Hyvä kirjoitus. 1971 päätös oli toki pakon sanelema. Muut maat olivat ilmaisseet tyytymättömyytensä tilanteeseen jo aiemmin ja kun se ei auttanut niin alkoivat lunastaa dollareita fyysiseksi kullaksi silloisella 35 dollars / unssi -hinnalla. Lopulta vaihtoehtoja ei oikein ollut kun lunastusvaatimuksia alkoi tulla isommissa määrissä.
Tästä ei kuitenkaan väistämättä seurannut esimerkiksi tuloerojen kasvu, jota artikkelissa esitellään. Niin on tapahtunut, mutta se ei ollut mielestäni täysin väistämätön seuraus fiat-valuutasta.
Bitcosta en sano mitään, mutta kyllähän tässä lopun aikoja eletään fiatin ja erityisesti dollarin osalta. Dollari on edelleen maailman reserve currency, mutta on selviä merkkejä että Kiina ja Venäjä haalivat fyysistä kultaa ja niillä on varmasti omia intressejään sen suhteen kenen valuutassa asioita mitataan markkinoilla.
Katastrofaalista sen sijaan on ollut fiat-valuuttojen arvonmenetys kultaa verrattuna. Raju muutos tapahtui vuonna 1971 ja fiat-valuutoille löytyy yhteinen tekijä: ne ovat menettäneet yli 95 prosenttia arvostaan kultaa vastaan viimeisen sadan vuoden aikana.
Täähän nyt on aivan tautologista - inflaatio on katastrofaalista, koska se on inflaatiota? Tää on ollut _tavoite_ eikä mikään valuvika.
Inflaatio ei ole toimivan ja kasvavan talouden pakollinen elementti, toisin kuin meidät on opetettu uskomaan päättäjien ja keskuspankkien toimesta. Vertailukohteena voi tutkia esimerkiksi 1800-luvun Amerikkaa, jolloin maan talous kasvoi voimakkaasti ja otti valtikan maailman suurimpana taloutena 1890-luvulla.
Niin, elettiin aikaa jolloin jenkit oli vallannu valtavan, luonnonvararikkaan maan alkuperäiskansoilta, sikisivät siellä kuin kärpäset, ja heillä oli valtavasti orjatyövoimaa, joka aikaansa nähden oli mahdollisesti jopa tehokkaampi vaurauden luoja kuin teollinen vallankumous. Ja kappas vaan, oli talouskasvua. Eli jos kaikki muut tähdet on kohdallaan, niin totta kai ihan voimakastakin talouskasvua voidaan nähdä vaikka rahapolitiikka olis lapsenkengissä.
Aikaa vois tuhlata poimimalla kaikenlaista muutakin, mutta on tää nyt aivan luokattoman huono "artikkeli". Ei kelpaa mun mielestä selitykseksi, että nämä on ilmaisia, tällainen toimitettu sisältö alentaa koko saitin tasoa.
En ole jaksanut näistä jutuista ennen vääntää koska en asiaa läpikotaisin tunne enkä ole väitellyt taloustieteistä, mutta jotenkin aina tämä rahan printtauksen kauhistelu ihmetyttää. Olisiko kaikki tosiaan paremmin jos olisi olemassa vain 21 miljoonaa dollaria (tai bitcoinia, tai jotain muuta kikkaretta?) Ja rahan määrää ei voisi mitenkään lisätä.
Eikö pitkällä tähtäimellä me haluta rahan määrän olevan verrannollinen tuotantoon ja talouteen? Eli kun tuotetaan enemmän, talous kasvaa ja populaatio kasvaa myös rahan määrän on kasvettava. Ja jos me halutaan jossain määrin vakaat hinnat (oletan että suurin osa haluaa?), niin liikkeessä olevan rahan märään täytyy vastata väestönkasvuun, teknologiseen kehitykseen ja talouskasvuun? Eli pätevä keskuspankki on hyvä asia. OK, nyt voidaan väitellä onko keskuspankit päteviä työssään :/
Yksinkertaistettuna siis: Kun talous ja populaatio kasvaa myös kysyntä rahalle kasvaa. Jos rahan määrä pysyy vakiona hintojen on pakko tippua. Deflaatiolla on sitten taas omat ongelmansa jotka jokainen täällä kirjoittava tietänee. Eli koko pointti on se, että kierrossa olevan rahan tulisi olla suhteessa tarjolla oleviin hyödykkeisiin. Eikö vain?
Vielä esimerkkinä. Populaation on vähän yli tuplaantunut vuodesta 1971. Tuotettavien hyödykkeiden määrä on moninkertaistunut. Jos rahan määrä ei kasva niin yhden rahan arvo niistä 21 miljoonasta on moninkertaistunut. Hyödykkeiden hinnat siis tippuu koko ajan. Jos auto maksoi 1971 vaikka $100 niin mitä se maksaisi nyt? $10? Jos sitä. Sama toki palkoissa. Palkat tippuu jatkuvasti.. Miten tämä muka toimisi? Jengillä on valtava insentiivi säästää eikä kuluttaa.
Aamulehden "50 vuotta sitten" palstalta on ollut mielenkiintoista seurata 1971 valuuttakriisin kehittymistä viimeisten viikkojen aikana. Vähän niinkuin seuraisi historiaa reaaliajassa.
Aivan, Nixon oli pakotettu irrottamaan dollari kultakannasta koska jenkit olivat painaneet jo tuolloin liikaa valuuttaa ja huijaus olisi paljastunut jos kullan myyntiä olisi jatkettu.
Kiisteleminen siitä onko valuuttaa hyvä olla liikkeellä x-määrä vai xxx-määrä on täysin turhaa, kysehän on loppupelissä valuutan ostovoimasta. Ja juuri tästä inflaatiossa on kyse, valuutan ostovoima heikkenee, eikä palkkojen nousu koskaan kuro tätä umpeen. Inflaatio ei todellakaan ole hyvä asia tavallisen duunarin kannalta.
