15.8.2022 - 09:35

esavainen

+72
Liittynyt:
26.8.2014
Viestejä:
60

Omituinen tilastotieto Luonnonvarakeskukselta:

https://www.luke.fi/fi/tilastot/energiapuun-kauppa/energiapuun-kauppa-2…

"Tammi-kesäkuussa energiapuun kauppamäärä pieneni viime vuoteen verrattuna 31 prosenttia."

Puuenergian osuus kaikesta energiankäytöstä oli viime vuonna n. 28%, siitä puolet teollisuuden sivuvirroista. Ilmeisesti puuenergiaa tarvitaan tavallista vähemmän lähivuosina, ja jo ensi talvena. Olin luullut toista, koska:

1.                       Kaasun tuonti Venäjältä loppunut

2.                       Öljyn hinta korkealla

3.                       Turvetuotanto ajettu alas

4.                       Venäjän tuonnin päätyttyä niukkuutta metsäteollisuuden raakapuusta (selluteollisuuden sähköntuotanto saattaa ottaa osumaa)

5.                       Pahoja ongelmia Olkiluoto 3:n käyttöönotossa (ja koko laitos ylipäätään tunnettua ranskalaista laatua)

6.                       Jo nyt tiedossa, että Keski-Eurooppa kärsii ensi talvena armottomasta sähkövajeesta (jolloin Ruotsin ja Norjan vientisähkö virtaa muualle)

Liki parikymmentä prosenttia sähkökulutuksestahan on viime vuosina hoidettu tuontisähköllä, osin Venäjältä ostetulla.

Ja kyllä vaan, tuulivoimaa kannattaa rakentaa lisää. Sen osuus energiankäytöstä oli 2 % vuonna 2020. Olisikohan noussut jo kolmeen? 

 

 

9.9.2022 - 09:54

Bingo53

+3570
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2326
konnak kirjoitti:

Onko tietoa et miten paljon maakaasua voisi korvata biokaasulla energiantuotannossa?

Kysymys oli Fortum-ketjussa, mutta siirrä oman näkökulmani biokaasusta tänne Energia-ketjuun.

Maakaasun käyttö Suomessa vuonna 2015 oli noin 26 terawattituntia.

Biokaasun tuotanto Suomessa on nyt noin yksi terawattitunti, joten määrä ei mitenkään riitä korvaamaan ostokaasun tarvemäärää.

Neljä terawattituntia energiaa sisältävän biokaasumäärän tuottaminen ei toteudu nykyisellä laitoskapasiteetilla. Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan 100–200 uutta biokaasulaitosta. Lisäksi nykyisiä laitoksia olisi laajennettava. Rahaa investointeihin tarvitaan yhteensä 800 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä.

Linkki: https://www.energiauutiset.fi/kategoriat/tuotanto/biokaasusta-ratkaisij…

Muutosta on odotettava yli neljännesvuosisata eikä biokaasusta tai vedystä ole ratkaisua tähän talveen.

12.12.2022 - 21:57

Bingo53

+3570
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2326

Omavaraisesta Suomesta voi puhua vasta, kun voimme tuottaa sähkön ja lämmön kokonaan itse, tuottaa puhdasta vettä ja siirtää puhdistettua jätevettä katkotta sekä ylläpitää melko toimivaa tiedonsiirtoa.

Tähän emme nykyiseen tilaan saatetuilla järjestelmillä ja resursseilla kykene, joten oman valtion hallinnan puheet ovat puhdasta palturia, poliittisen teatterin pötypuheita. Asia näkyy sähkön tuotanto- ja jakelujärjestelmien nykytilassa, joka "oli jo ennen Ukrainan sotaa äärimmilleen viritetty ja valtakunnan sähköjärjestelmä riskialttiissa tilassa."

Sähkömarkkinan tila - Fingrid tänään päivällä

Tänään tuomme sähköä Norjasta ja Ruotsista ja päivän tilanteen mukaisesti viemme sitä Balttiaan. Siirtoverkon katkaisija idän suuntaan on auki eikä sähköä Venäjälle mene tai tule.

Tuotantomme juuri ja juuri kattaa tänään tarpeemme, mutta se johtuu siitä, että sattuu tuulemaan - tuulivoiman (yllä vaaleanpunainen osa) tuotanto tänään on yli ydinvoiman eli 3,5 terawattia. Pakkanen kuitenkin jatkuu silloinkin, kun on tyyntä.

Linkki Fingridin ajantasainen: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/

Alennustilaan jouduttiin uskomalla naapurien yhteisiin etuihin ja tavoitteisiin: ennen nykyistä kriisiä Suomessa käytetystä energiasta kolmannes oli peräisin Venäjältä. Keväällä hanat ja piuhat sulkeutuivat eikä venäläinen haketavara tule junalla enää Suomeen.

Tilalle on astunut epävarmuus ja alttius sään vaihteluille - lunta tulee tosissaan tupaan. Toiveet perustuvat lähinnä siihen, että vettä kertyy norjalaisiin vesivoima-altaisiin. Sekään ei auta, jos pohjoismaiset rajat ylittävien siirtojohtojen kapasiteetti ei riitä.

Pahin tilanne olisi sellainen, että pitkät ja ankarat pakkasjaksot osuisivat Suomeen ja Ruotsiin samanaikaisesti. Silloin ruotsalaiset käyttävät tuottamaansa sähköä itse, eikä sitä riitä suomalaisille sellaisia määriä kuin täällä oltaisiin valmiita ostamaan. Se sähkö on pois sekä yksityisiltä, että yrityksiltä.

"Suomessa talvesta selviytymiseen vaikuttaa kolme asiaa. Voidaanko kaikkia voimalaitoksia käyttää täydellä teholla, miten siirtoyhteydet pohjoismaista toimivat ja kuinka hyvin kysyntäjoustojen käyttö onnistuu. Suurin yksittäinen kysymysmerkki on Olkiluodon uuden ydinvoimalaitoksen mahdollinen käynnistyminen."

Linkki Energiauutiset: https://www.energiauutiset.fi/kategoriat/tuotanto/miten-suomi-selviaa-t…

Vesivoimalaitosten tarve on vain lisääntynyt, sillä tuulivoimalaitosten määrän kasvettua sähköjärjestelmän säätämisen ja tasapainottamisen tarve on kasvanut. Vesivoimalaitokset ovat ylivertaisia säätäjiä ja niillä voidaan nopeasti lisätä ja vähentää sähkön määrää verkossa. Vesivoimalaitoksilla paikkaillaan erityisesti tuulivoimalaitosten jättämiä reikiä.

Kysyntäjoustot eli säästötoimet ovat purreet ja kuukausitasolla säästötoimet ovat melkein vastanneet sähköntuontia Venäjältä. Sähkönkäytön vähentäminen ja etenkin käytön ohjaaminen huippukulutuksen tunneilta hiljaisempiin ajankohtiin painaa myös sähkön markkinahintaa alaspäin.

