Osakkeenomistajia kiinnostaa voiko Fortum jakaa osinkoa ensi vuonna ja jos ei, niin koska?
Vain yhtiön vapaa oma pääoma eli voittovarat plus vapaan oman pääoman rahastot ovat jakokelpoisia varoja. Varojen jakaminen tulee perustua vahvistettuun tilinpäätökseen. Vaikka varoja olisikin, jakopäätöstä tehdessä tulee ottaa huomioon tilinpäätöksen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa mahdollisesti tapahtuneet muutokset. Varoja ei saa jakaa, mikäli jaosta päätettäessä tiedetään, tai ainakin pitäisi tietää, yhtiön olevan maksukyvytön tai suunnitellun varojenjaon tulevan aiheuttamaan yhtiön maksukyvyttömyyden.
Meneillään on Fortumin kolmas vuosineljännes ja Fortum on ilmoittanut tänään 21.9.2022, että Uniperin yhdistäminen Fortumin lukuihin katsotaan päättyneeksi 30.6.2022 eli toisen vuosineljänneksen lopussa:
- Uniperin tappiot kolmannella neljänneksellä tai siitä eteenpäin eivät vaikuta Fortum-konsernin omaan pääomaan
- Uniperia ei enää yhdistellä Fortumin taloudellisiin lukuihin, vaan se dekonsolidoidaan Q3/2022
Fortumin oma pääoma 30.6.2022 oli 1.311 miljoona euroa. Osakepääoma tilikauden päättyessä 31.12.2021 oli 3.046 miljoonaa euroa. Yhtiö oli jo heinäkuun alussa ollut maksukyvyttömyyden rajalla, jossa sen hallitukselle voi koitua henkilökohtaisia vastuita - oma pääoma oli alle puolet osakepääomasta.
Oman pääoman arvossa on alaskirjauksia Venäjän liiketoiminnoista 2.100 miljoonaa euroa (tehty ensimmäisellä vuosineljänneksellä). Alaskirjausten jälkeen Fortumin omistusten kokonaisarvo (netto) Venäjällä on yhtiön ilmoituksen mukaan 3,3 miljardia euroa.
Mikäli Venäjän omaisuuden tilanne ja olosuhteet muuttuvat - kuten on jo tapahtunut tänään - on kyseenalaista onko Venäjän toiminnoilla enää rahallista arvoa. Vaarana on se, että omasta pääomasta 1.311 miljoonaa euroa vähentämällä 3.300 miljoonaa euroa, yrityksen oma pääoma menee pari tuhatta miljoonaa negatiiviseksi ja se on asetettava selvitystilaan.
ollikohan kirjoitti:
AlterEgo kirjoitti:
Tuo ei mielestäni kerro vielä mitään osingonjaon kohtalosta, vain sen että oma pääoma pysyy ainakin plussalla.
Osinkoa saa jakaa vain vapaasta pääomasta, joten mikä se tulee olemaan? Ylläolevasta päätellen ei kovin paljoa.
****
Summa summarum, uskon Fortumilla olevan paljonkin pelimerkkejä taseessaan joilla voivat halutessaan omaa pääomaa buffata jos tälle on tarvetta. Rajoittava tekijä tulevan osingonmaksun suhteen nähdäkseni onkin yhtiön rahoitus- ja likviditeettitilanne, ei tase ja vapaat omat pääomat koska näitä voidaan kirjanpidolla justeerata.
Mutta tämä tosiaan vaatisi todennäköisesti sitten jotain teknisiä ylöskirjauksia vaikkapa Suomen vesivoimaloista joilla saadaan tulosta ja omaa pääomaa ylös.
Nimimerkki ollikohan pohtii tässä Enronin tyyppistä klassista tasekikkaa, jossa arvonkorotuksella taseen vasemmalla puolella olevaa omaisuuserää korotetaan ja erotus tuodaan tuloslaskelmassa toiminnan tulokseen taseen oikealle puolelle. Warren Buffet vihaa tätä, kiinteistöyhtiöt käyttävät tätä myötäänsä ja sisäsuomalainen lahkopiiri kierrättää tonttikauppaa nimellisillä hinnoilla päätyen ennen pitkää joko otsikoihin tai Tallinnaan. Fortumin tilintarkastajat ja muutama sijoittajakin tunnistavat nämä justeeraukset kyllä.
Oman pääoman lisäämiseksi Fortumin pitäisi tehdä rutkasti enemmän voittoa - voitolliset tilikaudet vahvistavat omaa pääomaa. Voiton lisääminen nopeasti ja paljon ei vain ole Fortumissa kovin yksinkertaista.
Toinen ratkaisu on korottaa osakepääomaa eli tehdä sijoitus yhtiön osakepääomaan, jolloin taseessa sidottu oma pääoma nousisi. Tästä velkojat kyllä olisivat tyytyväisiä. Yhtiö ei pidä siitä, sillä se joutuisi kääntymään kaikkien osakkeenomistajien puoleen, pyytämään rahaa, kun nämä puolestaan odottavat saavansa rahaa osinkoina.
Kolmas keino on sijoitus vapaan oman pääoman rahastoon eli SVOP-rahastoon, jolloin sieltä voidaan jakaa varoja. Tässä Fortumin olisi käännyttävä suurimpien osakkeenomistajien puoleen, jotka voivat asettaa ehdon, että se tulee tietyin edellytyksin heille takaisin. Muuten voi käydä, että Suomen valtio eli veronmaksajat maksaa SVOP-rahastoon oman pääoman lisäystä tänään, josta yksityiset osakkeenomistajat nappaavat rahat osingonjakona huomenna. Tuskin on poliittisia mahdollisuuksia tällaiseen.
