Piensijoittajat ovat vain hiekkaa pankin arvo-osuustilin laskukoneen rattaissa.
Nordea nostaa lokakuussa välityspalkkioitaan rankasti. Nordnetin osakkeen hintaa ja sen tulevaa asiakaskehitystä on kyllä hyvä verrata tähän kontekstiin.
Nordea on pärjännyt sijoittaja-asiakaskilpailussa tähän asti vain hinnalla. Sen sijoittajasovellus on kömpelö ja uusi Investor-sovellus lapsellinen. Pankki ei alkuunkaan tiedä mihin ja miten sijoittajat sovellusta käyttävät. Vanha asiakirjojen säilyttämisen historia painaa. Uusi sovellus on kuin mainostoimistosta tilattu - fonttia ja papukaijakuvia riittää, numerot puuttuvat.
Nordea sovelluksessa parasta on kassavirtaennuste silloin, kun osakeostojen hoitotilinä on vanha käyttötili, jolta menee muitakin maksuja. Toinen on osakekauppojen voittojen ja tappioiden listaus sekä niiden summa valitulta ajanjaksolta. Lista on hyvä ajaa vähintään neljä kertaa vuodessa ja laskea siitä verovelan ennuste. Loppuvuodesta voi myös arvioida olisiko jonkun hankintaerä tappio sopivasti käytettävissä ennen vuodenvaihdetta pääomatulon verotuksen suunnitteluun - täysin laillisesti. Tämänkin pankki on nyt tyhmyyksissään piilottanut tosi hankalaan paikkaan.
Nordean mukaan sijoittajat sijoittavat väärin. Ostavat pieniä eriä kummallisia, ulkomaisia osakkeita ja siitä aiheutuu kuluja. Kokemattomat ostavat osakkeita, kun pankin mielestä heidän tulisi ostaa rahastoja. Tätä se ryhtyy hinnoittelulla korjaamaan ristiretkihengessä.
Nordea tarjoaa kuukausisäästöä rahastoihin, mutta ei etf:iin - palvelua piensijoittajalle ei kuitenkaan löydy.
Nordnetin sovellus on laadultaan parempi käyrineen ja analyysipohjineen. Siitä puuttuu kassavirta-arvio, mutta Nordnet on korvannut sen diskonttaamalla seuraavien muutaman päivän tulot ja menot nykyhetkeen käytettäväksi olevaksi käteisvarannoksi. Voitto- ja tappiolaskelmassa sillä on vielä tekemistä, se on hankalalukuinen. Kuukausisäästön voi tehdä sekä rahastoihin että etf:iin. Käytän itse sekä Nordeaa että Nordnettiä.
Nordean hinnoitteluasenne johtaa vääjäämättä asiakkaiden siirtymiseen. Menevätkö ne Nordnetiin vai johonkin toiseen, kilpailevaan pankkiin onkin hyvä kysymys keskustella. Nordnetin kannalta: voisiko hinnoittelu johtaa osakkeen hinnan kehitykseen? Muiden kannalta: mikä on halvempi, toimiva ja käypä vaihtoehto?
Ristirekeläisille kävi lopulta köpelösti vaikka aarteita reissulla kertyikin. Näkökulmia olisi mukava kuulla.
Ikävää kehitystä tämä välityspalkkioiden nosto, mutta eihän tämä vaikuta yli 800€ kauppoihin, Pohjoismaihin eikä ETF-kauppoihin mitenkään.
Ajallisen hajauttamisen idea on tehdä pieniä kauppoja säännöllisesti, vaikkapa kuukauden välein palkkatulosta - eli toimia piensijoittajana.
Korkeat välityskulut syövät osinkosijoittajan tulevia tuottoja pahasti. Ajatellaanpa vaikkapa kuukausi- ja kvartaalituottoja maksaviin osakkeisiin sijoittavaa, joka positiohajautuksen vuoksi on valinnut neljä osaketta kerättäväkseen. Esimerkiksi kuukausiostoina seuraavasti:
10 kpl Cibus 196,30 SEK/osake, yhteensä 194,93 eur
50 kpl Citycon 7,56 EUR/osake, yhteensä 378,00 eur
2 kpl Realty Income 70,42 USD/osake,yhteensä 115,44 eur
5 kpl STAG Industrial 36,81 USD/osake, yhteensä 150,86 eur
Kuukausisumma 839,23 eur. Välityspalkkio kaikilla markkinapaikoilla on alle 800 euron kaupoissa nyt 1% eli 8,39 eur/kk eli vuodessa 100,71 euroa.
Lokakuussa tilanne muuttuu USA osakkeiden osalta ja laskelma on seuraava kuukausiostolle (194,93 + 378,00) x 0,01 + 7,00 + 7,00 = 19,73 eur/kk ja siitä eteenpäin 12 kk jaksolle yhteensä 236,75 eur.
