Berkshire Hathawayn A-sarjan osakkeen hinta - eilen 421.420 USD - on kasvanut niin suureksi, etteivät Nasdaq:in pörssitietokoneet kohta pysty käsittelemään sitä. Pörssit ovat pulassa.
Berkshire Hathaway Inc. is trading at more than $421,000 per Class A share, and the market is optimistic. That’s a problem.
The price has grown so high, it has nearly hit the maximum number that can be stored in one common way exchange computers handle digits.
On Tuesday, Nasdaq Inc. temporarily suspended broadcasting prices for Class A shares of Berkshire over several popular data feeds. Such feeds provide real-time price updates for a number of online brokerages and finance websites.
Nasdaq’s computers can only count so high because of the compact digital format they use for communicating prices. The biggest number they can handle is $429,496.7295. Nasdaq is rushing to finish an upgrade later this month that would fix the problem.
It isn’t just Nasdaq. Another exchange operator, IEX Group Inc., said in March that it would stop accepting investors’ orders in Class A shares of Berkshire Hathaway “due to an internal price limitation within the trading system.”
Pörssikoneet pysytyvät käsittelemään vain korkeintaan lukua 429.496 eikä Buffettilla ja Mungerilla ole aikomustakaan splitata A-sarjan osakettaan. B-sarjaa saa sentään tuhatviisisataa kertaa pienemmällä hinnalla USD 280.
Jotkut vaan pystyvät numeroillaan murskaamaan minkä tahansa pörssin. Sellaista on mukava omistaa
A-osakkeella ei taida sitten olla hirveästi nousuvaraa.
A-osakkeella ei taida sitten olla hirveästi nousuvaraa.
Älä huoli. Voit muuntaa ne B-osakkeiksi suhteessa 1:1500. Nousuvara muuttuu heti 1500-kertaiseksi.
Kiinnostaisi tietää, millä tasekertoimella Berkshire ei enää osta omia. Nousuvara näyttää riippuvan siitä, miten kauan ostot jatkuvat.
Tasekertoimen lisäksi ostot riippuu myös siitä mitä vaihtoehtoisia kohteita on. Nythän ei ole heidän mielestään juuri mitään ollut. Tasekerroin-raja on varmaankin lähellä koska muuten he olisivat ostaneet isommalla kädellä, näin veikkaisin.
Hieman ristiriitaista on se että Buffetin halu on ollut arvottaa tase konservatiivisesti, jotta ostaja saa ainakin sen verran valuee. Sitten toisaalta P/B > 1 kyllä kelpaa hänelle omien ostossa, koska hän tietää saavansa ihan hyvää valueta rahalle :) P/B <= 1 selkeästi olisi taso, jolla Buffet haluaisi ostaa konservatiivisesti arvottamaansa Berkshirea ja ehkä se raja on sitten jossain 1,2-1,5 välimaastossa.
Ankelo kirjoittaa etteivät ole lämmenneet kullalle, mutta jättää mainitsematta vuoden 2020 ison sijoituksen kullankaivajaan. Vaikka sitä holdattiinkin vain vähän alle vuosi, olisi pitänyt minusta mainita.
Ankelo kirjoittaa etteivät ole lämmenneet kullalle, mutta jättää mainitsematta vuoden 2020 ison sijoituksen kullankaivajaan. Vaikka sitä holdattiinkin vain vähän alle vuosi, olisi pitänyt minusta mainita.
Vuoden 2018 yhtiökokouksessa Buffett kutsui Bitcoinia rotanmyrkyksi ja Munger puolestaan nimitti sitä pökäleeksi.
Bitcoinerina mietin, että aika on ajanut viime vuosikymmenien yksistä parhaimmista sijoittajista ohi. Miesten ekordi on luonnollisesti erittäin vaikuttava ja arvostettava, mutta nyt puhaltavat uudet tuulet.
Olisi syytä huolestua herrojen terveydentilasta, jos Buffett ja Munger alkaisivat hehkuttaa bitcoinia. Ensin sijoittaa 60-70 vuotta tavalla, joka on bitcoinin täydellinen vastakohta, saavuttaa sillä ennätyksellisen menestyksen ja tulee siitä kuuluisaksi. Sitten vanhoilla päivillä mieli muuttuu: sijoituskohteen arvo ei enää ratkaise, koska nyt puhaltavat uudet tuulet. Mitä pitäisi ajatella?