Korkea hinta on kurja asia, mutta siitä selviää rahalla. Vaikeampi asia on reservivoima, jota todellisuudessa ei ole olemassakaan. Vanhat voimalat ovat naapurin kätyreiden toimesta hävitetty niin, että kansaa nääntyy kun samanaikaisesti on menossa tahallista haitantekoa ja vaarallisia vikoja. Luulisi, että pandemia olisi saanut hallintoa realisoimaan kriisisuunnitelmia laitoksiksi eikä vain prujaamaan niistä uusia asiakirjoja. Listoilla ja luetteloilla ei virta kulje tai vesi nouse, oli Valtioneuvoston sisälukutaito miten hyvä tahansa.

Puuttuvaa sähköä ei kissannahasta hinkata. Puute alkaa ennen pitkää vaikuttaa myös yritysten tuloksiin laatuvikoina ja puuttuvana tuotantona. Katerakennetta järsii jo korko ja edessä on muu kulujen nousu, tuottomahdollisuuksien vain kavetessa. Siinä mielessä pohjoismaisessa liiketoiminnassa on ylimääräistä riskiä. Mietityttää minkälaiset yritykset selviävät ohkaisen, pätkivän energian varassa vaikkapa seuraavat pari vuotta ja millä tuloksella?

Joten istumme polttelemassa takkoja lämpimiksi ja nakuttelemassa vähäkulutuksisilla läppäreillä närkästyneitä mielipiteitä kynttilän ja fikkarin valossa lumen kertyessä väylille niin, että liikkeelle on turha lähteä - lumen syvyys lähenee jo puolta metriä Forecan kartan mukaan.

13.12.2022 - 08:10

esavainen

+72
Liittynyt:
26.8.2014
Viestejä:
60

Bingo53:n graafissa puuperäisen energian määrää kuvaava tolppa on sangen korkea. Valittavasti sekin saattaa madaltua.

Suomeen on tuotu paljon puuta Venäjältä, vaan ei enää, sillä Putin ei myy, eikä ostaminenkaan olisi sallittua.

Omia metsiä olisi, mutta niiden hyödyntämiseen liittyy kolme ongelmaa:

Suomelle, kuten muillekin EU-maille, on asetettu tavoitetaso metsien hiilensidonnalle. Siitä on jääty pahasti, teollisuuden lisättyä kotimaasta peräisin olevan puun käyttöä. Tästä selvitään päästöoikeuksia ostamalla, mutta se on kallista.

Meneillään oleva kansainvälinen biodiversiteettikokous kaavailee 30 %:n suojelutavoitetta maa-alueille. Muut maat tuskin kovin paljoa tekevät, mutta Suomen nykyhallitus on ottanut edelläkävijän roolin hiilineutraaliuden saavuttamisessa. Miksi ei siis myös biodiversiteettihommissakin.

Lisäksi puuperäinen energia on tunnetusti punainen vaste EUn komissiolle. 

Öljy, kaasu, turve ja kivihiili ovat poissa muodista. Suomen aikaisemmat ydinvoimalat ovat vanhenemassa, ja uusi ei toimi uutenakaan. Mitä meille jää, jos puunkäyttöäkin vaikeutetaan. Tuulivoimalla siis tuotettiin 2 % kokonaiskulutuksesta v. 2020, sitäkö siis lisää tarvittavassa määrin?

 

 

 

13.12.2022 - 09:48

hauturi

+3265
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2384
esavainen kirjoitti:

Öljy, kaasu, turve ja kivihiili ovat poissa muodista. Suomen aikaisemmat ydinvoimalat ovat vanhenemassa, ja uusi ei toimi uutenakaan. Mitä meille jää, jos puunkäyttöäkin vaikeutetaan. Tuulivoimalla siis tuotettiin 2 % kokonaiskulutuksesta v. 2020, sitäkö siis lisää tarvittavassa määrin?

Ehkä pienydinvoimalat tulevat jossain vaiheessa, ainakin kansalaisten asenteet ydinvoimaa kohtaan ovat muuttuneet huomattavasti suopeammiksi.

Ranskassa tulee muuten laki, joka määrää kaikki tiettyä kokoa suuremmat uudet parkkipaikat katettaviksi aurinkopaneeleilla.

14.12.2022 - 14:00

Bingo53

+3570
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2326

Vaalikauhuissaan paikalliset poliitikot ovat huseeraamassa mielipiteitä sähkön hinnasta. Kuvittelevat voivansa sopimuskikalla vääntää pisteet kotiin patsastellakseen sillä ääntenlaskun läpi. Voisivat hetkeksi pysähtyä ja kuunnella vaikka numeronikkari Soininvaaraa. Ode osaa puhua samaa kieltä.

Peltoaukean reunasta esitetty yksittäinen laskentakikka ei ihan riitä kun katsoo pohjoismaista sähköverkkoa ristiinlinkityksineen ja Balttian liitäntöineen. Kuva kuluvalta päivältä - alueittain on merkittynä megawattituntihinnat euroina ja siirtomäärät megawatteina eri alueiden välillä.

Oikeassa laidassa ovat tehot sekä kuka tuottaa ja kuka ostaa. Nettotuottaja on Norja pääosin yksin ja Liettua jossain määrin, mutta kaikki muut maat ovat netto-ostajia. Sopimuskikalla ei ostohintaa saa alemmaksi eivätkä suomalaiset ole ainoita ostajia.

Tähän voi lainata kommentoijaa (Mirka Mäkelä): "Korkeat hinnat syntyvät näinä päivinä useimmiten niin, että ollaan hinta-alueella, jossa tarjontakäyrä on pystysuora eli tuotantoa ei ole enää lisättäväksi, vaikka hinta miten nousisi. Silloin kaikki loput hintaportaat ovat ostajien asettamia. Näin ollen se on ostajan joustokyky eikä tuottajan tarjous, joka hinnan määrää."

Linkki: https://www.soininvaara.fi/2022/12/12/miksi-heikki-vestmanin-kok-malli-…

Samalla on hyvä katsoa koko tämän hinta- ja markkina-alueen tuotantoa energialajeittain. Yli puolet (58%) pohjoismaiden ja Balttian alueen sähköntuotannosta tulee vesivoimasta, pääosin Norjasta.

Olemassa oleva vesivoima on suurelta osin jo otettu hyötykäyttöön. Tuulivoimaa lisätään kaikkialla, mutta sen tuotanto on altis luonnonilmiöille. Vakaata voimaa voi lisätä vain ydinvoimaa (nyt 11 %) lisäämällä, joten kokeneiden takinkääntäjien on syytä putsata palttoon vuoripuoli hovikelpoiseksi.

