Rakennusalalla toimittajat tuntuvat sanovan kyselyihin jotain tyyliin, "Teidän tilaukseen on materiaalit varattu", "Kesään asti on varasto kunnossa", "Hinta nousee ens viikolla" tai "Ota nyt vielä kun saa"
En tiedä kuinka paljon mukana on vedätystä vai onko kaikki täysin auki. En kyllä ihmettelis, jos joku isompikin lafka menee saneeraukseen vielä. Kuinkahan kusessa talotehtailijat ovat puutavaran hinnan kanssa?
En ole kyllä yhdenkään toimittajan kehuneen varastojen olevan kunnossa. Paitsi tiedän pari urakoitsijaa jotka ovat hamstranneet järjettömiä määriä esim teräksiä.
Ihmeen vähän viivästymisiä on kyllä siihen nähden, että tapissaan oleviin kapasiteetteihin on nyt yhdistetty korkeat hinnat ja materiaalipula. Sekä tietenkin kaikki koronalomat yms.
Odotetaanpa pari viikkoa ja katsotaan mitä voidaan lisätä listaan jossa on nyt puutava, teräkset, laatat ja mikrosirut.
Internethistoriaani uusi saavutus: banni faceryhmään. Ja ihan selvinpäin kirjoitetusta tekstistä jopa. Ryhmä oli "Helsingin luonnonsuojelijat" ja ihan bannin kunniaksi julkaisen tekstin sellaisenaan:
"
Kuvassa luonnos Hoasin suunnittelemasta kohteesta Mannerheimintien varrelta. Hoas on suunnitellut paikalle 223 opiskelija-asuntoa.
Helsingin Luonnonsuojeluyhdistys ry (jatkossa Hly) teki kaavasta valituksen viimeisenä mahdollisena valituspäivänä.
Valituksessaan Hly kirjoittaa mm "Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen saaman tiedon mukaan lehdossa kasvaa parisataa eri-ikäistä vaahteraa."
Lisäksi valituksessa on yleistä kommentointia varjoisuudesta ja tuulisuudesta sekä viitattu joihinkin Tanskalaisiin tutkimuksiin joissa yli 5 kerrosta korkeita rakennuksia ei pitäisi rakentaa ylipäätään pohjoismaihin.
Se, mitä tämä valitus nyt aiheuttaa, on seuraavaa:
- asuntoja rakennetaan muualle, paikoille jotka ovat väistämättä luontoarvoiltaan arvokkaampia/monimuotoisempia kuin Helsingissä Mannerheimintien varrella.
- opiskelijoille koituu matka-aikaa ja liikenne kuluttaa ympäristöä
- on itsestään selvää, että kohde lopulta tietenkin rakennetaan, viivästyksellä aiheutetaan vain ylimääräisiä kustannuksia.
Hoas on voittoa tavoittelematon yhdistys ja sen vuokrat ovat tällä hetkellä noin 30% markkinavuokria edullisempia. Toiminnan hankaloittamisen ja hidastamisen kustannukset menevät loppukäyttäjien eli koko pk-seudun opiskelijoiden maksettaviksi. Tai pidemmälle ajateltuna, kun kyseessä on opiskelijoista, niin viime kädessä kustannukset valuvat suurelta osin veronmaksajien hoidettaviksi.
Onkohan Hly sisäistänyt, että esim. tässä valituksessa ei oikeasti edistetä edes niitä arvoja joita ko. yhdistys nimen perusteella haluaa edistää, eli luonnon ja ympäristön suojelua. Vai onko jotain muita tavoitteita joita en ymmärrä?
"
Jos täällä on ko. klubin jäseniä/kannattajia, niin voinee kommentoida oliko tekstin poisto ja banni itsestään selviä ratkaisuja vai harkittiinkohan edes dialogia?
Toi on ikävä kyllä yleistä nykyaikana. Eriävät mielipiteet poistetaan ja sensuroidaan. Sillä ei toki ole merkitystä onko kirjoitus todenmukainen (tässä tapauksessa oli). Lopputuloksena ryhmässä vain yhden mielipiteen woke-pellejä joista harva uskaltaa omilla aivoilla ajatella. Mennään ryhmän mukana ilman omaa oikeata mielipidettä. Sääli :/
Pienellä muokkauksella voisit lähettää kirjoitukseen Helsingin Sanomien mielipideosastolle. Tämä myös käytännössä pakottaisi yhdityksen vastaamaan siihen julkisesti, mikä olisi vähintäänkin mielenkiintoista.
