Tuohon Brent DNM:n vielä. Sehän näyttää graafissa seuraavan täydellisesti Brentin spottia, mikä ei ole oikein, jos se ostaa front month Brenttiä samaan tapaan kuin USO WTI:tä (niinkuin esitteessä sanotaan). En vaan luottaisi, että jatkossa ETF pärjää noin hyvin. Uskon sen jopa olevan hyvin epätodennäköistä tai sitten tossa on joku muu juju millä ne rahan tekevät.
En oikein norjaa ymmärrä, mutta onko siinä joku lunastuspalkkio?
"Din investering i DNB ETN Brent blir belastet med et administrasjonsgebyr tilsvarende 0,75 % per år. Administrasjonsgebyret trekkes fra ved daglig beregning av Akkumulert Verdi.
Ved kjøp eller salg over børs påløper ordinær kurtasje til din megler. Velger du å realisere ved å innløse andeler mot DNB Bank ASA påløper et innløsningsgebyr på 2,00 % av daglig Akkumulert Verdi.
Ved handel i terminkontrakter vil deler av midlene plasseres på en rentebærende marginkonto. På marginkontoen tilfaller det en rentemargin til DNB på 1,00 %.
En investering i DNB ETN Brent krever at du har en VPS-konto. Det vil påløpe et gebyr for VPS-kontoen(e) avhengig"
Ved kjøp eller salg over børs påløper ordinær kurtasje til din megler. Velger du å realisere ved å innløse andeler mot DNB Bank ASA påløper et innløsningsgebyr på 2,00 % av daglig Akkumulert Verdi.
Mie kääntäisin tuon ruotsin pohjalta, että osuuksilla käydään kauppaa pörssissä, jossa maksetaan välittäjälle normaali palkkio ja lisäksi niitä voi lunastuttaa, jolloin menee tuo kaksi pinnaa.
Hyvä aika energiateollisuuden lobbareille pelotella kapasiteetin riittämättömyydellä.
EDIT: Kalevassa kehotetaan jo erityistoimenpiteisiin sähkön säästämiseksi. Eikö Suomessa kuluttajista valtaosalla ole kiinteähintainen tai määrävälein päivittyvä sähkösopimus, ei kai spottihinnan muutokset suoraan kuluttajan sähkölaskussa näy? http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/95501-jata-…
Kyllähän spottihintaiset kokoajan yleistyvät, mutta toki valtaosalla on varmasti toistaiseksi tai määräajan voimassa oleva kiinteähintainen. Eikä nuo yksittäiset piikit spottihintasopimuksellakaan olevien sähkölaskussa juurikaan näy. Jos sähkö maksaa jonain tiettynä tuntina vaikka 10c/kWh enemmän kuin keskimäärin, ja ko. tuntina kulutetaan 2kWh, niin hui, sähkölasku on huimat 20c suurempi. Vuoden vaihteen jälkeen sähkön keskituntihinta on ollut vähän alle 4 c/kWh, ja huippuhinta (eilen klo 17-18) 18,4 c/kWh. Pitkässä juoksussa spottisähkö on kuitenkin kuluttajalle selvästi edullisinta.
Onhan toi nyt ihan jäätävä romahdus. Öljyn kysyntä ei ole hyytynyt mihinkään, pikemminkin päinvastoin, ainakin näillä hinnoilla. Yli 90 milj. barrelia kuluu joka päivä. Vaikka varastotasot ovat ennätyksellisillä tasoilla yli kolmessa mljardissa barrelissa niin eihän sekään ole kuin reilu kuukauden varasto maailman kulutuksessa. Lähinnä vaan, että kun ylituotanto korjaantuu niin hintataso voi korjaantua nopeastikin. Öljyhän on rajallinen luonnonvara, joka yhä voimassaolevien ennusteiden mukaan on loppumassa 50v. päästä. Siitä ei vaan kukaan juuri nyt ole muistuttamassa.
Tämänhetkisellä hintatasolla pumppaaminen ei ole järkevää kenellekään, paitsi Saudeille. Niilläkin valtion talous helisee kun tuloja ei tule oikein mistään muualta. Nykyinen hintataso leikkaa kalliimman tuotannon vääjäämättä pois, joka nostaa hintoja kohti normaalimpia tasoja, mikä se sitten lienee.
Henkilöautojen lukumäärän on arvioitu lähes tuplaantuvan maailmassa 2035 mennessä. Olen MMM:n kanssa täysin samaa mieltä. Vuoden paras rahantekopaikka tässä on tarjolla. Hinta putosi tänään alle 30$:n haamurajan.