Keskuspankkien fiat-rahapolitiikka juontaa juurensa vuoteen 1913, jolloin jenkkien suuret pankkiherrat houkuttelivat valtion luovuttamaan valuutan liikkeellelaskun pankeille. Samana vuonna 1913 perustuslakiin kirjattiin lisäys, jossa taattiin oikeus periä kansalaisilta tuloveroa kaikesta palkkatulosta.
Jaksan aina ihmetellä bitcoinin puolestapuhujien unelmaa siitä kuinka maailma tulee siirtymään tulevaisuudessa bitcoin-standartiin. Että nämä pankkiiri-poliitikko huijarit luopuisivat saavuttamistaan eduista, myöntäisivät mokansa ja tekisivät kerrankin jotain suuren enemmistän edun mukaista. Ei ikinä.
Ja juuri tästä inflaatiossa on kyse, valuutan ostovoima heikkenee, eikä palkkojen nousu koskaan kuro tätä umpeen.
Kuinkahan pitkällä elämänkokemuksella tätä höpöä väitetään? Muistan jotenkuten 1970-luvun loppupuoliskon keskituloisessa keskikokoisessa kahden palkansaajan perheessä, ja sen ostovoima oli nykyisiin verrokkeihin verrattuna surkea.
Ja juuri tästä inflaatiossa on kyse, valuutan ostovoima heikkenee, eikä palkkojen nousu koskaan kuro tätä umpeen.
Kuinkahan pitkällä elämänkokemuksella tätä höpöä väitetään? Muistan jotenkuten 1970-luvun loppupuoliskon keskituloisessa keskikokoisessa kahden palkansaajan perheessä, ja sen ostovoima oli nykyisiin verrokkeihin verrattuna surkea.
Niin, itsellä elämänkokemusta muutaman vuoden vajaa 40v, mutta kun vanhempien tarinoita heidän nuoruudesta kuuntelee niin tuntuu kyllä siltä että rahalla saa valtavasti enemmän kun heidän ollessa nuoria/keski-ikäisiä. Esim. kodinkoneet/kalusteet yms. oli valtavan kalliita hankintoja joita ostettiin osamaksulla. Jotkut toki edelleen, mutta myös iso osa väestöstä voi kuukauden parin vyötä kiristämällä ostaa uuden muutaman satasen pesukoneen.
Muistan jotenkuten 1970-luvun loppupuoliskon keskituloisessa keskikokoisessa kahden palkansaajan perheessä, ja sen ostovoima oli nykyisiin verrokkeihin verrattuna surkea.
Olen kuullut että 70-luvulla asuntolainat maksettiin muutaman vuoden aikana pois paljon suuremmalla korolla kuin tänään.
Mutta tämä on vain osatotuus. Pitää myös verrata paljonko on ostovoima tai siis paljonko keskimääärisellä kk-palkalla saa ja mitä. Kuinka paljon täytyy tehdä töitä, että saa saman kuin 1970.
1970-luvulla keskipalkka oli 350 euroa. Nyt se on noin 3500 euroa. Eli kymmenkrtainen.
"Vuonna 1975 keskivertopalkansaaja ansaitsi 350 euroa kuussa, verojen jälkeen käteen jäi 235 euroa. Keskivertoperheen, johon silloin kuului 2,9 henkilöä, kokonaiskulut olivat 5 165 euroa vuodessa. Menojen kattamiseen tarvittiin 22 kuukauden työpanos eli lähes kahden henkilön vuosipalkka (Taulukko 1). "
"Vuonna 2005 keskipalkka oli 2 500 euroa, ja käteen jäi 1705 euroa. Nyt 2,1 henkilöä käsittävän perheen vuosikulut olivat 29 000 euroa. Tähän meni 17 kuukauden netto-palkka.
Vuonna 2005 ostettiin enemmän autoja, ulkomaanmatkoja, kodinkoneita ja viihde-elektroniikkaa kuin vuonna 1975. Asunnot ovat nyt suurempia, kodin sisustamiseen käytetään enemmän rahaa, ravintolassa syödään enemmän, alkoholia juodaan enemmän ja kaupasta ostetaan parempaa lihaa ja muita elintarvikkeita. Elintaso on noussut."
Eli ostovoima on vain parantunut. Huomattavasti. Ja ostovoiman kasvu on varmasti jatkunut 2005 -> 2021.
Olen kuullut että 70-luvulla asuntolainat maksettiin muutaman vuoden aikana pois paljon suuremmalla korolla kuin tänään.
1970-luvulla (ja vielä 1980-luvulla) asuntolainat maksettiin pois 10 vuodessa. 15-vuoden lainat tulivat vasta 1990-luvulla ja sitä pidemmät 2000-luvulla. 1970 luvulla reaalikorko oli jopa miinusmerkkinen. Eli vaikka lainan korko oli suurempi (noin 10%) niin myös inflaatio oli suuri, jollon reaalikorko ei ollut yhtään suurempi kuin nykyisin. Päinvastoin. Välillähän se oli useita prosentteja negatiivinen, esim. 1971-1976.
En ole jaksanut näistä jutuista ennen vääntää koska en asiaa läpikotaisin tunne enkä ole väitellyt taloustieteistä, mutta jotenkin aina tämä rahan printtauksen kauhistelu ihmetyttää. Olisiko kaikki tosiaan paremmin jos olisi olemassa vain 21 miljoonaa dollaria (tai bitcoinia, tai jotain muuta kikkaretta?) Ja rahan määrää ei voisi mitenkään lisätä.