Muut vaihtoehdot - osakaslaina, velan konvertoiminen yhtiön omaan pääomaan - ovat näin suuressa pörssiyhtiössä todennäköisyydeltään vähissä.
Jos osakeyhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen täytyy tehdä kaupparekisteriin ilmoitus osakepääoman menettämisestä. Osakepääoman menettämistä koskeva merkintä voidaan poistaa kaupparekisteristä vasta, jos yhtiön oma pääoma on saatu yli puolet osakepääomasta.
Nimimerkki ollikohan on oikeassa juuri siinä, että pelkkä tilintarkastajien epäilys siitä, että osingonjako voisi vaarantaa yhtiön maksuvalmiuden - eli likviditeettitilanne - vaikka jakokelpoisia varoja olisikin, estää osingonjaon.
Fortumin tilintarkastaja on tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jukka Vattulainen.
Näillä, toistaiseksi tiedossa olevilla luvuilla osingonjako vuoden 2022 tilikaudelta on minusta hyvin epätodennäköistä, vaikka tilikautta on vielä puolet jäljellä.
Ihan pari pientä korjausta tähän tunteikkaiseen vuodatukseen
Bingo53 kirjoitti:
Fortumin oma pääoma 30.6.2022 oli 1.311 miljoona euroa. Osakepääoma tilikauden päättyessä 31.12.2021 oli 3.046 miljoonaa euroa. Yhtiö oli jo heinäkuun alussa ollut maksukyvyttömyyden rajalla, jossa sen hallitukselle voi koitua henkilökohtaisia vastuita - oma pääoma oli alle puolet osakepääomasta.
Tässä nyt menee Fortum konsernin ja Fortumin oma tase kovasti sekaisin keskenään, kuten on mennyt kyllä tosi monella muullakin eli ei mikään ihme sinänsä. Kun Fortum on konsolidoinut konsernin taseeseen Uniperin taseessa olevat negatiiviset pääomat (reipas 4 mrd€ Q2:n lopussa), niin tämä tosiaankin vaikuttaa konsernitasolla kuvattuihin taselukuihin, mutta ei se Uniperin taseessa oleva negatiivinen pääoma mitenkään hyppää Fortum Oyj:n omaan taseeseen. Vaikka siis Fortum konsernin konsolidoidut omat pääomat ovat olleet 30.6.2022 1,311 mrd€, niin Fortum Oyj:n oma pääoma on ollut todella paljon tätä korkeampi. Kuten tänään uutisoitu Fortum konsernin oman pääoman "parantuminen" 5 mrd€:lla Uniper diilin johdosta melkoisen yksiselitteisesti osoittaa.
Fortumin oma pääoma ei siis ole faktuaalisesti ollut alle puolet osakepääomasta. Meneekö se sen alle kun Uniper sijoitukset ja mahdollisesti Venäjä alaskirjataan, se jää nähtäväksi.
Bingo53 kirjoitti:
Nimimerkki ollikohan pohtii tässä Enronin tyyppistä klassista tasekikkaa, jossa arvonkorotuksella taseen vasemmalla puolella olevaa omaisuuserää korotetaan ja erotus tuodaan tuloslaskelmassa toiminnan tulokseen taseen oikealle puolelle. Warren Buffet vihaa tätä, kiinteistöyhtiöt käyttävät tätä myötäänsä ja sisäsuomalainen lahkopiiri kierrättää tonttikauppaa nimellisillä hinnoilla päätyen ennen pitkää joko otsikoihin tai Tallinnaan. Fortumin tilintarkastajat ja muutama sijoittajakin tunnistavat nämä justeeraukset kyllä.
Fortumilla on tämän Saksan Uniper diilin jälkeen karkeasti tällainen tilanne:
- Rahoitusnettovelkaa on noin 2 mrd€ (tai itseasiassa tätä vähemmän koska H2 tulee olemaan Fortumille hyvin kannattava, tässä ei siis ole huomioitu tätä tulevaa tulosta)
- Liiketoiminta tuottaa käyttökatetta noin 1,7 mrd€ vuodessa (2021 toteutunut lukema ilman Uniperia ja Venäjää, tämä tulee kasvamaan voimakkaasti vanhojen suojausten sulaessa ja siten saavutettujen hintojen noustessa)
- Yhtiö omistaa heittämällä yli 10 mrd€ edestä päästötöntä ja erittäin edullista voimalaitoskapasiteettia Pohjoismaista. Siis aivan heittämällä yli 10 mrd€ arvosta. Siihen päälle sitten vielä jäljellä olevat muut City Solutions ja Consumer Solutions- liiketoiminnot.
Kerro nyt siis ihan maalaisjärkeä käyttäen, että miten tällaisella yhtiöllä voisi olla vain muutaman miljardin edestä omaa pääomaa, saatikka negatiivinen oma pääoma, JOS yhtiön assetit olisivat arvotettu taseessa edes sinnepäin niiden todellista arvoa. Kun esimerkiksi Stora Enso on vuosien varrella ylöskirjannut taseessaan metsäomaisuuksia, niin oletko tällöin ladellut keskustelupalstoilla vertauksia Enroniin? Jos et, niin miten tuo kuvaamani Fortumin mahdollisuus eroaisi ihan maalaisjärkeä käyttäen Stora Enson ylöskirjauksista?
