Fortumin isot omistajat, mm. eläkevakuutusyhtiöt, näyttävät kesäkuussa lisäilleen Fortum-omistuksiaan. Kesäkuun lopusta on kurssi laskenut n. 30 %. Good luck! Kiinnostavaa nähdä heinäkuun kaupat, kun ne julkaistaan.
Jännitys markkinoilla tiivistyy, kun Putin ilmoittaa huomenna tai ylihuomenna, avautuuko kaasuputki huoltotöiden jälkeen vai ei. Tämä ja tulevat katkot Venäjän taholta todennäköisesti aiheuttavat Saksassa lakkoja. Ja kaikki vaikuttaa Fortumin toimiin ja tappioiden määrään. Liikaa huonoja uutisia. Olen vähentänyt tuntuvasti F.osaketta, hyvä niin.
Nyt mietin, onko Suomen valtiolla sittenkään varaa ja halua päästään Fortumia vielä huonompaan taloudelliseen ahdinkoon kuin nyt, huomioiden että valtio omistaa 51 % ja lisäksi monet eläkevakuut.yhtiöt ovat suurimpia omistajia.
Kysymys kuuluu: voisiko Suomen valtion, ja kaikkien veronmaksajien, etu olla sittenkin kannattavaan energiaan myönnettävä tukipaketti. Edellytyksenä tälle on F.johdon ja ministerin vaihto, ainakin. Tämän jälkeen ehkä ulkomaistenkin sijoittajien usko yritykseen palautuu, ja markkinat rauhoittuu. Tai sitten ei.
Jos kaasun hinta on ollut korkealla kohta vuoden verran, niin eikö Uniperin pitäisi olla tänä aikana onnistunut nostamaan vähintään puolet vanhoista kiinteähintaisista sopimuksista vastaamaan kohonneita hankintakustannuksia?
Ei kait Uniperin tarvitse päättyneiden kiinteähintaisten sopimuskausien hintoja jättää ennalleen? Eikö he voi nostaa ne nykykustannuksia vastaaviksi sitä mukaan, kun kukin sopimuskausi päättyy?
Jos Uniper saa nuo hinnat korjattua ja siihen päälle samalla prosentuaalinen kate, niin kaasumyynnin liikevaihto nousee moninkertaisesti ja kate myös. Jos Uniper pysyy pystyssä ja kaasun hinta aikanaan kääntyy laskuun, niin silloin olisi teoreettinen mahdollisuus saavuttaa isoja voittoja.
Ostin yhden keräilyerän Fortumia tänään(kin), joka kyllä ensimmäiseen karhumarkkinapomppuun irtoaa helposti. Jos siis sellainen tulisi. Venäjän voimaloiden budjetointi nollaksi on imo ihan hyvä lähestymistapa pohdiskella Fortumia. Mutta Uniperin kylmä nollaaminen on imo vähän arveluttavaa.
Samaan tuli sotkeuduttua, tosin ensimmäisen erän ostin perjantaina ja tänään lisää. Keskihinta näyttäisi olevan 10,74e. Alle kympin käytiin toki tänään intrana, toistaiseksi close kuitenkin kympin päälle.
Heinäkuussa näyttävät Varma ja Elo lisänneen ja Ilmarinen myyneen reippaasti (eli lähes 40 % omistuksestaan). OP Suomi puolestaan totesi, että tämä ei hinnan laskusta huolimatta taida ollakaan niin hyvä sijoitus ja myi juuri kesäkuussa ostetut pääosin pihalle (ilmeisesti kovalla tappiolla):
Fortum- Uniperin osavuosikatsauksen julkaisulle on otettu reipas lisäaika, eikä ihme. Näiden riskikeskittymien nykyisten numeroiden ja niiden selitysten paneminen johonkin järjestykseen lienee Suomen pörssihistorian haastavin tehtäva, kun otetaan huomioon "oikeat ja riittävät tiedot "- ja "varovaisuuden" - periaate ja mahdolliset oikeudenkäynnit. Kevään osingonjaon lainmukaisuutta on jo epäilty. Arvostukset, arvonalennukset, valtavien pokerijohdannaisten selvittäminen, tulevaisuuteen suuntautuvat pakolliset varaukset , siinä riittää hikistä urakkaa. Vaikka "tiedot tulevat olemaan tilintarkastamattomia", niin Deloitten väki lienee äheltävän osavuosilukujen syynäämisen kimpussa aamusta iltaan. Tilinpäätöspapereiden perusteella kukaan ulkopuolinen ei valitettavasti saa suurtakaan selkoa johdannaisriskeistä ( viime vuonna Uniper kirjaisi niistä 10 miljardin euron tappiot). Osavuosikatsuuksessa Q1/ 2022 todetaan mm. "Maaliskuun 2022 lopussa hyödykejohdannaisten käypä arvo nettona on -6 485 miljoonaa euroa, josta varoja 143 miljardia euroa ja velkoja 150 miljardia euroa Kasvu joulukuusta 2021 johtuu pääasiassa johdannaisinstrumenteista Uniper-segmentissä hyödykkeiden markkinahintojen kasvun myötä." Kiinnostavaa nähdä koko sotkun lopputulema ja paljonko omasta pääomasta on jäljellä. Toki firmat pidetään pystyssä, mutta varmaa on, että omistajien kukkarolla joudutaan käymään isosti. Paperin arvonmääritys on täysin sumuinen, joten sitä ei ole salkussani edes spekulaatiomielessä.
Kiinnostavaa nähdä koko sotkun lopputulema ja paljonko omasta pääomasta on jäljellä. Toki firmat pidetään pystyssä, mutta varmaa on, että omistajien kukkarolla joudutaan käymään isosti.
Pakko kysyä vähän perusteluita, kun kerta on ihan varmaa että omistajien kukkaroilla joudutaan käymään isosti, että mihin tämä näkemys perustuu? Minusta kun nimittäin näyttää siltä, että tässä käydään Saksan valtion kukkarolla, eikä kenenkään muun. Saksa pääomittaa Uniperia niin paljon kuin venäläisen kaasun toimitusvajaus aiheuttaa tappiota, eli tosi paljon, mutta muutoinhan Uniperin liiketoiminta jauhaa varsin hyvää kassavirtaa, Fortumin ydinliiketoiminnasta nyt puhumattakaan.