Kiitos Artsipapalle tästä kommentista kirjoitukseen. Teki itse mieli kirjoittaa samanlainen, mutta en jaksanut. Vaikka on sinänsä hyvä että kolumnisteja on monenlaisia, ja kyllä bitcoin/krypto-härkiäkin saa joukossa olla, mutta on se mun mielestä vähän ihmeellistä nähdä Sijoitustieto-kolumnissa väitettävän, että asiat olisivat nyt jotenkin paremmin ja globaali talous vahvempi, jos edelleen olisimme kultakannassa. Mun nähdäkseni se on aika ilmeisesti epätotta, ja väitteenä menee samanlaiselle foliohattuosastolle mihin odottaa Sijoitustiedossa törmäävän Trump-/koronaketjussa, mutta ei toimitetussa aineistossa.
Että nämä pankkiiri-poliitikko huijarit luopuisivat saavuttamistaan eduista, myöntäisivät mokansa ja tekisivät kerrankin jotain suuren enemmistän edun mukaista. Ei ikinä.
Keitä mahtavat olla nämä pankkiiri-politiikko huijarit ja mitkä ovat heidän saavuttamansa edut?
Keskuspankiireillakin on ongelmana se, että että ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden. Muuten niitä kyllä pääsääntöisesti ohjaa pyrkimys yleiseen hyvään. Tätä tosin on salaliittoteoreetikoille turha väittää.
Meinasin kirjoittaa, että maailma olisi paljon miellyttävämpi paikka, jos löytäisi jonkun oikean salaliiton, jota vastaan sitten jedisoturina taistella. Ja sitten muistin, että onhan meillä Veikkausperhe. En siis missään tapauksessa väitä, etteikö salaliittoja olisi olemassa. Esimerkiksi olen varma, että jossain kokoontuu salaliittoveljeskunta, jonka jäseniä läheteään maailmalle selittämään jostain fiat-fiaskosta, jota tosin ei ole globaalisti tapahtunut. Yhden edustajansakin olen tavannut. Se kertoi, että pankkiiripoliitikko huijareilta voi suojautua ostamalla OneCoinia. https://www.sijoitustieto.fi/sijoituskeskustelu/kahvihuone/uusi-pyramid… Milloin mitäkin Coinia myyvät selittävät muuten aina pitkälti samat tarinat. Luulen viime aikoina joillain matkasaarnaajilla lahkeen kovenneen, kun usean vuoden sitkeän inflaatiosaarnaamisen jälkeen vaikuttaisi löytyvän ihan oikeata inflaatiotakin.
Lisäksi olen sitä mieltä, että sekä ay-liikkeen että työnantajien huijarit pitäisi myös ruoskia, kun jatkuvasti väittävät tekevänsä ostovoimaa kasvattavia työehtosopimuksia. Tosin kerran menivät myöntämään, ettei näin ole tapahtumassa, eli Sorsan paketissa 1991. Mutta sepä ei sitten tietenkään mennyt läpi.
Eikö pitkällä tähtäimellä me haluta rahan määrän olevan verrannollinen tuotantoon ja talouteen? Eli kun tuotetaan enemmän, talous kasvaa ja populaatio kasvaa myös rahan määrän on kasvettava. Ja jos me halutaan jossain määrin vakaat hinnat (oletan että suurin osa haluaa?), niin liikkeessä olevan rahan märään täytyy vastata väestönkasvuun, teknologiseen kehitykseen ja talouskasvuun? Eli pätevä keskuspankki on hyvä asia. OK, nyt voidaan väitellä onko keskuspankit päteviä työssään :/
Yksinkertaistettuna siis: Kun talous ja populaatio kasvaa myös kysyntä rahalle kasvaa. Jos rahan määrä pysyy vakiona hintojen on pakko tippua. Deflaatiolla on sitten taas omat ongelmansa jotka jokainen täällä kirjoittava tietänee. Eli koko pointti on se, että kierrossa olevan rahan tulisi olla suhteessa tarjolla oleviin hyödykkeisiin. Eikö vain?
Kyllä, näinhän se menisi jos tavoitteena on vakaat hinnat (sinänsä ihan hyvä tavoite). Nyt keskuspankkien tavoitteena on toki vuosia ollut "hallittu inflaatio", ei välttämättä vakaat hinnat.
Nää on monimutkaisia juttuja, etenkin kun puhutaan dollarista, jolla on erikoisasema kaikkien fiat-valuuttojen joukossa. Tämä avaa asiaa: https://en.wikipedia.org/wiki/Triffin_dilemma
Isoin ongelma taitaa olla nimenomaan se keskuspankkien "pätevyys", ei niinkään se onko valuutta fiattia. Volcker oli aikanaan USA:ssa vähän eri kaveri kuin nämä viimeaikaiset printterityypit. Kun historiassa ei ole yhtään esimerkkiä jossa printtailu olisi päättynyt hyvin niin on helppoa argumentoida että kultakanta on parempi. En sano että kultakanta (tai bitcoin-kanta) olisi jotenkin hyvä tai ideaalinen asia, mutta pidän selvänä että tällä hetkellä menossa oleva kokeilu negatiivisilla koroilla ja printtereillä ei voi päättyä hyvin.
Keitä mahtavat olla nämä pankkiiri-politiikko huijarit ja mitkä ovat heidän saavuttamansa edut?
Huijari-nimitys ei ehkä ole kaikkein osuvin, mutta ei mielestäni myöskään yliampuva, kysymyshän on siitä miten asiaa haluaa katsoa.
Näkisin kuitenkin melko hyvänä bisnesideana pankkiireilta ottaa hallintaansa valuutan liikkeellelasku, joka tapahtui vuonna 1913 FEDin aloittaessa toimintansa. Tämä oli silloisten pankkiirien ja poliitikkojen keskenäinen sopimus, jossa kolmas osapuoli eli tavallinen varonmaksaja laitettiin maksumieheksi.
Jos konkreettisia nimi haluat, voin toki ne kaivaa, Rockefeller oli ainakin yksi pankkiiripuolen henkilöistä.
