiivas blogauttelu jatkuu heti kymmenen kuukauden jälkeen. Työkiireet ovat syöneet kaiken ajan, mikä on näkynyt passiivisuutena myös pörssissä. Käytännössä olen istunut lappujen päällä ja nauttinut vuoristoradasta. Pääsalkun graafi havainnollistaa:

Farseer kirjoitti:

Ei Keskusta mihinkään katoa, mutta paluu suureksi puolueeksi on enemmän kuin epävarmaa. Keskisuurena puolueena puolueen on helppo pysyä ja sen poliittista painoarvoa ja merkitystä korostaa poliittinen asema, mutta siihen tuskin suosiolla tyydytään. 80-luvun kasvatit muodostavat nyt rungon eduskuntaryhmässä, joten puolue muuttuu radikaalisti.

...

80-luvun osalta Keskustan olemassaolo on turvattu pitkäksi aikaa. Siellä on kultainen vuosikymmen: Kulmuni, Kurvinen, Honkonen, Kemppi, Kettunen, Ovaska, Saarikko, Könttä, Savola . Keskustanuorissa itse kaikkien kanssa toimineena voin sanoa että tuo porukka ei katoa minnekään ja loikkauksiakaan en odota. Könttä ikävästi putosi, mutta tuskin lähtee mihinkään ja palaa viimeistään neljän vuoden päästä. Lisäksi Eeva Kalli, joka on perinyt isänsä äänet mikä on Keskustassa ollut harvinaisempaa kuin esimerkiksi demareissa.

Ei taida edes osaavat poliitikot auttaa, jos aatteen ytimeltä rapautuu pohja alta. Kepun olemassaolon syy on neliraajajarrutuksella vastustaa kaupungistumiskehitystä ja sillä verukkeella kahmia tukia kannatusalueilleen. Tämä viesti ei kovin hyvin resonoi maalta sivistyksen pariin paenneisiin. Kun demografian muutos vääjäämättä harventaa potentiaalista äänestäjäkuntaa ja persut ovat tulleet samoille apajille, on vaikea nähdä enää isoja kannatusloikkia siltarumpupolitiikan kehdossa. 

Farseer kirjoitti:

Jännä kritisoida lähteitä, kun itse kritisoit Stetson-Harrison-metodilla etkä nosta mitään etsille paitsi jonkin todella löyhästi aiheeseen liittyvän tulevaisuuteen viittaavan raportin, jossa lähtökohtana on ideologinen keskittäminen kaupunkeihin. Googlettaminen harvoin tuo tietotaitoa, toisin kuin vuosien opiskelu asiasta. 

Tilastokeskuksen sivuilta on kadonnut pidempi historia, jossa olisi näkynyt että kaupungistumisaste on jämähtänyt 85 prosenttiin nousten korkeintaan promillen vuodessa 1970-luvun alusta noin vuoteen 2015. Koitan etsiä jos jostain löytyisi, mutta itsellä ei taida olla noin vanhat taulukot tallessa kun tutkin niitä yliopistolla. Siellä on muutettu määritelmiä, kun nykyään kaupungistumisaste on heidän määritelmiensä mukaan runsaat 70 prosenttia - huima lasku kaupungistumisessa! Lisäksi tarkkaa historiaa kaupungistumisesta ei ole saatavilla enää kuin vuodesta 2000. Maahanmuutto ja sen ongelmat ovat luonnollisesti keskittynyt kaupunkeihin, mutta maaseutualueiden väestön lasku on ollut varsin maltillista (1,7 miljoonasta 1,5 miljoonaan 21 vuodessa, kiihtyen vuoden 2017 jälkeen). On ihan faktaa eikä mikään mielipideasia että pääkaupunkiseudun kasvu on 70-luvun alun jälkeen lähes yksinomaan tullut ulkomailta ja Suomen muista kaupungeista. Ei maaseudulta. 

Siis sinä väitit ilman lähteitä kaupungistumisen pysähtyneen 1970-luvulla. Näppituntumalla tuo vaikuttaa erittäin epäloogiselta, sillä kaupungeista ei moni muuta maalle ja taas toisaalta syrjäseudulta opiskelemaan lähtevistä opiskelijoista iso joukko jää takuulla sille tielle. Osoittaahan tuo tilastokeskuksen laskelmakin pelkästään 2000-luvun osalta maaseutuväestön kutistuneen 232 000 ihmisellä ja kaupunkien asukasluvun kasvaneen 586 000 ihmisellä. Lisäksi tarkemmin tutkittuna kato on ollut suhteellisesti suurinta harvaan asutulla maaseudulla. Joten edelleen todistustaakka on sinulla, mikäli väität kaupungistumisen pysähtyneen 1970-luvulla.

Farseer kirjoitti:

Toisin kuin väität, syntyvyys ei ole laskenut kaikissa kehittyneissä maissa. Tästä teki opiskelijatoverini itse asiassa oman gradunsa. Politiikalla voi siis vaikuttaa syntyvyyteen, ja Suomessa se on laskenut keskimääräistä enemmän ja todistetusti Helsingissä eniten. Toki pelkkä lapsilisän nosto (huom. sanoin esimerkiksi) ei saa juuri ketään lisääntymään kuten tuossakin huomataan, mutta jatkuva kulujen nousu (etenkin asuminen kaupungeissa) ja samalla kategorinen lapsiperheiltä leikkaaminen on ollut myrkkyä syntyvyydelle. Sen sijaan pidemmät vanhempainvapaat (jota Suomessa kotihoidontuki mahdollistaa) parantavat tilannetta. Kotihoidontuen kaltaisia mekanismeja jolla syntyvyyttä nostetaan pitäisi lisätä, ei vähentää.