Uniperin johdannaispositioista on tosi helppo saada raflaavia kirjoituksia ja kauhukuvia aikaiseksi, nimellisarvot kun ovat niin hurjia, mutta todellisuus onkin sitten ymmärtääkseni tosi paljon tylsempi. Valtaosa Uniperin johdannaispositioista on edestakaisin veivauksia, joissa on myyty ja ostettu sähköä/kaasua/muita hyödykkeitä, eikä näihin veivauksiin liity niiden toteuttamisen jälkeen mitään riskiä. Taseessa nämä kyllä näkyvät, kun treidin toinen jalka on varojen ja toinen velkojen puolella, eli siis toinen jalka tuottaa "tappiota" ja toinen "voittoa", mutta todellisuudessa vain jalkojen välisellä spreadilla on loppupeleistä mitään merkitystä. Näitä veivejä kun tarpeeksi tekee, niin tase tosiaan pullistuu melkoista vauhtia hyödykkeiden hintojen noustessa, mutta ei tällä ole mitään merkitystä oikeastaan yhtään mihinkään, vaikka luvut ja tase hurjalta näyttääkin.
Se millä on väliä on se, mitä fyysisiä hyödykkeitä Uniper on johdannaisilla suojannut tai myynyt kiinteällä hinnalla asiakkailleen ja se, että nämä fyysiset hyödykkeet saadaan konkreettisesti tuotettua/hankittua suojatuin ehdoin. Puhutaan siis pääosin fyysisestä sähköstä mitä yhtiö itse tuottaa ja fyysisestä maakaasusta jota yhtiö välittää. Näiden positoiden osalta yhtiö on luonnollisesti johdannaismarkkinaa vasten lyhyenä, mikä hintojen noustessa nostaa vakuusvaatimuksia, joita varten Fortum on Uniperia rahoittanut 8 mrd€ ja KfW 9 mrd€ edestä. Vakuusvaatimusten nousu liikuttaa konkreettisesti rahaa yhtiöstä pois päin ja samalla kirjanpitoon tulee näkyviin tappioita, kun "tappiolla" olevat johdannaispositiot tulee kirjata tulokseen heti, vaikka johdannaisposition alla olisikin aivan konkrettinen fyysinen voimalaitos jonka tuotantoa johdannaisilla suojataan. Viestissäsi mainitsemasi Uniperin viime vuoden 10 mrd€ johdannaistappiot liittyvät siis aivan yksiselitteisesti nimenomaan tämänkaltaisiin tilanteisiin. Nämä tappiot/vakuusvaatimukset tulevat 100%:sen varmasti palautumaan yhtiölle voittoina/kassavirtana johdannaisten erääntyessä, kunhan tosiaan se alla oleva fyysinen hyödyke saadaan toimitettua. Sähkön osalta voimalaitosten tarvitsee siis tuottaa sähköä, ja kaasun osalta hankintasopimusten tarvitsee pitää.
Ja tähänhän se Uniperin pihvi kiteytyykin. Kun venäläiset eivät toimita Uniperille sopimusten mukaisesti kaasua, niin Uniper on ongelmissa. Kaikki Uniperin ongelmat juontaa juurensa siis nimenomaan siihen, että venäläiset eivät toimita fyysistä kaasua jonka Uniper on jo sitoutunut myymään omille asiakkailleen eteenpäin, tai jonka se vaihtoehtoisesti on suojannut johdannaismarkkinoilla. Tämän kannalta erittäin olennaista kuitenkin on, että nämä tappiot Saksan valtio tulee pääomittamaan. Minun ymmärtääkseni yhtiöllä ei ole mitään muita isossa kuvassa merkittäviä tappioita aiheuttavia lähteitä, vaan muut liiketoiminnat toimivat tosiaan aivan normaalisti tuottaen voimakkaasti positiivista kassavirtaa. Ruotsin vesivoimien suojaamisen kanssa Uniper on kyllä vähän töhöillyt, mutta ei isossa kuvassa jokunen satamiljoonaa merkitse juuri mitään. Tämänkään suhteen kyse ei kuitenkaan ole mistään pokerijohdannaisista, vaan fyysisen sähkömarkkinan ominaispiirteistä jotka tekevät täydellisen suojaustoiminnan SE2-hinta-alueella mahdottomaksi.
Miksi Fortumia siis tarvitsisi pääomittaa? Saksa hoitaa Uniperin kaasukauppaongelmien pääomituksen, ja samaan aikaan Fortumin ydinliiketoiminta jauhaa ~2 mrd€ vuodessa vertailukelpoista liikevoittoa ja kassavirtaa.
Voin toki olla ihan väärässäkin ja edessä on vielä todellinen korttitalon luhistuminen. Mielestäni markkina kuitenkin keskittyy tällä hetkellä vain siihen miten Venäjän sotatoimet Fortumia vahingoittavat ja pelkää samalla kauhukuvia Uniperin johdannaispositioista, vaikka näille kauhukuville ei ole yhtään sen enempää perusteita kuin aikaisempinakaan vuosina. Uniper on pelannut isoilla johdannaisvolyymeilla vuodesta toiseen, ja tehnyt sitä varsin kannattavasti ilman yhtäkään käsille lyömistä vaikka markkina on heilunut voimakkaasti aikaisemminkin. Toisaalta samalla kun markkina keskittyy tosiaan vain näihin negatiivisiin puoliin tuntuu se täysin unohtaneen sen, että nykyinen sähkön markkinatilanne sataa isolti osin suoraan Fortumin ydinliiketoiminnan laariin. Tuo mainitsemani ~2 mrd€ ydinliiketoimintojen liikevoitto vuodessa on täysin realistinen tänä ja ensi vuonna (sähköfutuurien perusteella myös seuraavan 10 vuoden ajan), ja tuo raha tulee ihan konkreettisesti Fortumin kassaan, siinä missä Uniperin kaasukauppatappiot eivät Fortumin kassaan vaikuta millään tavalla vaikka ne tuloslaskelmassa tulevatkin näkymään.