Henkilöautojen lukumäärän on arvioitu lähes tuplaantuvan maailmassa 2035 mennessä.
Muuten samaa mieltä mutta tässä pitää muistaa sähköautojen yleistyminen. Joidenkin ennusteiden mukaan 20 vuoden päästä ei juurikaan tuoteta muuta kuin sähköautoja. Tosin menee siinä silti hetki, ennen kuin muut autot poistuvat liikenteestä.
Öljyhän on rajallinen luonnonvara, joka yhä voimassaolevien ennusteiden mukaan on loppumassa 50v. päästä. Siitä ei vaan kukaan juuri nyt ole muistuttamassa.
Kyllä siitä valitettavasti aina joku tietyin väliajoin yrittää muistuttaa. Samaa on paasattu jo 70-luvulta saakka. Jos tuo mainitsemasi 50 vuotta eteenpäin on viimeisin virallinen ennuste, niin se on yllättävän pitkä. Yleensä ennustukset ovat olleet lyhyemmiksi ajoiksi.
Koko ennuste öljyn loppumisesta on muuten täysin järjetön. Eihän se oikeasti "lopu" tietenkään koskaan. Sen löytäminen ja esiinsaaminen vain muuttuu kokoajan kalliimmaksi jolloin sitä ei tietyissä markkinatilanteissa kannata enää harrastaa. Ei se koskaan lopu kuin seinään. Osin tuottaminen tietenkin riippuu ennustettavasta hinnasta tulevaisuudessa. Ellei näkymät hinnalle olisivat olleet hyvät, niin iso osa USA:n liuskekiviesiintymistä olisi jäänyt hyödyntämättä. Tai jäänyt odottamaan tekniikan kehittymistä.
Ensimmäisenä öljyn käyttö näyttäisi olevan loppumassa siis autoista. Jos tuo toteutuu sillä aikataululla mitä ennustettu, niin pelko öljyn "loppumisesta" on ihan turha. Sitä riittää niihin tarkoituksiin joissa sitä ei voida helposti korvata (antiikkiautot, voiteluaineet, yms) varmasti maailman loppuun asti. Ja sitten kun aletaan puhumaan vielä pienemmistä määristä niin saahan sitä öljyä tehtyä vaikka rypsistä.
Ensimmäisenä öljyn käyttö näyttäisi olevan loppumassa siis autoista. Jos tuo toteutuu sillä aikataululla mitä ennustettu, niin pelko öljyn "loppumisesta" on ihan turha.
Juurikin näin. Öljyä piisaa maapallolla niin pitkäksi aikaa kun sitä tarvitaan. Uskoisin 10 vuoden päästä muiden energialähteiden ohittaneen öljyn käytön autoilussa. Saudit tietävät, että nyt on järkevää pumpata kaikki mahdollinen ulos öljylähteistä, ennen kuin kysyntä alkaa hiipumaan. Tuotannon supistamisen kautta tavoiteltava hinnannousu ei toimeisi, koska joku myisi aina halvemmalla. Ovat ilmeisesti myös suunnitelleet listaavansa ainakin osan valtion öljy-yhtiöstään, joka myös kertoo että on aika ottaa kaikki mahdollinen irti.
Vaikka autojen määrä kaksinkertaistuisi jollakin aikavälillä, niin pitää myös muistaa että esim autojen polttoaineen kulutus on puoliintunut viimeisen 20 vuoden aikana. 2035 vuoden polttomoottori ei paljoa kuluta. Eikös se Ollilan johtama työryhmä jossain vaiheessa ehdottanut kilometrimäärään perustuvaa verotusta Suomeen korvaamaan polttoaineveroja? Tässäkin vain ja ainoastaan takana öljyn käytön hiipuminen liikenteessä
En nyt ihan purematta niele kaikkea ylläolevaa. Ensinnäkin sähköllä liikkuvissa autoissa on ongelmia ratkaistavana. Näistä tärkein on akun kesto. Varmaan tekniikka kehittyy, mutta akkuja on tutkittu ja kehitelty jo pitkään ja isolla rahalla (mm. kännykät, solarit, autot) Silti energian varastointi on ongelma. Niin kauan kun sähköautolla ajellessa Helsingistä Tampereelle saa pitää tunnin latausbreikin Hattulan ABC:llä, ei bensamoottorit katoa. Toki valtio voi vero-ohjauksella tähän jossain määrin vaikuttaa.