Kuin paavi kääntyisi muslimiksi, koska islam kasvaa nopeammin.
Tekstiä lukiessa särähti korvaan tuo "nyt puhaltavat uudet tuulet". Samaa perustelua on taidettu käyttää myös esimerkiksi vuosina -29, -00 ja -08. Jos jonkin arvopaperin/kohde-etuuden hinta on noussut muutaman vuoden todella nopeasti, se ei vielä tarkoita sitä, että kyseinen arvopaperi olisi välttämättä perusteltu/kannattava sijoitus pitkällä aikavälillä. Voimakas hinnannousukin olisi hyvä kyetä perustelemaan todellisilla fundamenteilla. Spekulointi on sitten erikseen.
Samalla ajanjaksolla berkshiren rullaava 12kk epsi oli q1 2011: 4.83$, ennen koronaa 23.17$ ja q1 2021 43.48$. Noita ihan viimeisimpiä lukuja selittää käsittääkseni kirjanpitomuutokset, joissa omistettujen listattujen osakkeiden käyvänarvon muutokset kirjataan tulokseen (ja sekoittava siksi pakkaa). Samaan aikaan berkshiren p/e on laskenut vuodesta 2011. Berkshiren epsin kasvu on ollut siis moninkertainen sp500 nähden vaikka sillä on ollut kokoajan taseessa sotakassa.
Mun mielestäni legendaarisen sijoittaparin träkki viimeiseltä kymmeneltä vuodelta hakkaa sp500:en mennen tullen ja palatessa, ihmiset vaan haluaa maksaa sp500 tuotosta enemmän kuin Buffettin tekemistä tuotoista.
Arvo-osaketta vs. indeksiä pitäisi tarkastella syklien yli. Arvo-osakkeet tuppaavat häviämään nousuissa mutta voittamaan laskuissa. Viimeiset 10 vuotta ovat olleet pitkää nousua pois lukien helmi-maaliskuu 2020. Liian lyhyt aika siis.
Arvo-osaketta vs. indeksiä pitäisi tarkastella syklien yli. Arvo-osakkeet tuppaavat häviämään nousuissa mutta voittamaan laskuissa. Viimeiset 10 vuotta ovat olleet pitkää nousua pois lukien helmi-maaliskuu 2020. Liian lyhyt aika siis.
Buffett varoittaa tarkastelemasta EPS:ää kirjanpitosääntöjen takia. Joten en tarkastele sitä.
Pointtina oli yrittää demonstroida se, että tuo sama tuotto indeksiltä perustuu puhtaasti arvostuskertoimien venymiseen. Buffett varoittaa tarkastelemasta nykyisillä kirjanpitosäännöillä yhden yksittäisen vuosineljänneksen epsiä, koska siihen epsiin vaikuttaa käyvänarvonmuutokset eli esim. pörssiomistusten kertoimien muutokset. Tuo on aloitettu käsittääkseni v.2018, joten sitä ennen epsien vertailussa oli järkeä. https://markets.businessinsider.com/news/stocks/warren-buffett-letter-2…
Edit: Se miksi epsin kehitys on tärkeämpi kuin arvostuskertoimet tuoton kannalta nimeomaan pitkällä vuosikymmenien aikavälillä luulisi olevan aika arkijärkinen juttu.
Pörssikoneet pysytyvät käsittelemään vain korkeintaan lukua 429.496 eikä Buffettilla ja Mungerilla ole aikomustakaan splitata A-sarjan osakettaan. B-sarjaa saa sentään tuhatviisisataa kertaa pienemmällä hinnalla USD 280.
Mikä luku olisi 0,999348073090319 kertaa pienempi kuin luku 429496? x)
Heh heh, NYSE:n datanikkarit ovat saaneet venytettyä kurssilaskimen liukulukuavaruutta sen verran, että samaan koneeseen mahtuvat sekä senttiosakkeiden neljä desimaalia, että Berkshire Hathawayn A-sarjan osakkeen noteeraus. Ainakin rajaluku on siististi ylitetty eikä keskeytyksiä enää näy.
Heh heh, NYSE:n datanikkarit ovat saaneet venytettyä kurssilaskimen liukulukuavaruutta sen verran, että samaan koneeseen mahtuvat sekä senttiosakkeiden neljä desimaalia, että Berkshire Hathawayn A-sarjan osakkeen noteeraus. Ainakin rajaluku on siististi ylitetty eikä keskeytyksiä enää näy.