Kilpparihan halutessaan pystyy kirjoittamaan erinomaista ja loogisesti perusteltua tekstiä. Tuo on satuttanut fiksumpaa osastoa Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksessä pahasti. Sen takia sellaiset ovatkin tarpeen kuplasta poistaa, koska alkaa muuten uskovaisten rivit jossain määrin harveta. Ei Venäjälläkään sensuuria huvikseen harjoiteta.
Erinomainen kirjoitus ja oikea kohderyhmä. Hesariin koko tarina.
Pari ympäripyöreää päivää meni Tampereella rakennuttajapäivillä "verkostoutumisessa". Tuossa siis uusi hyvä nimike vanhanaikaiselle/rahvaanomaiselle ryyppäykselle.
Toisaalta asiaakin tuli paljon ja hirmuisesti eri osapuolten näkemyksiä alasta. Tiivistettynä voisi sanoa, että oikeastaan koskaan ei ole alan lähitulevaisuutta ollut niin vaikea ennustaa kuin nyt. Se mikä on varmaa on, että aloitukset on vähentyneet ja vähenevät syksyllä. Tuo on toistaiseksi vielä vain ylikysynnän purkua joten ihan tervettä. Se mikä ei ole tervettä on rakennuskustannusten nousu. Tuo tulee kohdistumaan lähinnä materiaaleihin. Jos ja kun aloitukset vähenevät, niin katteet ja työkustannukset ovat ne jotka voi vähän joustaa. Ongelma on siinä, että niistä ei voida niistää lähellekään niin paljoa kuin materiaalihinnat nousevat. Eli todennäköisintä on melko synkkä näköala, että rakentaminen vähenee yhtä aikaa kuin kallistuu.
Suurimman vaikeuden tulevaisuuden ennustamiseen tuo Ukrainan sota. Kun se loppuu, niin on olemassa suuri todennäköisyys sille, että "maailman piikki aukeaa" ja Ukrainan jälleenrakennus imee teräkset ym rakennustuotteet ja niiden hinta nousee entisestään.
Jotta tuossa ei olisi kaikki, niin toisaalla tänä vuonna on tullut voimaan uutta energiansäästö- ja ympäristönormia jotka nostavat rakentamisen kustannuksia entisestään. Lisäksi käsittelyssä on syksyllä lakiehdotus joka tekee Suomesta tietenkin "maailman mittapuulla mullistavan ylivoimaisen ja edelläkävijän ilmastonmuutoksen torjunnassa". Kaikista rakennushankkeista on jatkossa laskettava hiilijalanjälki ja kädenjälki. Lisäksi kaikista, myös korjaushankkeista on toimitettava 3D-mallit tietyillä vaatimuksilla. Nämä on vielä ehdotusasteella ja hintoja nostava vaikutus on lopullisesta laista riippuen arvioni mukaan 10-15%. Lain voimaantulo todennäköisimmin 1.1.2024 joten jos rakennatte jotain, niin hakekaa lupa ennen tuota. Tai siis saakaa se lupa ennen tuota, niin ei koske teitä.
Lisäys: Kuulemma EK on tehnyt kolme eri ennustetta pohjautuen erilaisiin sodan kulkuihin, pitäisi tutkia heidän sivuiltaan ne. Saattaa olla joltain osin jopa syvällisempääkin analyysiä kuin yllä.
Joku oli kaivanut taas jonnekin esille Akin vanhan väitteen asuntosijoittamisen riskisyydestä. Se on varmaan jo käsitelty n kertaa, mutta tekisin kuitenkin tähän väliin semmoisen ehdotuksen, että jaettaisiin tuo asuntosijoittaminen kahteen riskeiltään täysin erilaiseen luokkaan. Omaan asuntoon sijoittamiseen ja sitten semmoiseen, että kerätään niitä sijoitusasuntoja maksimivivulla maksimimäärä.