Teknisesti helpointa luopua öljystä olisi sähköntuotannossa eikä autoilussa. Primäärissä sähköntuotannossa fossiilisten polttoaineiden osuus on about 85%. http://energia.fi/ajankohtaista/uutiset/fossiiliset-polttoaineet-hallit…. Jos luovutaan käyttämästä öljyä yhtäkkiä autojen polttoaineena niin sitten varmaan lisätään kivihiilen käyttöä rajusti, että saadaan autoihin sähköä ?!
Oudolta kuulostaa myös, että autojen polttoaineen kulutus olisi puolittunut viimeisen 20v. aikana. 1995 ajelin muistaakseni Mazda323:lla ja maantiellä meni jotain 7l/100km. Aika samaa menee nytkin. Eihän bensasäiliöiden kokokaan ole miksikään muuttunut.
Öljyn riittävyysennusteita on kasvatettu nimenomaan liuskeöljyn johdosta. Ne ennusteet mitä itse olen lukenut niin niiden mukaan öljyn kulutus kasvaa 1%:n luokkaa vuodessa.
Edit:Eikös Ollilan kilometriveron ollut tarkoitus räätälöidä kohtaamaan EU:n suunnalta tulevaa lainsäädäntöä, joka poistaa ajoneuvoveron Suomesta? http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1429600709064.html joku hallituksen viivytyskamppailu tässä on käynnissä, mutta eiköhän Saksa ja Ranska automaina tuon saa läpi lobattua.
Joo ei nämä edelliset ihan realistiselta kuulostaneet. Suurimmat autojen polttoaineedistykset saatiin tehtyä 70-luvun öljykriisin jälkeen. Sen jälkeen tehostuminen hidastui, mutta 2005-2010 taas kiihtyi. Mutta nyt SUV:t ja hevosvoimien lisäykset kumoavat aika pitkälti edistysaskeleet, Yhdysvalloissa jopa miles/gallon suhde heikentyi viime vuonna uusissa autoissa. Ja vielä enemmän kumoaa se, että Kiinassa myydään vuodessa 25 miljoonaa autoa, vrs 500 tuhatta autoa maailmassa, jossa on paikka sähköpistokkeelle, puhtaista sähköautoista puhumattakaan.
Sähköautojen infrastruktuuria ei rakenneta hetkessä. Ensinnäkin, jotta sähköautoilu säästäisi luontoa, sähkö pitää tehdä uusiutuvista lähteistä. Jos kaikki uusiutuvien energianlähteiden kasvu laitettaisiin liikenteeseen(miksi näin tapahtuisi?), kestäisi 20 vuotta, että teoriassa bensa pystyttäisiin korvaamaan. Käytännössä puhutaan varmasti 30 vuodesta. Lisäksi sähköautojen tekoon tulee pullonkaula akuista. Akkuongelmaa on tutkittu kuumeisesti, mutta täysin uuden ja taloudellisesti järkevän akkutekniikan kehitystä epäillään. Lithiumia ei saada riittävästi, jotta autokanta saataisiin korvattua. Käytännössä on hyvin epätodennäköistä, että suurin osa autoista liikenteessä olisi sähköautoja vielä 20 vuoden päästäkään. Jatkossa suurin osa autoista myydään kehittyville markkinoille. Siellä sähköä ei saada edes teollisuudelle niin, että koneita pystyttäisiin pyörittämään katkotta. On epärealistista odottaa, että nämä maat löytävän riittävästi rahaa rakentaa infrastruktuuria riittävästi.
Eli käytännössä autoteollisuuden mullistus alkaa todella syömään öljyn kulutusta vasta 15-20 vuoden päästä. Toki öljynkäytön kasvua se rajoittaa jo aiemmin, mutta laskuun se ei yksistään öljyn kysyntää tule saamaan.
87% automatkoista Suomessa on alle 30km pituisia ja meillä on tietääkseni harvaan asuttu maa, pitkät välimatkat ja surkea joukkoliikenne poislukien pk-seutu. En väittänytkään, että autot olisivat täyssähköisiä tuolla aikavälillä, erilaisia yhdistelmiä tulee löytymään konepellin alta pitempää ajoa varten, kuitenkin niin että öljyn kulutus vähenee. Esim Golffin GTE:llä hoituisi monen työmatkat pelkällä sähköllä ja tarvittaessa sitten tärähtää polttomoottori käyntiin, jos meinaa pidemmälle.