Omaisuusluokkien arvot ovat varmaan nousseet 70-luvulta. Tosin en kyllä tästäkään ole ihan älyttömän hyvin kartalla, että mitä vaikka Helsingin keskusta maksoi tuohon aikaan. Olen monelta kuullut, että tavalliset keskituloiset ostelivat vielä keskustakämppiä silloin, mutta en ole kyllä ikinä tarkastanut, että onko yhtä luotettava huhu, kuin moni muukin. Muutoin rahan ostovoiman muutokseen ei tarvinne ottaa kantaa, kun siitä on jo pari kirjoittajaa edellä latonut faktoja tiskiin, joista asia käy aika yksiselitteisesti ilmi.
Aki Pyysing kirjoitti:
Keitä mahtavat olla nämä pankkiiri-politiikko huijarit ja mitkä ovat heidän saavuttamansa edut?
Keskuspankiireillakin on ongelmana se, että että ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden. Muuten niitä kyllä pääsääntöisesti ohjaa pyrkimys yleiseen hyvään. Tätä tosin on salaliittoteoreetikoille turha väittää.
Kysymys ei ole osoitettu minulle, mutta vastaan silti asian vierestä. Jos nyt jätetään liskoihmisten salaliitot omaan arvoonsa, niin silti voidaan päästä aika mielenkiintoisiin lopputuloksiin. En esimerkiksi usko, että edes Veikkauksen tai AY-mafian pamput ovat ilkeitä ja pahoja ihmisiä, jotka haluavat kyykyttää köyhiä sekä tehdä maailmasta ja yhteiskunnasta huonomman paikan. Silti toimivat käytännössä noin. Miksi?
Oma teoriani on, että ominaisuudet, joilla noustaan hierarkiassa vahvasti politisoituneissa instituutioissa, sekä mahdollisuudet, mitä tuollaiset positiot mahdollistavat, johtavat siihen, että niihin valikoituu hyvin usein tietynlaista ihmistyyppiä. Tämähän ei sinällään ole erikoista, koska kyllähän vaikka opettajiksi, insinööreiksi tai autokauppiaksikin valikoituu hyvin usein tietynlaisia ihmistyyppejä. Uskon edelleen, että ym. instituutioissa yliedustettu ihmistyyppi on kallellaan mm. autoritääsyyteen, korostuneeseen uskoon omista kyvyistä ja jonkin asteiseen narsistisuuteen. Nähdäkseni tällä yhdistelmällä päätyy helposti ratkaisuihin, jotka eivät välttämättä palvele kovinkaan hyvin yhteiskuntaa, mutta jotka eivät riskeeraa tekijänsä uraa, asemaa tai legacyaan. Varmaan tuollainen työ on ympäristönkin puolesta sellainen, että se vielä vahvistaa em. ominaisuuksia tai toimintamalleja.
Voin toki olla väärässä, mutta näistä syistä johtuen en koita ennustaa puolueiden, Veikkauksen, AY-liikkeen, EK:n tai keskuspankinkaan tulevia siirtoja siltä kannalta, että mikä olisi järkevää tai hyödyllistä. Vaan mitä tuollaiset asemansa sementoituneet henkilöt omien motiiviensa ajamina luultavasti tekevät. Sitä en usko hetkeäkään, että tuolla olisi mitään salaliittoja tai piiloagendoja pitkäaikasten visioiden edistämiseen. Näen hyvin mahdollisena, että poliitikot pyrkivät pitämään saavutettuja etujaan. Esim. miksi luopua siitä, että tuoreeltaan painatetulla rahalla voi ostaa velaksi ääniä? Tai miksi luopua siitä, että pääsee ohjailemaan tarkemmin, mitä teollisuusaloja reguloidaan kovempaa ja minne voidaan ohjata vapaammin rahaa? En varsinaisesti usko, että koronapassista tulisi pysyvä käytäntö, mutta olen kohtuu varma, että tietyissä piireissä tullaan ehdottamaan, että koronapassin tapainen passi voitaisiin ottaa vaikka hiilijalanjäljelle tai veroille, ja tuo hiilijalanjälki toki laskettaisiin siten, että lemmikkikoira ei tuota päästöjä, mutta lihansyönti tuottaa. En vain usko, että se tulee menemään läpi.
Kysymyksenä sinulle, että näetkö vaikkapa AY-liikkeen, Veikkauksen, VTV:n, jne. hyvin erilaisena organisaationa, kuin keskuspankin? Eihän ne siis yksi yhteen mene, mutta kyllähän keskuspankkiinkin valitaan johtajat poliitikkojen toimesta, kuten kaikkiin muihinkin. Keskuspankin johtajille on toki kovemmat vaatimuksetkin, joten sinne ei ihan mitä tahansa sylikoiria voida nostaa, mutta toisaalta eipä monet yliopistojen professorit tai nobelistitkaan ole kovin objektiivisia ja monet heistäkin ovat täysin lukkiutuneita johonkin vanhaan malliin, jonka kriittisestä tutkimisesta ei nähdä edes krapulapäivän jälkeisenä yönä unta.
Isoin ongelma taitaa olla nimenomaan se keskuspankkien "pätevyys", ei niinkään se onko valuutta fiattia. Volcker oli aikanaan USA:ssa vähän eri kaveri kuin nämä viimeaikaiset printterityypit. Kun historiassa ei ole yhtään esimerkkiä jossa printtailu olisi päättynyt hyvin niin on helppoa argumentoida että kultakanta on parempi. En sano että kultakanta (tai bitcoin-kanta) olisi jotenkin hyvä tai ideaalinen asia, mutta pidän selvänä että tällä hetkellä menossa oleva kokeilu negatiivisilla koroilla ja printtereillä ei voi päättyä hyvin.
Juu, tästä samaa mieltä. En ole täysin vakuuttunut keskuspankkein pätevyydestä. Ja tosiaan koska en ole taloustieteistä väitellyt en osaa uskottavasti ottaa kantaa onko nykyinen systeemi järkevä vai ajetaanko tässä täysiä päin seinää. Maallikkona ajattelen että nykymeno on täysin kaistapäistä. Negatiiviset korot kuulostaa yhtä järjettömältä kun öljyn negatiivinen hinta jota se taisi hetkellisesti olla koronan alkumetreillä v.2020. Mutta en silti usko että bitcoin-kanta, tai mikään systeemi missä rahan määrä on vakio olisi yhtään sen parempi.