Data on kotoisin Svenska Kraftnätin valvomon sivuilta: https://www.svk.se/om-kraftsystemet/kontrollrummet/

Huomionarvoista on, että verkonhallinnassa sielläpäin on olennaista sähköverkon taajuus, jota nopeaa säätövoimaa käyttämällä pidetään vakaana:

Pointti tässäkin on, että ns. puhtaan energian siirtymässä verkon hallinta vaikeutuu ja hallinta on ensisijaisesti taajuuden pitämistä hyvin tarkassa vaihteluvälissä.

Kovin vähän on tehtävissä paikallispoliittisin keinoin nopeasti ja tässä "varakapasiteettiongelma kannattaisi ratkaista valtion toimin maksamalla sen rakentamisesta erillistä korvausta". Se tosin johtaa siihen, että veronmaksajat kustantavat jo toiseen kertaan ne voimalaitokset, jotka on tönitty maan tasalle ääliömäisessä eturintamassa olemisen innossa.

Inkooseen tässä kuussa kelluvaksi LNG-terminaaliksi tuleva alus FSRU Exemplar pystyy näillä tietämin höyrystämään Suomen tarvitseman maakaasumäärän eli 25 TWh vuodessa ja 40 TWh kapasiteetillaan toimittamaan ylijäävän osan myös Balttiaan merenalaista kaasuputkea myöten.

Muita projekteja ei juuri olekaan, kun Fortum hukkasi miljardit Saksan maalle muiden leivänpäällisiksi. Nikkarikeinoa, joka ehtisi lisätä tuotantokapasiteettia ennen tulevia vaaleja ei ole olemassakaan, vaikka metsät peittävät yli 75 prosenttia Suomen maapinta-alasta. Suomi on suhteellisesti Euroopan metsäisin maa.

14.12.2022 - 16:10

Hessu

+64
Liittynyt:
6.1.2017
Viestejä:
52

Hallitus on löytynyt viisasten kiven energiakriisin ratkaisemiseksi: sähkön hintakatto. Kaikkien tunnettujen talousteorioiden mukaanhan on selvää , että kun tavaran tai  palvelun hinta laskee niin sen kysyntä vähenee.

Seuraava askel olisi sulkea ja romuttaa Hanasaaren ja Salmisaaren saastuttavat hiilivoimalat etuajassa eli aloittaa työt välittömästi. Helenin alkuperäinen suunnitelma on poistaa ne käytöstä vasta keväällä 2023. Voimaloiden romuttaminen on ensiarvoisen tärkeää sen vuoksi, ettei kenelläkään tulisi mieleenkään säästää niitä varavoimaloiksi.

14.12.2022 - 16:31

Aki Pyysing

+13745
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7055
Hessu kirjoitti:

Hallitus on löytynyt viisasten kiven energiakriisin ratkaisemiseksi: sähkön hintakatto. Kaikkien tunnettujen talousteorioiden mukaanhan on selvää , että kun tavaran tai  palvelun hinta laskee niin sen kysyntä vähenee.

Mie oon niin kypsä markkinatalousväkeä esittäviin, jotka otsa kirkkaana selittävät sähkön verotuksen alentamisen tai sähkön hintakaton olevan energiakriisiin oiva ratkaisu. Olen saattanut menettää jopa oikeistolaiskaverin pari, koska en välttämättä ole jaksanut kovin ystävällisesti muotoilla.

14.12.2022 - 16:47

hauturi

+3265
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2384

Itse en muista törmänneeni sellaisiin, jotka esittävät erilaisten hinnanalennusmekanismien olevan ratkaisu energiakriisiin - tai sitten ymmärrän sanan energiakriisi eri tavalla.

Itse olen hahmottanut, että tässä on kaksi eri ongelmaa, jotka toki liittyvät toisiinsa:

- yksi ongelma on se, että sähkö ei (kaikissa tilanteissa) välttämättä oikein tahdo riittää (tämä on mielestäni energiakriisi)

- toinen ongelma on se, että isolla osalla kansalaisista menee haitallisen iso osa käytettävissä olevista tuloista sähkölaskuihin (tämä on sitten jotain muuta, vaikkapa hintakriisi)

Käsittääkseni ehdotetut hinnanalennusmekanismit ovat tarkoitettu ratkaisemaan jälkimmäistä, eikä ensimmäistä. Toki jälkimmäinen pitää ratkaista niin, ettei ensimmäinen pahene. Ja jos ensimmäisen saa ratkaistua, niin toinenkin ratkeaa (tai ainakin helpottuu) automaattisesti, Ongelma on kuitenkin se, että ensimmäisen ratkaisu kestää joka tapauksessa pidempään, ja jälkimmäiseen pitäisi saada ainakin helpotusta nopeammin.

Kuten aina, voi olla että olen hahmottanut asian päin sitä itseään.

14.12.2022 - 16:52

Aki Pyysing

+13745
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7055
hauturi kirjoitti:

Itse en muista törmänneeni sellaisiin, jotka esittävät erilaisten hinnanalennusmekanismien olevan ratkaisu energiakriisiin - tai sitten ymmärrän sanan energiakriisi eri tavalla.

Itse olen hahmottanut, että tässä on kaksi eri ongelmaa, jotka toki liittyvät toisiinsa:

- yksi ongelma on se, että sähkö ei (kaikissa tilanteissa) välttämättä oikein tahdo riittää (tämä on mielestäni energiakriisi)

- toinen ongelma on se, että isolla osalla kansalaisista menee haitallisen iso osa käytettävissä olevista tuloista sähkölaskuihin (tämä on sitten jotain muuta, vaikkapa hintakriisi)

Käsittääkseni ehdotetut hinnanalennusmekanismit ovat tarkoitettu ratkaisemaan jälkimmäistä, eikä ensimmäistä. Toki jälkimmäinen pitää ratkaista niin, ettei ensimmäinen pahene. Ja jos ensimmäisen saa ratkaistua, niin toinenkin ratkeaa (tai ainakin helpottuu) automaattisesti, Ongelma on kuitenkin se, että ensimmäisen ratkaisu kestää joka tapauksessa pidempään, ja jälkimmäiseen pitäisi saada ainakin helpotusta nopeammin.

Kuten aina, voi olla että olen hahmottanut asian päin sitä itseään.

Olet hahmottanut aivan oikein. Hyvin olet väistellyt törmäämistä sellaisiin, jotka esittävät erilaisten hinnanalennusmekanismien olevan ratkaisu kriisiin, oli sen nimi sitten mikä hyvänsä. Fiksuin osasto siellä väittää, että sähköllä ei ole hintajoustoa, joka tosin ei tietenkään pidä paikkaansa.

14.12.2022 - 17:42

Naattori

+13
Liittynyt:
21.12.2021
Viestejä:
8

Tämä sähkökriisi ratkeaa kyllä viimeistään parissa vuodessa ja nopeammin, jos OL3 saadaan tulille eikä muita isompia kriisejä tule.