Itse lasken varovaisuusperiaatteella Venäjän ja Uniperin arvon nollaksi, mutta silti Fortum on mielestäni räikeästi aliarvostettu nykyisessä sähkömarkkinatilanteessa. Venäläisestä energiasta kun pyritään eroon, niin pidän suoraan sanottuna mahdottomana, että sähkönhinta palaisi edeltävien vuosien tasoille ~40 €/MWh vielä moneen vuoteen (pitkällä + 5-10v tähtäimellä todennäköisesti palaakin), ja noillakin tasoilla Fortumin ydinliiketoiminnat tekivät sen noin 1,3 mrd€ liikevoittoa vuonna 2021. Jokainen 1 €/MWh ylöspäin Fortumin saavuttamassa sähkön keskhinnassa tekee vuodessa sen ~40 m€ lisää Fortumin alimmalle riville. Siitä voi jokainen tehdä omat laskelmansa kun esim Q4/2022 ja Q1/2023 sähkön systeemifutuurit ovat tällä hetkellä 270-290 €/MWh välissä. Vaikka pohjalla onkin vanhoja halpoja suojauksia, niin keskihinta tulee nousemaan mojovasti, erityisesti ensi vuonna.
Päätelmäni mahdollisesta osakepääomaskenaariosta ja antitarpeesta perustui vain ihan yksinkertaiseen kansakoulussa opittuun ynnälaskuun ja yhtiön osavuosikatsauksen pintapuoliseen silmäilyyn, en tunne Fortumia syvällisemmin: Osavuosikatsauksen 31.3.2022 mukaan konsernin oma pääoma oli 8,7 miljardia euroa. Tällöin oli kuitenkin
Venäjä kirjaamatta 3,3 miljardia euroa, Nord Stream 2 kirjaamatta 1,0 miljardia, Uniper-osakkeet 7 miljardia, Uniperin lainat ja takaukset 8 miljardia = 19,3 miljardia. Tässä ei ole siis mahdollisia johdannaispokeritappioita mukana (vielä), ei myöskään mediatietojen mukaan syksyyn jatkuvia Uniperin 50 miljoonan euron päivätappioita (jotka luonnollisesti pitää huomioon ottaa osavuositilinpäätöksen pääomatarkastelussa). Kansanperinne (ja oma kokemus) valistaa , että heikon yhtiön tilanne on yleensä kuitenkin vielä paljon huonompi kuin ulos uskalletaan kertoa.
Jos sattuisi niin ikävästi, että Venäjän toiminnot ja Uniperiin tehdyt sijoitukset menetetään kokonaan, Fortumin omat pääomat painuvat heti noin 10 miljardia euroa miinukselle. Oman pääoman menettäneet osakeyhtiön tulee tehdä ilmoitus negatiivisesta omasta pääomasta kaupparekisteriin, muuten hallituksen jäsenille tulee ikävä korvausvastuu. Oman pääoman menettämisen havaitseminen tulee tapahtua ”viipymättä” eli ”välittömästi” – mikä tarkoittanee n. 1-2 kuukautta. Tilinpäätöksen valmistumista ei tässä tilanteessa siis odoteta. Ilmoitus kaupparekisteriin voidaan jättää tekemättä, jos yhtiön pääomatilanne on mahdollista korjata heti, hankkimalla yhtiöön omaa pääomaa tai saada yhtiöön pääomalainaa. Sen sijaan keinot parantaa yhtiön kannattavuutta liiketoiminnalla ei ole enää mahdollista tässä vaiheessa, kun oma pääoma on kokonaan menetetty.
Oman pääoman menettäneet osakeyhtiön tulee tehdä ilmoitus negatiivisesta omasta pääomasta kaupparekisteriin, muuten hallituksen jäsenille tulee ikävä korvausvastuu. Oman pääoman menettämisen havaitseminen tulee tapahtua ”viipymättä” eli ”välittömästi” – mikä tarkoittanee n. 1-2 kuukautta. Tilinpäätöksen valmistumista ei tässä tilanteessa siis odoteta. Ilmoitus kaupparekisteriin voidaan jättää tekemättä, jos yhtiön pääomatilanne on mahdollista korjata heti, hankkimalla yhtiöön omaa pääomaa tai saada yhtiöön pääomalainaa. Sen sijaan keinot parantaa yhtiön kannattavuutta liiketoiminnalla ei ole enää mahdollista tässä vaiheessa, kun oma pääoma on kokonaan menetetty.
Itse miellän asian niin, että korvausvastuu voi realisoitua vain jos velkojalle aiheutuu vahinkoa. Mikäli löytyy keinot yhtiön kannattavuuden parantamiselle ja yhtiö kykenee maksamaan kaikki velvoitteensa velkojille niin mitään vahinkoa ei voi syntyä.
Päätelmäni mahdollisesta osakepääomaskenaariosta ja antitarpeesta perustui vain ihan yksinkertaiseen kansakoulussa opittuun ynnälaskuun ja yhtiön osavuosikatsauksen pintapuoliseen silmäilyyn, en tunne Fortumia syvällisemmin: Osavuosikatsauksen 31.3.2022 mukaan konsernin oma pääoma oli 8,7 miljardia euroa. Tällöin oli kuitenkin
Venäjä kirjaamatta 3,3 miljardia euroa, Nord Stream 2 kirjaamatta 1,0 miljardia, Uniper-osakkeet 7 miljardia, Uniperin lainat ja takaukset 8 miljardia = 19,3 miljardia. Tässä ei ole siis mahdollisia johdannaispokeritappioita mukana (vielä), ei myöskään mediatietojen mukaan syksyyn jatkuvia Uniperin 50 miljoonan euron päivätappioita (jotka luonnollisesti pitää huomioon ottaa osavuositilinpäätöksen pääomatarkastelussa). Kansanperinne (ja oma kokemus) valistaa , että heikon yhtiön tilanne on yleensä kuitenkin vielä paljon huonompi kuin ulos uskalletaan kertoa.