Jälkimmäisen hyväksyn lähestyvän riskitasoiltaan osakesijoittamista. Oikeastihan suoraa riskiä voi verrata vaan kun tiedetään tarkat vivut ja muut ominaisuudet.
Oman asunnon kohdalla riskeistä jää suurimmat pois. Käydään läpi yksitellen.
Korkoriski: säilyy, mutta toisaalta korkea korko korreloi yleensä myös arvonnousun kanssa ja kun omaan asuntoon on tyypillisesti alkuvaiheessa 5x vipu, niin koron nousuaika on yleensä oman asunnon omistajalle iloista aikaa.
Kassavirtariski: säilyy vähän jos ei varaudu, tämä on yhden asunnon omistajalle aika pieni, sillä riskinä on vain, että asuminen tulee hetkellisesti kalliimmaksi kuin vuokra-asuminen. Paras suojautumistapa on määrittää lainalle vakiokokoinen erä jolloin laina-aika on se joka muuttuu.
Arvonlaskuriski: erittäin pieni jos ei häslää. Kun valitsee itselleen asunnon jossa voi asua itse, niin tilapäiset koronat tai valuuttakriisit ei pakota myymään asuntoa hintakuopassa. Teoriassa arvonmuutoksilla ei ole edes väliä. Jos kuitenkin omaa sijoittajaverta, niin oleellista on ostaa kasvuvoittoisilta alueilta jolloin arvonmuutos on pitkällä juoksulla todennäköisimmin paras. Maksimivipu osakkeissa tarjoaa mahdollisuuden hävitä koko omaisuutensa kerralla vaikka jonkun sotauutisen yhteydessä vaikka kurssit eivät tippuisi kuin vaikka 20%.
Vuokralaisriski: ei ole
Yhteenveto: Jos tällä hetkellä saa esim uudiskohteilla pk-seudulla jotain 4% vuokratuottoa ja siihen maksimivun, niin on itsestään selvää, että vuokralla-asumisen taloudelliset riskit ovat hulppeasti omassa asumisen riskejä suuremmat. Vai onko se enää edes riski jos on 99,9% varmuus, että tulee kalliimmaksi?
Jotta ei syytettäisi jos jollekin joskus joku riski toteutuu, niin seuraava muistilista:
- vältä maakuntia, halpakaan ei ole välttämättä hyvä sijoitus, kun seuraavaa remonttia ei välttämättä kannata tehdä
- vältä vuokratontteja etenkin jos sopimus on lähiaikoina umpeutumassa
- katso, että ostat semmoisen jossa voit itse asua, todennäköisesti sen saa silloin myös jollekin muulle vuokralle
- lyhennyserä tasaiseksi, korkomuutokset muuttaa laina-aikaa
Jos olisit 18-vuotiaana ymmärtänyt, että pitkäaikaisessa osakesijoittamisessa riskiä on hyvin vähän, voisi nykyiseen nettovarallisuuteesi tyrkätä nollan perään. Nyt on elämänonnellisuutesi kannalta kuitenkin jo myöhäistä, koska olet iässä, jossa omien sanojesikaan mukaan ei rahaa tarvitse yhtään mihinkään. Joten en ala yrittämään uskovaisen käännyttämistä. Mikä pohjoiskarjalaisten tapauksessa on vielä keskimääräistäkin paljon haastavampaa.
Jos olisit 18-vuotiaana ymmärtänyt, että pitkäaikaisessa osakesijoittamisessa riskiä on hyvin vähän, voisi nykyiseen nettovarallisuuteesi tyrkätä nollan perään. Nyt on elämänonnellisuutesi kannalta kuitenkin jo myöhäistä, koska olet iässä, jossa omien sanojesikaan mukaan ei rahaa tarvitse yhtään mihinkään. Joten en ala yrittämään uskovaisen käännyttämistä. Mikä pohjoiskarjalaisten tapauksessa on vielä keskimääräistäkin paljon haastavampaa.
Minun varallisuuteni kääntyi plusmerkkiseksi noin 27-vuotiaana, niin tuo viisaus olisi seissyt turhanpanttina ensimmäiset 10 vuotta.