Tuulivoimakapasiteettiä on Suomessa nyt Fingridin sivujen mukaan yli 5000MW (ylittyi ilmeisesti nyt viikon aikana). Aurora 800MW sähkönsiirtolinja valmistuu 2025 vuoden loppuun mennessä Pohjois-Ruotsiin. Lisää tuulivoimakapasiteettiä tulee nykyisen perustuotannon päälle Suomeen rakenteilla olevista 3000MW ja Ruotsiin yli 4000MW, todennäköisesti huomattavasti enemmän luvitettujen myötä. Tuulivoima säästää Ruotsin ja Norjan vesivoimavarantoja tehokkaasti. Sähkön keskihinnat tulevat tippumaan hyvin pian. Joitakin kalliita päiviä varmasti jää talville, mutta niiden vaikutus ei ole enää merkittävä.


14.12.2022 - 22:08

Tinggeli

+3014
Liittynyt:
30.1.2020
Viestejä:
1939
Naattori kirjoitti:

Tämä sähkökriisi ratkeaa kyllä viimeistään parissa vuodessa ja nopeammin, jos OL3 saadaan tulille eikä muita isompia kriisejä tule.

Tuulivoimakapasiteettiä on Suomessa nyt Fingridin sivujen mukaan yli 5000MW (ylittyi ilmeisesti nyt viikon aikana). Aurora 800MW sähkönsiirtolinja valmistuu 2025 vuoden loppuun mennessä Pohjois-Ruotsiin. Lisää tuulivoimakapasiteettiä tulee nykyisen perustuotannon päälle Suomeen rakenteilla olevista 3000MW ja Ruotsiin yli 4000MW, todennäköisesti huomattavasti enemmän luvitettujen myötä. Tuulivoima säästää Ruotsin ja Norjan vesivoimavarantoja tehokkaasti. Sähkön keskihinnat tulevat tippumaan hyvin pian. Joitakin kalliita päiviä varmasti jää talville, mutta niiden vaikutus ei ole enää merkittävä.
 

Samaa mieltä ole siitä, että tilanne helpottaa kun OL3 aloittaa, mutta lisää kapasiteettia me tarvitsemme silloinkin. Mutta tuulivoimalla tätä ongelmaa ei kyllä ratkaistaa. Se on ihan höpö-höpö juttua, ellei rakentajille anneta velvoitetta kyetä tuotttamaan sähköä 24/7/365 verkkoon. Tuottaja voi sitten itse valita onko tapa energian varastointia tai vaihtoehtoisen energialähteen käyttöä kun ei tuule, mutta näille markkinoita sekoittaville tuulentuville pitää antaa rakennuslupaan tämä velvoite. Nyt muut joutuvat hoitamaan ja maksamaan tämän investoinnin ja tuulentuvat ovat vapaamatkustajia. Jos meillä on perustuotantoa riittävästi, niin mihin ihmeeseen me tarvitsemme ajoittain toimivaa tuulivoimaa? Muistaakseni tuulivoimaa on saatu viiime vuosina keskimäärin jotain 20% nimellistehosta (tarkkaa lukua en nyt muista), välillä 100% ja välillä huomattavan vähän. Ja tuo ajoittaittaisuus on edelleen ongelma. Ja 6000 MW tuulivoimaa on silti tulossa lisää ja target on että kaikkineen sitä olisi 20000 MW.

Tällä hetkellä meillä on verkossa tuulivoimaa vain 582 MW eli noin 10% kapasiteetista (kirjoitukseni aikana kapa oli tippunut 475 MW:iin !!!). Vaikka tuulivoimaa rakennetaisiin 10000 MW lisää, niin vielä silloinkaan sähköä tulisi tarpeeksi esim. juuri nyt. Ja nyt sentään mm. Pohjanmaalla tuulee 5-7 m/s eli ei pitäisi olla edes kovin huono keli tuulivoimalle (Kokkola Tankar 7 m/s ja Mustasaari  Valassaaret 5 m/s). Saati mitä tapahtuu, kun pakkasta on 20 astetta ja on tyyntä.

Jotta tuulivoima säästäisi Ruotsin ja Norjan vesivaroja, pitää siirtoyhteyksiä parantaa huomatttavasti. Siirtokapa taisi olla jotain 2600 MW, toki vuonna 2025 on tulossa lisää. Mutta onko Ruotsilla ja Norjalla varaa myydä enemmän sähköä?

Ja samaan aikaan kun meillä on energiakriisi niin hiilivoimaa ajetaan alas. Seuraava laitos lopettaa 1.4.2023.

14.12.2022 - 22:39

Tinggeli

+3014
Liittynyt:
30.1.2020
Viestejä:
1939
Hessu kirjoitti:

Hallitus on löytynyt viisasten kiven energiakriisin ratkaisemiseksi: sähkön hintakatto. Kaikkien tunnettujen talousteorioiden mukaanhan on selvää , että kun tavaran tai  palvelun hinta laskee niin sen kysyntä vähenee.

Seuraava askel olisi sulkea ja romuttaa Hanasaaren ja Salmisaaren saastuttavat hiilivoimalat etuajassa eli aloittaa työt välittömästi. Helenin alkuperäinen suunnitelma on poistaa ne käytöstä vasta keväällä 2023. Voimaloiden romuttaminen on ensiarvoisen tärkeää sen vuoksi, ettei kenelläkään tulisi mieleenkään säästää niitä varavoimaloiksi.

En ole oikein vieläkään ymmärrä, miten Helen aikoo korvata kivihiilen 1.4. lähtien. Laitetaanko talvella 2023-2024 ne 10 polttoöljyllä toimivaa lämpökeskusta tulille? Suljettava Hanasaaren hiilivoimalaitos tuottaa sähköä 236 MW ja lämpöä 420 MW ja tällä hetkellä 0 MW tuottava Vuosaaren maakaasuulaitos tuottaisi sähköä 665 MW ja lämpöä 582 MW jos vain Venäjän kaasua virtaisi (rakenteilla on 12 MW lämpöpumppu Vuosaareen, kovin on pieni ja mistä siihenkin sähkö?). Ne Helsingin 10 paikallista lämpökeskusta ovat yhteensä 2000 MW eli lämpöä kyllä riittää, joten johtaako tämä maailman kunniahimoisin tavoite lopulta polttoöljyn polttoon Helsingin kaukolämpöverkossa?

Salmisaaren voimalaitosta ei sentään vielä laiteta kiinni, se sai armon aikaa (EDIT: suljetaan 2025). Hiilivarasto saatiin kaivettua maan alla (pois silmistä, pois mielestä) ja voimala pystyy käyttämään myös puupellettejä (mistähän ne City-Vihreät niitä kohta saa, kun EU ja ne itsekin ovat kieltämässä puunpolton). Salmisaari on lisäksi pienempi kuin Hanasaari, se tuottaa sähköä vain 160 MW ja lämpöä 300 MW.