Tämä on varmasti suuntaa-antava matematiikka asian ympäriltä, mutta teknisesti 8.7 miljardia oli Q1 2022 tilanteessa nimenomaan koko Fortum-konsernin oma pääoma, konsernin emoyhtiö Fortum Oyj:n oma pääoma viime vuoden lopussa oli n. 11.6 miljardia. Listauksen tulevista merkittävistä negatiivisista eristä Uniper-osakkeiden arvotus ei vaikuta suoraan konsernin omaan pääomaan, omistaviin erillisyhtiöihin kyllä ja sitä kautta hyvinkin todennäköisesti tekee suoraan tai epäsuorasti tuhojaan Fortum Oyj:n omalle pääomalle - arvon näille omistuksille kun saa melko suoraan poimittua listoilta Uniperin ollessa listattu yhtiö. Sama analogia toiminee Uniperin lainojen ja takauksien osalta - sisäisten lainojen mahdollinen alaskirjaus toki tekee tuhojaan antajan puolella (todennäköisesti Fortum Oyj), mutta menee vastakkaiseen suuntaan lainanottajan päädyssä.
Ja toki onhan taseessa Uniperin kautta todella korkea määrä kaikenlaista assettia "alaskirjausuhan" alla sekä konsernissa yli puoli miljardia liikearvoa itse hankintaan liittyen. Toki nämä arvostukset (kuten monet muutkin) perustuvat pitkän ajan tulevaisuusennusteisiin, johon normaalisti ei leivota sisään sotia, force majeure itemeitä tai muutakaan normaalista liiketoiminnasta merkittävästi poikkeavaa - tai ainakin uskotaan/toivotaan että näistä palaudutaan normaaliin päiväjärjestykseen jollain aikataululla.
Joka tapauksessa näistä ylemmistä eristä + tulevista alaskirjauksista + kuukausia jatkuvilla kymmenien miljoonien päivätappioilla lienee turha odotella ennätysosinkoja ensi keväänä, sen ei tulisi ihan lain puitteissakaan olla mahdollista. Pelastuspaketti oman pääoman luonteisilla komponenteilla + muilla tappiota rajottavilla vehikkeleillä Saksan valtion puolelta taitanee tulla hyvään käyttöön. Hyvin mielenkiintoista nähdä seuraavaa raportti jo ihan tämän oman pääoman kestävyydenkin osalta, nämä on toki tilintarkastamattomia, mutta Deloitte on todennäköisesti käyttänyt jonkun siivun kesälomistaan tämän paketin perkaamiseen, mielenkiinto julkaisua kohtaan voinee olla hitusen normaalia suurempi. Toivottavasti myös joku valveutunut analyytikko tästä & mahdollisesti osingonjaosta osaisi kysyä jotain - vielä kun on mainostettu että osingonjakopolitiikkaan ei ole suunnitteilla muutoksia - politiikka voi toki olla ihan validi siinäkin tilanteessa että ei ole mitään mistä jakaa.
Venäjä kirjaamatta 3,3 miljardia euroa, Nord Stream 2 kirjaamatta 1,0 miljardia, Uniper-osakkeet 7 miljardia, Uniperin lainat ja takaukset 8 miljardia = 19,3 miljardia. Tässä ei ole siis mahdollisia johdannaispokeritappioita mukana (vielä), ei myöskään mediatietojen mukaan syksyyn jatkuvia Uniperin 50 miljoonan euron päivätappioita (jotka luonnollisesti pitää huomioon ottaa osavuositilinpäätöksen pääomatarkastelussa). Kansanperinne (ja oma kokemus) valistaa , että heikon yhtiön tilanne on yleensä kuitenkin vielä paljon huonompi kuin ulos uskalletaan kertoa.
Viimeiseen lauseeseen meidän erilaiset näkemykset ehkäpä parhaiten kiteytyvät. Kun puhutaan Fortumista ja Uniperista, niin minun mielestäni kyseessä ei ole missään nimessä heikkoja yhtiöitä, vaan kaksi taloudellisesti varsin vahvaa ja vakaata toimijaa. Toinen näistä, eli Uniper, kärsii nyt kuitenkin valtavasti Venäjän sotatoimista, joita kaasun toimitusrajoitukset faktuaalisesti ovat. Uniperin kaasuliiketoiminta on siis keskellä sotaa, ja harvassapa sellaiset liiketoiminnat ovat jotka sotatilanteessa eivät voimakkaasti kärsisi. Mitään viitteitä mistään muista merkittävän mittakaavan ongelmista ei Fortumin eikä Uniperin liiketoiminnoissa ole, joten "pokerijohdannaistappioiden" povaaminen onkin siten minun mielestäni suoraan sanottuna jokseenkin kummallista toimintaa. Ei näille povauksille ole mitään perusteita. Venäjälläkin bisnes pyörii niin kuin ennenkin, mutta varovaisuusperiaatteella nämä assetit on lienee järkevää silti nähdä arvottomina.
Taseesta jos puhutaan, niin sekä Fortumilla että Uniperilla on esimerkiksi omat vesivoimansa räikeällä aliarvostuksella omassa taseessaan. Toisaalta juurikin aikaisemmin keskusteltujen kirjanpidollisten johdannaistappioiden, jotka johtuvat siis faktuaalisesti fyysisten hyödykkeiden suojauksista ja jotka siten tulevat palautumaan vastaavan suuruisina kirjanpidollisina voittoina kunhan johdannaiset erääntyvät ja fyysiset hyödykkeet toimitetaan, seurauksena Uniperin oma pääoma on välillä 31.12.2020 - 31.3.2022 heikentynyt yhteensä noin 8 mrd€ edestä. Tämä "hävinnyt" pääoma tulee siis taseeseen takaisin johdannaisten erääntyessä, tai vaihtoehtoisesti jo aikaisemmin hyödykkeiden markkinahintojen laskiessa. Tähän ei liity mitään "jossia", vaan nämä ihan oikeasti tulevat palautumaan kunhan suojattu fyysinen hyödyke saadaan toimitettua, jos eivät niin Uniper ja Fortum ovat mielestäni varsin yksiselitteisesti syyllistyneet rikokseen vertailukelpoisten lukujensa esittelyn osalta.