Nämä on aivan älyttömän monimutkaisia juttuja. Usein ajattelen kun luen tämän artikkelin kaltaisia kannanottoja että asiaa yksinkertaistetaan liikaa. Fiat raha bad, bitcoin good. Ei, nämä on aivan älyttömän hankalia juttuja ja jos edes maailman etevimmät taloustieteilijät eivät ole asioista samaa mieltä niin miten me maallikot voitaisiin olla varmoja yhtään mistään? Meillä voi olla oma mielipide mutta näin vaikeissa asioissa ellei ole asiaan perehtynyt tuhansia tunteja niin mielipide on melko yhdentekevä imo. Vähän sama kun mielipide kumpi on parempi Saipa vai Lukko (Lukko tietenkin)
Nämä on aivan älyttömän monimutkaisia juttuja. Usein ajattelen kun luen tämän artikkelin kaltaisia kannanottoja että asiaa yksinkertaistetaan liikaa. Fiat raha bad, bitcoin good. Ei, nämä on aivan älyttömän hankalia juttuja ja jos edes maailman etevimmät taloustieteilijät eivät ole asioista samaa mieltä niin miten me maallikot voitaisiin olla varmoja yhtään mistään? Meillä voi olla oma mielipide mutta näin vaikeissa asioissa ellei ole asiaan perehtynyt tuhansia tunteja niin mielipide on melko yhdentekevä imo. Vähän sama kun mielipide kumpi on parempi Saipa vai Lukko (Lukko tietenkin)
Tästä päästään Hayekilaiseen kysymykseen:
Haluammeko pelkistää ja keskittää suunnattoman monimutkaisen järjestelmän, joka käytännössä koostuu miljardien ihmisten ja luonnonilmiöiden summasta, muutamalle ekonomistille, jotka kaiken lisäksi ovat jatkuvan lobbaamisen kohteena? Nämä ekonomistit voivat olla tässä ajatusleikissä vaikkapa maailman fiksuimpia ihmisiä ja alan johtavia asiantuntijoita.
Jos vastaat kyllä, ihailen optimismiasi. Hayek argumentoisi, että "kova" rahajärjestelmä tarjoaisi vakaan pohjan. Tämä pohja ei vaadi hienosäätöä ja mittarien seuraamista läheskään siinä määrin, mitä nykyinen keskuspankkijärjestelmä vaatii.
Muistan jotenkuten 1970-luvun loppupuoliskon keskituloisessa keskikokoisessa kahden palkansaajan perheessä, ja sen ostovoima oli nykyisiin verrokkeihin verrattuna surkea.
Olen kuullut että 70-luvulla asuntolainat maksettiin muutaman vuoden aikana pois paljon suuremmalla korolla kuin tänään.
Niinpä. Siellä talossa sitten oltiin ja myös lomailtiin (koska matkusteluun ei ollut varaa), syötiin (koska ulkona syöminen oli törkeän kallista keskituloihin nähden) huomattavasti nykyistä arkisempaa ruokaa (koska ns. parempi ruoka oli todella kallista keskituloihin nähden) ja katseltiin telkkaria Saloran 26-tuumaisesta, josta oli maksettu isin kuukausipalkan verran. Tinggeli tästä jo hyvin kirjoittikin.
Omaisuusluokkien arvot ovat varmaan nousseet 70-luvulta. Tosin en kyllä tästäkään ole ihan älyttömän hyvin kartalla, että mitä vaikka Helsingin keskusta maksoi tuohon aikaan. Olen monelta kuullut, että tavalliset keskituloiset ostelivat vielä keskustakämppiä silloin, mutta en ole kyllä ikinä tarkastanut, että onko yhtä luotettava huhu, kuin moni muukin.
Luulen että se on, mutta asiassa on pari mutkaa. Keskusta-asuminen ei ollut silloin erityisen muodikasta, ja lisäksi Helsingin kantakaupungin rakennuskanta on sen verran vanhaa, että niitten varustelutaso ei välttämättä vastannut juurirakennettua lähiökerrostaloa, jossa oli lämmin vesi, suihku tai amme ja keittiössä sähköt jopa pakastimelle.
Vaikka on sinänsä hyvä että kolumnisteja on monenlaisia, ja kyllä bitcoin/krypto-härkiäkin saa joukossa olla, mutta on se mun mielestä vähän ihmeellistä nähdä Sijoitustieto-kolumnissa väitettävän, että asiat olisivat nyt jotenkin paremmin ja globaali talous vahvempi, jos edelleen olisimme kultakannassa. Mun nähdäkseni se on aika ilmeisesti epätotta, ja väitteenä menee samanlaiselle foliohattuosastolle mihin odottaa Sijoitustiedossa törmäävän Trump-/koronaketjussa, mutta ei toimitetussa aineistossa.
Tässä on muuten harvinaisen asiaton kommentti.
1. Millä mittareilla tarkastelet globaalin talouden vahvuutta kontekstissasi?
2. "Mun nähdäkseni se on aika ilmeisesti epätotta" Saisiko tähän tueksi jotain dataa tai edes anekdootteja? Artikkelin kirjoittaja sentään tarjosi materiaalia väitteiden tueksi. En edes väitä artikkelin olevan laadukas tai sisältävän todennettavia johtopäätöksiä, mutta perustella pitäisi osata.
3. Asiaton nimittely foliohattuosastoksi tai Trump-ketjuosastoksi ei ainakaan luo sinusta kovin fiksua kuvaa. Tähänkin kaipaisi jotain perusteluja, muuten viestisi on vain öyhöttämistä.