Helsingissä on Katri Valan lämpöpumppulaitos, 126 MW lämpöä. Sehän on ollut täydessä käytössä jo pitkään. Sähkö tulee siihen varmaan Hanasaaren kivihiilivoimalasta?

Esplanadin lämpöpumppulaitos on teholtaan 50 MW lämpöä. Tämä riittää keskustan alueen lämmitykseen. Energian sekin saa sähköstä, mahdollisesti Hanasaarn voimalaitoksesta.

Ainoa korvaava energia mitä minulle tulee mieleen on se, että Helen joutunee ostamaan markkinoilta sen sähkön ja lämmön mitä se menettää kun Hanasaari laitetaan kiinni ja purku-urakka alkaa.

Alla piirakat mistä energialähteestä Helen tekee lämpöä. Kivihiili on edelleen lähes puolet. Tai yli, jos lämpöpumppujen sähkökin tulee kivihiilestä.

14.12.2022 - 22:40

Naattori

+13
Liittynyt:
21.12.2021
Viestejä:
8

Olen varsin eri mieltä tästä, koska tuulivoima juuri tulee nykyisen perusvoiman päälle. Ja Suomeen valmistuva Aurora yhteys on harvoja, joka ylipäätään ehtii markkinalle tällä vuosikymmenellä, joten Ruotsin vesivoiman osuus tuontisähköstä tulee olemaan entistä merkkivämpää (ja edullista). Kannattaa muistaa, että oikeastaan ainoa Suomispesifi-ongelma on sähköntulon loppuminen Venäjältä. Tuo Aurora pystyy lähes yksin korvaamaan sen. 

Tuulivoiman tuplaus moninkertaistaa ne päivät jolloin sähkön hinta painuu lähelle nollaa. Ymmärtääkseni arvio on, että 2026 hyvin edullisia päiviä on jo lähes puoli vuotta. Jos sitten talvella maksellaan joinakin päivinä yli 20c, niin keskihinta on silti alhainen

 

Eli edelleen niin kauan kuin tuulivoima ei kannibalisoi nykyistä tuotantoa, erityisesti CHP:tä, niin sen lisäys vain parantaa sähkön tarjontaa Suomessa. Vielä se ei ole kannibalisoinut, koska kaikkien purkupäätösten tekeminen on aloitettu paljon ennen kuin tuulivoimasta tuli merkittävää.

 

Sähköä vaikeampi kysymys tulee olemaan lämmitys, varsinkin jos haketta ja hakkuita joudutaan Suomessa vähentämään. 

 

Tinggeli kirjoitti:

 

Naattori kirjoitti:

Tämä sähkökriisi ratkeaa kyllä viimeistään parissa vuodessa ja nopeammin, jos OL3 saadaan tulille eikä muita isompia kriisejä tule.

Tuulivoimakapasiteettiä on Suomessa nyt Fingridin sivujen mukaan yli 5000MW (ylittyi ilmeisesti nyt viikon aikana). Aurora 800MW sähkönsiirtolinja valmistuu 2025 vuoden loppuun mennessä Pohjois-Ruotsiin. Lisää tuulivoimakapasiteettiä tulee nykyisen perustuotannon päälle Suomeen rakenteilla olevista 3000MW ja Ruotsiin yli 4000MW, todennäköisesti huomattavasti enemmän luvitettujen myötä. Tuulivoima säästää Ruotsin ja Norjan vesivoimavarantoja tehokkaasti. Sähkön keskihinnat tulevat tippumaan hyvin pian. Joitakin kalliita päiviä varmasti jää talville, mutta niiden vaikutus ei ole enää merkittävä.
 

 

Samaa mieltä ole siitä, että tilanne helpottaa kun OL3 aloittaa, mutta lisää kapasiteettia me tarvitsemme silloinkin. Mutta tuulivoimalla tätä ongelmaa ei kyllä ratkaistaa. Se on ihan höpö-höpö juttua, ellei rakentajille anneta velvoitetta kyetä tuotttamaan sähköä 24/7/365 verkkoon. Tuottaja voi sitten itse valita onko tapa energian varastointia tai vaihtoehtoisen energialähteen käyttöä kun ei tuule, mutta näille markkinoita sekoittaville tuulentuville pitää antaa rakennuslupaan tämä velvoite. Nyt muut joutuvat hoitamaan ja maksamaan tämän investoinnin ja tuulentuvat ovat vapaamatkustajia. Jos meillä on perustuotantoa riittävästi, niin mihin ihmeeseen me tarvitsemme ajoittain toimivaa tuulivoimaa? Muistaakseni tuulivoimaa on saatu viiime vuosina keskimäärin jotain 20% nimellistehosta (tarkkaa lukua en nyt muista), välillä 100% ja välillä huomattavan vähän. Ja tuo ajoittaittaisuus on edelleen ongelma. Ja 6000 MW tuulivoimaa on silti tulossa lisää ja target on että kaikkineen sitä olisi 20000 MW.

Tällä hetkellä meillä on verkossa tuulivoimaa vain 582 MW eli noin 10% kapasiteetista (kirjoitukseni aikana kapa oli tippunut 475 MW:iin !!!). Vaikka tuulivoimaa rakennetaisiin 10000 MW lisää, niin vielä silloinkaan sähköä tulisi tarpeeksi esim. juuri nyt. Ja nyt sentään mm. Pohjanmaalla tuulee 5-7 m/s eli ei pitäisi olla edes kovin huono keli tuulivoimalle (Kokkola Tankar 7 m/s ja Mustasaari  Valassaaret 5 m/s). Saati mitä tapahtuu, kun pakkasta on 20 astetta ja on tyyntä.

Jotta tuulivoima säästäisi Ruotsin ja Norjan vesivaroja, pitää siirtoyhteyksiä parantaa huomatttavasti. Siirtokapa taisi olla jotain 2600 MW, toki vuonna 2025 on tulossa lisää. Mutta onko Ruotsilla ja Norjalla varaa myydä enemmän sähköä?

Ja samaan aikaan kun meillä on energiakriisi niin hiilivoimaa ajetaan alas. Seuraava laitos lopettaa 1.4.2023.

14.12.2022 - 22:56

Bingo53

+3570
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2326
Naattori kirjoitti:

Tuulivoimakapasiteettiä on Suomessa nyt Fingridin sivujen mukaan yli 5000MW (ylittyi ilmeisesti nyt viikon aikana).

Tuulivoiman asennetuissa tehoissa on se ominaisuus, että ne ovat nimellisarvoja. Tehoja ei ole olemassakaan, jos ei tuule. Asia näkyy selvästi viime kuun eli marraskuun tuulivoimatuotannossa:

Asennettu kokonaiskapasiteetti eli nimellisteho oli noin 4800 MW, mutta marraskuussa tuulivoimaa oli myllyistä saatu vaihtelevasti - alhaisimmillaan 24 MW ja korkeimmillaan 4074 MW - niin, että keskimääräinen tuotanto kuukauden aikana oli ollut 835 MW. Tämä vastaa likimain nimimerkki Tingelin mainitsemaa noin 20% arvoa nimellistehosta.