Edelleen, "yhtäkkiä" öljystä ei autojen polttoaineena luovuta. Progressiota voi tulla, niin kuin kehityksessä yleensäkin. Toki halpa öljy hidastaa kehitystä ja sähköntuotanto globaalisti tapahtuu pitkälti periaatteella "mikä on halvinta pannuun pistää, on paras". Tiedä sitten päästökaupan vaikutuksista. Sähkön tarve itsessään tulee kasvamaan.
90-luvun pikku Mazda varmaan liikahtaisi samalla tavalla, jos siihen istuttaisi vaikka Fordin 1.1 ecoboostin tai VW:n 1.2 TSI:n myllyn. Kulutus tosin menisi tuonne 4l:n kieppeille ja alle. Tosin Mazdan alkuperäinen mylly olisi kestävämpi...
Vaimo ajaa työmatkat n.35km suuntaansa hybridillä. Juuri ja juuri pääsee perille sähköllä ja työpaikalla sitten auto laturiin, kotiapäin sama juttu. Laskin joskus, että auto ottaa sähköä 1,1:llä eurolla tyhjästä täyteen. Bensaan kuluisi jotain 3,8€/suunta (n. 7,5l/100km). Sinänsä optimi työmatkan pituus.
Jotain siellä kulississa kuitenkin puuhataan. Venezuela kertoo tavoitteensa avoimesti ja OPECin edustajatkin tulevat paikalle vaikkei oikein kiinnostuneilta tunnukaan. Venäläisetkin paikalla. Yhteensä olisi varmaan jo liittävän suuri koalitio öljyn hinnan nostoihin, mutta löytyykö tahtotilaa vieläkään?
600k barrelia on öljytuotanto supistunut USAssa. Kanadassa ei ole enää kannattavaa tuotantoa ollenkaan, ainakaan öljyhiekasta. Kanada on kuitenkin kuudenneksi suurin tuottajamaa. Tuotanto Kanadassa on kääntynyt laskuun. Tuotantolaitteita joutuu paljolti vasaran alle. Tällä voi muuten olla negatiivista vaikutusta myös PKC:n busineksille.
Toisaalta taas Iranilta saattaa tulla miljoona barrelia lisää tuotantoa. Ylituotannossa mennään siis vielä, mutta pikkuhiljaa edetään kohti tasapainotilaa ihan ilman kartellejakin
p.s. Venezuelan presidentti ilmoitti keskiviikkona, että bensan hintaa nostetaan vaatimattomat 6000% ja täällä valitellaan Carunan marginaalisista 30%:n korotuksista...
Varannothan eivät sinänsä mihinkään katoa, mutta tuotanto kyllä tällä menolla supistuu aika tahdilla. Jos jenkeissä tulisi isompikin aalto kaatuvia liusköljytuottajia, niin ei kai vaan rahoitussektorille voi tulla mitään isompaa ongelmaa?
Mikäli öljyn hinnan muodostuksessa on ollut poliittisia elementtejä painostuskeinona Putinia vastaan, niin alkaa hieman vaikuttaa siltä, että poliittiset intressit tässä kohtaa kääntyy jenkeissäkin öljyn hinnan nousutoiveiksi.
Ei mennyt öljy muuten sinne 10 dollariin 2016, kuten joku ennusteli. Se en ollut mie, en ennustele öljynkään hintoja. Meni lähemmäksi sataa kuin kymppiä. Nyt on tultu suorasuihkutusta alas hetken aikaa. Viisikymppiä lähenee ylhäältä päin. Jännä nähdä kuka tässä laskutrendissä heittää peliin alhaisimman ennusteen.
Olin puoliunohtanut tämän kolumnin, johon törmäsin kun etsin onko meillä öljyketjua.
Katsoin tv-uutiset. Koronaa tuli korvista, ja Sanna Marinia silmistä ja jotain pakolaisiakin kaasutettiin, mutta ei sanaakaan siitä, että saudit ovat ottaneet hanskat pois öljysodassa Venäjää vastaan. Tämä on aika iso asia, josta seuraukset voivat olla merkittävämmät Suomelle kuin jostain koronasta tai Välimeren pakolaisista. Venäjän talous polvilleen, ruokamellakoita ja sitten???
Toisaalta taas halpa öljy voisi kiihdyttää globaalin talouden vielä kerran yhteen nousukauteen.
Tuleekos Venäjän energiaosakkeisiin tuplapudotus öljyn hinnan laskiessa: ensin normaali ale ja lisäksi ruplan halventuessa ale senkuin lisääntyy myöhemmässa vaiheessa? Miten esim. Gazprom ja Lukoil ovat käyttäytyneet noissa aikaisemmissa öljykahinoissa, kuka muistaa?