Seuraava rajoitin tulee todennäköisesti vastaan noin 1844:n biljoonan kohdalla, eli nousuvaraa on taas melkein kuin Teslassa.
Pointtina oli yrittää demonstroida se, että tuo sama tuotto indeksiltä perustuu puhtaasti arvostuskertoimien venymiseen. Buffett varoittaa tarkastelemasta nykyisillä kirjanpitosäännöillä yhden yksittäisen vuosineljänneksen epsiä, koska siihen epsiin vaikuttaa käyvänarvonmuutokset eli esim. pörssiomistusten kertoimien muutokset. Tuo on aloitettu käsittääkseni v.2018, joten sitä ennen epsien vertailussa oli järkeä. https://markets.businessinsider.com/news/stocks/warren-buffett-letter-20...
Edit: Se miksi epsin kehitys on tärkeämpi kuin arvostuskertoimet tuoton kannalta nimeomaan pitkällä vuosikymmenien aikavälillä luulisi olevan aika arkijärkinen juttu.
Tuskin olemme kovinkaan paljon eri mieltä. Ymmärrän pointtisi, että indeksin arvostuskerroin on venynyt mutta Berkshiren ei. En itse katso sijoitusyhtiöiden EPS:ää, jos arvonmuutokset kirjataan tulokseen. Arvonmuutoksethan ovat kertaluontoisia eivätkä toistu vuodesta toiseen samanlaisina.
Tänään ollaan laskujeni mukaan arvossa 1,47. Rahanprinttaus- ja kryptohuuman aiheuttama euforia on tarttumassa 90- ja 97-vuotiaiden pappojen yritykseen!
Jos P/B-kertoimen venyminen jätetään huomiotta, book value nousi 10 vuodessa 3,0-kertaiseksi (vuoden 2010 lopusta vuoden 2020 loppuun). En nyt tiedä, onko kolminkertaistuminen arvostrategialla kauhean huono saavutus aikana, jolloin stonksit ja meemit ovat menestyneet paremmin kuin arvo-osakkeet.
Olennaista on, että Berkshire on pärjännyt finanssikriisin jälkeen ihan mukiinmenevästi, vaikka "nyt puhaltavat uudet tuulet" ja "aika on ajanut viime vuosikymmenien yksistä parhaimmista sijoittajista ohi". Kumma kyllä, vuosikymmenten takaa juontuvalla sijoitusstrategialla on voinut pärjätä krypto-bitti-velkakupla-ajassa.
Tuskin olemme kovinkaan paljon eri mieltä. Ymmärrän pointtisi, että indeksin arvostuskerroin on venynyt mutta Berkshiren ei. En itse katso sijoitusyhtiöiden EPS:ää, jos arvonmuutokset kirjataan tulokseen. Arvonmuutoksethan ovat kertaluontoisia eivätkä toistu vuodesta toiseen samanlaisina.
Tänään ollaan laskujeni mukaan arvossa 1,47. Rahanprinttaus- ja kryptohuuman aiheuttama euforia on tarttumassa 90- ja 97-vuotiaiden pappojen yritykseen!
Jos P/B-kertoimen venyminen jätetään huomiotta, book value nousi 10 vuodessa 3,0-kertaiseksi (vuoden 2010 lopusta vuoden 2020 loppuun). En nyt tiedä, onko kolminkertaistuminen arvostrategialla kauhean huono saavutus aikana, jolloin stonksit ja meemit ovat menestyneet paremmin kuin arvo-osakkeet.
Olennaista on, että Berkshire on pärjännyt finanssikriisin jälkeen ihan mukiinmenevästi, vaikka "nyt puhaltavat uudet tuulet" ja "aika on ajanut viime vuosikymmenien yksistä parhaimmista sijoittajista ohi". Kumma kyllä, vuosikymmenten takaa juontuvalla sijoitusstrategialla on voinut pärjätä krypto-bitti-velkakupla-ajassa.
25 vuoden tarkasteluperiodilla Berkshiren P/B ei ole nyt kovinkaan kohollaan:
On kuitenkin huomioitava, että taseen kirja-arvo on indikaattori, joka toimii sitä paremmin mitä enemmän tase koostuu markkinaperusteisesti hinnoitelluista omaisuuseristä. Berkshirellä on tosiaan reilulla $300 miljardilla listattuja osakkeita ja vajaalla $150 miljardilla likvidejä varoja, joista ei kannattaisi maksaa ekstraa, sillä ensimmäisen arvostus sisältää P/B-kertoimen ja jälkimmäinen on yhtä arvokasta kuin käteinen. Mutta se on vain puolet firman koko $900 miljardin taseesta. Sen toisen puoliskon todellinen arvo suhteessa tasearvoon on se, mikä ratkaisee, onko tämän päiväinen 1,4 liikaa vai liian vähän.
