Kuvaajassa varjostettu alue on S&P 500 indeksi, keltainen BRK ja ruskea DJI indeksi.
Tällä perusteella voisi sanoa, että indeksisijoittaja olisi ollut paremmin turvassa kuin osakepoimija. Kun voi aavistaa, että Berkshire taas jonakin päivänä voittaa S&P 500 indeksin, nyt voisi ehkä olla hyväkin hetki ostella. Berkshire tekee nopeita päätöksiä ja muutoksia, indeksi ei.
Aiemmin ostetut BRK.B osuudet yhtiöstä näyttävät -2,2% valuuttamuutosta ja dollari on heikentynyt lähelle pitkän ajan keskiarvoaan.
Berkshiren keräily on hauskaa siitä syystä, että yhtiö on niin läpinäkyvä ja vuosikertomukset riemastuttavaa luettavaa. Tekee yhtiö tosin rahaakin.
Johannes Ankelon jälleen mainiossa analyysissä pohdituttamaan jäi pari kohtaa:
Keskuspankkien printatessa lisää rahaa, jatkossa on odotettavissa korkeaa inflaatiota
Kulta on erinomainen inflaatiosuojattu sijoitus salkussa, joten Buffett reagoi ostamalla sitä
Elvytystoimet näyttäisivät johtavan inflaation nousemiseen eli kuluttajahintojen nousuun. Tätähän on perinteisesti yritetty hallita korkoja nostamalla. Suomessa inflaatio on pitkät ajat pysynyt matalana:
Vastaavanlaisia häiriötilanteita on viimeksi ollut vuosituhannen vaihteessa ja noin 10...12 vuotta sitten. Ankelon tulkinta viittaisi siihen, että hinnat meillä voisivat nousta ainakin pari vuotta ja sen jälkeen korot nousisivat.
Sijoittajan kannalta korkojen nousu tarkoittaa sitä, että osakkeen pitäisi tuottaa osinkoina enemmän - selvästi enemmään kuin riskitön korkotulo. Jos yhtiö ei liiketoiminnallaan saa nettotulostaan osaketta kohden nousemaan, silloin osakkeen hinnan pitää laskea. P/E suhteessa E on vakio, jolloin P:n pitää laskea.
FIM:llä oli aikanaan esillä mainio suhdannekello:
Tämä panee pohtimaan olemmeko nyt markkinahuipun lähettyvillä syksyn aikana ja onko keväällä aika ryhtyä siirtämään salkun painotusta kohti vähemmän syklisiä ja defensiivisiä toimialoja. Tällä hetkellä teknologia paukuttaa ennätyksiä, mutta ehkäpä Teliaa, Elisaa ja Coca Colaa pitää alkaa kohta katsoa sillä silmällä.
Johannes Ankelon jälleen mainiossa analyysissä pohdituttamaan jäi pari kohtaa:
Keskuspankkien printatessa lisää rahaa, jatkossa on odotettavissa korkeaa inflaatiota
Kulta on erinomainen inflaatiosuojattu sijoitus salkussa, joten Buffett reagoi ostamalla sitä
Elvytystoimet näyttäisivät johtavan inflaation nousemiseen eli kuluttajahintojen nousuun. Tätähän on perinteisesti yritetty hallita korkoja nostamalla. Suomessa inflaatio on pitkät ajat pysynyt matalana:
Vastaavanlaisia häiriötilanteita on viimeksi ollut vuosituhannen vaihteessa ja noin 10...12 vuotta sitten. Ankelon tulkinta viittaisi siihen, että hinnat meillä voisivat nousta ainakin pari vuotta ja sen jälkeen korot nousisivat.
Sijoittajan kannalta korkojen nousu tarkoittaa sitä, että osakkeen pitäisi tuottaa osinkoina enemmän - selvästi enemmään kuin riskitön korkotulo. Jos yhtiö ei liiketoiminnallaan saa nettotulostaan osaketta kohden nousemaan, silloin osakkeen hinnan pitää laskea. P/E suhteessa E on vakio, jolloin P:n pitää laskea.
FIM:llä oli aikanaan esillä mainio suhdannekello:
Tämä panee pohtimaan olemmeko nyt markkinahuipun lähettyvillä syksyn aikana ja onko keväällä aika ryhtyä siirtämään salkun painotusta kohti vähemmän syklisiä ja defensiivisiä toimialoja. Tällä hetkellä teknologia paukuttaa ennätyksiä, mutta ehkäpä Teliaa, Elisaa ja Coca Colaa pitää alkaa kohta katsoa sillä silmällä.