10 kpl Cibus, a 0,08 eur/osake/kk = 0,8 eur/kk
50 kpl Citycon, a 0,0417 eur/osake/kk = 2,09 eur/kk
2 kpl Realty Income, a 0,235 USD/osake/kk = 0,38 eur/kk
5 kpl STAG Industrial, a 0,121 USD/osake/kk = 0,61 eur/kk
Kuukausituotto kuukausiostolle on 3,88 eur eli 46,56 eur/vuosi. Nyt kuukausiostolta kestää 8,39 / 3,88 = 2,2 kk maksaa sen osingoilla välityspalkkiot ja alkaa tienata. Lokakuussa sama aika on 19,73 / 3,88 eli 5,1 kk - lähes puoli vuotta. Tilanne vain pahenee, kun ottaa laskelmissa huomioon myös osinkotulon 30% verotuksen.
Piensijoittaminen tarkoittaa pieniä, säästöluonteisia ostoja tasaisin väliajoin. Kuluilla on merkitystä. Tässä Nordea rampauttaa tätäkin ajatusta ja häätää ihmisiä nappuloilta. Tässäkin on melko suuri kuukausittainen summa sijoittajan haasteena, mutta piensijoittaja on tarkana - numerot ratkaisevat.
Näen itse pankin perimät palkkiot kuukausittain yhteenvedossa. Pankki tienaa ihan mukavasti. Ymmärrän kyllä, etteivät antolainauskorot tuota. Mutta mikä idea on ryhtyä rääkkäämään nuorta sukupolvea, jolla ei nyt säästämiseen ole kovin montaa tuottavaa vaihtoehtoa.
Ajallisen hajauttamisen idea on tehdä pieniä kauppoja säännöllisesti, vaikkapa kuukauden välein palkkatulosta - eli toimia piensijoittajana.
Toki Nordea hankaloitti juuri suomalaisen piensijoittajan ajallista hajauttamista Yhdysvaltojen markkinoille suorilla osakekaupoilla. Samalla vihjasivat selkeästi ettei heidän asiakkainaan olevien piensijoittajien nappikauppa Yhdysvalloissa ole heille hyvää businesta. Itse käytän Nordeaa osakekaupoissa ja totesin ettei tämä uusi hinnoittelu koske minua. Mutta olenkin ns. wanhaa liittoa.
Minusta kun taitaa lopulta olla lähinnä ajan peluuta ja torjuntataistelua vääjäämättömän edessä Nordealta nämä hinnoittelujen muutokset. Kehitystrendit maailmalla kertovat toista ja Suomessakin ihmiset ovat vähitellen oppineet (tai ainakin kokeilleet) suoraan osakkeisiin sijoittamista. Ei siinä välttämättä yksittäinen keskikokoinen pankki Pohjoismaissa omaa hinnoitteluaan muuttamalla enää käännä kehitystä takaisin pankkien kannalta vanhaan hyvään aikaan. Voisiko tässä vähitellen olla tilaus jopa Suomenkin markkinoille uudelle ketterälle toimijalle à la Robinhood erikoisalana osakekauppa Amerikassa?
Jaa miten liittyy Nordean osakkeeseen? No jos osakekauppa on jossain Robinhoodissa tai vastaavassa, tili vaikka N26-pankissa, luottokortti ja säästötili tyyliin Bank Norwegianissa ja asuntolaina jostain Santanderilta niin mihin sitä enää Nordeaa mihinkään tarvitaan? Yrityksasiakkuuksien hoitamiseen?
Ja sori ettei postaukseni ollut kovin analyyttinen. Mutta omat Nordeat olen tämän mutuilun perusteella jo myynyt.
Suomalaisen näkökulmasta kaikkialla tarvitaan pankkitunnistautumista. Muistaakseni joku kansalaisvarmenne on myös listassa, mutta se vaati erillistä laitteistoa. EU tullee muuttamaan tämän, mutta siihen mennee vielä vuosia.
Tähän on kuitenkin mainittava S-pankki. Peruspalvelut ilmaisia, joten jos Nordean ainoaksi käytöksi jäisi tunnistus, luulen että asiakas siirtyy aika äkkiä Prisman tiskille avaamaan tiliä.
Listaanpa huvikseni käyttämieni välittäjien kulut Bingo53:n esimerkille. Cityconia ei ulkomaisilta välittäjiltä tosin saa. Huonoin palkkiotaso kaikissa vertailun vuoksi.
Nordnet:
- cibus 10e
- citycon 9e
- O 15e
- STAG 15e
Yht. 49e.
Mandatum:
- cibus 10e
- citycon 10e
- O 10e
- STAG 10e
Yht. 40e
Varmaan indeksisijoitus olisi itselle fiksuin, mutta omaan veikkausviettiin liian tylsää. Kuitenkin hajauttaminen ja pienillä panoksilla pelaaminen tuottaa oman "kuuleppa"-indeksin. Paljon mielekkäämpää.