Buffett ja Munger väittävät, että Berkshiren bisnekset ovat keskimääräistä parempia, joka on väite johon jokainen suhtautukoot miten haluavaa. Mutta vertailun vuoksi voidaan todeta, että S&P500:n P/B-luku on noussut 10 vuodessa 2:sta 4,5:een ja Berkshiren vastaava on noussut ehkä 1,3:sta 1,4:ään. Pitää kuitenkin muistaa, että listasalkun eikä käteisen P/B:n tulisikaan nousta, mutta markkinakehitys olisi kuitenkin tuonut selvästi isompaa kerroinekspansiota.
Yksi tapa arvioida Berkshirelle sopivaa P/B:tä olisi arvottaa nämä listaamattomat yhtiöt erikseen. Niitä on tosi vaikea arvioida erikseen, mutta Buffett mainitsi vuosikertomuksessa omaisuuserät arvojärjestyksessä: 1. Vakuutusbisnes, 2. ja 3: BSNF ja Apple, 4. BHE. BSNF:ää on hyvä verrata bisnesvolyymiltään samansuuruiseen Union Pacificiin (UNP). UNP:n P/B on tällä hetkellä yli 9 ja markkina-arvo $150 miljardia. Operatiivisten bisnesten goodwill ei kasva, vaikka yritysten arvo kasvaisi, joten ajan kuluessa näiden tasearvo lähentyy ostetun bisneksen tasearvoa.
Vakuutusmaksufloat on taseessa velka, vaikka se on "ikuinen" miinuskorkoinen laina, ja menneyisyydessä Buffett kertoi sen olevan arvokkaampi kuin samansuuruinen määrä omaa pääomaa (floatin kasvettua noin suureksi ja markkinatilanteen vuoksi tilanne on toki jokseenkin muuttunut).
Berkshiren omien osakkeiden takaisinostot myös sekoittavat P/B-pohjaisen arvonmäärityksen. Koska osakkeita ei ole ostettu kuin vasta muutamalla kymmenellä miljardilla, se ei ole vielä ongelma, mutta vuosien kuluessa P/B menettää tämänkin puolesta virkansa.
P/B toiminee yleensä hyvänä indikaationa sijoitusyhtiöiden arvonmääritykseen. Kuitenkin, mitä enemmän tasearvo ja omaisuuserien todellinen arvo poikkeavat toisistaan, sitä vaarallisemmaksi P/B:hen sokeasti ankkuroituminen muodostuu.
Yksi tapa arvioida Berkshirelle sopivaa P/B:tä olisi arvottaa nämä listaamattomat yhtiöt erikseen. Niitä on tosi vaikea arvioida erikseen, mutta Buffett mainitsi vuosikertomuksessa omaisuuserät arvojärjestyksessä: 1. Vakuutusbisnes, 2. ja 3: BSNF ja Apple, 4. BHE. BSNF:ää on hyvä verrata bisnesvolyymiltään samansuuruiseen Union Pacificiin (UNP). UNP:n P/B on tällä hetkellä yli 9 ja markkina-arvo $150 miljardia. Operatiivisten bisnesten goodwill ei kasva, vaikka yritysten arvo kasvaisi, joten ajan kuluessa näiden tasearvo lähentyy ostetun bisneksen tasearvoa.
Vakuutusmaksufloat on taseessa velka, vaikka se on "ikuinen" miinuskorkoinen laina, ja menneyisyydessä Buffett kertoi sen olevan arvokkaampi kuin samansuuruinen määrä omaa pääomaa (floatin kasvettua noin suureksi ja markkinatilanteen vuoksi tilanne on toki jokseenkin muuttunut).
Veli todistaa väkevästi.
Munger & Buffet ovat useampaan kertaan sanoneet että listaamattomien arvostus taseessa on tehty "konservatiivisesti", eli sinne ei ole puhallettu ilmaa. Tarkemmin he eivät ole tätä tietääkseni avanneet ja jokainen voi itse arvioida ovatko herrat "konservatiivisia" näissä asioissa.