Aivan - ja se tässä mietityttääkin näkeekö Berkshire Hathaway tulevaisuudessa jotakin sellaista, mitä me muut emme näe. Minusta tässä Johannes Ankelon analyysissä merkittävintä oli huomio pankeista luopumisesta.
"Buffett ja hänen tiiminsä päättivät siis pääosin myydä pankkiosakkeita ja ostaa kultaa."
Mika on Buffettin netto-liikku pankkiosakkeiden suhteen? Olen ollut siina uskossa, etta BoA:n ostot ovat kaikkeja pankkimyynteja isommat tai ainain samaa suuruusluokkaa. Jos nain, pitaisi puhua pankkibusineksen keskittamisesta pankkiosakkeiden myyntien sijaan. Toki pankkiosakkeiden myynti on teknisesti totta mutta kokonaisuuden ymmartamisen kannalta harhaanjohtavaa (jos siis mutuni asian suhteen on totta).
Mika on Buffettin netto-liikku pankkiosakkeiden suhteen?
Q2:lla pankkiosakkeita myytiin $6.5B arvosta.
Raportoidut uudet ostot Q3:lla Bank of America $2.8B. Tuon BoA:n joutuvat ilmoittamaan parin paivan kuluesa ostosta, joten pitaisi olla suht tarkka. Muita pankkiostoksia voi toki olla tuon lisaksi pienempiin omistuksiin.
($-numerot laskettu paivan kurssilla, ei osto-/myyntihetken mukaan. Suuruusluokka lienee kuitenkin about ok.)
"Bank of America stock has gained ground after Warren Buffett disclosed a new position, but his holdings may not pay off for several years."
Joten näiden operaatioiden merkitystä todennäköisesti saadaan odottaa vielä pitkän aikaa. Vaikka niitä ei tiedäkään, tiukka holdi BRK.B:stä on pitkällä jaksolla ihan perusteltu.
Osaakohan joku kertoa miten tämä pankki eroaa myydyistä pankeista - asiakaskanta, tase, kyky kestää luottotappiota tms?
Berkshirellä ja Warrenillahan on aina useiden vuosien (tai vuosikymmenien) horisontti sijoituksissaan. Kuuluu asiaan. Vahva hold minullakin BRK.B:stä, pysyy.
BRK B on edelleen varsin edullinen. Puhutaan etta aliarvostus on lahtenyt purkautumaan, mutta jo Applen raketoinnin pitaisi nakya kurssia about 10% eli $20 (~ kolmannes omistuksesta noussut 35%). Applen hinnasta voi toki olla montaa mielta, mutta on syyta muistaa, etta monet naki crashin alkaneen jo kk sitten kun osake dippasi vajaasta $400:sta $370:een. Jos tuosta dipista olisi ostanut ja kurssi olisi 3 vuoden paasta taman paivan kurssi eli $500, olisi silti saanut 11% vuosituoton. Tama tahan siis vaan muistutuksena etta raketoineet osakkeet ei ole mitenkaan capatty nykyiseen arvostukseensa.
Mutta tarkeampia luotto Buffett et co:n osaamiseen vakuutus- ja pankkialalla on rautainen joten voi huoletta holdailla tata.
Oon kuunnellut tuon viimeiseen 48 tuntiin jo kolme kertaa lapi - merkintoja tehden. Aivan huikeeta viisautta.
Tama on tassa ketjussa relevanttia sikali, etta ehka sittenkin vahan huolettaa BRK A/B:n kohtalo, kun herroista aika jattaa.
Lisaksi uskon, etta markkinoilla on tehtavissa kohtuullista alphaa pelkastaan jo tuo Mungerin puhe kunnolla sisaistamalla (+ kohtalaisella teknisella ymmarryksella). Biasten ymmartamiseen aion ainakin itse seuraavaksi keskittya.
Oon kuunnellu Warrenia ehkä satoja tunteja ja mies on yks mun suurimmista idoleista.