Lisäksi myös hyvä muistaa, että mainitsemiasi kymmenien miljoonien eurojen päivätappioita venäläisen maakaasun toimitusvajauksista johtuen ei pidäkään ottaa tässä laskelmassa huomioon, jos/kun siis omaa pääomaa halutaan tarkastella. Nämä tappiot Saksan valtio tulee Uniperiin pääomittamaan oman pääoman ehtoisilla lainoilla, jotka automaattisesti tukimekanismin päättyessä muuttuvat Uniperin osakkeiksi.
Summa summarum, Fortum-konsernin tase on minun ymmärtääkseni todella paljon vahvempi kuin mitä se äkkiseltään vain omaa pääomaa katsottaessa näyttäisi. Itsekin kyllä tykkään käyttää usein niin sanottuja Aku Ankka- laskelmia, joissa piirretään isoa kuvaa isoilla luvuilla, mutta Fortumin tapauksessa näillä laskelmilla ei ihan aidosti ole oikein mitään käyttöä, niin epätyypillistä yhtiön kirjanpito nimenomaan valtavan johdannaisposition kirjanpitokäsittelyn takia on (käytännöt ovat ymmärtääkseni kirjanpitostandardien sanelemia, eli tästäkään ei oikein Fortumia voi syyttää). Yhtiö on toki kuitenkin keskellä kriisiä ja siitä on tosiaankin todella helppo piirtää ties minkälaisia kauhukuvia, jos ei yhtiötä ja sen tilannetta syvällisemmin tunne.
Heikin Ashi kirjoitti:
Jos sattuisi niin ikävästi, että Venäjän toiminnot ja Uniperiin tehdyt sijoitukset menetetään kokonaan, Fortumin omat pääomat painuvat heti noin 10 miljardia euroa miinukselle.
Nord Stream 2 oli alaskirjattu jo 31.3.2022 taseessa, ja itse en tosiaankaan pidä lainkaan realistisena, että Fortumin Uniperille järjestämä 8 mrd€ rahoituspaketti olisi mihinkään häviämässä. Tällä rahoitetaan vain vakuusvaatimusten kasvua, jotka palautuvat johdannaisten erääntyessä tai markkinahintojen kääntyessä laskuun. Tämä toki sillä oletuksella, että Saksan ja Fortumin sopima pelastuspaketti todella toteutuu, tämän suhteen voi tietysti halutessaan olla eri mieltä jos ei usko Saksan haluavan pitää Uniperia pystyssä. Jos paketti kaatuu niin sitten osa tuosta 8 mrd€ on kyllä vaarassa koska Uniper on sitten hyvin äkkiä konkurssissa/saneerauksessa. Tällöinkään tosin kaikkia rahoja ei hyvin todennäköisestä menetettäisi, kunhan Uniper pystyy konkurssipesänäkin jatkamaan toimintaansa, eikä esimerkiksi sen voimalaitoksia suljeta (mihin Saksalla eikä Euroopalla ole todellakaan varaa).
Ja loppuun vielä alla linkki minua paljon fiksumpien tietäjien keskusteluun. Oman pääoman menettäminen ei mitenkään automaattisesti tarkoittaisi sitä, että yhtiö olisi pakotettu osakeantiin tai muihin paniikkiratkaisuihin. Kunhan likviditeetti ja kassavirrat ovat kunnossa, kuten ne nimenomaan Fortumin tapauksessa ovat. Toistan vielä, että Uniperin kaasukauppatappiot, jotka Saksan valtio tulee rahoittamaan, eivät vaikuta Fortumin kassaan millään lailla vaikka konsernin konsolidoitu tuloslaskelma tuleekin näyttämään karmealta seuraavien kvartaalien aikana.
Nord Stream 2 oli alaskirjattu jo 31.3.2022 taseessa, ja itse en tosiaankaan pidä lainkaan realistisena, että Fortumin Uniperille järjestämä 8 mrd€ rahoituspaketti olisi mihinkään häviämässä. Tällä rahoitetaan vain vakuusvaatimusten kasvua, jotka palautuvat johdannaisten erääntyessä tai markkinahintojen kääntyessä laskuun. Tämä toki sillä oletuksella, että Saksan ja Fortumin sopima pelastuspaketti todella toteutuu, tämän suhteen voi tietysti halutessaan olla eri mieltä jos ei usko Saksan haluavan pitää Uniperia pystyssä. Jos paketti kaatuu niin sitten osa tuosta 8 mrd€ on kyllä vaarassa koska Uniper on sitten hyvin äkkiä konkurssissa/saneerauksessa. Tällöinkään tosin kaikkia rahoja ei hyvin todennäköisestä menetettäisi, kunhan Uniper pystyy konkurssipesänäkin jatkamaan toimintaansa, eikä esimerkiksi sen voimalaitoksia suljeta (mihin Saksalla eikä Euroopalla ole todellakaan varaa).
Ja loppuun vielä alla linkki minua paljon fiksumpien tietäjien keskusteluun. Oman pääoman menettäminen ei mitenkään automaattisesti tarkoittaisi sitä, että yhtiö olisi pakotettu osakeantiin tai muihin paniikkiratkaisuihin. Kunhan likviditeetti ja kassavirrat ovat kunnossa, kuten ne nimenomaan Fortumin tapauksessa ovat. Toistan vielä, että Uniperin kaasukauppatappiot, jotka Saksan valtio tulee rahoittamaan, eivät vaikuta Fortumin kassaan millään lailla vaikka konsernin konsolidoitu tuloslaskelma tuleekin näyttämään karmealta seuraavien kvartaalien aikana.
On 100% varmaa, että kummankaan yhtiön ei anneta päätyä normaaliin konkurssiin. Voimalaitoksia ei suljeta ja huutokaupata eniten tarjoavalle, niin ei voi käydä.
Kuitenkin minulle on edelleen erittäin epäselvää mikä suojelisi minua sijoittajana jos tappioita sataa edelleen miljarditolkulla. Valtio voi lunastaa pääomansa menettäneen ja konkurssikypsän yhtiön osakkeet nollahinnalla ja se on itse asiassa ihan oikein jos yhtiö ajautuu konkurssikypsäksi. Miksi valtion pitäisi verorahoilla kuitata kummankaan yhtiön tappioita ja suojella sijoittajia? Mitä markkinataloutta sellainen olisi? Niinkin voi käydä, mutta en laskisi sijoittajana sen varaan.