Linkki Fingrid: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/

Tuulivoiman sähköä on hankala varastoida, vaikka Lielahden voimalaitokselle juuri asennettiinkin norjalainen 24 MW kattila, jolla hyvin nopeasti voi vastaanottaa juuri sähköntuotannon piikkituotantoa ja olla kuormana. Siinä ei ole vastuksia vaan nesteenä sähköä johtavaa natriumhydroksidia ja sen saa tulille heti - juttu Aamulehdessä.

Tuulivoimalla on kyllä kovaa yritystä eteenpäin.

Pointti on, ettei sähkön puutetta ja tuotantovarmuutta ratkaista nimellisarvoilla, vaan kapasiteettia on oltava laaja-alaisesti sekä myös poikkeusoloissa riittävän tuotannon antavaa. Tuulivoiman osuus on nyt alle kymmenen prosenttia sähkön tuotannosta eikä siitä vielä pitkään aikaan ole yksinään kokonaisuuden ratkaisijaksi.

Linkki Energiateollisuus: https://energia.fi/files/4428/Sahkovuosi_2021_netti.pdf

Ennustamattomasti vaihtelevan energiatuotannon kuten tuuli- ja aurinkovoiman käyttöönoton rinnalla olisi asennettava tekniikkaa, joka kykenisi emittoimaan satunnaisia huipputehoja ja purkamaan niitä viivästetysti kysynnän mukaan. Ratkaisuja on, mutta kustannustehokkuudessa on vielä purtavaa.

15.12.2022 - 05:43

tonza

+1228
Liittynyt:
4.3.2020
Viestejä:
624

[quote"Bingo53]Tuulivoiman osuus on nyt alle kymmenen prosenttia sähkön tuotannosta eikä siitä vielä pitkään aikaan ole yksinään kokonaisuuden ratkaisijaksi.

Tuulivoimaa ei kai ole koskaan esitetty kokonaisvaltaiseksi ratkaisuksi. Sen rooli tulee olemaan aina osaratkaisu energian kokonaistarpeesta jo pelkästään sen luonteen takia. Itseäni on yllättänyt, miten merkittävä rooli sillä nykyään on, tulevaisuudesta puhumattakaan. Tuulipuistojakin on suunnitteilla sinne tänne. 

Tuulivoiman vastustaminen on taas sellainen ilmiö, jota on saanut ihmetellä silmät ymmyrkäisenä. 

15.12.2022 - 08:56

esavainen

+72
Liittynyt:
26.8.2014
Viestejä:
60

Toimiva osaratkaisu sähkön tuottamiseen on selluntehtaiden uusiminen ja niiden kapasiteetin lisääminen. Ensi vuonna Kemiin valmistuva ”biotuotetehdas” tuottaa Metsä groupin oman arvion mukaan 2.5 % Suomen sähköntuotannosta. Kyse ei ole nimellistehosta, ja tehdas toimii myös pakkasjaksoilla, jolloin tuulta ei ole, ja aurinkokin käväisee kovin matalalla horisontin yllä. Tehtaiden uusiminen on merkittävää siksi, että vanhat myllyt tuottavat sähköä kehnosti nykytekniikkaan verrattuna.

Sellumarkkinan pitkän tähtäimen ennusteet ovat lupaavia, ja investointi-intoa on yhtiöiltä löytynyt. Puutakin olisi, mutta ongelmana on EU-sääntely, eli hiilensidontatavoitteet ja biodiversiteetin suojelu. Kumpikaan ei onnistu Välimeren maissa, joissa metsät on tuhottu aika päiviä sitten, joten pohjoisiin metsiin on katse käännettävä. Valoisana puolena ovat itänaapurin valtavat metsävarat. Ukrainan sota ei kestä ikuisesti, ja Putinin seuraajat varmaan taas myyvät puuta entiseen malliin. Itänaapurin puut eivät lisäksi sisällä hiiltä, ilmastopaneelin laskelmien mukaan siis, joten niiden käyttö ei tuota hiilidioksidiakaan, eikä siis rasita Suomen kansallista hiilitasetta.

15.12.2022 - 09:52

Naattori

+13
Liittynyt:
21.12.2021
Viestejä:
8

Kyllä tuulivoima on vain yksi osa palettia, mutta sen vaikutus tulee olemaan tärkein, ja se tulee ratkaisemaan tämän hetkisen ongelman keskihinnan suhteen.

On totta, että Suomessa ei pysty varastoimaan tuulivoimaa juurikaan, mutta juuri sen takia uusi siirtoyhteys Ruotsiin rakennetaan, sillä Ruotsi ja Norja voivat varastoida vesivoimaa ja haluavat myydä sitä myös jatkossa. Tänäkin vuonna on valiteltu vesivoimavarastojen vähyyttä, mutta sen riittävyys paranee tuulivoimalla. Marraskuu oli tuulivoiman suhteen heikko, mutta koko vuodelta Suomen tuulivoiman tuottosuhde on ollut 30%.

Alla vielä kuvakaappaus tämän hetken tuotannosta Pohjoismaat + Baltia, vesivoimaa eli tuulivoiman säätövoimaa nytkin 56% (linkki). Ja tuulivoimaa yhtä paljon kuin ydinvoimaa. Sähköntuotantoa ei voi katsoa pelkästään Suomi -lasit päässä, kun kuitenkin markkina on pohjois-eurooppalainen.

 

Bingo53 kirjoitti:

 

Asennettu kokonaiskapasiteetti eli nimellisteho oli noin 4800 MW, mutta marraskuussa tuulivoimaa oli myllyistä saatu vaihtelevasti - alhaisimmillaan 24 MW ja korkeimmillaan 4074 MW - niin, että keskimääräinen tuotanto kuukauden aikana oli ollut 835 MW. Tämä vastaa likimain nimimerkki Tingelin mainitsemaa noin 20% arvoa nimellistehosta.

Linkki Fingrid: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/

Tuulivoiman sähköä on hankala varastoida, vaikka Lielahden voimalaitokselle juuri asennettiinkin norjalainen 24 MW kattila, jolla hyvin nopeasti voi vastaanottaa juuri sähköntuotannon piikkituotantoa ja olla kuormana. Siinä ei ole vastuksia vaan nesteenä sähköä johtavaa natriumhydroksidia ja sen saa tulille heti - juttu Aamulehdessä.

...

Ennustamattomasti vaihtelevan energiatuotannon kuten tuuli- ja aurinkovoiman käyttöönoton rinnalla olisi asennettava tekniikkaa, joka kykenisi emittoimaan satunnaisia huipputehoja ja purkamaan niitä viivästetysti kysynnän mukaan. Ratkaisuja on, mutta kustannustehokkuudessa on vielä purtavaa.