Enron kortti on aina hyvä heittää pöytään siinä vaiheessa kun loppuu ymmärrys asioista. Harvemmin sen käyttämisessä kuitenkaan mitään järkeä on
Ihan pari pientä korjausta tähän tunteikkaiseen vuodatukseen
Kerro nyt siis ihan maalaisjärkeä käyttäen, että miten tällaisella yhtiöllä voisi olla vain muutaman miljardin edestä omaa pääomaa, saatikka negatiivinen oma pääoma, JOS yhtiön assetit olisivat arvotettu taseessa edes sinnepäin niiden todellista arvoa. Kun esimerkiksi Stora Enso on vuosien varrella ylöskirjannut taseessaan metsäomaisuuksia, niin oletko tällöin ladellut keskustelupalstoilla vertauksia Enroniin? Jos et, niin miten tuo kuvaamani Fortumin mahdollisuus eroaisi ihan maalaisjärkeä käyttäen Stora Enson ylöskirjauksista?
Enron kortti on aina hyvä heittää pöytään siinä vaiheessa kun loppuu ymmärrys asioista. Harvemmin sen käyttämisessä kuitenkaan mitään järkeä on
Heh heh, luulin olevani lakoninen, mutta muut näkevät toisin. Olen "Kirjanpito perustuu tositteisiin" koulukuntaan kuuluvaa sijoittajasukupolvea. Tästä syystä tuloksen tekeminen asiantuntijoiden antamilla arvonmuutoslausunnoilla on minulle vieras menettely. Tiivistän alle nimimerkki ollikohan pyytämää mielipiteen tarkennusta:
Arvonkorotusrahasto on kirjanpidossa taseessa oleva oman pääoman erä. Arvonkorotusrahastoon voidaan merkitä se rahamäärä, jolla yhtiön maa- ja vesialueiden tai arvopapereiden arvo on pysyvästi noussut tilinpäätöspäivään mennessä. Arvonkorotusrahasto kuuluu osakeyhtiön tai osuuskunnan sidottuun omaan pääomaan.
Vuonna 1997 voimaan astunut nykyinen kirjanpitolaki rajoitti arvonkorotuksen koskemaan vain maa- ja vesialueita tai pysyviin vastaaviin hankintamenoon merkittäviä arvopapereita. Tammikuun alusta 2016 voimaan tullut kirjanpitolain uudistus ei tuonut tähän muutoksia.
Arvonkorotus kirjataan kyseiseen omaisuuserään ja vastakirjaus oman pääoman arvonkorotusrahastoon, joka on osakeyhtiölain mukaisesti sidottua omaa pääomaa. Tulosvaikutteista kirjausta ei siis arvonkorotuksesta synny.
Stora Enson kohdalla metsät ovat maa- ja vesialueita. Tulosvaikutusta arvonkorotuksella ei ole, ellei mukana ole 'italialaisia käsiä'.
Kirjoitin oman mielipiteeni sen arvailemiseksi, voiko Fortum maksaa osinkoa ensi keväänä. Se oli kirjoituksen otsikko. Päädyin kielteiseen mielipiteeseen siitä syystä, että jakokelpoista vapaata omaa pääomaa ei ehkä ole jäljellä riittävästi ja rasitteet tietäen on epätodennäköistä, että sitä ehtisi tilikauden aikana syntyä maksuvalmius huomioiden.
Asia on tietenkin helpompi tarkastella, kun Fortumin kolmannen vuosineljänneksen raportti on marraskuussa eli 10.11.2022 käytettävissä.
Silloin on saatu aivan uudet taseluvut konsernin osien purkutoimien jälkeen.
Arvonkorotusrahasto on kirjanpidossa taseessa oleva oman pääoman erä. Arvonkorotusrahastoon voidaan merkitä se rahamäärä, jolla yhtiön maa- ja vesialueiden tai arvopapereiden arvo on pysyvästi noussut tilinpäätöspäivään mennessä. Arvonkorotusrahasto kuuluu osakeyhtiön tai osuuskunnan sidottuun omaan pääomaan.
Tässä yhteydessä oikea termi lienee olisi uudelleenarvostusrahasto, molemmat yhtiöt kun tekevät kirjanpitonsa IFRS:n mukaisesti joka tämän rahaston mahdollistaa käytettäväksi (ja tätä Stora nimenomaan näyttää käyttävän). Uudelleenarvostusrahastoon ei ymmärtääkseni liity rajoitteita vain edellä mainitsemiisi omaisuuseriin. Mutta siinä olet kyllä oikeassa, mitä minä en ollut hoksannut, että sinnekin kirjattavat "voitot" ovat sidottua omaa pääomaa jotka eivät tosiaan osingonmaksua mahdollista, vaikka omaa pääomaa taseessa täysin perustellusti vahvistavatkin.
Tästä täällä käsi ylhäällä väärinkäsityksen merkiksi, vaikka nuo taseessa sisällä olevat arvonnousut ovat ainakin minun silmissäni ihan oikeaa rahaa, niin osingonmaksua ne eivät tosiaankaan näytä mahdollistavan muuten kuin myymällä assetteja (mitä en toki toivo). Eikä näitä siten olisi todennäköisesti mitään järkeä lähteä taseessa realisoimaankaan, kun näin ei ole ennenkään tehty. Paitsi jos on jotain erillistä tarvetta "ylläpitää" omaa pääomaa vähintään jollain tietyllä tasolla, siihen tämä toimisi.