Kuitenkin minulle on edelleen erittäin epäselvää mikä suojelisi minua sijoittajana jos tappioita sataa edelleen miljarditolkulla. Valtio voi lunastaa pääomansa menettäneen ja konkurssikypsän yhtiön osakkeet nollahinnalla ja se on itse asiassa ihan oikein jos yhtiö ajautuu konkurssikypsäksi. Miksi valtion pitäisi verorahoilla kuitata kummankaan yhtiön tappioita ja suojella sijoittajia? Mitä markkinataloutta sellainen olisi? Niinkin voi käydä, mutta en laskisi sijoittajana sen varaan.
Fortum sijoittajana tässä pitää nyt erottaa se missä niitä tappioita sataa, eli nimenomaan Uniperissa. Ei Fortum ole muuttumassa konkurssikypsäksi yhtiöksi oikeastaan missään skenaariossa, ei edes siinä erittäin epätodennäköisessä skenaariossa jossa 8 mrd€ Uniperin rahoituspaketti menetettäisiin, vaikka tällöin toki osakeanti voisi olla jo täysin mahdollinen. Joka tapauksessa on selvää, että vaikka Uniper tekisi miten suuria tappiota, niin Fortumin riskit ovat rajattuja koska Fortum voi kyllä ajaa Uniperin konkurssiin (Saksa ei käytännössä voi). En siis tosiaan näe mitään skenaariota jossa nimenomaan Fortum ajautuisi konkurssikypsäksi.
Uniperin tappioiden kattamisen osalta valtio ei myöskään tässä mielestäni suojele sijoittajia. Saksan valtio antaa tukirahoillaan oman maansa yrityksille ja kansalaisille hiukan aikaa varautua kustannusten räjähdysmäiseen nousuun, eli valtio siis käytännössä epäsuorasti siirtää rahoja omien kansalaistensa taskuihin ja suojelee siten nimenomaan kansalaisiaan. Vastineeksi Saksan valtio saa valtavan enemmistön Uniperin omistuksesta, eli tässä järjestelyssä Uniperin osakkeenomistajien omistus liudentuu erittäin merkittävästi, myös Fortumin osalta. Fortumilla on kuitenkin optio pitää enemmistöomistus Uniperista 4 mrd€ summalla, antamalla ikäänkuin osakaslainansa anteeksi, tämän option käyttämisestä/käyttämättä jättämisestä Fortum päättää Saksan valtion tukimekanismien päättyessä.
Eli lyhesti sanottuna ei tässä mikään valtio kata sijoittajien tappioita. Saksan pelastuspaketin tarkoituksena on pitää Uniper pystyssä ja estää siten valtaisan sekamelskan syntyminen energiamarkkinoilla (tämän takia myös Fortumilla oli oikeasti neuvotteluasema Saksan valtiota kohtaan, eikä Saksa voinut sanella paketin ehtoja ja pakottaa esim tuon 8 mrd€ mitätöimiseen), sekä antaa epäsuoraa tukea maan yrityksille ja kansalaisille tässä vallitsevassa sotatilassa. Fortum kokee liudentuvan omistuksen myötä merkittäviä tappioita Uniperiin tekemissään sijoituksissa, mutta tällä ei ole oikeastaan mitään väliä kun mietitään yhtiön arvoa suhteessa vallitsevaan osakekurssin. Minun mielestäni Fortumin ydinliiketoiminnat ovat heittämällä nykykurssia arvokkaampia, myös Uniperiin liittyvien kassavirtariskien riski-/tuottosuhde huomioituna, mutta tämä ei tietenkään ole mikään fakta ja mielipiteitä saa olla monenlaisia.
On 100% varmaa, että kummankaan yhtiön ei anneta päätyä normaaliin konkurssiin. Voimalaitoksia ei suljeta ja huutokaupata eniten tarjoavalle, niin ei voi käydä. Kuitenkin minulle on edelleen erittäin epäselvää mikä suojelisi minua sijoittajana jos tappioita sataa edelleen miljarditolkulla.
Mikään ei suojele osakkeenomistajaa, vain omat päätökset - Fortumin osakas voi puntaroida tulevaa asemaansa aiempien tapahtumien kautta, jolloin vakaasti vannottiin ettei yhtiötä voi päästää konkurssiin.
Wärtsilä Meriteollisuus oli Valmetin ja Wärtsilän telakkatoimintojen yhteen liittämisestä vuonna 1986 muodostunut yhtiö. Se aloitti toimintansa vuoden 1987 alussa ja ajautui konkurssiin 23. lokakuuta 1989. Yhdistymiseen johti silloinen läntisten teollisuusmaiden telakkakriisi.
Wärtsilän Meriteollisuuden johtoon valittiin Musta Pekka - eli Pekka Laine OTK, joka haali tilauskirjan täyteen alihintaisia tilauksia. Ukkoja vaihdettiin ja omistajien usko hiipui. Wärtsilä Meriteollisuutta yritettiin myydä valtiolle, mutta Nallen isä Buntta Wahlroos viisaasti ilmoitti, ettei valtio ole halukas ryhtymään osakkaaksi. Meriteollisuus myytiin Yhdyspankille ja eläkesäätiöille. Lokakuussa 1989 yhtiön käteisvarat olivat loppuneet, tappiot nousseet 1600 miljoonaan markkaan ja yhtiön konkurssihakemus jätettiin Helsingin raastuvanoikeuteen. Konkurssi oli pohjoismaiden historian siihen mennessä suurin.
Telakkatoimintaa jatkoi valtio-omisteinen Masa Yards, jonka johtaja Martin Saarikangas haukkui pullamössösukupolven ja pani toimeksi.
Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssikäsittely ja varojen jako kesti 24 vuotta. Viimeiset jakopäätökset tehtiin marraskuussa 2013 eli 27.11.2013, jolloin velkojat kokoontuivat lopputilitykseen, päätettiin viimeinen varojen jako eli 13,5 miljoonan euron jakamisesta. Silloin konkurssi päättyi ja yhtiö purkautui. Linkki: https://www.hs.fi/talous/art-2000002692222.html
Fortumin tapauksessa ei ole kyse siitä selviääkö yhtiö aiemmin tai myöhemmin oman pääoman menettämisestä, vaan kuinka sen hallitus toimii, jotteivät sen jäsenet joudu henkilökohtaiseen vastuuseen yhtiön veloista.
