Tässähän on aika mielenkiintoinen tilanne, kun instanssi, joka omistaa yli puolet Fortumista lainaa sille rahaa, jotka on taattu kyseisen instanssin veronmaksajien rahalla ja päätöksiin osallistuu toisaalta Fortumin johto ja äänillä valitut toimijat. Saatttaisi tuolta olla mahdollista kaivaa jos jonkinlaisia eturistiriitoja. Koko tapaukseen en osaa ottaa kantaa, mutta erikoiseen tilanteeseen on päädytty.
Tässähän on aika mielenkiintoinen tilanne, kun instanssi, joka omistaa yli puolet Fortumista lainaa sille rahaa, jotka on taattu kyseisen instanssin veronmaksajien rahalla ja päätöksiin osallistuu toisaalta Fortumin johto ja äänillä valitut toimijat. Saatttaisi tuolta olla mahdollista kaivaa jos jonkinlaisia eturistiriitoja. Koko tapaukseen en osaa ottaa kantaa, mutta erikoiseen tilanteeseen on päädytty.
Lainaa ei ole tarkoitettu vain Fortumille vaan Suomen kannalta kaikille keskeisille toimijoille, joilla on omia voimalaitoksia tai omistusosuuksia yli 100 MW sähköntuotantotehon edestä, tai yhtiöille joiden toiminnan jatkuminen on yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittistä. Melkoiset lainaehdot on pikavippi-firma Suomen Valtio lainalle asettanut. Taitaa jäädä laina sähköyhtiöiltä nostamatta, kun markkinoilta saa todennäköisesti paremmilla ehdoilla lainaa. Tai jos lainaa otetaan, niin kyllä korkomenot näkyy taas kuluttajan kukkorossa korkeampana sähkön hintana. Sitten valtio taas tukee kuluttajia?
Lainaa ei saa käyttää yhtiön olemassa olevan rahoituksen ennenaikaiseen tai maksusuunnitelmasta poikkeavaan takaisinmaksuun, tai jo olemassa olevan rahoituksen tai niiden vakuuksien järjestelyyn muullakaan tavoin.
Lainoja voi käyttää vain sähkön johdannaispörssikaupan vakuusvaatimusten kattamiseksi.
Lainaa ei voida myöntää, jos lainanottaja on/on ollut taloudellisissa vaikeuksissa.
Järjestelypalkkio 2 % lainan määrästä.
Korko: marginaali + Euribor 6 kk
Marginaali
o 10 % pa. ensimmäiset 6 kk lainasopimuksen allekirjoittamisesta.
o 12 % pa. sen jälkeen juoksuajan loppuun asti.
Olisihan 10 miljardin lainaaminen sinänsä valtion edun mukaista, että näin sähköyhtiöt maksaisivat Suomen valtiolainan (146 miljardia) kaikki korkomenot.
Lainaa ei ole tarkoitettu vain Fortumille vaan Suomen kannalta kaikille keskeisille toimijoille, joilla on omia voimalaitoksia tai omistusosuuksia yli 100 MW sähköntuotantotehon edestä, tai yhtiöille joiden toiminnan jatkuminen on yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittistä. Melkoiset lainaehdot on pikavippi-firma Suomen Valtio lainalle asettanut. Taitaa jäädä laina sähköyhtiöiltä nostamatta, kun markkinoilta saa todennäköisesti paremmilla ehdoilla lainaa. Tai jos lainaa otetaan, niin kyllä korkomenot näkyy taas kuluttajan kukkorossa korkeampana sähkön hintana. Sitten valtio taas tukee kuluttajia?
Lainaa ei saa käyttää yhtiön olemassa olevan rahoituksen ennenaikaiseen tai maksusuunnitelmasta poikkeavaan takaisinmaksuun, tai jo olemassa olevan rahoituksen tai niiden vakuuksien järjestelyyn muullakaan tavoin.
Lainoja voi käyttää vain sähkön johdannaispörssikaupan vakuusvaatimusten kattamiseksi.
Lainaa ei voida myöntää, jos lainanottaja on/on ollut taloudellisissa vaikeuksissa.
Järjestelypalkkio 2 % lainan määrästä.
Korko: marginaali + Euribor 6 kk
Marginaali
o 10 % pa. ensimmäiset 6 kk lainasopimuksen allekirjoittamisesta.
o 12 % pa. sen jälkeen juoksuajan loppuun asti.