Vakuutusmaksufloat on kyllä ällistyttävä keksintö. Kun ensimmäisen kerran luin heidän selityksensä siitä mietin että mahtaako tämä nyt olla ihan laillista ja ok, mutta kyllä se taitaa olla :)
Mainioita kirjoituksia Risto ja Hynägrande. Se, että omienostoraja oli aiemmin 1,2 ja nyttemmin jotain korkeampaa, viittaa kirja-arvon jäämiseen yhä kauemmaksi todellisesta arvosta Buffettin ja Mungerin mielissä.
Omien ostot jatkuivat Q2 seuraavilla B-osakkeen keskihinnoilla: huhtikuu 267,75, toukokuu 286,10, kesäkuu 279,94. Ostoja jatkettiin heinäkuussa kurssin pyöriessä 275-280 tuntumassa.
Toukokuun ostohinta on P/B 1,495 suhteessa vuodenvaihteen kirja-arvoon. Ostomäärä kuitenkin supistui toukokuussa selvästi. Kurssihan vaihteli tuolloin noin 280-292 paikkeilla. Mahdollisesti kipuraja löytyi jostain 286-292 väliltä. Alempi se ei voi olla, koska keskihinta oli tuo sanottu 286,10.
Jos pieni spekulaatio sallitaan, estimaatti kipurajaksi on tasaluku P/B 1,5 eli 287.
Berkshire Hathawayn tulos nousi yli pandemiaa edeltävän ajan.
"Its biggest gains were in its railroad, utilities and energy businesses, which had all suffered significant declines in 2020 as the pandemic significantly slowed the world economy. “Over the second half of 2020 and continuing in 2021,” the company said, many of its manufacturing, service and retailing businesses “experienced significant recoveries in revenues and earnings, in some instances exceeding prepandemic levels.”
Berkshire also reported slower repurchases of its own stock, to a little over $6 billion during the quarter, down from $6.6 billion in the first quarter."
Ostoja ei rajoita muu kuin kassan painuminen alle 30 miljardin dollarin - noin puolet Suomen valtion budjetista. Sitä hätää ei vielä hetkeen tule - kassa:
Kun BRK:n tuotot tulevat merkittävästi myös infrasta - maakaasuputkiston ja rautateiden tuotot - mietityttää, mitä julkinen infraraha näille tuotoille tulee merkitsemään. Kantaa sellaiseen ei tässä raportissa näyttänyt olevan nopealla lukaisulla.
Markkinoiden omituisuutta kuvaa se, että Berkshire Hathawayn market cap on 655,95 miljardia ja Coinbasen 73,46 miljardia.
Fundat ovat toistensa ääripäissä ja BRK:n net tangible asset on 338.746.000 tuhatta ja COIN:in 1.388.014 tuhatta (yahoo finance).
Osakekurssit BRK.B ja COIN ovat nyt liki toisiaan. Likvidin markkinan etu on se, että muutamassa minuutissa voi siirtää varat toiseen, jos pettyy toiseen.
Lähdin Berkshireen reilut 10 vuotta sitten tiedostaen, että Buffettilla ei ole paljon aikaa jäljellä, mutta ehdin vielä hetken olla hänen kyydissään. Lisäksi osake vaikutti edulliselta. 10 vuodessa osake ei ole ollut 10-baggeri mutta kuitenkin euroissa mitaten 4-baggeri.
Tässä sivustolla puhutaan paljon biittaamisesta. Biittaa sitä ja tätä. Biittaajan elämän tarkoitus on kai kilpailu muita vastaan. Lisäksi puhutaan, että Buffett on menettänyt tatsinsa ja BRK menestyy muita huonommin.
No, joka tapauksessa BRK on 10 vuodessa biitannut suomalaisen sijoittajan tavalliset vertailuindeksit OMX Helsinki GI ja OMX Helsinki 25 GI, siis tuottoindeksit sisältäen osingot. Toisin kuin indeksisijoittajalta, Berkshire-sijoittajalta ei vähennetä hallinnointipalkkioita. Lisäksi koska Berkshire ei maksa osinkoja, ei ole tarvinnut maksaa verojakaan. Niinpä sijoituksen arvosta on 75 % realisoitumatonta arvonnousua. Maksamattomina veroina se vastaa noin 25 % sijoituksen nykyarvosta. Tämän verran valtio on rahoittanut sijoitusta. Alkupääoma 25, minulle kuuluva arvonnousu 50 ja valtiolle kuuluva arvonnousu 25.