Palveluntarjoajia alkaa olemaan melko kattaus: Koko nuoruus Nordeassa (meritassa), sitten opintolainojen ja asp yhteydessä myös Tapiola (S-Pankki) auki. Sijoittamisen aloittelu Seligsonissa. Rovion listautuminen (paras startti) ja tili Nordnettiin, asuntolainojen ja vakuutusten kilpailuttaminen jonka johdosta päivittäisasiat OP. Kai nyt jotain tuottoa hiluille tilillä ja Bank Norwegian (silloin talletuskorko 1,75%) ja viimeisimpänä Degiro. Kaikki 7 yhä auki ja kaikissa omat meiningit.
Nordeassa on tälläkin hetkellä isoin salkku (n65% kaikesta, salkku lähempänä 100k kuin 0), koska siellä oli juurikin 1% palkkiokatto ja halu oli sijoittaa suoraan ja hajauttaa alkuvaiheessa. Nyt toki alkaa sijoitukset olla pääsääntöisesti yli minimipalkkion, mutta ei kaikissa tapauksissa, varsinkin jos haluaa ostaa position täyteen matkan varrelta. Op on pitkään tarjonnut saman 1% . On ollut aikeissa siirtyä muualle kotimaisissa osakkeissa, mutta en ole tehnyt sitä koska kuitenkin:
A) Nordean mobiilitunnistus oli pitkään ylivoimainen (ei enää)
B) minulla on vielä roippeet halpaa opintolainaa nordeassa
C) olen kerennyt ostaa ulkomaisia osakkeita, jotka ei ole ilmaisia siirtää.
Kuitenkin päivä päivältä lähestyy, että siirrän kaiken pois Nordeasta. Edellisiin (ABC) löytynee ratkaisut ihan vuoden kahden sisään. Nyt jo ulkomaiset osakkeet ostan degirolla. Aivan turha maksaa 4e/kk(tai siis 4,5€/kk) kun nykyisin muiden pankkien mobiilitunnistukset toimii yhtä hyvin. 1%max kulut kotimaisiin saa op.stäkin ja he sentään ilmoittivat että 2022 loppuun (ainakin), Nordealla tuntuu, että voi olla, että aikaisemminkin tulee samansuuntainen päätös kulukatosta luopumiselle myös pohjoismaisille osakkeille.
Viimeisimpänä niittinä oli viime veroehdotus, jossa oli n 200 myyntiä ja noin samanverran ostoja. 11kpl oli dumattu hankintahintaolettamalla 20% (10/11 oli tappio=veromyyntejä), koska nordeasta ei mennyt oikein mikään, johon liittyi anti, optio tai ruotsin lunastusosake. Toki siinä pääsee tuntipalkoille kun selvittelee yhden osakkeen kymmentä eri ostotoimeksiantoa yksi pdf kerrallaan, paperinnurkkaan kirjoittaen ostohintoja ja kuluja ja niitä kalkulaattorilla ynnäillen. 3h ja netto 500e/h, oli mulle ihan ok.
Lisäksi en tiedä montako tuntia olen jonottanut, tehdäkseni jonkun merkinnän, koska en syystä tai toisesta halua tehdä niitä KIRJEPOSTILLA.
Kova halu olisi avata OST ja se olisi ollut järkevääkin jo, mutta kun tuntuu että ei näistä suomalaisista pankeista tiedä mihin se kannattaa avata. Tuntuu että säännöt muuttuu jatkuvasti. Toki ymmärrän, että näin se pitää pörssiyhtiön tehdä, mutta piensijoittajana se hämmentää. Varmahkoa on, että en OST Nordeaan avaa.
Minulla olisi vielä pari pienempää kapitalistin alkua, joilla on muutamalla satkulla Cityconia (rahastojen ja niiden kalliiden lunastaa Nordnet ETF.ien lisäksi) ja heille osakesäästötili olisi varmaan hedelmällisin. Tässä olisi jollekkin pankille kohtuu hyvä ajatus, että tarjoaisi nuorille lupauksen esim tästä 1% kulukatosta, niin kauan kuin on asiakkaina tai heillä olisi OST. Uskoisin että sitoisi asiakkuuden ja kaupankäyntikuluja kertyisi varmasti kasvavissa määrin.