Tämmönen löytyi mutta kauan on noista päivistä jo...
Pitkään salkkuun noita harkitsen.... USA:n puolelta kuikuilen Exxon:ia ja Chevronia, onko parempia öljyosakkeita tiedossa? Osingonmaksukyky on se mitä haen.
Yli kolmannes Euroopan maakaasusta tulee Venäjältä. Mikä tahansa jakelun keskeytys vaikuttaa voimakkaasti maanosan toimintaan.
Kaasusta ovat voimakkaimmin riippuvaisia Saksa, Italia ja Hollanti. Kaasu kuluu kotitalouksien lämmittämiseen ja sähkön sekä lämmön tuottamiseen voimaloissa. Energiariippuvuus rajoittaa Euroopan neuvottelumahdollisuuksia Venäjän kanssa tämän uhatessa polttoaineen toimitusten rajoittamisella.
Jo pelkkä hanan kiristämisen uhka on saanut polttoaineen hinnat markkinoilla nousemaan taivaisiin ja aiheuttanut seurannaisvahinkoa taloudelle. Kotitaloudet seuraavat energialaskujaan silmät pyöreinä.
Kaasu on Venäjälle tärkeä tulonlähde ja poliittinen jännite tulee hankalaan aikaan Euroopan tartuttua maakaasuun siirtyessään fossiilisista polttoaineista puhtaampiin energiamuotoihin. Euroopan kaasusta 38% tulee Venäjältä, vaikka muutamat maat - Puola ja Liettua - ovat vähitellen vähentäneet Venäjän kaasun käyttöä. Moskovan tärkein asiakas on Saksa.
Venäjän kaasu virtaa Eurooppaan useita reittejä ja osa myös Ukrainan kautta, toisin vähenevässä määrin. Muita reittejä ovat Jamalin putkisto Puolan läpi ja TurkStream, joka syöttää Turkkiin sekä myös eteläiseen Eurooppaan.
Putkilla siirrettävän maakaasun rinnalle on kehitetty nesteytetty maakaasu (Liquefied Natural Gas eli L.N.G), joka valmistetaan jäähdyttämällä maakaasu -160 asteeseen. Yksi tonni LNG:tä vastaa 1370 m3 maakaasua. LNG:tä voi kuljettaa laivoilla mistä päin maailmaa tahansa ja varastoida terminaaleissa. Nestemäisen maakaasun vienti Eurooppaan on kasvussa.
Kaasumarkkina on kaikkea muuta kuin vakaa - toimituskapasiteetti ja hinnat vaihtelevat voimakkaasti. Konfliktikriisin jännite on jo tuntunut markkinoilla ja nostanut kaasun hintoja varastojen vaatiessa täydennyksiä. Eurooppa on pelännyt kaasun loppuvan keskellä lämmityskautta.
Euroopan ainoa keino päästä Putinin kuristusotteesta on lisätä nesteytetyn kaasun saatavuutta ja varastointia, siirtyä nopeammin puhtaaseen energiaan sekä monipuolistaa energian käyttöä. Tällä tiellä se olikin ja Putinin kannalta eteni ehkä liiankin rivakasti. Suotuisa hetki saattoi olla livahtamassa käsistä.
Tilastokeskuksen tiedote on otsikoitu näyttävästi ” Uusiutuva energia nousi fossiilisten ja turpeen ohi energian kokonaiskulutuksessa vuonna 2020”. Jos ei katsele itse tilastoa, saattaa ehkä ajatella ettei tässä hätää ole. Uusiutuva energia tarkoittanee tuulivoimaa ja aurinkokennoja, ja tuulivoimaahan rakennetaan koko ajan lisää, ja aurinkoenergian käyttöönottokin tehostuu.
Ei nyt ihan niinkään. Tuulivoiman osuus oli 2 % energian kokonaiskulutuksesta. Aurinkovoimaa ei edes mainita. Turvekin oli 3 %. Yksittäisistä energiamuodoista merkittävin – ja uudistuva - olivat puupolttoaineet (28 %). Sitten öljy (21 %), ydinvoima (19 %), hiili (6 %), maakaasu (6 %), vesivoima (4 %). Mahdetaankohan ydinvoima muuten lukea uudistuviin?
Millaiset ovat lähitulevaisuuden näkymät? Puupolttoaineiden osalta melko nihkeät. Noin puolet poltetusta puuaineesta on mennyt ensin sellutehtaan kautta, jossa siitä on otettu myyntikelpoiset osat talteen. Nykyaikainen sellutehdas muuten tuottaa ylijäämäsähköä ihan kunnolla, Kemiin valmistuva tehdas noin 2,5 % koko maan sähkönkulutuksesta. Noin neljännes puupolttoaineista on kuorta, purua ja muuta vastaavaa, loput energiapuuksi suoraan korjattua. Kyllähän taimikoissa risua riittäisi, mutta korjuu on harmillisen kallista.