Jos olisin treidannut osakkeilla yhtä hyvällä menestyksellä, salkun arvo olisi tällä hetkellä 75. Verot 25 olisi jo maksettu. Lisäksi olisin käyttänyt treidaamiseen lukemattomia tunteja aikaa.
Seuraavaan 10 vuoteen lähden 25 prosentin "velkavivulla", jonka tarjoaa Suomen valtio. Toisin kuin tavallisella lainalla, realisoimattomalla verovelalla ei ole eräpäivää, siitä ei peritä korkoa eikä vakuuksia vaadita. Takaisinmaksuajan voi itse valita.
Kuluneet 10 vuotta ovat olleet pörsseissä pääsääntöisesti hurjaa nousukautta, jolloin Berkshiren tapaiset osakkeet yleensä häviävät indeksille. Siihen nähden on erikoista, että Berkshire on jopa voittanut suomalaiselle relevantteja indeksejä. Toki S&P 500 -indeksisijoitus on (euroissa) vastaavana aikana ollut 5-baggeri, joten Berkshire on jäänyt oman maansa indeksille niin kuin "pitääkin".
Berkshire on siitä huolimatta ollut hyvä sijoitus. Toisin kuin monissa muissa osakkeissa, Berkshiren hinnassa on tulevaisuuden odotuksena kuolemaa ja alisuorittamista. Laskukauden koittaessa moni muu osake saattaa menettää arvoaan Berkshireä enemmän, jolloin Berkshire voittaisi indeksit, vaikka se ei itse suoriutuisikaan erityisen hyvin.
Valtio ei ole rahoittanut sijoitustasi. Valtio ei ole oikeutettu osuuteen arvonnoususta. Mitään Valtiota ei ole olemassa vaan kyseinen konstruktio elää ainoastaan sinun päässäsi tässä yhteydessä.
Suomen valtio on Suomen eduskunnan säätämän tuloverolain nojalla oikeutettu Suomessa verovelvollisen saamaan arvonnousuun luovutusvoiton realisoituessa, mutta ei sitä ennen. Jos uskoo tämän olevan väärin, asiaan voi ottaa kantaa eduskuntavaaleissa, mutta silloin joutuu myöntämään valtion olemassaolon.
Valtio ei silti ole rahoittanut sijoitustasi eikä valtio ole tarjonnut velkavipua sijoitukseesi. Tähän päätelmään ei voi tulla sillä olettamalla, että toisessa tapauksessa myymällä osakkeen joutuu maksamaan veroja voitoista. Vaikka näin se äkkiseltään saattaa sinusta tuntua. Se että valtio toisessa tapauksessa verottaa ei tarkoita että se toisaalta rahoittaa toisessa tapauksessa.
Markkinoiden omituisuutta kuvaa se, että Berkshire Hathawayn market cap on 655,95 miljardia ja Coinbasen 73,46 miljardia.
ja sekin, että kotoisen Qt Groupin cap on tämän viimeisimmän nousun myötä 3,67 miljardia...puoli vuotta sitten puolet siitä ja vuosi sitten pyöreästi neljäsosa. Q2 liikevaihto 34 miljoonaa. Erinomainen yhtiö ja oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Silti...
Lähdin Berkshireen reilut 10 vuotta sitten tiedostaen, että Buffettilla ei ole paljon aikaa jäljellä, mutta ehdin vielä hetken olla hänen kyydissään. Lisäksi osake vaikutti edulliselta. 10 vuodessa osake ei ole ollut 10-baggeri mutta kuitenkin euroissa mitaten 4-baggeri.
Tässä sivustolla puhutaan paljon biittaamisesta. Biittaa sitä ja tätä. Biittaajan elämän tarkoitus on kai kilpailu muita vastaan. Lisäksi puhutaan, että Buffett on menettänyt tatsinsa ja BRK menestyy muita huonommin.
No, joka tapauksessa BRK on 10 vuodessa biitannut suomalaisen sijoittajan tavalliset vertailuindeksit OMX Helsinki GI ja OMX Helsinki 25 GI, siis tuottoindeksit sisältäen osingot. Toisin kuin indeksisijoittajalta, Berkshire-sijoittajalta ei vähennetä hallinnointipalkkioita. Lisäksi koska Berkshire ei maksa osinkoja, ei ole tarvinnut maksaa verojakaan. Niinpä sijoituksen arvosta on 75 % realisoitumatonta arvonnousua. Maksamattomina veroina se vastaa noin 25 % sijoituksen nykyarvosta. Tämän verran valtio on rahoittanut sijoitusta. Alkupääoma 25, minulle kuuluva arvonnousu 50 ja valtiolle kuuluva arvonnousu 25.