Seuraavalla lauseella varmaan nollaan kaiken mitä olen sanonut, mutta uskon ja tiedän että suurimmalle osalle nämä hinnannousut aiheuttaa vain kiroilua ja ei joukkopakoa. Tällä foorumilla ymmärretään, mutta monesti muualla reaktio on ei jaksa/se on niin vähän/pitäisi oppia uuttaa(pankkisofta)/tjs. Niinpä jatkan Nordean omistajana, mutta todennäköisesti kohta en asiakkaana. Ugh
Nordean näkymät: Koko vuoden 2021 kulujen odotetaan olevan noin 4,6 miljardia euroa ja nettomääräisten luottotappioiden jäävän selvästi alle vuoden 2020 tason. (ed. Koko vuoden 2021 kulujen odotetaan olevan alle 4,6 miljardia euroa.)
07:32 ***
Nordea: korkokate 1 232 milj. euroa 4–6/2021 (enn. 1205 milj. euroa, ed. 1091 milj. euroa 4–6/2020)
07:31 ***
Nordea: liiketulos 1338 milj. euroa 4–6/2021 (enn. 1124 milj. euroa, ed. 306 milj. euroa 4–6/2020)
Aki Pyysing kirjoittaa #Nordea'sta osarin jälkimainingeissa.
"Kun yhtiön oman pääoman tuotto oli Q2 11,4%, oma pääoma per osake 8,79 euroa ja osakekohtainen tulos 0,25 euroa, ei alle kympin pörssikurssia voi pitää kovin kalliina."https://t.co/xodTNpPIlm
Mahtaako EKP ryhtyä hankalaksi? Kuinka suurella todennäköisyydellä Italian tuleva pankkikriisi(?) Kurittaa myös pohjoisen pankkeja?
'Ensimmäinen italialaispankki tarvitsee jo lisää pääomaa koronakriisin vuoksi. Deltavariantti voi tarkoittaa ikävää syöksykierrettä koko pankkisektorille.'
Harkitsen tässä Nordean laittamista lihoiksi kun keulii jo 10€ paikkeilla. Hintahan on edelleen varsin järkevä, mutta kuinka suurta riskiä delta ja etelä-euroopan roskapankit tuo esim. Nordealle?
Mahtaako EKP ryhtyä hankalaksi? Kuinka suurella todennäköisyydellä Italian tuleva pankkikriisi(?) Kurittaa myös pohjoisen pankkeja?
'Ensimmäinen italialaispankki tarvitsee jo lisää pääomaa koronakriisin vuoksi. Deltavariantti voi tarkoittaa ikävää syöksykierrettä koko pankkisektorille.'
Harkitsen tässä Nordean laittamista lihoiksi kun keulii jo 10€ paikkeilla. Hintahan on edelleen varsin järkevä, mutta kuinka suurta riskiä delta ja etelä-euroopan roskapankit tuo esim. Nordealle?
No tämähän on tuhannen (tai miljardin) taalan kysymys..
Laitoin aiemmin Nordeat lihoiksi juuri tämän riskin takia. Palasin vähän aikaa sitten omistajaksi ja nyt en ole vielä irrottamassa tässä 10e kohdalla. Riski on ihan todellinen, mutta jokainen joutuu arvaamaan itse todennäköisyyksiä.
Perusteita sille, että Nordean tuplaosinkoja ei makseta ensi syksynä ei mielestäni ole olemassa. Lisättynä ensi kevään osinkoihin tulee verollista tuottoa yhteensä arviolta 1,10-1,30 euroa/osake.
Kyllä minulle ainakin kelpaa ja pidän positioni.
Perusteita sille, että Nordean tuplaosinkoja ei makseta ensi syksynä ei mielestäni ole olemassa. Lisättynä ensi kevään osinkoihin tulee verollista tuottoa yhteensä arviolta 1,10-1,30 euroa/osake.
Kyllä minulle ainakin kelpaa ja pidän positioni.
Markkina ennustaa peräti 0.72€+0.72€=1.44€ osinkojen yhteismääräksi.
Itsekkin omistan, mukavaa että salkun pitkäaikainen luuseri lopulta herännyt.
Jos toimialan sisällä pörssiyritykset ovat yhteisvastuussa toistensa pääomittamisesta ja niitä yrityksiä valvovat viranomaiset eivät ole vastuussa mistään, silloin on Nordean kohtalon lisäksi syytä keskustella vakavasti EU:n kohtalosta.
Nordeat pysyvät salkussa toistaiseksi neutraalissa painossa. Ei siksi, etten olisi huolissani eurooppalaisten pankkien toimintaympäristöstä, vaan siksi että jos hyvin hoidettujen yritysten tuottojen sosialisointi huonosti hoidettujen hyväksi alkaa, silloin hajautetun salkun yksi positio on vain pieni osa ongelmaani. Julkinen valta on rikkonut Joseph Schumpeterin luovan tuhon jo ilman pankkihäröilyäkin.
Jotkut odottavat tulevaa 0,72 euron osinkoa ja laskevat siitä tuottoprosentteja. Se johtaa harhaan. Tuo 0,72 € on menneiden voittojen kertaluonteinen siirto osakkeenomistajille. Sitä ei voi pitää jatkuvana tuottona nykykurssille.