Koska aihe - Bitcoin on eri asia kuin kryptot, on yksi minun pet peeveistä, niin ajattelin terävöittää tähän sitä vielä, jos vaikka jollekkin ei ole täysin selvää. Liitän tähän Bloomberg Technologyn videon, jossa Ethereumin perustaja, Vitalik Buterin, kertoo oman mielipiteensä tästä Bitcoin syrjäyttää dollarin -aiheesta. Jos se vaikka selventää vielä sitä, että kaikki kryptot ei lähde tuosta ideologiasta. Ja tietty koko haastattelu on ihan asiaa ja katsomisen arvoinen. Tässä linkki: https://youtu.be/UUzsWTunbT4?t=1324
Vaikka on sinänsä hyvä että kolumnisteja on monenlaisia, ja kyllä bitcoin/krypto-härkiäkin saa joukossa olla, mutta on se mun mielestä vähän ihmeellistä nähdä Sijoitustieto-kolumnissa väitettävän, että asiat olisivat nyt jotenkin paremmin ja globaali talous vahvempi, jos edelleen olisimme kultakannassa. Mun nähdäkseni se on aika ilmeisesti epätotta, ja väitteenä menee samanlaiselle foliohattuosastolle mihin odottaa Sijoitustiedossa törmäävän Trump-/koronaketjussa, mutta ei toimitetussa aineistossa.
Tässä on muuten harvinaisen asiaton kommentti.
1. Millä mittareilla tarkastelet globaalin talouden vahvuutta kontekstissasi?
2. "Mun nähdäkseni se on aika ilmeisesti epätotta" Saisiko tähän tueksi jotain dataa tai edes anekdootteja? Artikkelin kirjoittaja sentään tarjosi materiaalia väitteiden tueksi. En edes väitä artikkelin olevan laadukas tai sisältävän todennettavia johtopäätöksiä, mutta perustella pitäisi osata.
3. Asiaton nimittely foliohattuosastoksi tai Trump-ketjuosastoksi ei ainakaan luo sinusta kovin fiksua kuvaa. Tähänkin kaipaisi jotain perusteluja, muuten viestisi on vain öyhöttämistä.
Olipa ikävää että pidit kommenttiani asiattomana, mutta en voi sille mitään, että pidän tätä Ankelon juttua ihan huuhaana, ja olen itse vähän pahoillani siitä, että Sijoitustieto on osaltaan tukemassa huuhaan julkaisemista. Olin nimittäin siinä käsityksessä, että Sijoitustieto perustettiin kohinan vastavoimaksi, ei tuottamaan sitä.
Valitettavasti vaan on niin, että ekonomisteilla on kultakannan vahingollisuudesta suurin piirtein yhtä vahva konsensus kuin ilmastotieteilijöillä on ilmastonmuutoksen olemassaolosta. Ja yhtä lailla kuin on aina ollut intohimoisia ilmastonmuutoksen kieltäjiä, on ollut myös innokkaita kultakannan haikailijoita. Järjissään olevat ihmiset ymmärtävät, ettei kummankaan ryhmittymän kanssa ei ole mielekästä alkaa väittelemään asiasta, joten minäkään en siihen ryhdy.
Kultakannasta luovuttiin, jotta saatiin kelluvat valuutat, joiden hintojen pitäisi määräytyä markkinoilla. Päästiin siis pois talouden jäykkyyksistä. Nyt kuitenkin ollaan ajauduttu tilanteeseen, jossa rahaa vaan surutta printataan lisää ja keskuspankit ottaa yhä enemmän poliittisia tavotteita. Keskuspankkien tehtävä ei tulisi olla talouden pystyssä pitäminen pitkäkestoisesti tai valtioiden rahoittaminen.
EKP ottanut viimeaikoina puhunut ilmastonmuutoksen huomioimisesta rahapolitiikassa. Se ei kuulu millään muotoa keskuspankille. Keskuspankin pitäisi rahapolitiikan keinoin ainoastaan lieventää suuria sudannevaihteluita. Eikä siis pyrkiä ylläpitäämään jotain tiettyä suhdannetta. Suhdannevaihteluita tarvitaan markkinataloudessa, jotta talous uusiutuu ja tuottamattomat toimet karsiutuu pois. Noususuhdanteessa sitten vapaat resurssit käytetään taas markkinatalouden mekanismien mukaisesti mahdollissimman tuottavasti.
Kultakannasta luopuminen oli sinällään välttämätöntä, jotta entistä globaalimmassa taloudessa säilytettiin kilpailukyky. Tämä taas on johtanut entistä enemmän siihen, että keskuspankit ovat vuorollaan joutuneet laskemaan oman valuuntansa arvoa. Tämä on pois erityisesti työläisen kukkarosta ja sataa omistavan luokan laariin.
Suurin ongelma on muodostunut siitä, ettei keskuspankeilla ole mitään rajaa printata rahaa. Sitä tehdään ihan surutta ja kukaan ei voi oikein jäättää tuota printtailukisaa välistä, koska se tuhoaisi kyseistä valuuttaa käyttävien kilpailukyvyn. Kaikki on niin kilpaa ajamassa samaan miinaan ja jossain vaiheessa se miina tulee vastaan.
Raha on perinteisesti mielletty myös arvon säilyttäjäksi, mutta entistä vähemmän se on sitä. Nykyään se on vain entistä enemmän vaihdon väline. Jossain kohttaa kyllä tulee vastaan tilanne, että työntekijöitä ei vain enää riitä nykyisellä palkkatasolla. Siinä vaiheessa rahan printtaaminen kyllä loppuu, mutta ennen sitä vaarana on merkittävästi nykyistäkin suurempi inflaatio. Se pakottaa keskuspankit tekemään nopeita ratkaisuja ja valtiot eivät kerkee sopeuttamaan menoja, koska velasta tulee nopeasti paljon kalliimpaa.
Kultakanta ei ollut ideaalinen ratkaisu, mutta ei ole nykyinen printterirahakaan.