Olisihan 10 miljardin lainaaminen sinänsä valtion edun mukaista, että näin sähköyhtiöt maksaisivat Suomen valtiolainan (146 miljardia) kaikki korkomenot.
Lainan ehdot ovat aivan järkyttävät. Ei kyllä mitään järkeä.
Lainaa ei ole tarkoitettu vain Fortumille vaan Suomen kannalta kaikille keskeisille toimijoille, joilla on omia voimalaitoksia tai omistusosuuksia yli 100 MW sähköntuotantotehon edestä, tai yhtiöille joiden toiminnan jatkuminen on yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittistä. Melkoiset lainaehdot on pikavippi-firma Suomen Valtio lainalle asettanut. Taitaa jäädä laina sähköyhtiöiltä nostamatta, kun markkinoilta saa todennäköisesti paremmilla ehdoilla lainaa. Tai jos lainaa otetaan, niin kyllä korkomenot näkyy taas kuluttajan kukkorossa korkeampana sähkön hintana. Sitten valtio taas tukee kuluttajia?
Lainaa ei saa käyttää yhtiön olemassa olevan rahoituksen ennenaikaiseen tai maksusuunnitelmasta poikkeavaan takaisinmaksuun, tai jo olemassa olevan rahoituksen tai niiden vakuuksien järjestelyyn muullakaan tavoin.
Lainoja voi käyttää vain sähkön johdannaispörssikaupan vakuusvaatimusten kattamiseksi.
Lainaa ei voida myöntää, jos lainanottaja on/on ollut taloudellisissa vaikeuksissa.
Järjestelypalkkio 2 % lainan määrästä.
Korko: marginaali + Euribor 6 kk
Marginaali
o 10 % pa. ensimmäiset 6 kk lainasopimuksen allekirjoittamisesta.
o 12 % pa. sen jälkeen juoksuajan loppuun asti.
Olisihan 10 miljardin lainaaminen sinänsä valtion edun mukaista, että näin sähköyhtiöt maksaisivat Suomen valtiolainan (146 miljardia) kaikki korkomenot.
Lainan ehdot ovat aivan järkyttävät. Ei kyllä mitään järkeä.
Mun mielestä ehdot on varsin passelit. OK, marginaali on semikova, mutta ei kai valtion pidä ilmaiseksikaan lainaa myöntää? Pitäisikö myöntää halpaa rahaa jotta voivat niistää meiltä 50 senttiä kWh? Kyllä niillä on varaa korot maksaa näillä sähkön hinnoilla.
Mun mielestä ehdot on varsin passelit. OK, marginaali on semikova, mutta ei kai valtion pidä ilmaiseksikaan lainaa myöntää? Pitäisikö myöntää halpaa rahaa jotta voivat niistää meiltä 50 senttiä kWh? Kyllä niillä on varaa korot maksaa näillä sähkön hinnoilla.
Siis energiayhtiöillä on kassakriisi, kun ovat sitoutuneet myymään esim 5c/kWh 70% sähköntuotannostaan määräaikaisilla sopimuksilla. Ihan tavallisillekin kuluttajille. Nyt yhtiöt joutuvat maksamaan vakuuksia 50c/kWh sopimuksistaan futuurihinnan perusteella. Jos tuolle vakuudelle, joutuu ottamaan yli 10% korolla olevaa lainaa, niin ei kyllä näillä sähkön hinnoilla mielestäni kovin hyvää bisnestä pysty tekemään.
Eihän tästä seuraa muuta kuin, että tulevaisuudessa ei ole kiinteähintaisia sähkösopimuksia ollenkaan tai ne ovat huomattavasti lyhyempiä ja kalliimpia.
Joo nuo ehdot ovat ihan hirveät, mutta sekin on periaatteessa arvokasta että on takaportin mahdollisuus auki. Teoriassa noiden käyttö voi olla järkevää siltarahtoituksena, jos vaihtoehto on että uusia toimitussopimuksia ei huippuhinnoilla saada ja nuo maksetaan pois mahdollisimman nopeasti vakuuksien palautuessa aiemmista sopimuksista.
Lisäksi poliittisesti noiden ehtojen lieventäminen on helpompaa kuin täysin tyhjästä uuden paketin sorvaaminen.
Eihän tästä seuraa muuta kuin, että tulevaisuudessa ei ole kiinteähintaisia sähkösopimuksia ollenkaan tai ne ovat huomattavasti lyhyempiä ja kalliimpia.