Bingo53 kirjoitti:
Kirjoitin oman mielipiteeni sen arvailemiseksi, voiko Fortum maksaa osinkoa ensi keväänä. Se oli kirjoituksen otsikko. Päädyin kielteiseen mielipiteeseen siitä syystä, että jakokelpoista vapaata omaa pääomaa ei ehkä ole jäljellä riittävästi ja rasitteet tietäen on epätodennäköistä, että sitä ehtisi tilikauden aikana syntyä maksuvalmius huomioiden.
Asia on tietenkin helpompi tarkastella, kun Fortumin kolmannen vuosineljänneksen raportti on marraskuussa eli 10.11.2022 käytettävissä.
Silloin on saatu aivan uudet taseluvut konsernin osien purkutoimien jälkeen.
Toivottavasti saamme myös nimenomaan Fortumin emoyhtiön taseen nähtäväksi ennen tilinpäätöstä, tämä tasehan sen osingomaksukyvyn ymmärtääkseni määrittää, ei konsernin konsolidoitu tase.
Tilinpäätöksessä 31.12.2021 emoyhtiön oma pääoma oli 11,6 mrd€, josta jakokelpoista 5,7 mrd€. Tästä omasta pääomasta on tainnut tänä vuonna hävitä Russia-segmentin 0,4mrd€ alaskirjaukset, ymmärtääkseni ei vielä mitään muuta. Tältäkin osin on siis selvää, että edellä puhuttu Fortumin oman pääoman laskeminen alle puoleen osakepääomasta on tosiaankin ihan puppua.
Mutta nyt Uniperin divestoinnin yhteydessä emoyhtiö tulee sen luokkaa 6,5mrd€ tappion tekemään. Tästä "verohyödyt" pois niin jakokelpoinen oma pääoma ymmärtääkseni laskee noin 5,3mrd€:lla, eli päätyy lukemaan 0,0 mrd€ (oma pääoma kuitenkin edelleen noin 5,9 mrd€). Tähän tulee sitten päälle tämän vuoden aikana ydinliiketoiminnan tekemät voitot ja tytäryhtiöiden taseista mahdollisesti pumpattavissa olevat pääomat. Jos oletetaan ettei tyttärillä ole mitä pumpata, niin sitten näyttäisi siltä että osingonmaksumahdollisuus olisi täysin tämän vuoden ydinliiketoimintojen tuloksen varassa. Näiden tulos tullee olemaan siellä miljardin luokassa, jonkin verran sen päälle jos loppuvuodesta laitokset toimii ilman isoja ongelmia.
Tämän yksinkertaisen, mahdollisesti turhankin yksinkertaisen, laskutoimituksen pohjalta näyttäisi siltä, että taseen pohjalta voisi edellisvuosien kaltaista osinkoa edelleen maksaa, JOS Venäjältä ei tule lisää alaskirjauksia joita tyttärien taseista ei saada kompensoitua. Venäjä on iso jos, tytäryhtiöiden taseisiin onkin vähän hankalampi ottaa kantaa. Pikaisella googlailulla näyttää siltä, että Fortum Sweden AB:lla on luokkaa 4 mrd€ omaa pääomaa, mutta eipä tämäkään yksinään vielä paljoa kerro.
En tiedä onko ollut ketjussa jo aiemmin, mutta jos kiinnostaa se mitä assetteja uuden (vanhan) Fortumin taseessa on, niin Seligsonin Oldenburg on tämän laskeskellut auki varsin kansantajuisesti elokuussa (https://www.seligson.fi/sco/suomi/phoebus/blogi/vko-33-22-3x-fortum/). Mitenkään oleellisesti laskelma ei ole tuosta muuttunut, mutta pari kohtaa vaatii päivitystä. Tuohon verrattuna tämän viikon diilin jälkeen Uniperin hinta per osake on tarkentunut 6,7€ --> 1,7€ (arvosta hävinnyt noin 1,8 miljardia €) ja aiemmin myönnetyn lainan markkinahinta on muuttunut 2 miljardia euroa --> 4 miljardia euroa. Plus myönnetty takaus ei enää rasita Fortumia.
Yllä mainitut muutokset netottuvat lähelle nollaa niin, että Oldenburgin esittämä Fortumin arvo "paloina" eli 18 miljardia euroa tai 20€ per osake on edelleen ihan hyvä arvaus. Ylivoimainen valtaosa tuosta arvosta on pohjoismaista vesivoimaa, jonka arvon pitäisi ennemminkin kasvaa kuin pienentyä säätövoiman kysynnän kasvaessa päästöttömien energianlähteiden muodostaessa yhä suuremman osan tuotantokapasiteetista.
Kurssinousun jälkeen ollaan vähän lähempänä tuota yhtiön arvoa paloina, mutta kyllä tässä edelleen on ihan mukavasti potentiaalia osaavalle johdolle vapauttaa piilevää arvoa. Uniper-tiedotteissa mielenkiintoinen yksityiskohta oli tuo etuosto-oikeus Uniperin Ruotsin toimintoihin. Sikälikin, kun nuo toiminnot olivat se mistä Uniperin arvo alkujaankin koostui ja mitä Fortum Uniper-kaupallaan tavoitteli. Tästä etuosto-oikeudesta viestittiin melko eri sävyyn Fortumin ja saksalaisten tiedotteissa. Ihannetilanteessa Uniper olisi tietenkin tämän kriisin yhteydessä paloiteltu niin, että Fortum olisi saanut noita Ruotsin vesi- ja ydinvoimaloita, nyt noihin ei Fortum ainakaan alle markkinahinnan enää pääse käsiksi.