Kultakantaan ei tietenkään olla palaamassa. Rahan printtaamista tullaan jatkamaan kunnes koko p.... sortuu omaan mahdottomuuteensa. Muuta vaihtoehtoa ei taida olla olemassa.
Vaikka on sinänsä hyvä että kolumnisteja on monenlaisia, ja kyllä bitcoin/krypto-härkiäkin saa joukossa olla, mutta on se mun mielestä vähän ihmeellistä nähdä Sijoitustieto-kolumnissa väitettävän, että asiat olisivat nyt jotenkin paremmin ja globaali talous vahvempi, jos edelleen olisimme kultakannassa. Mun nähdäkseni se on aika ilmeisesti epätotta, ja väitteenä menee samanlaiselle foliohattuosastolle mihin odottaa Sijoitustiedossa törmäävän Trump-/koronaketjussa, mutta ei toimitetussa aineistossa.
Tässä on muuten harvinaisen asiaton kommentti.
1. Millä mittareilla tarkastelet globaalin talouden vahvuutta kontekstissasi?
2. "Mun nähdäkseni se on aika ilmeisesti epätotta" Saisiko tähän tueksi jotain dataa tai edes anekdootteja? Artikkelin kirjoittaja sentään tarjosi materiaalia väitteiden tueksi. En edes väitä artikkelin olevan laadukas tai sisältävän todennettavia johtopäätöksiä, mutta perustella pitäisi osata.
3. Asiaton nimittely foliohattuosastoksi tai Trump-ketjuosastoksi ei ainakaan luo sinusta kovin fiksua kuvaa. Tähänkin kaipaisi jotain perusteluja, muuten viestisi on vain öyhöttämistä.
Olipa ikävää että pidit kommenttiani asiattomana, mutta en voi sille mitään, että pidän tätä Ankelon juttua ihan huuhaana, ja olen itse vähän pahoillani siitä, että Sijoitustieto on osaltaan tukemassa huuhaan julkaisemista. Olin nimittäin siinä käsityksessä, että Sijoitustieto perustettiin kohinan vastavoimaksi, ei tuottamaan sitä.
Valitettavasti vaan on niin, että ekonomisteilla on kultakannan vahingollisuudesta suurin piirtein yhtä vahva konsensus kuin ilmastotieteilijöillä on ilmastonmuutoksen olemassaolosta. Ja yhtä lailla kuin on aina ollut intohimoisia ilmastonmuutoksen kieltäjiä, on ollut myös innokkaita kultakannan haikailijoita. Järjissään olevat ihmiset ymmärtävät, ettei kummankaan ryhmittymän kanssa ei ole mielekästä alkaa väittelemään asiasta, joten minäkään en siihen ryhdy.
En oikein ymmärrä, miksi vaivaudut edes kommentoimaan artikkelia, jos sinulla ei ole mitään muuta argumenttia sitä vastaan kuin että et pitänyt siitä. Rinnastaminen foliohattuihin tai muihin olkiukkoihin ei ole argumentti.
Mihin ekonomisteihin viittaat tässä? Krugmaniin? Ekonomisti on aika laaja ammattinimike, kattaa kaiken SAK:n shilleistä Nobel-voittajiin. Olisiko taloustieteilijöistä puhuminen hedelmällisempää? Objektiivisesti väitteesi vahvasta konsensuksesta on valhe.
Vaikka on sinänsä hyvä että kolumnisteja on monenlaisia, ja kyllä bitcoin/krypto-härkiäkin saa joukossa olla, mutta on se mun mielestä vähän ihmeellistä nähdä Sijoitustieto-kolumnissa väitettävän, että asiat olisivat nyt jotenkin paremmin ja globaali talous vahvempi, jos edelleen olisimme kultakannassa. Mun nähdäkseni se on aika ilmeisesti epätotta, ja väitteenä menee samanlaiselle foliohattuosastolle mihin odottaa Sijoitustiedossa törmäävän Trump-/koronaketjussa, mutta ei toimitetussa aineistossa.
Tässä on muuten harvinaisen asiaton kommentti.
1. Millä mittareilla tarkastelet globaalin talouden vahvuutta kontekstissasi?
2. "Mun nähdäkseni se on aika ilmeisesti epätotta" Saisiko tähän tueksi jotain dataa tai edes anekdootteja? Artikkelin kirjoittaja sentään tarjosi materiaalia väitteiden tueksi. En edes väitä artikkelin olevan laadukas tai sisältävän todennettavia johtopäätöksiä, mutta perustella pitäisi osata.
3. Asiaton nimittely foliohattuosastoksi tai Trump-ketjuosastoksi ei ainakaan luo sinusta kovin fiksua kuvaa. Tähänkin kaipaisi jotain perusteluja, muuten viestisi on vain öyhöttämistä.
Olipa ikävää että pidit kommenttiani asiattomana, mutta en voi sille mitään, että pidän tätä Ankelon juttua ihan huuhaana, ja olen itse vähän pahoillani siitä, että Sijoitustieto on osaltaan tukemassa huuhaan julkaisemista. Olin nimittäin siinä käsityksessä, että Sijoitustieto perustettiin kohinan vastavoimaksi, ei tuottamaan sitä.
Valitettavasti vaan on niin, että ekonomisteilla on kultakannan vahingollisuudesta suurin piirtein yhtä vahva konsensus kuin ilmastotieteilijöillä on ilmastonmuutoksen olemassaolosta. Ja yhtä lailla kuin on aina ollut intohimoisia ilmastonmuutoksen kieltäjiä, on ollut myös innokkaita kultakannan haikailijoita. Järjissään olevat ihmiset ymmärtävät, ettei kummankaan ryhmittymän kanssa ei ole mielekästä alkaa väittelemään asiasta, joten minäkään en siihen ryhdy.
En oikein ymmärrä, miksi vaivaudut edes kommentoimaan artikkelia, jos sinulla ei ole mitään muuta argumenttia sitä vastaan kuin että et pitänyt siitä. Rinnastaminen foliohattuihin tai muihin olkiukkoihin ei ole argumentti.