Ois yleisen edun mukaista, että kiinteähintaisia sähkösopimuksia olis mahdollisimman vähän. Sähkömarkkina on niin joustamaton, koska sen ei tarvitse joustaa.
Perinteisestihän kiinteähintainen sähkö on ollut kalliimpaa kuin pörssisähkö (puhun nyt kuluttajien sopimuksista, muista en tiedä senkään vertaa). Viime aikoina tilanne on keikahtanut toisinpäin, missä ei sinänsä ole järkeä (hintariskin välttämisestä pitäisi joutua maksamaan preemio). Ehkä jossain vaiheessa palataan taas "normaaliin".
Pörssisähkösopimuksia saisi hyvin kaupaksi, jos olisi kohtuuhintaisia ja helppoja tapoja ohjata esim. lämmitystä, sähköauton latausta (ja muutakin kuluttavaa) pörssisähkön hinnan mukaan. Näitä ei vaan oikein ole tavan kuluttajan saatavissa (alan harrastajathan kyllä rakentelevat kaikenlaista ihan omaksi ilokseen). Ihan uusimmissa vehkeissä näitä ominaisuuksia on jonkin verran, ja esim. auton omasta käyttöliittymästä voi esim. ohjata latauksen käynnistymään tiettynä aikana, mutta tarve olisi sellaiselle, että kaikki kodin paljon kuluttavat sähkölaitteet optimoitaisiin pörssisähkön kulutuksen ja sulakkeiden keston mukaan (kaikkeahan ei välttämättä voi laittaa päälle samaan aikaan sen halvimman tunnin aikana) eikä käyttäjän tarvitse joka ilta itse päättää että laitanpa LVV:n päälle klo 02 ja auton latautumaan klo 04 jne.
Tuollaisen systeemin helppo saatavuus lisäisi automaattisesti sitä joustavuutta.
Perinteisestihän kiinteähintainen sähkö on ollut kalliimpaa kuin pörssisähkö (puhun nyt kuluttajien sopimuksista, muista en tiedä senkään vertaa). Viime aikoina tilanne on keikahtanut toisinpäin, missä ei sinänsä ole järkeä (hintariskin välttämisestä pitäisi joutua maksamaan preemio). Ehkä jossain vaiheessa palataan taas "normaaliin".
Oman kokemuksen mukaan pörssisähkö ei ole ollut lähelläkään halvinta vaihtoehtoa ainakaan viiteen vuoteen.
Pörssisähköä markkinoidaan yleensä jollakin keskiarvohinnalla, mikä ei tietenkään huomioi kunnolla käyttöajankohtaa. Eli käytännössä pörssisähkö on ollut kahden vuoden määräaikaissopimuksia halvempaa vain yöaikaan, jolloin ne sähkönkäyttäjät ovat nukkumassa. Kun ihmiset ovat hereillä ja kotona käyttämässä sähkövempeleitään, on pörssisähkö ollut tuntuvasti kalliimpaa kuin kiinteähintainen sopimus.
Pörssisähköä on myös päässeet myymään vaikka minkälaiset puhelinmyyntifirmat, joilla ei ole omaa tuotantoa lainkaan. Osta sähkö pörssistä, lisää oma kate, myy uhr... asiakkaalle. Lisäarvon tuottamiseen ei tarvitse panostaa.
Käsittääkseni nuo pörssisähkön välittäjät nyt ovat eniten kusessa. Omaa tuotantoa myyvä sähköyhtiö löytänee käteista halvemmallakin kuin 10% korolla ja tuotantokustannusten ollessa entisen kaltaiset, pitäisi viivan alle jäädä hyvääkin mikäli tuon sähkön saa pörssiin asti eikä kaikki mene kiinteähintaisten asiakkaiden tarpeisiin.
Joo nuo ehdot ovat ihan hirveät, mutta sekin on periaatteessa arvokasta että on takaportin mahdollisuus auki. Teoriassa noiden käyttö voi olla järkevää siltarahtoituksena, jos vaihtoehto on että uusia toimitussopimuksia ei huippuhinnoilla saada ja nuo maksetaan pois mahdollisimman nopeasti vakuuksien palautuessa aiemmista sopimuksista.
Lisäksi poliittisesti noiden ehtojen lieventäminen on helpompaa kuin täysin tyhjästä uuden paketin sorvaaminen.
Tuon rahoituspaketin ehdot ovat aika mielettömän kovat.