Mitä tulee Fortumin Saksan seikkailuihin ylipäätään, niin suuri osa julkisessa keskustelussa annetusta kurasta on tulosorientoitunutta huttua. Alkuperäinen strateginen päätös oli edelleen mielestäni ihan ok. Riskejä tässä toki oli, ja niiltä suojautumisessa tehtiin kieltämättä virheitä, eli strategian toteutus ontui. Parhaassa skenaariossa ilman eri saksalaisten intressiryhmien (Uniper-johto, ammattiliitot, paikallishallinto yms) temppuilua koko kioski olisi ehditty pistää paloiksi ja musta-Pekka siirtää jonkun muun käsiin ennen Putinin kaasuaseen räjähtämistä. Ikävä kyllä Fortum-johto ei ollut ihan näin näppärä.
Erinomainen nosto tuo Phoebuksen teksti. Itse en ole ihan yhtä positiivinen Fortumin "aidosta" arvosta, mutta potentiaalinen keskipitkän tähtäimen kurssiajuri ylöspäin on sähkön hinta, joka heijastuu pitkällä tähtäimellä kun halvalla tehdyt suojaukset vähitellen purkautuvat ja korvautuvat nyt tehtävillä kalliimmilla suojauksilla. En siis pidä 20+ euron osakehintaa mitenkään mahdottomana lähitulevaisuudessa.
Oma ajatukseni on ollut myydä 300 osaketta nyt 15 eurosta ylöspäin euron nousuihin, tällä tahdilla salkku olisi tyhjä 19 eurossa. Totta puhuen tuo varmaan nopeutuu, jos laitan salkkua lihoiksi (pienentääkseni osakepainoa).
Niistä relevanteista ja kestävästi toimivista sähköfirmoista jotka haluavat suojata määräaikaiset myyntinsä. Tai vastaavasti firmoista jotka kuluttavat toiminnassaan paljon sähköä ja eivät halua ottaa kauheata riskiä sähkönhintojen noususta tai jopa saatavuuden vaarantumisesta.
Suojaukset purkautuvat ajanmyötä ja nyt normaalihintaiset suojaukset ovat "kalliita" verrattuna vaikka vuodentakaisiin.
En tiedä onko ollut ketjussa jo aiemmin, mutta jos kiinnostaa se mitä assetteja uuden (vanhan) Fortumin taseessa on, niin Seligsonin Oldenburg on tämän laskeskellut auki varsin kansantajuisesti elokuussa (https://www.seligson.fi/sco/suomi/phoebus/blogi/vko-33-22-3x-fortum/). Mitenkään oleellisesti laskelma ei ole tuosta muuttunut, mutta pari kohtaa vaatii päivitystä. Tuohon verrattuna tämän viikon diilin jälkeen Uniperin hinta per osake on tarkentunut 6,7€ --> 1,7€ (arvosta hävinnyt noin 1,8 miljardia €) ja aiemmin myönnetyn lainan markkinahinta on muuttunut 2 miljardia euroa --> 4 miljardia euroa. Plus myönnetty takaus ei enää rasita Fortumia.
Yllä mainitut muutokset netottuvat lähelle nollaa niin, että Oldenburgin esittämä Fortumin arvo "paloina" eli 18 miljardia euroa tai 20€ per osake on edelleen ihan hyvä arvaus. Ylivoimainen valtaosa tuosta arvosta on pohjoismaista vesivoimaa, jonka arvon pitäisi ennemminkin kasvaa kuin pienentyä säätövoiman kysynnän kasvaessa päästöttömien energianlähteiden muodostaessa yhä suuremman osan tuotantokapasiteetista.
Kurssinousun jälkeen ollaan vähän lähempänä tuota yhtiön arvoa paloina, mutta kyllä tässä edelleen on ihan mukavasti potentiaalia osaavalle johdolle vapauttaa piilevää arvoa. Uniper-tiedotteissa mielenkiintoinen yksityiskohta oli tuo etuosto-oikeus Uniperin Ruotsin toimintoihin. Sikälikin, kun nuo toiminnot olivat se mistä Uniperin arvo alkujaankin koostui ja mitä Fortum Uniper-kaupallaan tavoitteli. Tästä etuosto-oikeudesta viestittiin melko eri sävyyn Fortumin ja saksalaisten tiedotteissa. Ihannetilanteessa Uniper olisi tietenkin tämän kriisin yhteydessä paloiteltu niin, että Fortum olisi saanut noita Ruotsin vesi- ja ydinvoimaloita, nyt noihin ei Fortum ainakaan alle markkinahinnan enää pääse käsiksi.
Mitä tulee Fortumin Saksan seikkailuihin ylipäätään, niin suuri osa julkisessa keskustelussa annetusta kurasta on tulosorientoitunutta huttua. Alkuperäinen strateginen päätös oli edelleen mielestäni ihan ok. Riskejä tässä toki oli, ja niiltä suojautumisessa tehtiin kieltämättä virheitä, eli strategian toteutus ontui. Parhaassa skenaariossa ilman eri saksalaisten intressiryhmien (Uniper-johto, ammattiliitot, paikallishallinto yms) temppuilua koko kioski olisi ehditty pistää paloiksi ja musta-Pekka siirtää jonkun muun käsiin ennen Putinin kaasuaseen räjähtämistä. Ikävä kyllä Fortum-johto ei ollut ihan näin näppärä.