Ekaan miljoonaan näyttäisi menevän tällä systeemillä siis noin 25 vuotta. Toisaalta olen asunut ihan kivasti joten jotain hyötyä olen saanut matkalla.
Minusta asumisesta siis maksetaan Suomessa kohtuuttoman paljon, mutta koska säännöt pelissä on tuommoiset, niin niillä pelataan.
Sinulla on toki nolla perässä, mutta en nyt ihan tuolla todistuksella vielä kääntäisi, että johtuu pelkästään systeemistä. Tietääkseni olet itsekin sanonut, että jossain kohti on ollut vähän onneakin. Itsehän toki olen sanonut, että minua onnekkaampaa tuskin löytyykään, joka taas tasaisi tilanteet ja toimisi sinun väitteen puolesta.
Nyt muuten kesän pääpäivä eli Tikkurilafestivaalit ja Apulanta. En vastaa enää mahdollisesti tänään ketjuun antamistani lausunnoista 🤣
Joku oli kaivanut taas jonnekin esille Akin vanhan väitteen asuntosijoittamisen riskisyydestä. Se on varmaan jo käsitelty n kertaa, mutta tekisin kuitenkin tähän väliin semmoisen ehdotuksen, että jaettaisiin tuo asuntosijoittaminen kahteen riskeiltään täysin erilaiseen luokkaan. Omaan asuntoon sijoittamiseen ja sitten semmoiseen, että kerätään niitä sijoitusasuntoja maksimivivulla maksimimäärä.
Jälkimmäisen hyväksyn lähestyvän riskitasoiltaan osakesijoittamista. Oikeastihan suoraa riskiä voi verrata vaan kun tiedetään tarkat vivut ja muut ominaisuudet.
Oman asunnon kohdalla riskeistä jää suurimmat pois. Käydään läpi yksitellen.
Korkoriski: säilyy, mutta toisaalta korkea korko korreloi yleensä myös arvonnousun kanssa ja kun omaan asuntoon on tyypillisesti alkuvaiheessa 5x vipu, niin koron nousuaika on yleensä oman asunnon omistajalle iloista aikaa.
Kassavirtariski: säilyy vähän jos ei varaudu, tämä on yhden asunnon omistajalle aika pieni, sillä riskinä on vain, että asuminen tulee hetkellisesti kalliimmaksi kuin vuokra-asuminen. Paras suojautumistapa on määrittää lainalle vakiokokoinen erä jolloin laina-aika on se joka muuttuu.
Arvonlaskuriski: erittäin pieni jos ei häslää. Kun valitsee itselleen asunnon jossa voi asua itse, niin tilapäiset koronat tai valuuttakriisit ei pakota myymään asuntoa hintakuopassa. Teoriassa arvonmuutoksilla ei ole edes väliä. Jos kuitenkin omaa sijoittajaverta, niin oleellista on ostaa kasvuvoittoisilta alueilta jolloin arvonmuutos on pitkällä juoksulla todennäköisimmin paras. Maksimivipu osakkeissa tarjoaa mahdollisuuden hävitä koko omaisuutensa kerralla vaikka jonkun sotauutisen yhteydessä vaikka kurssit eivät tippuisi kuin vaikka 20%.Vuokralaisriski: ei ole
Akihan nostaa hirvittävän hyvin siinä kolumnissa esiin juuri sitä, että riski ei kohdistu puhtaasti taloudellisiin robotteihin, vaan todellisiin ihmisiin, joille voisi esim olla toivottua erota toisistaan, sosiaalisista syistä, mutta yhteisen asunnon vuoksi siitä tulee vaikeaa taloudellisista syistä.
Sivuutat tämän vähän vaivihkaa lauseella "kun valitsee asunnon jossa voi asua itse", mutta kaikilla ei ole liikkumavaraa asua yksin asunnossa, joka riittäisi kahdelle.
Aki ei kolumnissaan erehtynyt kutsumaan asuntosijoittamista jotenkin virheeksi - on mielestäni itsestäänselvää, että hän ymmärtää esim itse asutun omistusasunnon suorastaan naurettavan verotuskohtelun. Hän pelkästään kiinnitti huomiota siihen, että ihmiset jotka eivät mielestään "sijoita", tekevät usein satojen tuhansien sijoituksen pohtimatta läheskään tarpeeksi liikkeen ilmplikaatioita.