Mutta eiköhän tässä tule aika nopeasti sähköfutuureiden regulaatioon muutos, jossa tilanteessa, jossa sähkönmyyjällä on olemassa riittävän luotettavaa sähköntuotantokapasiteettia tuotantoa vastaan myytävien futuurien vakuusvaatimukset ovat matalat. Tämä on oikeastaan edellytys sille että sähkömarkkinat rauhoittuvat ja määräaikaisten sähkösopimusten saatavuus normalisoituu.
Mistä noin kovat ehdot vakuuksille kertovat? Onko tässä ihan oikeasti iso riski että Fortum menee nurin? Tässä ei nyt taas kerrota kaikkea markkinoille (piensijoittajille).
Perinteisestihän kiinteähintainen sähkö on ollut kalliimpaa kuin pörssisähkö (puhun nyt kuluttajien sopimuksista, muista en tiedä senkään vertaa). Viime aikoina tilanne on keikahtanut toisinpäin, missä ei sinänsä ole järkeä (hintariskin välttämisestä pitäisi joutua maksamaan preemio). Ehkä jossain vaiheessa palataan taas "normaaliin".
Oman kokemuksen mukaan pörssisähkö ei ole ollut lähelläkään halvinta vaihtoehtoa ainakaan viiteen vuoteen.
Meiilä on sitten eri kokemukset. Minulla on kahdesta eri kiinteistöstä tilasto sähkön käytöstä tuntitasolla, toisesta vuodesta 2015 ja toisesta loppuvuodesta 2016 ja noissa kyllä pääsi pörssisähköllä aika pitkään halvempaan hintaan kuin millään muulla sopimustyypillä. Toki jos käyttö on enimmäkseen kalliiden tuntien aikaan, niin sittenhän tilanne on tietysti ihan toinen.
Perinteisestihän kiinteähintainen sähkö on ollut kalliimpaa kuin pörssisähkö (puhun nyt kuluttajien sopimuksista, muista en tiedä senkään vertaa). Viime aikoina tilanne on keikahtanut toisinpäin, missä ei sinänsä ole järkeä (hintariskin välttämisestä pitäisi joutua maksamaan preemio). Ehkä jossain vaiheessa palataan taas "normaaliin".
Pörssisähköä on myös päässeet myymään vaikka minkälaiset puhelinmyyntifirmat, joilla ei ole omaa tuotantoa lainkaan.
Samalla tavalla on myyty niitä kiinteähintaisiakin soppareita.
Pörssisähkösopimuksia saisi hyvin kaupaksi, jos olisi kohtuuhintaisia ja helppoja tapoja ohjata esim. lämmitystä, sähköauton latausta (ja muutakin kuluttavaa) pörssisähkön hinnan mukaan. Näitä ei vaan oikein ole tavan kuluttajan saatavissa (alan harrastajathan kyllä rakentelevat kaikenlaista ihan omaksi ilokseen).
Pörssisähkösopimuksia saisi hyvin kaupaksi, jos olisi kohtuuhintaisia ja helppoja tapoja ohjata esim. lämmitystä, sähköauton latausta (ja muutakin kuluttavaa) pörssisähkön hinnan mukaan. Näitä ei vaan oikein ole tavan kuluttajan saatavissa (alan harrastajathan kyllä rakentelevat kaikenlaista ihan omaksi ilokseen).
Näitä älytermostaatteja, jotka haistelevat pörssisähkön hintaa alkaa saada 50€ ylöspäin.
Hienoa. Mitäs tuo ohjaa, vesikiertoista patterilämmitystä, sähköistä patterilämmitystä, vesikiertoista lattialämmitystä, LVV:tä, MLPtä, ILPiä, VILPiä, PILPiä, pesukonetta, auton latausasemaa jne jne?
Tuo varmaan hoitaa jonkun osan koko ongelmasta, olettaen että on tuohon soveltuva lämmityssysteemi. Ja hyvä niin, mutta itselläni oli mielessä vähän kokonaisvaltaisempi systeemi.
Uskoisin että noihin lämmitysmuotoihin ym. sähkönkuluttajiin on saatavilla samanlainen ohjaus, muihin kuin lämmityslaitteisiin vaan sitten ilman termostaattia. Hinta lienee kuitenkin samaa luokkaa.
Mistä noin kovat ehdot vakuuksille kertovat? Onko tässä ihan oikeasti iso riski että Fortum menee nurin? Tässä ei nyt taas kerrota kaikkea markkinoille (piensijoittajille).