Osinkotuotto kannattaa laskea odotettavissa olevista normaaleista osingoista. Jos kestävä osinkotaso ensi keväänä ja siitä eteenpäin on esimerkiksi 0,50 €, osinkotuotto lasketaan siitä. Olkoon pörssissä kohtuullinen osinkoprosentti hyväkuntoiselle pankille esimerkiksi 5 %. Siitä saadaan osakkeen kohtuulliseksi kurssiksi 0,50/0,05 = 10 €. Tämä kymppi on siis arvio osakkeen hinnasta sen jälkeen, kun syksyn osinko on maksettu.
Miten sitten käsitellään 0,72 €? Se tulee pian kurssin päälle. Yllä olevan mukaan osake on piakkoin kympin arvoinen, mutta omistaja saa sen lisäksi 0,72 €. Nämä 72 senttiä eivät ole aivan itsensä arvoisia johtuen verovaikutuksesta ja pienestä epävarmuudesta, koska osinko maksetaan. Sanotaan niiden nettoarvoksi pyöreästi 50 senttiä. Kohtuullinen kurssi tänään on näillä oletuksilla noin 10,50 €.
Toinen, hiukan hankalampi, mutta karkeasti samaan johtava laskutapa on laskea 0,72 € ostohinnan vähennykseksi. Olkoon kurssi tasolla 10 €. Siitä vähennetään 0,72 € tai ehkä paremminkin sanottu 0,50 € ja saadaan osakkeen tämänhetkiseksi ostohinnaksi nettona noin 9,50 €. Jos sitten odotamme ensi keväästä alkaen 0,50 € normiosinkoa, osinkotuotto on 0,5/9,5 = 5,3 %. Tärkeää tässä on se, että osinkotuotto ei ole 0,72/10 = 7,2 % eikä varsinkaan 1,3/10 = 13 %.
Puhtaasti osinkonäkökulmasta Nordean kohtuullinen arvo riippuu siitä, paljonko on lähivuosien kestävä osinkotaso ja mikä on kohtuullinen osinkoprosentti. Jos arvioi kestäväksi osinkotasoksi 0,60 € ja uskoo pörssin tulevan hinnoittelemaan Nordean 4 prosentin osinkotuotolla, kohtuullinen osakekurssi on 0,60/0,04 = 15 €. Siihen voi laskea ensi syksyn osingosta vielä tuon puolisen euroa päälle.
Kertaluonteisen 0,72 euron vaikutusta ei sen sijaan kannata liioitella itselleen. Vielä vaarallisempaa on laskea ensi kevään osingot samaan pottiin, saada 1,10-1,30 € ja ruveta hinnoittelemaan sen perusteella ikään kuin vuosittain tulisi sama summa.
Jotkut odottavat tulevaa 0,72 euron osinkoa ja laskevat siitä tuottoprosentteja. Se johtaa harhaan. Tuo 0,72 € on menneiden voittojen kertaluonteinen siirto osakkeenomistajille. Sitä ei voi pitää jatkuvana tuottona nykykurssille.
Osinkotuotto kannattaa laskea odotettavissa olevista normaaleista osingoista.
Nobelisti Robert Shillerin ääni puhuu kanssamme ja kuulostaa järkevältä.
von Fyrckendahl kirjoitti:
Puhtaasti osinkonäkökulmasta Nordean kohtuullinen arvo riippuu siitä, paljonko on lähivuosien kestävä osinkotaso ja mikä on kohtuullinen osinkoprosentti. Jos arvioi kestäväksi osinkotasoksi 0,60 € ja uskoo pörssin tulevan hinnoittelemaan Nordean 4 prosentin osinkotuotolla, kohtuullinen osakekurssi on 0,60/0,04 = 15 €. Siihen voi laskea ensi syksyn osingosta vielä tuon puolisen euroa päälle.
Täällä yksi ehkä epätyypillinen osinkopöllö miettii lähinnä normaalin kokoisen osingon headroomia EPSiin ja mielestään uskottavan osingonjakosuhteen havaittuaan pohtii ostaako osaketta sen nykyhinnalla muiden mielivallassa olevasta tulevasta kurssikehityksestä liiemmin stressaamatta.
Marketscneerin luvuista mitkä tulevat analyytikkojen ennusteista.
Tämän vuoden tuloksen ennuste on EPS 0.87€ ja osinko 0.723€ ennuste.
2022 vuoden tuloksen ennusteet EPS 0.89€ ja osinko 0.619€.
En tiedä kuinka luotettava nykytilanteeseen tai Bloombergiin nähden.
Tietenkin parempi, jos koko tulos menis buy-backien kautta, kun itselläkin kaikki eri sijoitusyhtiöiden alla niin 20% menee joka kevät verottajalle turhaan.