Se, että yrittää rakentaa tämän kolumnin joksikin asuntojen omistamisen demonisoinniksi vaatii äärimmäistä älyllistä epärehellisyyttä.
Kilppari kirjoitti:
Yhteenveto: Jos tällä hetkellä saa esim uudiskohteilla pk-seudulla jotain 4% vuokratuottoa ja siihen maksimivun, niin on itsestään selvää, että vuokralla-asumisen taloudelliset riskit ovat hulppeasti omassa asumisen riskejä suuremmat. Vai onko se enää edes riski jos on 99,9% varmuus, että tulee kalliimmaksi?
Riski tarkoittaa yleisessä kielessä varianssin suhdetta tuottoon, eli jo isompi varianssi merkitsee jotain. Mutta unohdetaan se, 99,9% kuulostaa mielestäni aivan järkyttävältä hubrikselta.
Saadaanko ehkä aikaan joku veto, jossa verrataan jonkun annetun asunnon vuokrakuluja ja ostetun asunnon arvonkehitystä sekä kuluja esim 10 vuoden aikana, ja sinä panostat miljoonan minun tonniani vastaan? Voin itse asiassa antaa rajun ylikertoimen, puoli miljoonaa riittää.
Minun yllä varaamani lause vastuuttomuudesta tänään siis riittää ja en siis edes ymmärrä mistä puhutaan ja yritän huomisaamuna selvänä tulkita mitä vetoa yrität lyödä. gg.
Minun yllä varaamani lause vastuuttomuudesta tänään siis riittää ja en siis edes ymmärrä mistä puhutaan ja yritän huomisaamuna selvänä tulkita mitä vetoa yrität lyödä. gg.
Se, että yrittää rakentaa tämän kolumnin joksikin asuntojen omistamisen demonisoinniksi vaatii äärimmäistä älyllistä epärehellisyyttä.
Se, että yrittää kääntää viestini joksikin Akin kolumnin demonisoinniksi vaatii vielä suurempaa älyllistä epärehellisyyttä.
Jos katsoo viestin kokonaisuutta, niin siinä on yksi selkeä asia. Ehdotus, että ei edes puhuttaisi omaan asuntoon sijoittamisen riskeistä samassa yhteydessä kuin ns. "oikean asuntosijoittajan" kohdalla. Mielestäni tuolle sitten annettiin jonkin verran perustelujakin. Ja kaupan päälle jotain joillekin jotain neuvoja. Neuvoissa on aina se riski, että ne voivat olla liian itsestäänselviä, se ei poista, että niistäkin voi olla jollekin apua.
JR kirjoitti:
Sivuutat tämän vähän vaivihkaa lauseella "kun valitsee asunnon jossa voi asua itse", mutta kaikilla ei ole liikkumavaraa asua yksin asunnossa, joka riittäisi kahdelle.
Ok, on tapauksia jossa tuota neuvoa pitää soveltaa. Sovellettuna tuo voisi tarkoittaa toisin muotoiltuna vaikka, että jos noudatat muita ohjeita ja ostat vaikka Helsingin Meilahdesta kolmion, niin älä tuunaa sitä sellaiseksi, että se soveltuu vain neljän lampaan ja kuuden käärmeen sekä yhden miehen asuttavaksi. Kaupankäyntikulut riskeinä siis tietenkin aina jäävät.
JR kirjoitti:
99,9%
Sovitaan, että tuo 99,9% on karrikoitua. Tai sitten jos lähestytään virheenkorjausajatuksella, niin voidaanhan siinä tarkoittaa yhtä kuviteltua tapausta ja sitten kysytään, että vieläkö tuo on riski. Minulla ei ole talouskoulujen käynnin tuomaa osaamista näiden termien käytöstä.
Pörssisijoituksien realisointi alkukeväästä saattoi sittenkin olla tällä kertaa oikea ratkaisu. Nyt pitäisi sitten keksiä oikea aika palata markkinoille. Ja sitten tietenkin vielä pitäisi keksiä mitä laitetaan. Jotenkin on vielä samanlainen olo, kuin PP:llä pessimistisyyspäivänä, eli en oikein näe, että olisi oikea aika vieläkään. Sitten kuitenkin tunnustan Akin mainitseman vaikeuden ajoittaa nousua. Ehkä oikea ratkaisu olisi aloitella tosi pienellä ja pikkuhiljaa.