Lainaa ja sen ehtoja ei ole säädetty pelkästään Fortumia varten vaan kaikkia sähköä tuottavia yhtiöitä varten. Korko ei siis kuvaa Fortumin tilannetta. Eikä Fortumi ole menossa nurin, se tuottaa edelleen voittoa nyt ja tulevaisuudessa eikä Fortumin sähkön tuotanto ole tehnyt tappiota. Fortum tarvitsee käteistä tallettaakseen futuurikaupan vakuusarahastoon monta miljardia lisää (taisi olla luokkaa 5 miljardia tällä hetkellä). Kun Fortum myy sitten vuoden päästä futuurin mukaisen sähkön, vapautuu tämä raha takaisin rahastosta. Oikea ratkaisu olisi, kuten Petteri totesi, muutta söhköfutuurin markkinoiden sääntöä (EU:n oma poliittinen päätös) järkevämmäksi vallitsevaan tilanteeseen nähden.
Voisihan Fortum lopettaa koko futuurikaupan ja sitten vakuuksia ei enää tarvita ja Fortum pääsee rahoituskriisistään. Mutta tämä lienee melkoisen tuhoisa tie, sille tielle ei kukaan ymmärtääkseni halua.
Oman kokemuksen mukaan pörssisähkö ei ole ollut lähelläkään halvinta vaihtoehtoa ainakaan viiteen vuoteen.
Meiilä on sitten eri kokemukset. Minulla on kahdesta eri kiinteistöstä tilasto sähkön käytöstä tuntitasolla, toisesta vuodesta 2015 ja toisesta loppuvuodesta 2016 ja noissa kyllä pääsi pörssisähköllä aika pitkään halvempaan hintaan kuin millään muulla sopimustyypillä. Toki jos käyttö on enimmäkseen kalliiden tuntien aikaan, niin sittenhän tilanne on tietysti ihan toinen.
Todetaan että kokemusperäinen asia.
Välillä Q3/2018 - Q2/2020 kiinteän sähkösopimukseni hinta oli 4,52 snt/kWh (sis. ALV). Tämä listaus kertoo että pörssisähkön keskihinta oli tuota kalliimpi 17 kk / 24 kk. Sähkönkäyttöni myös keskittyy päivän ja illan tunneille, eikä jakaannu tasaisesti noille halvoille yötunneille, joten olisin käytännössä kohdannut keskihintoja tyyriimpiä laskuja. Keskiverto kerrostaloasukas todennäköisesti jakaisi kanssani saman ajoituksen suuremmalle osalle sähkön tarpeesta. Seuraava sopimukseni oli tuotakin halvempi, kun vastaavasti pörssisähkön trendi oli toiseen suuntaan.
JR kirjoitti:
JP kirjoitti:
Oman kokemuksen mukaan pörssisähkö ei ole ollut lähelläkään halvinta vaihtoehtoa ainakaan viiteen vuoteen.
Sähköntarjoajat ovat ilmeisesti huvikseen sitten viis vuotta myyneet tappiolla niitä tasahintasopimuksia.
Tää sama juttu oli hetki sitten facebookissakin, jostain syystä ihmiset sekoaa täysin kapitalismin lainalaisuuksista, kun sähkösoppareista on kysymys.
Kapitalismissa mustaa jää viivan alle silloin, kun tuotantokustannukset ynnä muut ovat vähemmän kuin myyntihinta. Paremman hinnan saaminen toisaalta on eri asia kuin tappion tekeminen, vaikka tiedä häntä jos ovat tappioita oikeasti tehneet. En omista sähkösopimukseni vastapuolen osakkeita (eikä niitä löydy pörssilistalta), joten se ei ole minulta pois.
Mahdollisesti sähköntarjoajat saavat perverssejä kiksejä ennustettavasta hinnasta? Se on ehkä vähän pois arvokkuuden tunteestani.
Kapitalismissa mustaa jää viivan alle silloin, kun tuotantokustannukset ynnä muut ovat vähemmän kuin myyntihinta. Paremman hinnan saaminen toisaalta on eri asia kuin tappion tekeminen, vaikka tiedä häntä jos ovat tappioita oikeasti tehneet. En omista sähkösopimukseni vastapuolen osakkeita (eikä niitä löydy pörssilistalta), joten se ei ole minulta pois.
Mahdollisesti sähköntarjoajat saavat perverssejä kiksejä ennustettavasta hinnasta? Se on ehkä vähän pois arvokkuuden tunteestani.