Siis niinkuin Elina Valtonen sanoi Fortum maksaa noista voimaloista kahteen kertaan: ensin kun ost uniperin ja nyt kun salsan valtion mahdollisesti myy voimalat Fortumille toiseen kertaan. Aivan pählkähullua hommaa. Omistajien pitäisi vaihtaa koko hallitus poislukien valtion edustaja ja koko toimiva johto tai ainakin toimitusjohtaja. Omistaja-arvoa on tuhottu valtavasti. Olisivat sijoittaneet miljardit sp500 etfään ja myyneet nousuunTai teslaan. Tai bitcoiniin. Due diligencen skippaaminen yrityskaupassa olisi mielestä syy välittömästi erottaa CEO,CFO ja head of legal department/ acquisitions.
Ja onko tuossa arvostuslaskelmassa huomioitu että koko venäjän business pitää alaskirjata taseesta....muistaalseni 5 mrd on vielä alaskirjaamatta.
Siis niinkuin Elina Valtonen sanoi Fortum maksaa noista voimaloista kahteen kertaan: ensin kun ost uniperin ja nyt kun salsan valtion mahdollisesti myy voimalat Fortumille toiseen kertaan. Aivan pählkähullua hommaa. Omistajien pitäisi vaihtaa koko hallitus poislukien valtion edustaja ja koko toimiva johto tai ainakin toimitusjohtaja. Omistaja-arvoa on tuhottu valtavasti. Olisivat sijoittaneet miljardit sp500 etfään ja myyneet nousuunTai teslaan. Tai bitcoiniin. Due diligencen skippaaminen yrityskaupassa olisi mielestä syy välittömästi erottaa CEO,CFO ja head of legal department/ acquisitions.
Erottaisin myös sen valtion edustajan kyllä. Mielellään vahtimaan jotain lossin pelastusveneen kuntoa Vehmersalmelle, mitään kovin tärkeää en sille kaverille antaisi. Mitä hittoa nyt oikeasti.. tyypin pitäisi vahtia meidän yhteistä etua ja selittää haastattelussa, että hyvin on siellä asiat hoidettu. Jostain syystä ei nyt tunnu siltä.
Mutta jos omistat Fortumin osakkeita, kannattaneepi käydä äänestämässä ylimääräisen yhtiökokouksen esitystä vastaan. Vähemmistöosakkaita ollaan kairaamassa ihan vain pikkuisen hanuriin.
Niin, mielenkiintoista mitä mahtaisi tapahtua jos anti äänestettäisiin kumoon nyt kun rahat on jo nostettu. Rahat palautettaisiin? (näin teoreettisena pohdintana, kun pääomistaja ei taida äänestää vastaan).
Ja onhan tuo minusta vähän "eettisesti" kyseenalainen järjestely. Pääomistaja antaa rahoitusta, jonka ehtona on omistusosuutensa kasvattaminen. Ei pienomistajalla ole kuin vikisijän rooli. Toivottavasti kissamies ei ota oppia....
Vähemmistö-osakkaiden kannalta olisi voinut olla järkevämpää järjestää esimerkiksi maksullinen anti kaikille. Tuon Solidiumin siltarahoituksen kokonaiskorkohan on osakeanti huomioiden hieman vajaat 20 %, olettaen, että koko 2,35 miljardia nostetaan. Jos ei nosteta nykyisen 350 miljoonan lisäksi mitään, korko-% on käytännössä päälle 35 %. Olisi varmaan antajia noilla ehdoilla ollut Solidiumin lisäksi muitakin.
Victor Snellmanin (Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja) näkemys asiaan Viisas raha -lehdessä. Samoilla askelmerkeillä kulkee kuin keskustelun aiemmat kirjoittajat:
Niin, mielenkiintoista mitä mahtaisi tapahtua jos anti äänestettäisiin kumoon nyt kun rahat on jo nostettu. Rahat palautettaisiin? (näin teoreettisena pohdintana, kun pääomistaja ei taida äänestää vastaan).
Ja onhan tuo minusta vähän "eettisesti" kyseenalainen järjestely. Pääomistaja antaa rahoitusta, jonka ehtona on omistusosuutensa kasvattaminen. Ei pienomistajalla ole kuin vikisijän rooli. Toivottavasti kissamies ei ota oppia....
Onkohan tämä kuvio 100% laillinen? On hieman hankalaa olla pienomistajana, kun pääomistaja voi ohjata voitot itselleen.
Päivän hyvä teko on tehty ja käyty äänestämässä tätä härveliä vastaan. Vaikka mahdollisuudet "voittoon" on pienet, niin aina varmaan kannattaa yrittää kun ne on nollaa suuremmat.
Täältäkin varmaan löytyy jokunen lakioppinut ja rahoitusmaailmassa kiinteämmin vaikuttava henkilö - niin voisiko joku avata että miten tämä kyseinen järjestely voi olla ihan validi. Käsittääkseni kyseisen kioskin luottoluokitus (S&P, Fitch) on BBB, joka on vielä investment grade luokitus (rimaa hipoen mutta onpahan kuitenkin). Toisin sanoen luottoluokitus ei ole missään roskaluokassa, jota tämän lainan ehdot tuntuu olevan. Ja vielä jatkona kun yleensä kaikenlaisille liiketoimille on hyvä löytyä jonkinlainen peruste, niin ehtoihin on otettu mukaan vaatimus, että lainasta täytyy nostaa tietty osuus tiettyyn päivään mennessä - minkä ihmeen takia kyseinen ehto on olemassa? ja vielä suurempana minkä ihmeen takia tätä on nostettu jos sitä ei nyt tällä hetkellä edes tarvita? Vallilasta tai jostain muusta lokaatiosta voi käydä kinumassa jotain kohtuuhintaisempaa RCF:ää tai muuta vastaavaa, jos sitä lyhytaikaista rahoitusta "ehkä tarvitaan".