Toisen lapsen pörssirahat on vielä itselläni hoidossa ja Nordnetissä näkyvissä, niin ja katsotaanpa mitä niille kuuluu:
- Citycon, -12,59%, tässä menin kai palstan hypettäjien kelkkaan ja siihen nähden yllättävän pieni kuoppa :)
- Oma säästöpankki, +64,25%, tämäkin oli vinkin perusteella, vinkin antaja vähän epäilyttävä, mutta laskeskelee työkseen jotain riskejä, niin uskoin tämän kerran, kiitokset sinne vielä kerran :)
- Outokumpu; +27,82% tämä oma suosikkilappu ja kun näkymät näyttää vieläkin hyvältä, niin tätä alan varmaankin ostella itselleni jos ei nyt ihan hirveästi tämän postin myötä raketoi :) Nordnetin softa näyttää P/E lukemaa 1,75 ja tuo vahvistaa sen, etten Akin epäilysten mukaan todellakaan ymmärrä pörssistä yhtään mitään. Tuloksen kun ei pitäisi olla hirveästi edes heikentymässä. Kaikkein parhaan kauppani olen tehnyt joskus Rautaruukilla kun sen p/e oli 4 ja minusta se oli silloinkin käsittämätön.
- SSAB, +100,86% tämä melkein yhtä edullinen kuin Outokumpu, mutta itse tykkään ruostumattomasta enemmän ja omat hiluni painan siis ennemmin siihen. Toki jos joku kiihottuu osinkoprosentista, niin se tällä parempi kuin kummulla. Näyttää olevan nyt 10,94%. Semmoinen harmi, että vuosittainen kilon myynti on mennyt tästä, niin tämä salkussa pienimpänä.
Seuraava vuodenvaihteen kilon myynti menee tuosta pankista. Vaikka hyvin on noussutkin ja korkojen nousu tukee, niin epäilen pankkeja niistettävän jossain lähiaikoina tulevassa Italian pelastusoperaatiossa. Toivottavasti ei laske ennen vuodenvaihdetta, kun myydä voi vasta sitten.
Miksi myydä voi vasta vuodenvaihteessa? Ja miksi blogin nimi on kilpparin tumputusblogi? Toisin sanoen ihan mielenkiinnosta miksi suora viittaus autocoitukseen?
Miksi myydä voi vasta vuodenvaihteessa? Ja miksi blogin nimi on kilpparin tumputusblogi? Toisin sanoen ihan mielenkiinnosta miksi suora viittaus autocoitukseen?
Selitys löytyy blogin ensimmäisen viestin ensimmäisestä lauseesta. ;)
Lapsen salkku niin pieni, että hyödynnän siinä veroetua jossa voitot saa verottomana jos vuotuiset myynnit ovat alle 1000e. Tämän vuoden myynti on jo käytetty.
Lisäys: Tavallaan salkun pieneyskään ei ole peruste. Sama kilon myynti kannattaa tehdä vannoutuneimmankin holdarin jos salkusta löytyy yhtään upissa olevaa lappua.
Olin jo yhden tilisiirron päässä ostamassa Outokumpua, mutta en muista mikä viiraus keskeytti ja asia unohtui. Nousi sitten sen perus 20%.
Semmoinen pika-asia, että jos joku sattuisi tarvitsemaan ruotsin kruunuja, niin jopa alle keskikurssiin lähtisi tänään. Kilolla 11k tai paljousalennuksena kahdella peräti 22k 😊
No aloitin nyt sitten pikkuhiljaa ostamaan tuota Outokumpua vaikka ehti jo nousta ja pe huitelee jo 2,2-tasolla.
Pikkuerä sisään 4,807-hintaan. Strategiana martingale, eli jos laskee, niin tuplataan panos. Jos taas nousee, niin vähän kerrallaan kuukausittain niin kauan kuin näyttää, että asuntoja kannattaa taas lisätä.