Sähkösopimuksia myyvät yritykset eivät ole mitenkään yksi yhteen sähköä tuottavia yrityksiä. Ja silloin heidän sähkön "tuotantokustannuksensa" on nimenomaan pörssisähkön ostohinta. Pörssisähkösopimuksessa on siis ennustettava kate, siinä missä vakiohintaisessa sopimuksessa on vain ennustettava hinta.
Jos sähköntuottaja haluaa lukita ennustettavan hinnan tulevalle sähkölleen, se voi myydä sen futuurimarkkinoilla. Sun mukaasi pörssisähkö on keskimäärin kalliimpaa, eli ne saisivat siis sieltä jopa korkeamman hinnan, kuin kuluttajalta.
Tässä systeemissä, jossa pörssisähkö oletetaan keskimäärin kalliimmaksi, millään taholla ei ole insentiiviä tehdä vakiohintaisia sopimuksia kuluttajien kanssa.
Uskoisin että noihin lämmitysmuotoihin ym. sähkönkuluttajiin on saatavilla samanlainen ohjaus, muihin kuin lämmityslaitteisiin vaan sitten ilman termostaattia. Hinta lienee kuitenkin samaa luokkaa.
Sitten ongelmaksi jää enää se ovatko ne jotenkin tietoisia toisistaan, vaan päräyttävätkö kaikki ohjaamansa vehkeen päälle samaan aikaan kun halpa tunti alkaa?
Ei varmaan periaatteessa ole yhteydessä toisiinsa muuten kuin sovelluksen kautta. Tähän patenttiratkaisuna voi säätää sähkön käynnistämisen aloitushintaa erikokoisiksi eri laitteille.
Ihan hyvä pointti kyllä tuo että jos sähkökeskuksessa on paljon laitteita (varsinkin jos vanhoja) niin voivat kyllä hörppästä sähköä reippaasti jos lähtevät samaan aikaan käyntiin, jonka seurauksena saattavat nallit napsahtaa.
Uutisten mukaan Fortum ottaa 2,15 miljardin edestä (toisen uutisen mukaan 2,35) valtion pikavippiä 12 kk ajaksi.
Nostopalkkio 2% = 43 miljoonaa
Korkokulu 10% (6 kk) 107,5 miljoonaa
Korkokulu 12% (6 kk) 129 miljoonaa
Siltarahoituksen kulut yhteensä 279,5 miljoonaa
Fortumin vuoden 2021 rahoituskulut olivat 202 miljooonaa (netto rahoituskulut 107 miljoonaa). Lainojen vakuudeksi pantatut varat olivat 269 miljoonaa. Korkokulut kasvavat huomattavasti (jakautuvat vuosille 2022 ja 2023).
Fortum Genration liikevoitto vuonna 2021 oli 1110 miljoonaa euroa (pääasiassa sähköntuotto Suomi + pohjoismaat ja Russia n. 17% osuudella). Vuonna 2020 liikevoitto oli 722 miljoonaa. Jos 1110 miljoonasta ottaa siltarahoituksen kulut 280 miljoonaa pois, niin käytännössä vuoden 2022 tulos palautuu lähemmäksi vuoden 2020 tulosta, mutta on sitäkin 100 miljoonaa parempi. Tämä oletuksella että sähkön myyntikate on pysynyt ennallaan.
Todennäköisesti sähkön myyntikate on kuitenkin parantunut huomattavasti. Sähkön hinta on noussut paljon paljon enemmän kuin mitä tuotantokustannukset ovat nousseet. Vuonna 2021 Fortum Generationsin vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 54 % verrattuna vuoteen 2020. Kasvu johtui pääasiassa korkeammasta saavutetusta sähkönhinnasta. Spot sähkö maksoi vuonna 2020 keskimäärin 2,8 snt/kWh ja vuonna 2020 7,2 snt/kWh. Tämän vuoden rullaava keskiarvo (kuukaudet 1-8) on 13,4 snt/kWh ja syksyä kohden hinta on nousussa (luokkaa 30-40 jopa 50 snt/kWh).
Edellisen pähkäilyn seurauksena haarukoin päässäni vertailulaskelmana (X = (9*388) / 4,4) ilman tarkempaa excel-laskelmaa, että Fortum Generation liikevoitto kasvaa tänä vuonna jopa 794 miljoonaa eli olisi 1903 miljoonaa euroa. Lähtötietona laskelman pohjana: vuonna 2021 sähkön myyntihinta oli 4,4 snt/kWh enemmän ja vuonna 2022 luokkaa 9 snt / kWh. Näistä vertailupari.