Poimintoja peitellystä osingonjaosta:
VML 29 §:n 1 momentin mukaan peitellyllä osingolla tarkoitetaan rahanarvoista etuutta, jonka osakeyhtiö antaa osakkaansa tai tämän omaisen hyväksi osakkuusaseman perusteella tavallisesta olennaisesti poikkeavan hinnoittelun johdosta tai vastikkeetta. Peiteltyä osinkoa koskevat säännökset voivat tulla sovellettaviksi, jos yhtiön osakas on osakasasemaansa perusteella saanut sellaista taloudellista etua, jota ei riippumattomien osapuolten välillä olisi syntynyt. VML 29 §:n 1 momentin soveltaminen edellyttää olennaista poikkeamista käyvästä hinnoittelusta.
VML 29 §:n sanamuodon mukaan peitellyksi osingoksi katsottava etuus saadaan osakkuusaseman perusteella. Peiteltyä osinkoa saava osakas omistaa yleensä enemmistön yhtiön osakekannasta tai hänellä on muutoin määräysvalta yhtiössä. Peitellyn osingon saajana olevalla osakkaalla on lähtökohtaisesti oltava asemansa perusteella mahdollisuus vaikuttaa yhtiön päätöksentekoon ja siten etuuden saamiseen joko yksin tai yhdessä muiden osakkaiden kanssa.
Jos osakeyhtiön osakas antaa lainan yhtiölleen, katsotaan lainasta maksettava korko osakkaan pääomatuloksi, jos koron määrä ja määräytymisperuste eivät ylitä VML 29 §:ssä tarkoitettua käypää hintaa. Jos korkoa on maksettu olennaisesti enemmän, kuin mikä on tavallista, katsotaan ylimenevä osa korosta peitellyksi osingoksi. Jos osakkaan antaman lainan osoitetaan olevan yhtiölle sen rahoitustilanteen vuoksi välttämätön, voidaan osakkaalle maksettavana käyvän koron määränä pitää korkoa, joka jouduttaisiin suorittamaan rahalaitoksesta otetusta lainasta.
Eihän tästä veronmaksajien ja piensijoittajien perseraiskauksesta muuta puuttuisikaan kuin että vuosien päästä (kalliin prosessin jälkeen toki) yhtiölle JA solidiumille mätkäistäisiin isot sanktiot peitellystä osingonjaosta ym😂. Saattaa nuo päätökset jotakin osakeyhtiölain määräystä myös rikkoa.
Tästä saisi vielä tuleville sukupolville sellaisen saagan ettei ole tosikaan. Todellisuudessa kuitenkin nämä tehdyt typeryydet ja porsastelut vaan… no, unohdetaan.
En omista tällä hetkellä Fortumia enkä ole hävinnyt siihen rahojani. Jaksaa vain ihmetyttää (lue: vituttaa) nämä tietyt virat missä valtaa on mutta ei vastuuta.
Tätä pitää kyllä vastustaa henkeen ja vereen! Vähän fiksummat rahoitusjohtajat kyllä keksisivät muitakin keinoja. Muutaman miljardin vaihtovelkakirjalaina tai KAIKILLE omistajille suunnattu anti meninisivät kuin kuumille kiville.
Tässä naulataan viimeistä naulaa kepun arkkuun, jos tämäkin sosialisointi menee näin läpi. Ei enää löydy niin suuria maataloustukien korotuksia, että tämäkin voitaisiin katsoa sormien läpi.
Kaikki kykenevät äänestämään! Loppu Marinin sosialistihallituksen riistolle!
Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.
Täältäkin varmaan löytyy jokunen lakioppinut ja rahoitusmaailmassa kiinteämmin vaikuttava henkilö - niin voisiko joku avata että miten tämä kyseinen järjestely voi olla ihan validi. Käsittääkseni kyseisen kioskin luottoluokitus (S&P, Fitch) on BBB, joka on vielä investment grade luokitus (rimaa hipoen mutta onpahan kuitenkin). Toisin sanoen luottoluokitus ei ole missään roskaluokassa, jota tämän lainan ehdot tuntuu olevan. Ja vielä jatkona kun yleensä kaikenlaisille liiketoimille on hyvä löytyä jonkinlainen peruste, niin ehtoihin on otettu mukaan vaatimus, että lainasta täytyy nostaa tietty osuus tiettyyn päivään mennessä - minkä ihmeen takia kyseinen ehto on olemassa? ja vielä suurempana minkä ihmeen takia tätä on nostettu jos sitä ei nyt tällä hetkellä edes tarvita? Vallilasta tai jostain muusta lokaatiosta voi käydä kinumassa jotain kohtuuhintaisempaa RCF:ää tai muuta vastaavaa, jos sitä lyhytaikaista rahoitusta "ehkä tarvitaan".