Berkshireen sijoittamista pidän silti hölmönä asiana, varsinkin jos odottaa indeksejä parempaa tuottoa. Jos taas haluaa rahat turvalliseen ja vähäriskiseen paikkaan, joka kuitenkin tuottaa jotain, niin on Berkshire varmasti hyvä paikka.
Berkshire joutuu pelaamaan pörssiä äärimmäisellä vaikeusasteella, johtuen sijoitetun rahan valtavasta märäästä. Ensinnäkin lonkalta heitettynä 99% maailman firmoista on heti pois Berkshiren valikoimasta, johtuen siitä, että ovat liian pieniä verrattuna Berkshiren valtavavaan rahamäärään.
Minä tai sinä voidaan laskeskella, että esim. Ovaro on 25% liian halpa verrattuna siihen mitä sen pitäisi olla ja ostaa Ovaron osakkeita pörssistä. Jos taas Berkshire haluaa sijoittaa osan +100miljardin käteisvaroistaan Ovaroon, pitäisi heidän maksaa paljon markkinahintaa isompi hinta saadakseen kaikki osakkeet itselleen Pyysingiltä ja kumppaneilta. Nyt on sitten ostettu 40 miljoonan Ovaro esim. 50 miljoonalla, mutta hyödyttiin ei mitään, koska maksettiin 25% liian halvasta yritykestä 25% preemiota. Saatiin myös 100 miljardin käteisvaroista käytettyä alle 0,1%, joten vähän jää vielä hommaa tehtäväks.
Berkshirelle jää vaihtoehdoiksi ainoostaan pörssin kaikkein isoimmat firmat. Isoista firmoista on vaikea löytää isoja väärinhinnoitteluja, koska isommissa firmoissa markkinat tuppaa olemaan tehokkaammat kuin pienissä. Näistä isoista ja "vaikeista" firmoista joutuu Berkshire niistäkin maksamaan preemiota, vaikka ostaisivat maailman isointa firmaa painaisi omat ostot niin kovan paineen hintaan, että joutuisivat maksamaan kovat preemiot osakkeista.
Buffet puhuu itsekkin kovin usein siitä, miten vaikeaa isolla rahalla on toimia saatika biitata indeksejä. Mutuna muistelisin Buffetin sanoneen, että ei kannata odottaa heidän biittaavan indeksiä, mutta että Berkshire on hyvä turvasatama. Buffet myös edelleen suosittelee indeksejä suurimmalle osalle sijoittajista.
Itse en sijoittaisi Berkshireen, muttei se varmasti pörssin huonoimpia vaihtoehtoja ole. Menneisyyden hurjista tuotoista on kuitenin aika turha haaveilla.
^ En ole mistaan yllaolevasta eri mielta, mutta asiassa on monipuolisempi.
1) Berkshiren sijoittamisen lyhyentahtaimen profittiin vaikuttaa tietysti eniten itse Berkshiren osakkeen arvostus. Moni talla palstalla on sijoittanut siihen Pyysing/Makinen -teerenpelien ja siita seuranneen keskustelun ansioista. Itse sain rahat sisalle about $180:lla mita 7 viikko sitten joten *riskikorjattuna* on ollut yksi omia korona-ajan parhaita sijoituksia (kaytannossa ei downsidea).
2) Niin kauan kun osake on aliarvostettu (vielakin on), holdaajat hyotyvat omien osakkeiden ostoista. Niita tehtiin Q2:lla 5 miljardilla ja janna kylla osake oli siita huolimatta koko Q:n raikeasti aliarvostettu (emme toki tieda mika osakkeen hinta olisi ollut ilman ostoja).
3) Mita tulee Berkshiren pitkan tahtaimen rahantekokykyyyn, niin tietysti rahamaaran suurus rajoittaaa toimia porssissa. Mutta vastapainona silla on resursseja ostaa kokonaisia busineksia porssin ulkopuolelta sikali kun tilaisuuksia tulee.
4) Salkun hajautus. Ainakin itse tykkaan olla jenkkimarkkinoilla mutta en viitsi opiskella kaiken maailman bread & butter -firmoja siella. Berkshire tarjoaa tahan loistavan mahdollisuuden jota sitten tasapainottelen itse valituilla teknologiafirmoilla (ServiceNow, Splunk yms.)
Bonuksena viela etta ei ole aivan poissuljettua etta jenkeissa nahdaan viela verta kadulla ja Buffett & Munger on tunnettuja korppikotkia ihmisen ulkomuodossa.