No aloitin nyt sitten pikkuhiljaa ostamaan tuota Outokumpua vaikka ehti jo nousta ja pe huitelee jo 2,2-tasolla.
Pikkuerä sisään 4,807-hintaan. Strategiana martingale, eli jos laskee, niin tuplataan panos. Jos taas nousee, niin vähän kerrallaan kuukausittain niin kauan kuin näyttää, että asuntoja kannattaa taas lisätä.
Tämän kuun minierä hintaan 4,85.
Entinen heikkous on ollut hötkyillä sijoitusten kanssa. Nyt koetan pitää tästä strategiasta kiinni.
Semmoinen kutina alkaa vahvistua, että ensi syksynä voisi olla aika ostaa seuraava asunto. Silloin on minun arvauksen mukaan kaikilla näkemys minne asti ne korot nousee ja hinnat tippuneet huipuista sen 5-10%. Rakentaminen on seis ja ollaan lähellä pohjia.
Taas sellainen jossa itsekin viihtyy ainakin sen pari vuotta. Semmoinen pointti tuli tuossa mieleen, että vaikka itselle riittäisi minimalistina pieni yksiö, niin ehkä sittenkin kannattaisi hankkia kaksio, jos tulee vaikka joku vieras joskus. Esimerkiksi jompikumpi lapsi. Muista en usko.
Paikkana olen suosinut Espoota, mutta tuo ei ehkä olekaan niin ehdoton. Vaihdoin lähisalin Kauniaisiin ja siinä se keskusta on kehittynyt jo ihan kivaksi. Ja eikös siellä ole vielä vähän pienemmät verotkin. Ero ei kai enää iso, pitänee kysyä tekoälyltä jossain kohti.
Työpaikka muuttuu reilun parin vuoden päästä Pasilaan ja joku junaradan varren paikka anyway. Ja kesällä pitää olla lyhyt matka Espoon rannoille. Harmi kun Kera ei näytä etenevän ihan vielä lähivuosina.
Tänä vuonna jäi kaikki tavoitteet ja ennusteet tekemättä. Tai on vielä voimassa tuo yksi ennuste; Lehto konkkaan tai selvitystilaan 15.3.2023. Tuo tuli kuitenkin jo reilusti viime vuoden puolella, niin ei voi laskea oikeaksi uudenvuodenennustukseksi.
No aloitin nyt sitten pikkuhiljaa ostamaan tuota Outokumpua vaikka ehti jo nousta ja pe huitelee jo 2,2-tasolla.
Pikkuerä sisään 4,807-hintaan. Strategiana martingale, eli jos laskee, niin tuplataan panos. Jos taas nousee, niin vähän kerrallaan kuukausittain niin kauan kuin näyttää, että asuntoja kannattaa taas lisätä.
Semmoinen kutina alkaa vahvistua, että ensi syksynä voisi olla aika ostaa seuraava asunto. Silloin on minun arvauksen mukaan kaikilla näkemys minne asti ne korot nousee ja hinnat tippuneet huipuista sen 5-10%. Rakentaminen on seis ja ollaan lähellä pohjia.
Tän tyyppinen olisi munkin mutu markkinoista. Tällä työllisyysasteella ja jos talous ei sakkaa isosti, niin en nää aineksia näillä koroillakaan mihinkään 90-luku monttuun kasvukeskuksissa. 2022 oli infla melkein 10% ja asunnot kai reaalisesti tippui vähän yli kymmenen pinnaa niin jos toinen reaalinen kymppipinna tulee 2023 niin eiköhän ole aika siinä. Toi mun perusline ja sillä tarkennuksella, että se jälkimmäinenkin 10% reaalista on oikeasti jo tullut mutta myyjät eivät sitä vielä suostu hyväksymään niin ei näy tilastoissa...mutta eivät jaksa odottaa uusien asuntojen putkahtelun loppumistakaan joten tippuvat vielä; tilastoissakin.
Samaa mieltä vaikka vieläkin ärsyttää tuo reaalihinnoista puhuminen, kun sotkee vaan asioita, eikä niitä käytetä muissakaan sijoituksissa eikä ostoksissa.