Jos tuosta 1903 miljoonasta vähennetään siltarahoituksen kulu 280 miljoonaa pois, niin ei tämä vuosi 2022 Generation yksikön osalta pahalta näytä. Päin vastoin! Jäisi edelleen 1624 miljoonaa tulosta.
Fortumin mustat lampaat ovat edelleen Uniper ja Venäjän toiminnan alaskirjaus. Liikevoittoa Fortum Generation Russia on tuottanut 296 miljoonaa (liikevaihto 906 miljoonaa), eli jos se menetetetään, niin kasvanut sähkön markkinahinta kompensoi tämänkin täysin.
Uniperin osalta pitäisi saada näkymät selväksi. Näkymä on hieman sumuinen, kun politiikot sitä sotkevat.
Tässä vielä lisää suolaa muille Fortumin omistajille:
Lainan nostamisen ehtona on suunnattu, maksuton osakeanti, joka oikeuttaa Solidiumin merkitsemään enintään 8,97 miljoonaa Fortumin uutta osaketta. Niiden määrä vastaa prosenttia Fortumin osakkeista.
Sun mukaasi pörssisähkö on keskimäärin kalliimpaa, eli ne saisivat siis sieltä jopa korkeamman hinnan, kuin kuluttajalta.
Miun mukaani pörssisähkö on ollut keskivertokuluttajalle määräaikaista sopimusta kalliimpi vaihtoehto jo useamman vuoden ajan. Nuo neljän ja viiden sentin tienoilla olevat tasahintasopimukset eivät ole olleet harvinaisia tai kytkytettyjä mihinkään pörssisähköä reilusti kalliimpaan kuukausimaksuun. Samaan aikaan pörssisähkön keskihinta on ollut oleellisesti tuota halvempaa vain vuonna 2020 ja siinäkin on yhä muistettava, että keskihinnassa on yhtäläisellä painolla mukana 6 - 8 todella halpaa yötuntia, jolloin ihmiset tavallisesti eivät lämmitä sähkösaunaa, mikä sitten vääristää tuota keskihintaa pörssisähkön eduksi. Oikeasti hyötymiseen on vaadittu tarkoituksenmukaista yökäyttöä kuten sähköauton lataamista tai sähkölämmityksessä pihistelyä päivällä.
Onko tuo toteutuma anomalia ja pidemmässä juoksussa pörssisähkö tulee halvemmaksi? Mahdollista, mutta mennään jo vähän ohi aiheesta varmaankin.
Ehkä todetaan, että pörssisähkö on perinteisesti kiinteähintaisia soppareita halvempaa jos voi siirtää kulutustaan halpoihin tunteihin (varsnkin omakotiasujat) ja kalliimpaa jos ei oikein voi (tyypillisesti kerrostaloasujat). Mitään keskimääräistä kuluttajaa ei olekaan, jos määritelmä sille on keskituntihinta, ts. joka tunti käytetään yhtä paljon sähköä. Luultavasti ensimmäisessä ryhmässä on siirtotuotteenakin aikasähkö tai talviarkipäivä, ja jälkimmäisessä siirtotuotekin on yksihintainen.
Ehkä todetaan, että pörssisähkö on perinteisesti kiinteähintaisia soppareita halvempaa jos voi siirtää kulutustaan halpoihin tunteihin (varsnkin omakotiasujat) ja kalliimpaa jos ei oikein voi (tyypillisesti kerrostaloasujat).
Tämäkään ei päde, koska kiinteiden soppareiden pitää tuottaa voittoa myytäessä kuluttajalle, joka ei välitä mihin aikaan käyttää sähköä.
Toki ero on varmasti valtavasti suurempi, jos mukauttaa käyttöaikojaan halvimpaan pörssisähköön.
Mistä noin kovat ehdot vakuuksille kertovat? Onko tässä ihan oikeasti iso riski että Fortum menee nurin? Tässä ei nyt taas kerrota kaikkea markkinoille (piensijoittajille).