Osakeyhtiölain 20:23:n mukaan, jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus.
Tämän hetken kysymys on, kuinka nopeasti hallituksen on havaittava oman pääoman menetys ja kuinka nopeasti ilmoitus pitäisi tehdä? Sen lisäksi, että hallituksella on yleinen velvollisuus seurata yhtiön taloudellista asemaa, pörssiyhtiön toimielimenä sillä on talouden raportointivelvollisuus säännöllisin väliajoin ja lisäksi korostunut valvontavelvoite kriisiaikoina. Jos esimerkiksi viimeisen tilinpäätöksen perusteella tappiot ovat syöneet melkein kaiken oman pääoman ja toiminta edelleen jatkuu tappiollisena, ei ole pidettävä riittävänä, että hallitus arvioisi oman pääoman riittävyyttä vasta seuraavan tilinpäätöksen valmistuttua tai edes ensimmäisen puolivuotiskauden jälkeen.
Hallituksen vahingonkorvausvastuuta koskevissa tuomioistuinriidoissa on yleensä katsottu, että tiettynä ajankohtana huolellisella hallituksella on viimeistään ollut tai ainakin olisi pitänyt olla tieto siitä, että yhtiön oma pääoma on menetetty, ja velvollisuus rekisteri-ilmoituksen tekemiseen on aktualisoitunut. Ilmoitusvelvollisuuteen liittyvällä oman pääoman menettämisellä on oma laskentamenetelmänsä ja se perustuu OYL 20:23:ssä määriteltyyn oman pääoman laskentatapaan.
OYL 20:23:n mukaan hallituksen on tehtävä ilmoitus viipymättä. Hovioikeuskäytännön mukaan rekisteri-ilmoitus on tehtävä muutaman viikon sisällä tiedon saamisesta, jotta kyse ei olisi hallituksen velvollisuuksien laiminlyönnistä.
Hallituksen korvausvastuu tulee OYL 22:1:n perusteella, jonka mukaan hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.
Jos yhtiön hallitus laiminlyö rekisteri-ilmoituksen tekemisen, kysymys on velkojaa suojaavan säännöksen rikkomisesta. Näin ollen rekisteri-ilmoituksen laiminlyönnistä seuraavan vahingonkorvauskanteen yhtiön johtoa vastaan voi nostaa yhtiön velkoja yleensä sen jälkeen, kun yhtiö on asetettu konkurssiin. Yhtiön velkojat ovat oikeutettuja saamaan vahingonkorvausta tuottamuksellisesti toimineelta yhtiön hallitukselta sellaisesta vahingosta, joka on aiheutunut velkojalle OYL 20:23:n mukaisen rekisteri-ilmoituksen laiminlyönnin perusteella.
Hallituksen jäsenet ovat joutuneet lukuisissa käräjä- ja hovioikeustasolla käsitellyissä riita-asioissa vahingonkorvausvastuuseen velkojalle rekisteri-ilmoituksen laiminlyönnin seurauksena. Velkojille syntyy tyypillisesti vahinkoa, koska he ovat tehneet oikeustoimia luottaen rekisterimerkinnöistä saatuun tietoon, että yhtiöllä on omaa pääomaa jäljellä. Tyypillisin on tavaraluoton ja maksuajan antaminen.
Tähän nähden ei ole ihme, että osavuosikatsauksien määräaikoja on Fortumin ja Uniperin tapauksessa siirretty, sillä viimeistään niissä tulee oman ja vieraan pääoman rakenne olla selvillä, laskettuna ja hallituksen tiedossa. Niinpä osakas saa jännätä rekisteritietoja ainakin niihin päivämääriin asti.
"Mutta minähän en huolehdi koskapa niin kaatuu valtamerilaivojakin"
Suomen hittilistoilla on ollut Heikki Salon levy "Kaatuu valtamerilaivojakin" sijalla 18 huhtikuussa 1997, suurien käänteiden innoittamana. Saapi nähdä sanoitetaanko Fortumista ja Uniperista ralleja.
Suomen hittilistoilla on ollut Heikki Salon levy "Kaatuu valtamerilaivojakin" sijalla 18 huhtikuussa 1997, suurien käänteiden innoittamana. Saapi nähdä sanoitetaanko Fortumista ja Uniperista ralleja.
Myös Soneran 4 miljardin UMTS-kaupoista Saksassa tehtiin ralli KISS-FM:n aamutiimin toimesta.
Pitäisikö sijoittajan nyt sitten ostaa vai myydä vai holdata Fortumia vai pysyä tyyten sivussa?
Jo uskomme Nordean Fortum analyytikkoa viimeisen osavuosikatsauksen jälkeen, niin
Fortum tekee erinomaista operatiivista tulosta edelleen ja jatkaa korkeaa osinkotasoaan jatkossakin (taulukko alla).
Eläkevakuutusyhtiö Varman ja Elon analyytikot näyttävät olevan samaa mieltä, sillä lisäostoja on tehty jatkuvasti.
Eläkevakuuttaja Ilmarisen analyytikot puolestaan ovat jostain syystä täysin toista mieltä: omistusta on vähennetty heinäkuulla rajusti.
Loppuvuonna tulemme kokemaan valaistumisen näistä asioista.
Itse en juuri nyt löydä riittävän vankkoja perusteita sille, miksi maailman kaikista yhtiöistä rahoja pitäisi panna juuri Fortumiin, mutta tulen syynäämään erityisellä kiinnostuksella tulevan osarin. Se lienee Suomen pörssihistoriassa ainutlaatuinen tuotos (ja toivottavasti se on jo pantu numeropuolella linjaan tulevan tilinpäätöksen kanssa).
"Mutta minähän en huolehdi koskapa niin kaatuu valtamerilaivojakin"
Suomen hittilistoilla on ollut Heikki Salon levy "Kaatuu valtamerilaivojakin" sijalla 18 huhtikuussa 1997, suurien käänteiden innoittamana. Saapi nähdä sanoitetaanko Fortumista ja Uniperista ralleja.