15.12.2022 - 10:23

GHearst

+429
Liittynyt:
28.12.2021
Viestejä:
555

Voisikohan olla muihin sähkönvarastointitapoihin verrattuna taloudellisesti kannattavaa käyttää erityisen tuulisten päivien ylijäämäsähkö vesivoimareservien kasvattamiseen? Nostettaisiin sähköpumpulla vettä voimalaitoksen alapuolisesta vesistöstä yläpuoliseen. 

15.12.2022 - 11:15

kravaattikukko

+46
Liittynyt:
21.2.2018
Viestejä:
56

Pumppuvoimaloita on ollut konseptitasolla Suomessa ja osittain suunnittelussa:

Pyhäsalmi
https://www.epv.fi/project/pyhasalmen-kaivokseen-pumppuvoimalaitos/

https://www.projektiuutiset.fi/afry-esisuunnittelee-suomen-ensimmaista-pumppuvoimalaitosta/

 

Mäntyvaara
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/7764ca6d-97ac-5f40-a88c-456842645637

 

Suomen vesivoimaloissa on valitettavan pienet padot ja joudutaan monesti juoksuttamaan paljon, jos on paljon virtausta saatavilla, mutta hinnat matalat.

 

 

 

15.12.2022 - 11:48

Aki Pyysing

+13745
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7055
Druuge kirjoitti:

Tuulivoima sopisi erinomaisesti esimerkiksi vedyn tuotantoon.

Vedyt ja atomit olisi kyllä syytä jatkossakin lämmittää kaasulla. Aivan ylivoimainen energianlähde: ei tarvitse tuulla tai auringon paistaa ja säätyy nopeasti.

15.12.2022 - 12:40

GHearst

+429
Liittynyt:
28.12.2021
Viestejä:
555
Aki Pyysing kirjoitti:

 

Druuge kirjoitti:

Tuulivoima sopisi erinomaisesti esimerkiksi vedyn tuotantoon.

 

Vedyt ja atomit olisi kyllä syytä jatkossakin lämmittää kaasulla. Aivan ylivoimainen energianlähde: ei tarvitse tuulla tai auringon paistaa ja säätyy nopeasti.

Juuri tästä syystä vetyjen ja atomien tuotannon kertakaikkisen kieltämisen pitäisi olla vihersiirtymän korkeimpia prioriteetteja. 

15.12.2022 - 15:06

Tinggeli

+3014
Liittynyt:
30.1.2020
Viestejä:
1939
Naattori kirjoitti:

Kyllä tuulivoima on vain yksi osa palettia, mutta sen vaikutus tulee olemaan tärkein, ja se tulee ratkaisemaan tämän hetkisen ongelman keskihinnan suhteen.

Keskihinnan laskeminen tapahtuu tavallaan markkinahäirikön toimesta, kun tuulivoiman tuottajat pystyvät tuottamaan energiaa ilman jatkuvaa toimitusvelvoittetta. Toimittaminen ei ole myöskään suhteessa energian tarpeeseen, vaan tuuliolosuhteisiin. Esim. lämpimällä säällä, kun energian tarve on pieni, usein tuulee, joten energiaa tuotetaan silloin kun sille ei olisi tarvetta. Vastaavasti tätä tuulen lisäenergiaa taas ei yleisesti saada silloin, kun energiankulutus on tapissaan, joten silloin energiasta on pula ja sähkön hinta nousee. Sähkön hinnasta tulee siis hyvin volatinen ja se ei ole mitenkään hyvä asia. Hiukan on toki hankala arvioida kaikkia vaikutuksia mitä tällä hetkellä tuulivoima tuo energiasektorille kaikkiaan. Jos tuulisähkö aiheuttaa sen, ettei siihen perusvoimaan (tai säätövoimaan) kannata investoida (kun tuulisella säällä sitä ei kannata käyttää), niin silloin tilanne on todella huono ja lopputulema on vastaava, mikä on nytkin. Välillä energiasta on pula ja sähkö maksaa todella paljon.

Kuten jo aiemmin kirjoitin, ratkaisu olisi se, että tuulisähkön tuottajat velvoitettaisiin kyky toimittamaan sähköä myös silloin, kun ei tuule ja energiankulutus on tapissaan. Teknisiä ratkaisujahan tähän on jo olemassa, mutta tämä ei kai kiinnosta tuulivoimayhtiöitä, koska silloin pitäisi investoida lisää energiatuotantoon. Ne investoinnit jätetään muille. Ratkaisuna vois olla vaikka energian varastointi (tehdään vetyä, pumpataan vettä ylös, nostetaan painoa ylös, sähköinen akku, lämpöakku jne jne) tai energian tuottaminen muillakin menetelmillä (biokaasu, hake / pelletti, vesivoima jne jne).  Kulutusjoustojakin voi toki käyttää, mutta löytyykö meiltä isoja sähkönkuluttja jotka voivat joustaa esim. 4000 MW verran? Teräksen sulatusuunit sammuksiin kun ei tuule?

Naattori kirjoitti:

On totta, että Suomessa ei pysty varastoimaan tuulivoimaa juurikaan, mutta juuri sen takia uusi siirtoyhteys Ruotsiin rakennetaan, sillä Ruotsi ja Norja voivat varastoida vesivoimaa ja haluavat myydä sitä myös jatkossa. Tänäkin vuonna on valiteltu vesivoimavarastojen vähyyttä, mutta sen riittävyys paranee tuulivoimalla. Marraskuu oli tuulivoiman suhteen heikko, mutta koko vuodelta Suomen tuulivoiman tuottosuhde on ollut 30%.

Niin, koska Vuotoksen allasta ei saanut rakentaa, niin meillä on nyt se tilanne ettei vesivoimaa ole tuulivoiman rinnalla tasaamassa niitä tuulettomia hetkiä. Minun mielestä nämä kaksi olisi pitänyt aikanaan niputtaa vahvasti yhteen ja samaan pakettiin. No, kun näin ei tapahtunut, niin osaltaan siksi meillä Suomessa on nyt tämä tilanne päällä mikä on, koska sitä Venäjän turvallisesti ja puhtaasti tuottamaa y-sähköä ei tänne enää saada. Eikä maakaasua. Nehän olivat sitä tuulivoiman säätövoimaa.

14.12. oli tilanne jossa Ruotsin ja Norjan vesivoimalla tuotettu sähkö maksaa Nordpoolissa ihan saman kuin täällä meillä Suomessa (noin 440 € / MW). Oikeastaan koko Euroopassa. Ja kun katsoo kuukausitasolla, niin kyllä ne hinnat melko samat ovat olleet. Lisäksi ei ole mitenkään varmaa, että Ruotsi ja Norja Suomeen voi toimittaa sähköä niin paljon kun sitä tarvitsemme, koska sille on ottajia muuallakin.

Tromsossa on sähkö kyllä tosi halpaa ja tänään ja huomenna myös Trondheimissa.