Sellunkeiton tulevaisuutta varjostaa se, että maa-alasta tulisi EU-sääntelyn myötä suojella 30 %. Onhan meillä tuottamatonta suota aika paljon, mutta ei nyt kuitenkaan noin paljon. Lisäksi metsät ovat keskeinen osa hallituksen ilmastopolitiikkaa. Vuotuisen kasvun ja hakkuiden ym. poistuman eron pitäisi kasvaa, ei kaventua. Saattaa sellunkeitto vaikeutua, ja sen myötä energiahuoltokin. Venäjän haketta toki on poltettu runsaasti, mutta mahtaa mennä vaikeaksi sekin homma. Sama ongelma teollisuuspuun tuonnin kanssa.
Turve on jo julistettu pannaan. Saa nähdä joudutaanko ottamaan takapakkia asiassa. Syytä ehkä olisi?
Öljystä ja hiilestä tietenkin luovutaan kiireen vilkkaa, ne tuhoavat ilmastoa. Vesivoimaa ei juurikaan saa lisää. Tuulivoimalla on merkityksensä, mutta ei se kovin nopeasti Suomen energiavajetta tule täyttämään, lisärakentamisesta huolimatta.
Ydinvoima? On se hyvä, että EU-kumppanimme saivat Olkiluoto 3:n valmiiksi, vaikka pienen pientä kitkaa matkan varrelle mahtuikin. Muuten tämä kokonaisuus näyttäisi vielä häiritsevämmältä.
Sellunkeiton tulevaisuutta varjostaa se, että maa-alasta tulisi EU-sääntelyn myötä suojella 30 %. Onhan meillä tuottamatonta suota aika paljon, mutta ei nyt kuitenkaan noin paljon. Lisäksi metsät ovat keskeinen osa hallituksen ilmastopolitiikkaa. Vuotuisen kasvun ja hakkuiden ym. poistuman eron pitäisi kasvaa, ei kaventua. Saattaa sellunkeitto vaikeutua, ja sen myötä energiahuoltokin.
Mielestäni on melkoa outoa että tässä on sivuutettu kokonaan Luonnonvarakeskuksen 7.2.2022 tiedoite. Siinä kerrotaan, että uuden raportin mukaan hoidettu talousmetsä sitoo enemmän CO2:ta kuin hoitamaton tai vain vähän hyödynnetty metsä. EU ajaa juuri vastaan tätä tietoa.
"Boreaalisten metsien hiilivarasto on kasvanut nopeammin Pohjoismaissa kuin Kanadan ja Venäjän vähemmän hyödynnetyissä metsissä, kertoo kansainvälisen tutkijaryhmän raportti. Hoitamattomien tai vain vähän hyödynnettyjen boreaalisten metsien hiilivarasto säilyy mutta ei kasva, koska metsäpalot aiheuttavat niissä merkittäviä hiilihäviöitä.
Tulos käy ilmi raportista, jossa analysoidaan kuuden pohjoisen havumetsävyöhykkeen maan YK:n ilmastosopimukselle raportoimia tietoja vuosilta 1990–2017. Tutkimus vertailee ensimmäistä kertaa metsien hiilivarannon kehitystä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa sekä Kanadassa, Alaskassa (Yhdysvallat) ja Venäjällä.
Boreaaliset metsät muodostavat jopa 30 % maailman metsistä ja kattavat noin kymmenen prosenttia maailman maa-alasta. Laajamittaiset tutkimukset ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihteluista eri aikoina osoittavat, että pohjoiset metsät ovat hiilinieluja eli ne sitovat enemmän hiilidioksidia kuin päästävät ilmakehään.
.......
Tutkimuksessa verrattiin suhteellisen intensiivisen metsätalouden maita (Suomi, Norja ja Ruotsi) maihin, joissa metsiä hyödynnetään vähemmän (Kanada ja Venäjä) tai ei ollenkaan (Alaska).
Metsätalouden intensiteetin mittana käytettiin sitä, kuinka monta prosenttia metsien kokonaishiilivarastosta korjataan vuosittain. Ruotsissa ja Suomessa tämä on 1,5 % ja Norjassa 0,9 %, Kanadan hoidetuissa metsissä 0,3 % ja Venäjän metsissä 0,1 %.