Mielenkiintoista on nähdä kuinka osakkeiden takaisinosto-ohjelma vaikuttaa tuleviin tilikausilta 2021 ja 2022 maksettaviin osinkoihin. Epäilen, että tuohon 0,72 euron osinkoon ei päästä. Tosin kelpaisi kyllä minulle.
Osinkotuotto kannattaa laskea odotettavissa olevista normaaleista osingoista. Jos kestävä osinkotaso ensi keväänä ja siitä eteenpäin on esimerkiksi 0,50 €, osinkotuotto lasketaan siitä. Olkoon pörssissä kohtuullinen osinkoprosentti hyväkuntoiselle pankille esimerkiksi 5 %. Siitä saadaan osakkeen kohtuulliseksi kurssiksi 0,50/0,05 = 10 €. Tämä kymppi on siis arvio osakkeen hinnasta sen jälkeen, kun syksyn osinko on maksettu.
Kiitokset von Fyrckendahl taas kerran. Sinun hyödyllisiä ja selkeästi kirjoitettuja pohdiskelujasi on ilo lukea aina kun - liian harvoin - käyn Sijoitustiedossa.
Kysymys: Jos Nordea jakaisi jatkossa tuon mainitsemasi 0.5€ osingon osinkosuhteella 60%, niin silloin tuloksesta jäisi 40% eli 0.33€ (= 0.833*0.4) kasvattamaan kassaa ja siis yhtiön omaisuutta. Tuo 0.33€ on nettotuloksen jakamaton osuus, joka toki lisää yhtiön puskureita, mutta on silti osa kassaa. Pitäisikö analyysissäsi lisätä tuo 0.33€ yhtiön osakkeen arvoon ?
Pitäisikö analyysissäsi lisätä tuo 0.33€ yhtiön osakkeen arvoon ?
Kiitos kiitoksista. Ei pitäisi. Osinko on vain yksi näkökulma. Toinen suosittu näkökulma on osakekohtainen tulos EPS, P/E-luku tai sen käänteisluku E/P eli tulostuotto.
Tulos vaihtelee osinkoa enemmän. Tyypillisesti osinkoa maksetaan tietty prosenttiosuus tuloksesta pyrkien kuitenkin pitämään osinko paikallaan tai nousevana. Normaalioloissa loput rahoista jää yhtiöön säästöön. Siksi osinkotuotto on tavallisesti matalampi kuin tulostuotto E/P. Jos siis haluat ottaa 0,33 euroa huomioon, laske tulostuotto EPS:stä 0,83 € ja arvioi sitä kautta.
Esimerkki: Jos tulos on 0,83 €, kestävä osinkotaso 0,50 €, osinkosuhde noin 60 % ja pörssin kohtuulliseksi arvioima osinkotuotto 5 %, kohtuullinen kurssi on 10 €. Kohtuullinen tulostuotto on Mr. Marketin mielestä 0,83/10 = 8,3 %.
Jos yhtiö päättää nostaa osinkoa esim. 0,72 euroon ilman, että tulos paranee, tulostuotto on edelleen 8,3 % mutta osinkotuotto yhtäkkiä 7,2 %. Kannattaako osakkeesta aiempaa enemmän? Riippuu siitä, arvioiko sijoittaja yhtiötä osingon vai tuloksen perusteella. Osa sijoittajista arvostaa osinkoa ja suostuu maksamaan enemmän. Toisaalta kaikki eivät ajattele niin. Jos kaikki sijoittajat katsoisivat vain osinkoa, kurssi nousisi 14,40 euroon. Silloin osinkotuotto olisi 5 % mutta tulostuotto vain 5,8 %. Paljon aiempaa vähemmän. Niinpä kurssi ei todennäköisesti nousekaan 14,40 euroon vaan jää alemmaksi, koska yhtiö on muutakin kuin sen osinko.
Yleinen uskomus on, että osinko maksetaan viime vuoden tuloksesta. Kuten Nordean esimerkki osoittaa, näin ei ole. Osinko (ja muu voitonjako) maksetaan vapaasta omasta pääomasta. Usein osinko ilmoitetaan suhteessa viime vuoden tulokseen, mutta se ei siis ole mitenkään pakollista. Osingonmaksuvaraa, tai yleisemmin voitonjakovaraa, voi olla enemmän tai vähemmän kuin viime vuoden tulos. Jos yhtiössä on ylimääräistä pääomaa, se voi jakaa sen osakkeenomistajille. Sitten kun ylijäämät on jaettu, jakovara vähenee. Jostain löytyy se pysyvämpi osinkotaso, jonka mukaan osakkeen hinnoittelua kannattaa miettiä sen sijaan, että tuijottaisi vain ylimääräisen jakovaran aikaista osinkoa.