Mittaluokkaa Berkshire Hathawayn merkityksestä antaa ehkä Suomen valtion talousarvio, jonka suuruus 2019 oli 53,9 miljardia. Kun Buffett ja Munger keskustelevat seuraavan vuoden budjetista, kyseessä on kuusi kertaa suuurempi luku. Tämän maan valtiojohdolla on minusta selittämistä, miten saavat asiat sössittyä, kun parin papparaisen porukka pitää suurempaa kioskia pystyssä ilman metelöintiä.
Oleellista yhtiössä on koon lisäksi oma pääoma, joka on suurempi kuin velat ja huikea vapaa kassavirta.
Yhtiön kannattavuus on erinomainen ja tuotto pääomalle ylittää korot ja inflaation.
Teknisen analyysin perusteella Berkshire Hathawayn B-osakkeen hinnassa on tapahtumassa käänne.
Osake oli kesällä edullinen - ei kuitenkaan kärsinyt tautiasiasta pahemmin. Itse pidän nyt ostomääräystä 190 USD tasolla, josko sattuisi syyskuussa dippi - vaikkapa Musta Syyskuu. Tämä on keräilykohde ihan siinä kuin joku postimerkkikin tai taidetavara. Pointtina on, että on pohdittava mihin teknoraha menee kun fundamenteista irronnut sijoitusraha alkaa etsiä uutta paikkaa hengähtämiseen.
Luvut ovat Morning Starista kenen tahansa katsottavissa.
Jos taas Berkshire haluaa sijoittaa osan +100miljardin käteisvaroistaan Ovaroon
Hilpeä ajatus!
Epäilen, ettei se toteudu lähiaikoina. Shareholder letter:
we constantly seek to buy new businesses that meet three criteria. First, they must earn good returns on the net tangible capital required in their operation. Second, they must be run by able and honest managers. Finally, they must be available at a sensible price. When we spot such businesses, our preference would be to buy 100% of them.
Ovaro putoaa ensimmäisessä kohdassa. Muita ei tarvitsekaan miettiä.
Mutta silti ihan mielenkiintoinen betsi ja myös selvä hajautus ilman näkemystä noiden firmojen keskinäisestä paremmuudesta.
Toki myös siltä kannalta tavanomaisesta poikkeava sijoitus, kun selvästi suurin osa Berkshiren sijoituksista on aikaisemmin ollut amerikkalaisia.
Usko omaisuusarvojen säilymiseen US dollarissa alkaa hävitä. Näkyy nyt US dollarin ja euron vaihtosuhteessa. Tämän peliliikkeen tarkoitus on linkin tekstin mukaan siirtää varoja Japanin jenin arvoisiksi eli vakaaseen valuuttaan. Ehkäpä Aasiassa on tulevaisuus ja salkun painotusta on harkittava.
Jos pankkiosakkeiden myymisestä saatu raha meni näihin, mitä tämä sijoitus kertoo pankeista, muista luottolaitoksista, dollarin arvosta ja odotettavissa olevasta jenkkien 2% inflaatiotavoitteesta?
Onko sinulla salkkusi varoista lähes 80 % sijoitettuna vain viiteen yhtiöön ja 48 % vain yhteen yhtiöön?
Warren-sedällä ainakin on.
-Apple 115,4 miljardia (48 % kokonaissalkusta)
-Bank of America 26,1 miljardia
-Coca-Cola 20,2 miljardia
-American Express 16, 1 miljardia
-Kraft Heinz 10,2 miljardia.
Näiden tarkka arvo kokonaissalkusta oli muutama päivä sitten 78, 4 % määrältään 188 miljardia.
Onko tässä ns. hajautus kunnossa eli pitääkö hajautus hoitaakin juuri näin?
Onko riski ja ns. hajautushyöty oikeassa suhteessa? En laskenut salkun riskilukua ja hajautushyötyprosenttia vaikka ne ovatkin hyvin kiinnostavia.
Warren noudattaa ainakin omaa vanhaa periaatettaan (jota monet muutkin huippusijoittajat ovat noudattaneet):
“Diversification is a protection against ignorance, it makes very little sense for those who know what they’re doing.” Warren Buffett
“The winning investor’s objective should be to have one or two big winners rather than dozens of very small profits.”William J. O'Neil How To Make Money In Stocks.