Tutkimus osoittaa, että intensiivisen metsätalouden maissa metsien hiilivarastot kasvoivat. Vuosina 1990–2017 puiden hiilivarasto Pohjoismaissa kasvoi keskimäärin 35 %. Vähemmän intensiivisen metsätalouden maissa muutokset olivat huomattavasti pienempiä, vain muutamia prosentteja suuntaan tai toiseen."
Esim. verkkouutiset uutisoi kyllä tästä helmikuuun alussa:
Boreaalisten metsien hiilivarasto on kasvanut nopeammin Pohjoismaissa kuin Kanadan ja Venäjän vähemmän hyödynnetyissä metsissä, kertoo kansainvälisen tutkijaryhmän raportti. Hoitamattomien tai vain vähän hyödynnettyjen boreaalisten metsien hiilivarasto säilyy mutta ei kasva, koska metsäpalot aiheuttavat niissä merkittäviä hiilihäviöitä.
Valtamedia ei tosiaan uutisoinut tuosta tutkimuksesta, luultavasti siksi, ettei se sovi toimittajakunnan poliittiseen agendaan.
EU:n komissiolta on viimeisen vuoden aikana tullut uskomaton määrä erilaisia metsien käyttöä rajoittavia säännöksiä ja esityksiä. Niille on yhteistä ilmasto- ja ympäristöpoliittisten hyötyjen tavoittelu, ja vähäinen ymmärrys metsään pohjautuvien elinkeinojen suhteen. Selitys lienee se, että Unionilla ei näihin päiviin asti ole ollut yhteistä metsäpolitiikkaa, joten alaa ymmärtävää virkamieskuntaa ei yksinkertaisesti ole.
Ehkei komissioa kiinnostakaan ala, jolla on suurempaa merkitystä vain muutamalle pienelle jäsenmaalle. Suomelle merkitys on edelleen mittava, tilastojen kertomaa suurempi. Viennistä osuus on 20 % luokkaa, saman verran kuin kemian teollisuus. Viimemainitusta jää kuitenkin Suomen vain kapea siivu, koska niin raaka-aineet kuin laitteistot hankitaan ulkomailta. Metsäteollisuudessa raaka-aine on 85 %:sti kotimaista, ja Venäjän tuonnin päättyessä osuus tulee suurenemaan. Samaten iso osa korjuukoneista ja teollisuuden laitteistoista valmistetaan kotimaassa.
Usein laitetaan hiilinielu, hiilivarasto ja biodiversiteetin säilyttäminen samaan nippuun, vaikka niiden tavoitteet ja menetelmät ovat osittain ristiriitaisia. Totta on, että nopeasti kasvava tiheä talousmetsä sitoo tehokkaimmin hiilidioksidia ilmasta, mutta toimii huonosti/väliaikaisesti hiilivarastona (riippuen tietysti siitä, mihin käyttöön hakattu puutavara menee) ja on biodiversiteetiltään yksipuolinen. Vanha metsä puolestaan toimii hiilivarastona ja lajistoltaan monipuolisena, mutta sitoo hitaammin hiilidioksidia. Jonkinlainen tasapaino olisi löydettävä, jotta metsätalous ja luontoarvot eivät olisi ainaisessa ristiriidassa.
Nyt kun EU:n tasolla ollaan kovalla tohinalla suojelemassa metsiä syytä tai toisesta, Suomen metsät nousevat keskusteluun erityisesti kahdesta syystä: 1) niitä on vielä jäljellä ja 2) ne ovat muusta Eroopasta katsottuna siellä, missä kaikki tällaiset toimenpiteet on parasta tehdä, eli jossain muualla.
Usein laitetaan hiilinielu, hiilivarasto ja biodiversiteetin säilyttäminen samaan nippuun, vaikka niiden tavoitteet ja menetelmät ovat osittain ristiriitaisia.
..................
Nyt kun EU:n tasolla ollaan kovalla tohinalla suojelemassa metsiä syytä tai toisesta, Suomen metsät nousevat keskusteluun erityisesti kahdesta syystä: 1) niitä on vielä jäljellä ja 2) ne ovat muusta Eroopasta katsottuna siellä, missä kaikki tällaiset toimenpiteet on parasta tehdä, eli jossain muualla.