Eikö se, että Suomen syntyvyys on laskenut keskimääräistä enemmän, antaisi juurikin olettaa lapsilisien ja kotihoidon tuen olevan varsin marginaalisessa roolissa syntyvyyden kehityksessä? Käsittääkseni vastaavia tukia ei juuri muualla tunneta ja siellä syntyvyys kuitenkin laskee hitaammin. Jos nämä tuet vaikuttaisivat maalailemallasi tavalla, luulisi Suomen syntyvyyden kehittyneen verrokkeja paremmin.

Joka tapauksessa tutkittua faktaa on kotihoidontuen negatiivinen vaikutus naisten työllisyyteen. Jotenkin tuntuisi, että kestävyysvajeen kanssa kamppailevalla valtiolla ei olisi varaa moiseen typeryyteen.

Farseer kirjoitti:

- Pursiaisella ei ole puheidensa puolesta mitään osaamista koskien väestö- ja sosiaalipolitiikkaa eikä historian ymmärrystä - käytti kuluneita ja osin valheellisia fraaseja näissä kuin papukaija. Tässä esimerkkejä:

• Esimerkiksi kaupungistuminen Suomessa loppui jo 1970-luvulla, sen jälkeen muuttoliike on ollut lähinnä kaupunkien sisäistä. 1960-luvulla kaupungistuminen johtui suurten ikäluokkien ohella suurelta osin poliittista päätöksistä, joilla ajettiin pienet maatilat nurin ja keskitettiin tuotantoa suuriin yksiköihin. Lisäksi Helsinkiin on myöhemmin valtion taholta keskitetty aivan järkyttävä määrä toimintoja, joiden ei ole järkeä olla siellä ja muuttoliike pääkaupunkiseudulle on johtunut lähinnä ideologisesta keskittämisestä, kun opiskelupaikat ja hyväpalkkaiset julkiset paikat keskittyvät sinne. Kaupunkien välinen muutto on ollut lähinnä nollasummapeliä, paitsi pääkaupunkiseudun osalta voimakkaan nettonegatiivista kun ongelmat kasaantuvat, asuntokupla on voimistunut ja ihmisillä ei ole enää verojen ja asumisen ja pakollisten menojen jälkeen varaa enää mihinkään ja miljardikaupalla rahaa menee asumistukiin.
• Kotihoidontuen osalta Pursiainen ei tajua sellaista perusasiaa, että Suomen huoltosuhteen pitkän aikavälin ongelmat johtuvat siitä että lapsiperheiltä on jatkuvasti leikattu (lapsilisästä yms.) ja jatkaa samalla linjalla. Nyt leikataan lisää mikä romuttaa tilannetta entisestään, kun ei korvata sitä esimerkiksi lapsilisän nostoilla (joka on siitä harvinainen tuki että se kannustaa myös parempituloisia hankkimaan lapsia). Helsingin syntyvyys on erityisen matala (Helsingissä kokonaishedelmällisyysluku oli 1,23 lasta vuonna 2021, ja koko Suomessa 1,46 lasta), joka johtuu hintatasosta joka johtuu ideologisesta kaupungistamisesta.
• Maahanmuuton osalta pelkkiä fraaseja, ei mitään konkreettista. Ongelmista ei kykene puhumaan ja leikkii taivaanrannan maalaria. Pääkaupunkiseudun slummiutumista ja jengiytymistä pahentaa keskittämispolitiikan ohella holtiton maahanmuuttopolitiikka.

Mielenkiintoinen lähestymiskulma lytätä täysin Pursiaisen osaaminen, jos omatkaan argumentit eivät ole kaikkein tukevimmalla pohjalla. Väitteelle kaupungistumisen pysähtymisestä olisi kiva saada lähteitä. Google nimittäin tarjoaa ensimmäiseksi valtioneuvoston raporttia, jossa todetaan "Trendikehityksen mukaan Suomen kaupungistumisaste nousee 73 prosentista 79 prosenttiin vuodesta 2020 vuoteen 2050". Muuttoliike maalta kaupunkeihin vaikuttaisi olevan edelleen voimissaan.

Samoin sinulla lienee esittää jotain faktoja lapsiperheiden leikkausten vaikutuksesta huoltosuhteen ongelmiin. Muussa tapauksessa kyse on puhtaasta arvailusta. Syntyvyys on laskenut kaikissa kehittyneissä maissa. Myös siellä, missä ei tunneta lapsilisiä tai kotihoidon tukea. 

Mielestäni Pursiaisen näkemys maahanmuutosta oli hyvin konkreettinen. Jo nykyisin yhteiskunta toimisi paljon huonommin ilman ulkomaista työvoimaa. Jatkossa tilanne vain pahenee vanhusten suhteellisen osuuden lisääntyessä. En tiedä voiko tuota selkeämmin sanoa.