"No hospital wings or college dormitories have ever been named by an indexer, They've been named by people who invested in one or two stocks and rode them for a period of time." James Oelschlager, founder of Oak Associates.
“If the stock goes up, you buy more," "You don’t care how big the position gets as part of your portfolio. If you get it right, then build.” George Soros
Nuo yllä mainitut prosenttiosuudet pätee kun puhutaan Berkshire Hathawayn listattujen yhtiöiden osakeportfoliosta.
Berkshiren arvosta kuitenkin hyvin karkeasti ottaen vain puolet muodostuu listatuista yhtiöistä. Toisen puolen muodostavat 100% omistetut tytäryhtiöt (Esimerkkeinä vaikkapa BNSF, Geico, PCC, Berkshire Hathaway Energy, Duracell, Fruit of the Loom, ...), käteinen ynnä muu listaamaton omaisuus.
^ Kylla. Lisaksi voidaan perustellusti kysya, voiko Applea pitaa enaan yhtiona sen perinteissa merkityksessa. Buffett on itse sanonut jotain tyyliin "we do not consider it as a stock, but our third business".
Olisiko syntymässä ostopaikkaa Berkshire Hathawayn B-osakkeelle? Hinta on laskevassa moodissa noin 208 USD tienoilla ja markkinaepävarmuus seuraavan kahden viikon aikana voi laskea hinnan houkuttelevalle tasolle.
Berkshire Hathaway osti kesällä Barrick Gold Co. osakkkeita niin, että siitä tuli sen 11:sta suurin osakkeenomistaja. Barrick Gold julkaisi juuri kolmannen kvartaalin tuloksensa:
Toronto, November 5, 2020 — Capturing the benefit of higher gold prices through agile management and operational efficiency, Barrick Gold Corporation (NYSE:GOLD)(TSX:ABX) increased its operating cash flow by 80% quarter-on-quarter to $1.9 billion and free cash flow1 by 151% to $1.3 billion in the third quarter of 2020 — a record level of quarterly free cash flow for the company. Net earnings per share was 50 cents, while adjusted net earnings per share2 was 78% higher than the prior quarter at 41 cents. Debt net of cash was reduced by a further 71% to $417 million, compared to $1.4 billion in the prior quarter, and the quarterly dividend was increased again, the third time in the past year, rising by 12.5% to 9 cents per share.
Eipä ollut mikään huono hetki BRK:lle hankkia. Kullankaivaja tekee tulosta ja pienensi velkojansa miltei kolmella neljäsosalla.
Barrick Gold Co. on myös toiseksi suurin sijoitus noin 9% osuudella iSharesin Gold Producers ETF:ssä, jolla kultatuottajiin pääsee kiinni pienellä rahalla.
Erinomainen uutinen. Eli buy-backit ovat tuplautuneet verrattuna edellisiin vuosineljanneksiin. Mun mielesta voi myos extrapoloida, etta ostot ovat jatkuneet isoina myos talla vuosineljanneksella. Perustan taman siihen, etta Buffett on sanonut etta ostoja kylla tehdaan kun halvalla saadaan ja price-to-book on pysynyt erittain matalalla tasolla lapi neljanneksen.
Tahan nahden yllattavaa, etta esiporssissa vain 1.9% nousu - varsinkin kun ottaa huomioon porssien yleisen runnauksen.
Näillä herroilla on kyky tunnistaa aliarvostus. Book value nousi 2010-luvulla 12 % p.a. P/B on kuitenkin hieman laskenut 10 vuodessa. Vaikka buyback olisi herrojen viimeinen ostos, eiköhän se ole riittävän hyvin informoituna punnittu. Taalakin on tällä hetkellä melko edullinen verrattuna viime vuosiin.
Buybackin kappalemäärä on niin iso, että osakemäärä on alkanut pienentyä selvemmin kuin aiempina vuosina. Vähemmän kakunjakajia tietää enemmän kakkua 2020-luvulla.
Buffet on sanonut pitkään että buy-back on ihan mahdollista, mutta vain jos hinta ja arvostus tekevät siitä järkevää. Mielenkiintoista kyllä että Berkshire ei tunnu kelpaavan nyt sijoittajille ja buy-back on aktivoitu. Itse olen ihan vahvasti mukana Berkshire-junassa, enkä ajatellut hypätä kyydistä.