En ole varsinaisesti hetkeen toiminut yhtiöoikeuden parissa, mutta lähtökohta on näissä aina se, että jos toimelle löytyy liiketaloudelliset perusteet niin se on ok. Millään muulla ei taida oikein olla väliä. Käytännössä vaatisi, että tämä laina on nyt myös yhtiön (ja sitä kautta muidenkin omistajien) edun mukaista. Se on sitten vaikea sanoa enempiä tutkimatta onko ehdot oikeasti huonommat kuin Fortum olisi muualta saanut. Käytännössä lainaehdot ovat omaan silmään nyt sellaiset, että riittäviä määriä rahaa ei olisi saanut muualta about mitenkään ja yhtiö kokee, että rahalle on oikeasti tarvetta. Lonkalta sanottuna vaikuttaa kyllä aika nihkeiltä ehdoilta, mutta energiasektorille isot lainat voivat olla vähän tiukassa sektorin epävarmuuden takia. EU:n hienojen vakuusvaatimusten takia Fortumiinkin liittyy merkittävä likviditeettiriski, mistä yhtiökin on puhunut avoimesti.
Toki jos tuossa ei ole edes kyselty muita rahoitusratkaisuja, niin kyllähän tuossa katse kääntyy johtoon ja pääomistajaan, että mitenköhän tämän voi liiketaloudellisesti perustella, että vaihtoehtoja ei ole tutkittu kun ehdot eivät ole kuitenkaan erityisen hyvät. Sitten vastuu kohdistuisi myös yrityksen johtoon, vaikka tämä vielä harvemmin realisoituu.
Peitelty osinko ei liene tässä kovin relevantti, koska kyseessä on verotussääntö ja se ratkaisisi lähinnä, että pitäisikö Solidiumin saamia rahoja verottaa korkotuloina vai pääomatuloina. Osakeyhtiölain 13 luku varojenjaosta ja tarkemmin 1 § kohta toisaalta sanoo, että "Muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa.". Näissä on sitten palautusvaatimuksia sun muita. Ja toki vaikutusvallan väärinkäyttöön perustuvia lunastusvaatimuksia, jos yhdenvertaisuus ei toteudu "Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella."
Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.
Kun valtio omistaa yli 50% osakkeista ja muu omistus on pirstaleina, niin käytännössä valtio päättää yksin asioista.
Miksei valtio omista 100% silloin kun se jotain omistaa? Eiköhän se normaalitila ole että muut omistajat kuppaa tavalla tai toisella valtiota näissä kimppajutuissa tyyliin voitot jakoon kun menee hyvin ja valtio apuun kun huonosti, ei kai ne muutoin typerän ja korruptiolle alttiin omistajan kanssa olisi mukana. Mikä kaunis idea tällasessa jaetussa omistuksessa on alunperinkään?
En ole varsinaisesti hetkeen toiminut yhtiöoikeuden parissa, mutta lähtökohta on näissä aina se, että jos toimelle löytyy liiketaloudelliset perusteet niin se on ok. Millään muulla ei taida oikein olla väliä.
Valtio-omistaja ei siis laillisesti saa tehdä muita kuin liiketaloudellisesti kannattavia päätöksiä. Se saa tehdä itselleen vahingollisia päätöksiä muiden omistajien eduksi, kuten lahjoittaa rahaa, mutta ei saa tehdä mitään strategisia "maan edun puolesta" päätöksiä joissa pienosakas menettää arvoa. Miksi valtio on sitten näissä bisneksissä mukana? Korruption vuoksi tietenkin mutta mikä on tekosyy?
Oisko että valtio tietää että ei se niitä lakeja noudata ja pienomistajat katsovat että on kummiskin wöörttiä kun hönö-omistajaa voi koijailla tai sitten se valtio omistajana suoraan vaan laskee osakkeen kurssin tarpeeks alhaalle?
Miksei valtio omista 100% silloin kun se jotain omistaa? Eiköhän se normaalitila ole että muut omistajat kuppaa tavalla tai toisella valtiota näissä kimppajutuissa tyyliin voitot jakoon kun menee hyvin ja valtio apuun kun huonosti, ei kai ne muutoin typerän ja korruptiolle alttiin omistajan kanssa olisi mukana. Mikä kaunis idea tällasessa jaetussa omistuksessa on alunperinkään?
Kai ne on usein syntynyt "pakosta". Valtio tarvii rahaa & koittaa toimia vastuullisen rahapolitiikan mukaan, joten myydään palasia firmoista joiden yksityistäminen ei liian ongelmallista.
Miksei valtio omista 100% silloin kun se jotain omistaa? Eiköhän se normaalitila ole että muut omistajat kuppaa tavalla tai toisella valtiota näissä kimppajutuissa tyyliin voitot jakoon kun menee hyvin ja valtio apuun kun huonosti, ei kai ne muutoin typerän ja korruptiolle alttiin omistajan kanssa olisi mukana. Mikä kaunis idea tällasessa jaetussa omistuksessa on alunperinkään?
Kai ne on usein syntynyt "pakosta". Valtio tarvii rahaa & koittaa toimia vastuullisen rahapolitiikan mukaan, joten myydään palasia firmoista joiden yksityistäminen ei liian ongelmallista.
Tää ei kelpaa koska lainaahan on saatu vaikka kuinka ja vaihtoehtoisesti voisi sitten myydä kokonaan. Tai sitten ilmoittaa että myydään tässä hiljalleen loput seuraavina vuosina jos nyt markkinat ei kestä jotain myyntiä.