Pitäisikö analyysissäsi lisätä tuo 0.33€ yhtiön osakkeen arvoon ?
Täydennykseksi von Fyrckendahlin kirjoitukseen, että vielä tuloslaskelmassa ei näy kaikki mihin rahaa käytetään tai on pakko käyttää. Alarivistä ei makseta ainoastaan osinkoa, vaan myös liiketoiminnan kasvupanostukset, ja ei-tulosvaikutteiset asiat kuten olemassaolevien lainojen lyhennykset (silloin kun niitä ei kateta uusia lainoja ottamalla - ei sinänsä pankkeja koskeva asia siis, mutta noin yleisesti).
Kun von Fyrckendahl puhuu kestävästä osingosta, niin hän tarkoittaa paitsi keskimääräistä EPS:ää pitkältä ajalta (mihin hän varmaan viittaa kun puhuu EPS:n heilahtelusta) niin myös sitä oikeaa rahaa jolla osingot maksetaan, eli kassavirtaa (jota yhdessä taselaskelman kanssa ei turhaan pidetä pakollisena raportoitavana). Vaikka taseseen olisi merkitty jakokelpoisia varoja valtavat määrät, ja näin ollen valtavia osinkoja voidaan maksaa ulos, on osingot silti maksettava käteisellä rahalla joka on irrotettava jostain (aina se ei ole pankkitilillä vuosia lojuneet rahat, vaan esimerkiksi myynnistä saatavat käteismaksut).
Pitäisikö analyysissäsi lisätä tuo 0.33€ yhtiön osakkeen arvoon ?
Kiitos kiitoksista. Ei pitäisi. Osinko on vain yksi näkökulma. Toinen suosittu näkökulma on osakekohtainen tulos EPS, P/E-luku tai sen käänteisluku E/P eli tulostuotto.
Esimerkki: Jos tulos on 0,83 €, kestävä osinkotaso 0,50 €, osinkosuhde noin 60 % ja pörssin kohtuulliseksi arvioima osinkotuotto 5 %, kohtuullinen kurssi on 10 €. Kohtuullinen tulostuotto on Mr. Marketin mielestä 0,83/10 = 8,3 %.
Kiitos vastauksestasi. Tätä tosiaan voi katsella osinko- ja tulostuoton näkökulmista, ja osinko voi yhtiön päätösten tahdissa heilua paljonkin verrattuna tulokseen. Ja tähän vaikuttaa yhtiön jakokelpoisen pääoman määrä - ja yhtiön tavoitteet. Kiitos vielä ja hyvää jatkoa palstalaisille.
Pitäisikö analyysissäsi lisätä tuo 0.33€ yhtiön osakkeen arvoon ?
Kun von Fyrckendahl puhuu kestävästä osingosta, niin hän tarkoittaa paitsi keskimääräistä EPS:ää pitkältä ajalta (mihin hän varmaan viittaa kun puhuu EPS:n heilahtelusta) niin myös sitä oikeaa rahaa jolla osingot maksetaan, eli kassavirtaa (jota yhdessä taselaskelman kanssa ei turhaan pidetä pakollisena raportoitavana). Vaikka taseseen olisi merkitty jakokelpoisia varoja valtavat määrät, ja näin ollen valtavia osinkoja voidaan maksaa ulos, on osingot silti maksettava käteisellä rahalla joka on irrotettava jostain (aina se ei ole pankkitilillä vuosia lojuneet rahat, vaan esimerkiksi myynnistä saatavat käteismaksut).
Kun von Fyrckendahl puhuu kestävästä osingosta, niin hän tarkoittaa paitsi keskimääräistä EPS:ää pitkältä ajalta (mihin hän varmaan viittaa kun puhuu EPS:n heilahtelusta) niin myös sitä oikeaa rahaa jolla osingot maksetaan, eli kassavirtaa
Tarkoitin kestävällä osingolla yksinkertaisesti sitä osinkotasoa, jota Nordea voi lähivuosina järkevästi ylläpitää (yksilöimättä mistä taso riippuu).
Yhtiöt pyrkivät usein pitämään osingon tasaisena tai lievästi nousevana. Se on yhtiön oma arvio kestävästä osingosta.
Kestävän osingon vastakohta voisi olla, että osinkoa jaetaan niin paljon, että sitä joudutaan pienentämään.
Mikä sitten on Nordean kestävä osinkotaso? Ensi keväänä saataneen siitä Nordean arvio osinkoehdotuksen muodossa. Sen sijaan syksyllä odotettava 0,72 on poikkeuksellinen.
Nordean hallitus päättää 1. lokakuuta 2021 varsinaisen osingon maksamisesta vuoden 2021 varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen mukaisesti.