"Mutta minähän en huolehdi koskapa niin kaatuu valtamerilaivojakin"
Suomen hittilistoilla on ollut Heikki Salon levy "Kaatuu valtamerilaivojakin" sijalla 18 huhtikuussa 1997, suurien käänteiden innoittamana. Saapi nähdä sanoitetaanko Fortumista ja Uniperista ralleja.
Fortum jostain miulle epäselvästä syystä kipuaa vähän ylöspäin @11,20.
Miulle selvästä syystä mie juustohöyläilin Imatran Voimiani. Syy oli, että ylitettiin yksi hankintahinnoistani. Seuraava taso löytyisi 11,96. Toivottavasti sinnekin vielä päästään. Myyntejä en hirveän agressiivisesti lähde hakemaan takaisin. Ennen kuin Uniperin kaikki sitoumukset on selvitelty, on tämä aika hankalasti läpinäkyvä.
On siellä ainakin Uniperin ja Fortumin luottoluokitukset vahvistettu viimeisen viikon aikana. Mikä lienee näissä olosuhteissa kohtuullisen merkittävä uutinen.
On siellä ainakin Uniperin ja Fortumin luottoluokitukset vahvistettu viimeisen viikon aikana. Mikä lienee näissä olosuhteissa kohtuullisen merkittävä uutinen.
Juuri näin. S&P totesi aikalailla samat asiat kuin mitä minä yritin tuossa muutamassa viestissä ylempänä sanoa, eli Fortumin ydinliiketoiminnan kassavirrat tulevat kehittymään hyvin ja riskit Uniperiin liittyen ovat rajattuja, kunhan Saksan pelastuspaketti toteutuu. Jos tähän uskoo, niin Fortumin arvoa voisi varovaisuusperiaatteella hinnoitella sen ydinliiketoiminnan (Generation + City Solutions + Consumer Solutions) kassavirrantuottokyvyn perusteella, Venäjältä ja Uniperista mahdollisesti tuleva hyvä olisi tällöin vain plussaa.
Markkina ei tätä kyllä edelleenkään selvästi sulata, koska kurssi on edelleen heittämällä alle Fortumin ydinliiketoiminnan arvon nykyisessä sähkömarkkinaympäristössä. Kuten aikaisemmin kirjoitin, niin Fortumin ydinliiketoiminta painaa täysin realistisesti lähivuosina ~2 mrd€ vuodessa liikevoittoa. Tai jopa selvästi enemmän jos sähkönhinta ei nykyisistä futuureista aivan romahda, mikä toki on mahdollista. Vaikea on kuitenkin nähdä, että mihinkään aikaisempien vuosien 30-40 €/MWh hintoihin ollaan pitkään aikaan palaamassa, kun venäläisestä halvasta energiasta pyritään eroon.
Juuri näin. S&P totesi aikalailla samat asiat kuin mitä minä yritin tuossa muutamassa viestissä ylempänä sanoa, eli Fortumin ydinliiketoiminnan kassavirrat tulevat kehittymään hyvin ja riskit Uniperiin liittyen ovat rajattuja, kunhan Saksan pelastuspaketti toteutuu.
Ja tänään Fitch toisti saman tarinan. Fitchin raportista ainakin omaan silmään mielenkiintoinen kohta:
" Our rating case, which considers much lower prices than the forwards for
unhedged volumes, includes a standalone EBITDA on average of around EUR1.85 billion
for 2022-2024."
Raportissa on siis käytetty konservatiivisia, noin jo vuonna 2021 toteutuneita käyttökatteita, vaikka sähkömarkkinan tilanteen johdosta on ilmeistä, että käyttökatteet ja siten yhtiön kassavirrat tulevat olemaan selvästi tätä korkeammat (kunhan voimalaitokset toimii). Toisin sanoen Fitchin silmissä Fortumin luottoluokituksen lasku vaikuttaa erittäin epätodennäköiseltä, kunhan se Saksan pelastuspaketti Uniperille tosiaan toteutuu. Fitch muuten raportissaan olettaa vuosittaisen noin 1 mrd€ osingonmaksun toteutuvan myös jatkossa...
Pörssiyhtiöissä numeropuolen ja niihin liittyvät riskit ja näkymät tuntee parhaiten talousjohtaja. Fortum-konsernin talousjohtaja, johtoryhmän jäsen, kauppatieteiden tohtori Bernhard Güntherin vastuualueeseen kuuluvat pörssikonsernin normaalin taloushallinnon lisäksi myös riskienhallinta, sijoittajasuhteet ja talousviestintä sekä investoinnit ja portfolioanalyysi. Katsotaanpa paljonko hän on uskaltautunut pistämään läpikotaisin tuntemaansa omaan yhtiöönsä omia rahojaan kiinni. Vuoden 2021 lopussa ihan omaa rahaa oli kiinni ihan 0 (= nolla) euroa ja 4.8.2022 omistuspotti oli kasvanut jopa 148 (=sataneljäkymmentäkahdeksan) kappaleeseen Fortum Oyj:n osakkeita eli pörssiarvoltaan 5.8.2022 niinkin mittava summa kuin 1639 euroa. Fortumin hallituksen 9 jäsenen yhteinen omistus 4.8.2022 oli puolestaan 15370 kpl eli 170299 euroa (joista seitsemällä jäsenellä oli kullakin n. 10000 euron omistus) . Mitä tästä pitäisi ajatella? Luottaako yhtiön oma johto johtamaansa yhtiöön ja onko se tällä erää mainio sijoituskohde? Kuinka vähän yhtiön johto ylipäänsä kehtaa omistaa yhtiönsä osakkeita? Mikä on sitoutumisen aste? Vai ovatko he fiksuja ja tietävät enemmän kuin markkinat?
Onko kyseisellä herralla muita osakeomistuksia? Käykö hän aktiivisesti kauppaa?
Jos ei lainkaan sijoita, tai jos sisäpiirisäännökset rajoittaisivat kaupankäyntiä aivan liikaa, ei ole perusteltua odottaa sijoitusta omaan työnantajaansa.