Mihin ekonomisteihin viittaat tässä? Krugmaniin? Ekonomisti on aika laaja ammattinimike, kattaa kaiken SAK:n shilleistä Nobel-voittajiin. Olisiko taloustieteilijöistä puhuminen hedelmällisempää? Objektiivisesti väitteesi vahvasta konsensuksesta on valhe.
Esimerkiksi englanninkielisestä wikipediasta:
"A poll of forty prominent U.S. economists conducted by the IGM Economic Experts Panel in 2012 found that none of them believed that returning to the gold standard would be economically beneficial. The specific statement with which the economists were asked to agree or disagree was: "If the U.S. replaced its discretionary monetary policy regime with a gold standard, defining a 'dollar' as a specific number of ounces of gold, the price-stability and employment outcomes would be better for the average American." 40% of the economists disagreed, and 53% strongly disagreed with the statement; the rest did not respond to the question. The panel of polled economists included past Nobel Prize winners, former economic advisers to both Republican and Democratic presidents, and senior faculty from Harvard, Chicago, Stanford, MIT, and other well-known research universities"
Samassa artikkelissa toimittelija onnistuu toteamaan seuraavaa:
1. "Taloustutkijoilla tai muillakaan asianosaisilla ei ole täyttä ja yksiselitteistä selkoa saati yksimielistä tulkintaa edes siitä, mistä inflaatiossa oikeastaan on kysymys – mistä hintojen yleinen nousu tai lasku johtuu."
2. "Inflaation keskeistä merkitystä talousmuuttujana korostaa esimerkiksi se, että juuri inflaatio on määritelty useimpien maailman keskuspankkien keskeiseksi talousmittariksi ja inflaation "hallinta" jopa rahapolitiikan ensisijaiseksi tehtäväksi."
3. "Ilmiön vaikeutta taas korostaa se, että inflaatiokehityksen ennustaminen ja varsinkin hallitseminen on keskuspankeille aivan yhtä vaikeaa kuin muillekin.
Oikeasti inflaatio ei olekaan koko talouden laajuisena ilmiönä edes keskuspankkien hallinnassa."
Eli, jutun mukaan kukaan (eivät myöskään keskuspankit) ei oikein ymmärrä inflaatiota, emme ole edes yhtä mieltä sen määritelmästä ja samaan aikaan inflaation hallinta on keskeinen mittari ja tavoite keskuspankeille.
Miten inflaation hallinta voi olla keskeinen tavoite ja mittari jos emme ole edes yhtä mieltä sen määritelmästä?
Ankelon artikkeli on epäuskottava ja päätelmät höttöisellä pohjalla. Sijoitustiedon on syytä miettiä linjaansa, onko tämä vaihtoehtoisen vai valtavirran sijoitustiedon sivusto.
Ankelo tekee klassisen virhepäätelmän hyppäämällä korrelaatiosta syy-seuraus-suhteeseen ilman perusteita. Hän havaitsee inflaation (totta) ja köyhyyttä (totta tai ei). Sitten hän esittää, että inflaatio on aiheuttanut köyhyyden, mutta ei selitä mekanismia, jolla se tapahtui.
Ankelo jättää mainitsematta kaikki muut selitykset köyhyydelle: esimerkiksi kiristyneen kansainvälisen kilpailun, automaation, rikkaita suosivan verotuksen, heikon sosiaaliturvan tai epätasa-arvoisen koulutusjärjestelmän. Hän ei kerro, miksi pitäisi uskoa, että nimenomaan inflaatio on syy eikä jokin muu mekanismi.
Oikeassa Ankelo on todetessaan, että mm. bondien ja kullan reaalituotto on negatiivinen. Ankelo näkee vaihtoehdoiksi osakkeet ja bitcoinin.
Tavallinen neuvo arvonmenetystä vastaan on sijoittaa rahat eli muuttaa raha pääomaksi. Liiketoimintaan, kiinteistöihin tai muuhun tuottavaan omaisuuteen sijoitettu pääoma tuottaa korkoa, osinkoa, vuokraa jne. Pääoman tuotonkin voi muuttaa pääomaksi ja saada "korkoa korolle". Kunhan pääoman tuotto ylittää inflaation, sijoittaja saa reaalituottoa. Lisäksi kun pääomat ovat tuottavassa käytössä, liiketoiminta kukoistaa ja yhteiskunnassa aineellinen hyvinvointi lisääntyy.
Jos muuttaa rahansa bitcoineiksi, raha poistuu tuottavasta käytöstä. Jokainen ymmärtää, että bitcoinin hodlaajan rahat eivät ole liiketoiminnassa, vaan ne makaavat tyhjän panttina niin kuin aarrearkku maan alla. Bitcoin ei tuota mitään aivan kuten aarrekaan ei maan alla lisäänny. Aarrearkku voi kadota tai joku varastaa sen - niin kuin bitcoinitkin voivat joutua vääriin käsiin. Haudatun aarteen ja bitcoinien tuotto-odotus onkin negatiivinen, jos arvonmuutoksella spekulointia ei oteta huomioon.
Pahempaa on luvassa. Jos sijoittajat hylkäisivät osakkeet ja bondit ja vaihtaisivat bitcoineihin, liikepääomasta syntyisi pulaa. Tuotannon määrää olisi pakko supistaa. Se merkitsisi lamaa tai romahdusta ja siten köyhyyden lisääntymistä.
Harmillisesti Ankelo ei selitä meille, miksi kulta menettää arvonsa mutta bitcoin ei. Se olisi ollut mielenkiintoista kuulla siksikin, että kryptovaluutat itsessään aiheuttavat inflaatiota. Mitä enemmän kryptovaluuttoja louhitaan, sitä enemmän maailmassa on valuuttaa suhteessa reaaliomaisuuteen. Mitä enemmän valuuttaa, sitä enemmän inflaatiota - eikö niin?