Euroopan keskuspankki ilmoitti 23. heinäkuuta 2021, että pankkien osingonmaksun rajoittamista koskevan suosituksen voimassaolo päättyy 30. syyskuuta 2021. Näin ollen Nordean hallitus päättää 1. lokakuuta varsinaisen osingon maksamisesta vuoden 2021 varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen mukaisesti. Vuoden 2021 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 0,72 euron varsinaisesta osingosta (0,33 euroa tilikaudelta 2019 ja 0,39 euroa tilikaudelta 2020), joka maksettaisiin syyskuun 2021 jälkeen. Osingon täsmäytyspäivä on 5. lokakuuta 2021 ja aikaisin mahdollinen maksupäivä on 12. lokakuuta 2021.
'Olemme tyytyväisiä siitä, että Nordea voi pian taas jatkaa normaalia osingonmaksua. Tiedämme, että Nordean osakkeenomistajat, mukaan lukien eläkeyhtiöt ja yli 500 000 yksityishenkilöä Pohjoismaissa, arvostavat vakaata ja säännöllistä osinkotuottoa. Osingonmaksut, joista hallitus päättää ensi kuussa, ovat näin ollen suureksi hyödyksi pohjoismaisille talouksille ja yhteiskunnille', Nordean konsernijohtaja Frank Vang-Jensen sanoo.
Osingonmaksun vahvistumisesta tiedotetaan sen jälkeen kun hallitus on tehnyt siitä päätöksen.
Eikä siinä vielä kaikki:
Nordea Bank Oyj on saanut Euroopan keskuspankilta (EKP) luvan omien osakkeiden takaisinostoihin enintään 2 miljardilla eurolla. Takaisinosto-ohjelman on suunniteltu alkavan vuoden 2021 kolmannen neljänneksen tulosjulkistuksen jälkeen.
EKP on tänään hyväksynyt Nordean hakemuksen omien osakkeiden hankkimisesta enintään 2 miljardilla eurolla. Takaisinosto-ohjelman on suunniteltu alkavan sen jälkeen, kun Nordea on julkistanut vuoden 2021 kolmannen neljänneksen tuloksensa 21. lokakuuta. Jos takaisinosto-ohjelma olisi ollut käynnissä 30. kesäkuuta 2021, se olisi pienentänyt konsernin ydinvakavaraisuussuhdetta (CET1) noin 1,3 prosenttiyksikköä. Ohjelma ja sen aloituspäivä edellyttävät vielä Nordean hallituksen lopullista päätöstä.
Nordea on sitoutunut vuonna 2019 asettamiinsa pääomatavoitteisiin ja osingonmaksuperiaatteisiin. Niiden mukaisesti Nordea tavoittelee tehokasta pääomarakennetta sekä vakaata tuottoa osakkeenomistajilleen. Nordea julkisti tänään myös suunnitelmansa vuosilta 2019-2020 jakamatta jääneiden osinkojen maksamisesta. Näin ollen osakkeenomistajille jaetaan lokakuusta 2021 alkaen varoja yhteensä noin 4,9 miljardia euroa eli 1,2 euroa osakkeelta.
Nordean tavoitteena on, että osinkoa maksetaan 60-70 prosenttia vuotuisesta nettotuloksesta. Osakkeiden takaisinostoja on tarkoitus käyttää pääomarakenteen optimointiin. EKP:ltä nyt saadun takaisinostoluvan ansiosta osakkeiden takaisinostot muodostavat keskeisen osan Nordean pääomarakenteen hallintaa.
Samassa yhteydessä Nordea on aloittanut keskustelut EKP:n kanssa myös takaisinosto-ohjelman mahdollisesta jatkosta, joka edellyttää erillistä lupaa EKP:ltä. Nordea suunnittelee tekevänsä virallisen hakemuksen toisesta ohjelmasta vuoden 2022 alussa varsinaisen yhtiökokouksen 24. maaliskuuta 2021 hallitukselle antaman valtuutuksen mukaisesti.
En tavallisesti "osta osinkoa" vaan otan mieluummin ostovuoden osingon siirretyllä verotuksella ostamalla osinkodipistä, mutta elokuun lopulla otin vielä yhden erän Nordeaa @10.03. Järkeilin silloin, että jos jää odottelemaan osinkodippiä, tänä syksynä on suuri vaara päästä ostamaan (tai jättää ostamatta) jopa sitä tarjousta ylempää vaikka osinko jääkin silloin saamatta. Järkeilin, että kertaluontoinen osinko ei ole ostoperuste, mutta se vähennettynä 9.31 € on vielä OK hinta?
Tämä päivän closing 10.40 € näyttää ihan siltä, että Nordea seuraa Ålandsbankenin ja Aktian jo viitoittamalla tiellä poikkeusvuoden osinkojen suhteen. Pohjat kävi 10.28 €.
Osingot plakkariin ja osinkodippi ylöspäin laskupäivänä. Ihan kiva