Ja kun just painotin strategiassa pysymistä, niin heti piti poiketa ja hankkia päivän alesta vähän Outokumpua hintaan 4,46. Nyt voisi vaikka poistaa Nordenetin softan kuukaudeksi jos ei muuten pysy näpit kurissa.
No aloitin nyt sitten pikkuhiljaa ostamaan tuota Outokumpua vaikka ehti jo nousta ja pe huitelee jo 2,2-tasolla.
Pikkuerä sisään 4,807-hintaan. Strategiana martingale, eli jos laskee, niin tuplataan panos. Jos taas nousee, niin vähän kerrallaan kuukausittain niin kauan kuin näyttää, että asuntoja kannattaa taas lisätä.
Semmoinen kutina alkaa vahvistua, että ensi syksynä voisi olla aika ostaa seuraava asunto. Silloin on minun arvauksen mukaan kaikilla näkemys minne asti ne korot nousee ja hinnat tippuneet huipuista sen 5-10%. Rakentaminen on seis ja ollaan lähellä pohjia.
Tän tyyppinen olisi munkin mutu markkinoista. Tällä työllisyysasteella ja jos talous ei sakkaa isosti, niin en nää aineksia näillä koroillakaan mihinkään 90-luku monttuun kasvukeskuksissa. 2022 oli infla melkein 10% ja asunnot kai reaalisesti tippui vähän yli kymmenen pinnaa niin jos toinen reaalinen kymppipinna tulee 2023 niin eiköhän ole aika siinä. Toi mun perusline ja sillä tarkennuksella, että se jälkimmäinenkin 10% reaalista on oikeasti jo tullut mutta myyjät eivät sitä vielä suostu hyväksymään niin ei näy tilastoissa...mutta eivät jaksa odottaa uusien asuntojen putkahtelun loppumistakaan joten tippuvat vielä; tilastoissakin.
Viimeisen 30 vuoden aikana eivät asuntojen hinnat ole laskeneet pk-seudulla yli 9kk jaksoa vaikka matkalla ollut finanssikriisia ja koronaa. Inflaatio laskee tänä vuonna puoleen viime vuodesta ja korko-odotukset alkavat laskemaan vastaavasti. Samaan aikaan kun uudistuotanto on sakannut on pk-seudun väkiluvun kasvu jo palannut pre-korona-aikaan - mukana eivät ole vielä +80.000 ukrainalaista pakolaista.
Joten asuntojen hintakuoppa on nähty Q1/2023 aikana ja syksyllä ollaan jo taas selvässä nousussa. Jos asunnon aikoo ostaa alesta alkaa olemaan viimeiset hetket käsillä. 2024 media taas kirkuu miksei asuntoja ole rakennettu tarpeeksi ja ATH-hintatasot paukkuu.
Viimeisen 30 vuoden aikana eivät asuntojen hinnat ole laskeneet pk-seudulla yli 9kk jaksoa vaikka matkalla ollut finanssikriisia ja koronaa. Inflaatio laskee tänä vuonna puoleen viime vuodesta ja korko-odotukset alkavat laskemaan vastaavasti. Samaan aikaan kun uudistuotanto on sakannut on pk-seudun väkiluvun kasvu jo palannut pre-korona-aikaan - mukana eivät ole vielä +80.000 ukrainalaista pakolaista.
Jää juuri sopivasti valitun aikaikkunan ulkopuolelle: vuosina 1989-1992 pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat laskivat noin 40%.
Viimeisen 30 vuoden aikana eivät asuntojen hinnat ole laskeneet pk-seudulla yli 9kk jaksoa vaikka matkalla ollut finanssikriisia ja koronaa. Inflaatio laskee tänä vuonna puoleen viime vuodesta ja korko-odotukset alkavat laskemaan vastaavasti. Samaan aikaan kun uudistuotanto on sakannut on pk-seudun väkiluvun kasvu jo palannut pre-korona-aikaan - mukana eivät ole vielä +80.000 ukrainalaista pakolaista.
Jää juuri sopivasti valitun aikaikkunan ulkopuolelle: vuosina 1989-1992 pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat laskivat noin 40%.
Toki, koska maailma oli tuolloin varsin erilainen ja keskellä rajua muutosta.