Fortumista tuli hetkessä tyhjätasku vekselivelallinen
Fortumin käsin kosketeltava eli reaalinen omaisuus hupeni puolessa vuodessa keväällä alle sadasosaan siitä, mitä se oli viime vuoden lopussa. Asia näkyy selvästi taseen omaisuuseristä, kun ne on lueteltu neljännesvuosittain kesäkuun viimeiseen päivään asti - alla kuvassa - rivi Net Tangible Assets:
Vielä vuosi sitten Fortumin Net Tangible Assets oli yli kymmenen miljardia euroa eli 10.425 miljoonaa, vuodenvaihteessa 9.964 miljoonaa ja tämän vuoden kesäkuun lopussa 83 miljoonaa. Yhtiö sai hävitettyä omaisuuttaan 100% - (83/9964) x 100% eli 99,2% eli kaiken ja jäljelle jäi 0,8 % eli hilut - taskut tyhjenivät tyystin.
Sama näkyy nyt Kauppalehden tiedoissa Fortumin omavaraisuusasteesta, joka sen mukaan oli kesäkuun lopussa onneton 0,6%.
Liiketoiminta pyörii kyllä ja kassavirtaa syntyy:
Yhtiöllä oli myös likvidejä varoja kesäkuun lopussa, mutta ne menevät sekä lainanlyhennyksiin, että sitoutuvat käteisinä maksettaviin vakuusmaksuihin. Fyrkat ovat loppu.
Fortumin laskennallinen oma pääoma per osake oli kesäkuun lopussa 2,23 eur/osake ja tuskin on enää sitäkään.
Pörssikurssi on tähän arvoon nähden moninkertainen: uskomuksia ja luuloja yhtiön pinnalle pääsemisestä on kovin paljon.
Pankit ovat vastuussa omille osakkeenomistajilleen eivätkä ymmärrettävästi anna lainaa tyhjätaskulle. Yhtiö onkin joutunut hattu kourassa kääntymään suurimman osakkeenomistajan eli Solidiumin puoleen (luvut alla) - pyytää siltä 2.350 miljoonan pikavippiä melkein nollan arvoisia papereita vastaan.
Tämä tiedottaa omistajansa eli meidän veronmaksajien puolesta: Suomen valtio on neuvotellut Fortumille erillisen 2,35 miljardin euron siltarahoituksen, jonka myöntää suoraan valtion sijoitusyhtiö Solidium.
No joo, Solidiuminkin on saatava käteinen rahansa jostakin, vaikka sillä osakesalkku onkin mutta ei likikään tuollaisia rahoja. Kovin on niukasti Solidiumista Valtiotalouden tarkastusvirastossa ainesta, kun ainoa vuosikertomuskin on vuodelta 2015. Siitä eteenpäin onkin vain runoutta.
Lainalle maksetaan ensimmäiseltä kuudelta kuukaudelta 10 prosentin marginaali kuuden kuukauden euribor-koron päälle. Seuraavien kuuden kuukauden aikana marginaali nousee 12 prosenttiin. Todellinen vuosikorko nousee järjestelypalkkion ja luotonvarausprovision kanssa 14,2 prosenttiin. Tällaiseen pikavippiin Solidiumkin saanee rahat ja sen tulos varmaan paraneekin kuluvalta vuodelta, kun korkoero jää sille.
Laina on lyhytaikainen eli periaatteessa vuoden mittainen rahoitusvekseli, jossa Solidium on osakeomaisuuksineen takaajana ja Fortum velan ottajana hyväksyjänä. Vippivekseliä voi kutsua myös finanssivekseliksi, niin se on somekelpoisempi julkiseen sananvaihtoon.
Vekselivelallisessa on aina sama huoli - pystyykö maksamaan? Mitä tapahtuu, jos Fortumin vakuusvaatimukset nousevat takaisin kesäkuun viiteen miljardiin, joka saman suuruinen raha kuin Suomen valtion kassa. Mitä tapahtuu, jos Fortumin luovuttamia vakuusvaroja ei saada takaisin eli vakuus lankeaa maksettavaksi? Tai pankkijärjestelmä ei pysy enää pystyssä.
Finnish utility Fortum, which also owns Germany’s Uniper, said 10 days ago that the collateral it had tied up on the Nasdaq power exchange had increased by €1bn within a week, to approximately €5bn.
RBC Capital Markets on Monday said that even “the strongest utilities” were facing “huge pressure in terms of collateral payments”. Sweden on Sunday said it would provide up to $23bn in credit guarantees to Nordic utilities to help them avoid technical defaults, while Finland has proposed a €10bn package.
Samoja vakuusvaroja on kerätty muissakin maissa energiayhtiöille ja pulma alkaa kertautua finanssijärjestelmään: “Because the numbers are increasing quite significantly, maybe the banking system can’t bear it”.