Juuri näin. Ja pahoin pelkään, ettei Suomi laita asiassa vastaan EU:n tietämättömille viheriöille estääkseen mitä tulee tapahtumaan Suomen metsille. Tämän hetken päättäjät (hallitusvastuussa olevat) kun eivät myöskään ymmärrä näin laajoja asioita, tai ainakaan eivät halua ymmärtää, koska se on heidän ideologiaa vastaan. Ja tosiaan niputtavat asiat yhteen ja haluavat kaikista Suomen metsistä aarniometsiä, luullen, että se on se paras tapa.
Metsien palauttaminen luonnontilaan pitäisi EU tasolla aloittaa sillä, että Saksa purkaa vanhat 1950-1970 luvuilla rakennetut betonilähiöt ja istuttaa niiden tilalle takaisin sen puuston, jonka ne ovat raivanneet. Myös Ruhrin alueen teollisuudet 1960-1970 luvuilla tuhoamat metsät (ns. metsäkuolema ilmansaasteiden takia) pitäisi palauttaa entiselleen. Saksan (ja muiden keski-Euroopan maiden) tulisi palauttaa 30% pinta-alastaan suojelluksi metsäksi, kuten ovat vaatimassa Suomea tekemään. Kun Saksa lähestyy tätä tilanntta, katsotaan sen jälkeen Suomen metsien tilanne uudestaan.
Suomessahan on metsien kasvu ja pinta-ala kasvaneet viime vuosina. Kasvu on yli tuplaantunut 70 vuodessa ja puuston määrä kasvanut 70%. Suomen metsäpinta-ala on 10% koko EU alueen metsäpinta-alasta ja kasvu 20%. Suomen pinta-alasta metsää on 75%
Kuten alla olevasta kartasta näkyy, Euroopassa suojelua ei ole (aarniometsä-taolla). Saksassa ei lainkaan. Suomessa metsistä on jo 9% suojeltuja.
Saksan pinta-alasta metsien osuus on todella pieni. Minun mielestä metsien suojelutoimenpiteet pitäisi aloittaa omasta kotipesästä ja Saksalaisten pitäisi tässäkin tehdä jotain järkeviä toimia eikä vaatia muita toimimaan. Pistäisivät sitä puuta sinne Saksaan (ja Ranskaan sekä Italiaan) kasvamaan. Suomessa metsää on siis 75% pinta-alasta.
Kansainvälinen Energiajärjestö IEA on tässä kuussa tehnyt 10-kohdan ohjelman kuinka Eurooppa pääsee eroon riippuvuudestaan venäläisestä maakaasusta.
Ohjelman mukaiset toimenpiteet vähentäisivät maakaasun maahantuontia Venäjältä kolmanneksella jo tänä vuonna. Tehostamalla toimenpiteet voisivat vähentää kaasuhankinnan puoleen ja samalla vähentäisivät päästöjä.
Generaattori joka tekee sähköä radiotaajuuksista. Videolla generaattorin toiminta vahvistetaan.
Keksijä on myös kehittänyt samalla periaatteella toimivan auton ja TV:n
Generaattori joka tekee sähköä radiotaajuuksista. Videolla generaattorin toiminta vahvistetaan.
Keksijä on myös kehittänyt samalla periaatteella toimivan auton ja TV:n
Voisiko tällaisiin huuhaalta haiskahtaviin juttuihin laittaa jonkin järkevän lähteen, esim. tutkimuksen. Tällainen generaattori kuulostaa kyllä ihan mahdolliselta, mutta uskallan omalla koulutuksella sanoa, että radioaaltojen energia on niin mitätön, että sähköautoa sillä ei ihmiselämän aikana ladata. TV:kin kuulostaa huijaukselta, ehkä jonkun kaukosäätimen voisi uskoakin.
Generaattori joka tekee sähköä radiotaajuuksista. Videolla generaattorin toiminta vahvistetaan. Keksijä on myös kehittänyt samalla periaatteella toimivan auton ja TV:n. https://www.youtube.com/watch?v=EZfPvjURcm8
Tämä satu on seitsemän vuotta vanha, vuodelta 2015. Aina se ponnahtaa muiden kaltaistensa lailla jollekin saitille ihmeteltäväksi. Jopa niin sitkeä, että siitä on viitsitty tehdä oma selvityskin:
The claim that a Zimbabwean inventor created an electric car that doesn't need to be charged is FALSE. The claim stems from a 2015 event that included a variety of questionable fake inventions.
Tällaiset ovat ajanhukkaa sijoittamisen kannalta, vaikka hetken naurattaisikin kuinka joku vaivautuu ikiliikkujaa rakentamaan. Minusta voisi poistaa sekä tämän, että edeltävän Meuron viestin todistetusti turhana ja palstatilaa vievänä.