Jos olisin treidannut osakkeilla yhtä hyvällä menestyksellä, salkun arvo olisi tällä hetkellä 75. Verot 25 olisi jo maksettu. Lisäksi olisin käyttänyt treidaamiseen lukemattomia tunteja aikaa.
Seuraavaan 10 vuoteen lähden 25 prosentin "velkavivulla", jonka tarjoaa Suomen valtio. Toisin kuin tavallisella lainalla, realisoimattomalla verovelalla ei ole eräpäivää, siitä ei peritä korkoa eikä vakuuksia vaadita. Takaisinmaksuajan voi itse valita.
Kuluneet 10 vuotta ovat olleet pörsseissä pääsääntöisesti hurjaa nousukautta, jolloin Berkshiren tapaiset osakkeet yleensä häviävät indeksille. Siihen nähden on erikoista, että Berkshire on jopa voittanut suomalaiselle relevantteja indeksejä. Toki S&P 500 -indeksisijoitus on (euroissa) vastaavana aikana ollut 5-baggeri, joten Berkshire on jäänyt oman maansa indeksille niin kuin "pitääkin".
Berkshire on siitä huolimatta ollut hyvä sijoitus. Toisin kuin monissa muissa osakkeissa, Berkshiren hinnassa on tulevaisuuden odotuksena kuolemaa ja alisuorittamista. Laskukauden koittaessa moni muu osake saattaa menettää arvoaan Berkshireä enemmän, jolloin Berkshire voittaisi indeksit, vaikka se ei itse suoriutuisikaan erityisen hyvin.
Eikös biittaamista yleensä verrata tosiaan indeksin biittaamiseen, sen vuoksi että hahmottaa onko mitään järkeä sijoittaa muualle kuin indeksiin?
Isosta osasta indeksi ETF löytyy myös "kasvu" vaihtoehto joka jättää osingot etf:ään. Tällä tapaa indeksisijoittajakin voi hyötyä "valtion sijoituslainasta".
Osake on jäänyt oman salkun ulkopuolelle, kun tuntuu että laatu on hinnoiteltu hyvin sisään ja ostohousut on jäänyt odottamaan markkinahäiriöitä.
Kiitoksia muuten laajasta kommentoinnistasi, selkeää ja terävää kommentointia on mukava lukea.
Valtio ei silti ole rahoittanut sijoitustasi eikä valtio ole tarjonnut velkavipua sijoitukseesi. Tähän päätelmään ei voi tulla sillä olettamalla, että toisessa tapauksessa myymällä osakkeen joutuu maksamaan veroja voitoista.
Kirjoitin "velkavipu" lainausmerkeissä, mikä ei estänyt sinua tarttumasta tähän suureen semanttiseen epäkohtaan.
Realisoitumaton vero tunnetaan nimellä laskennallinen verovelka. Sitä voidaan hyvin verrata velkaan, vaikka ei se tietenkään täsmälleen sama ole kuin muu velka.
Minulla on kaksi vaihtoehtoa, joilla saan saman tuoton:
Pidän osakkeet arvolla 100.
Myyn osakkeet 100:lla, saan verojen jälkeen käteen 75 ja ostan samat osakkeet takaisin. Jotta saan saman tuoton kuin kohdassa 1, minun on lainattava puuttuvat 25, siis otettava velkavipua. Minun lainattava hiukan enemmänkin kuin 25, että saan lainan kulut hoidettua sijoituksen tuotoilla ja nettoan saman kuin kohdassa 1.
Kohdissa 1 ja 2 tuotto on sama ja velan osuus (lähes) yhtäsuuri. Ykköskohdassa minua "rahoittaa" valtio, kakkoskohdassa velkoja. Kakkoskohdassa olen parempi veronmaksaja ja muutenkin yhteiskunnallisesti hyödyllisempi olio, järjestänhän tuloja sekä valtiolle että velkojalleni. Ehdotankin, että valitset aina vaihtoehdon 2, niin et joudu ottamaan vastaan valtion ilmaiseksi tarjoamaa vipua, jota mielestäsi ei ole olemassa.