 

 

Ps tällä hetkellä tuulee ihan kivasti ja Suomi tuottaa sähköä enemmän kuin kuluttaa. Tuulivoiatuotanto on nyt 2800 MW. SPOT hinta oli aamulla 54 snt/kWh, nyt 43 snt / kWh ja illalla taas 55 snt / kWh. Kun katsoo tuuliennusteita, niin ennusteessa (tai historiassa) ei näy mitään muutoksia vaan on tasaista tuulta (vallitseva 4-6 m/s).

15.12.2022 - 15:27

Tinggeli

+3014
Liittynyt:
30.1.2020
Viestejä:
1939
GHearst kirjoitti:

 

Aki Pyysing kirjoitti:

 

Druuge kirjoitti:

Tuulivoima sopisi erinomaisesti esimerkiksi vedyn tuotantoon.

 

Vedyt ja atomit olisi kyllä syytä jatkossakin lämmittää kaasulla. Aivan ylivoimainen energianlähde: ei tarvitse tuulla tai auringon paistaa ja säätyy nopeasti.

 

Juuri tästä syystä vetyjen ja atomien tuotannon kertakaikkisen kieltämisen pitäisi olla vihersiirtymän korkeimpia prioriteetteja. 

Mutta kaasulla ei saa pintaa rapeaksi, kun poltto tuottaa kosteutta. Hiilelläpä saa maukkaamman pinnan.

15.12.2022 - 15:32

Druuge

+395
Liittynyt:
27.1.2020
Viestejä:
347
Aki Pyysing kirjoitti:

 

Druuge kirjoitti:

Tuulivoima sopisi erinomaisesti esimerkiksi vedyn tuotantoon.

 

Vedyt ja atomit olisi kyllä syytä jatkossakin lämmittää kaasulla. Aivan ylivoimainen energianlähde: ei tarvitse tuulla tai auringon paistaa ja säätyy nopeasti.

Niin, vetyhän on kaasu (NTP:ssä ja muutenkin maapallolla vallitsevissa olosuhteissa). Ja atomi, toki yleensä esiintyy molekyylinä H2 ionosfäärin alapuolella.

 

15.12.2022 - 15:35

JR

+5383
Liittynyt:
30.6.2014
Viestejä:
1620

Mun mielestä puhe markkinaehtoisesta sähköntuottajasta jotenkin muuta tuotantoa sotkevana häirikkönä on todella omituista. Siinä päädytään asioita ajattelemaan jotenkin niin monimutkaista kautta, että saadaan piilotettua sinne jotain logiikkavirheitä.

Esitettiin että tuulivoimaa ei juuri tule silloin kun sille olisi eniten käyttöä, ja silloin kun sitä tulee, niin kukaan ei kaipaa sitä muutenkaan. Jos näin olisi, niin tuulivoimaa ei kannattaisi rakentaa, koska siitä saisi aina todella matalan hinnan.

Ja jos sähkön keskihinta laskee, niin ei sillä sähkön hinnan volatiliteetilla ole mitään väliä. Sähkön käyttäjillä on aina optio olla katsomatta sähkön hintaa vähääkään, ja keskihinnan lasku hyödyttää heitä odotusarvoisesti. Toki voi säädellä omaa sähkönkäyttöään ja hyötyä volatiliteetista merkittävästi (ja samalla alentaa volatiliteettia), mutta tämä on vain ylimääräinen optio, jota kenenkään ei ole pakko hyödyntää.

15.12.2022 - 17:39

Naattori

+13
Liittynyt:
21.12.2021
Viestejä:
8

Olen tästä samaa mieltä. Toki, jos joustava sähkön kulutus ei nouse tulevina vuosina Suomessa, niin tuulivoima tulee kyllä jossain vaiheessa kannibalisoimaan itse oman tuotantonsa ja uudet investoinnit, koska suurin osa tuotannosta tapahtuu noin 0+c/kwh hinnalla. Mutta kuluttajien kannalta tämä on ainakin tällä hetkellä positiivinen ongelma.

JR kirjoitti:

Mun mielestä puhe markkinaehtoisesta sähköntuottajasta jotenkin muuta tuotantoa sotkevana häirikkönä on todella omituista. Siinä päädytään asioita ajattelemaan jotenkin niin monimutkaista kautta, että saadaan piilotettua sinne jotain logiikkavirheitä.

Esitettiin että tuulivoimaa ei juuri tule silloin kun sille olisi eniten käyttöä, ja silloin kun sitä tulee, niin kukaan ei kaipaa sitä muutenkaan. Jos näin olisi, niin tuulivoimaa ei kannattaisi rakentaa, koska siitä saisi aina todella matalan hinnan.

Ja jos sähkön keskihinta laskee, niin ei sillä sähkön hinnan volatiliteetilla ole mitään väliä. Sähkön käyttäjillä on aina optio olla katsomatta sähkön hintaa vähääkään, ja keskihinnan lasku hyödyttää heitä odotusarvoisesti. Toki voi säädellä omaa sähkönkäyttöään ja hyötyä volatiliteetista merkittävästi (ja samalla alentaa volatiliteettia), mutta tämä on vain ylimääräinen optio, jota kenenkään ei ole pakko hyödyntää.

15.12.2022 - 18:47

Aki Pyysing

+13745
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7055
Druuge kirjoitti:

 

Aki Pyysing kirjoitti:

 

Druuge kirjoitti:

Tuulivoima sopisi erinomaisesti esimerkiksi vedyn tuotantoon.

 

Vedyt ja atomit olisi kyllä syytä jatkossakin lämmittää kaasulla. Aivan ylivoimainen energianlähde: ei tarvitse tuulla tai auringon paistaa ja säätyy nopeasti.

 

Niin, vetyhän on kaasu (NTP:ssä ja muutenkin maapallolla vallitsevissa olosuhteissa). Ja atomi, toki yleensä esiintyy molekyylinä H2 ionosfäärin alapuolella.

 

"Ota atomi tai vety, et pety" oli mummini lanseeraama mainoslause 1970-luvulla. 

Voisi luulla, ettei lämmin lihapiirakka sopisi lämpimään kesäpäivään, mutta luulo on väärä. Kolme kesäkuukautta on Lappeenrannan kauppatorilla vetyjen ja atomien vilkkainta myyntiaikaa.

–Sää on meidän myynnin tekijä. Kun aurinko paistaa, ihmiset löytävät torille. Vaikka meidän takana on rakennustyömaa, ihmiset ilmestyvät paikalle joistakin koloista, kahvikioski Sirkka Peitsoman yrittäjä Jasmiina Pyysing sanoo.

1960-luvulla syntynyt lappeenrantalainen perinneruoka pitää yhä pintansa. Kanta-asiakkaat ovat Pyysingin mukaan varttuneempaa väkeä mutta myös nuoret ovat löytäneet tuhdit lihapiirakat.

https://www.lappeenrannanuutiset.fi/paikalliset/1753630