Opiskelijat tuntuvat varovan myyntivoiton tulouttamista, koska se voi vaikuttaa opinto- ja asumistukeen. Karttuva indeksisijoittaminen on muodissa. Jossain vaiheessa opinnot päättyvät ja omavarainen arki alkaa. Silloin menojen hallinta on yhtä tärkeää kuin tulojenkin.
Toinen asia ovat lasten salkut. Pääomatulo on heille sama vaikka ansiotuloja ei olisi lainkaan. Ennen verovuoden päättymistä tämänkin asian voi pohtia yhdessä.
Vilkaisin Nordnettiä ja siellä rahastojen ostoerät voi katsoa listauksesta. Myyntimääräyksellä Nordnet ei anna myydä valittuja rahaston hankintaeriä vaan aloittaa vanhimmasta. Asia voi johtua eri maiden erilaisista verosäännöistä, mutta suomalaisille voisivat laittaa oman valinnan kun täkäläinen verolaki kuitenkin erävalinnan sallii.
Italiassa verotukseen suhtaudutaan ihmisläheisemmin ja verojen suunnittelu on jalo urheilulaji. Protestanttisessa Pohjolassa menojen optimointiin suhtaudutaan turhan haudanvakavasti ja arasti.
Ajattelen tilannetta jossa on valuutat A ja B:
- Kun valuuttakurssi on 1 A = 1 B, ostan B-valuuttaa 1000 A:lla.
- Kun valuuttakurssi on 1 A = 1.6 B, ostan B-valuutalla olevaa osaketta 1000 B:llä, eli sen hetkisellä kurssilla 625 A:lla.
- Kun valuuttakurssi on taas 1 A = 1 B, myyn osakkeen pois 1000 B:llä, eli sen hetkisellä kurssilla 1000 A:lla.
- Samalla kun valuuttakurssi on 1 A = 1 B, vaihdan 1000 B-valuuttaani taas 1000:ksi A-valuutaksi.
Nähdäkseni missään välissä ei synny voittoa kummassakaan valuutassa. Aloitan ja lopetan 1000 A:lla ja 0 B:llä.
Taannoin veroilmoituksessani oli ulkomaan B-valuuttainen osake, jossa oli osakkeen ostohinta A-valuutassa laskettu ostohetken kurssilla, ja myyntihinta A-valuutassa myyntihetken kurssilla ja otettu erotus A-valuutalla verotettavaksi tuloksi.
Asiaan tosin vaikutti se, että tuolloin en ollut tajunnut avata erillistä valuuttatiliä, joten ostot ja myynnit todella tehtiin konvertoimalla valuuttaa toiseksi osto- ja myyntihetkellä, jolloin verotus meni ihan samalla tavalla kuin olisi ollut kotimainen osake.
Mutta miten homma toimii nyt kun on valuuttatili ja valuutan vaihdot tapahtuvat ihan eri aikoina ja eri kursseissa kuin osakkeen ostot?
Laskeeko verottaja kuitenkin B-valuutassa ja vaatii veroa maksettavaksi A-valuutassa verokauden lopussa vallinneella vaihtokurssilla (tai myyntihetkellä vallinneella vaihtokurssilla?), jos B-valuutassa on syntynyt voittoa osakkeen myynnistä?
Lähiaikoina tulee käytännössä kokeiltua miten tuo menee, mutta olisi kiva tietää etukäteen jotta osaa varautua.
Mutta miten homma toimii nyt kun on valuuttatili ja valuutan vaihdot tapahtuvat ihan eri aikoina ja eri kursseissa kuin osakkeen ostot?
Laskeeko verottaja kuitenkin B-valuutassa ja vaatii veroa maksettavaksi A-valuutassa verokauden lopussa vallinneella vaihtokurssilla (tai myyntihetkellä vallinneella vaihtokurssilla?), jos B-valuutassa on syntynyt voittoa osakkeen myynnistä?
Verottajalle voi tehdä selvityksen kurssissa. Vaihtoehtoina ovat tapahtumahetken kurssi, kuukauden keskikurssi tai vuoden keskikurssi. Itselläni on myös valuuttatili ja olen verrannut vuoden keskikurssia veroilmoituksen kurssiin ja käyttänyt vuoden keskikurssia, mikäli se on ollut kannaltani edullisempi vaihtoehto.
Tietysti esimerkiksi osinkojen osalta jokaisen kuukaudnen keskikurssi voisi olla viemä edullisempi vaihtoehto, mutta en ole nähnyt tarkoituksen mukaisesti tehdä kuukausi kohtaisia laskuharjoituksia, johtuen osinkojen pienestä määrästä.
Valuuttakurssien muutosten yhteydessä saadut kurssivoitot ovat veronalaista pääomatuloa. Kurssivoitto syntyy esimerkiksi, kun henkilö on tehnyt valuuttamääräisen talletuksen ja euron ulkoinen arvo alenee, jolloin talletuksen arvo Suomen valuutassa kasvaa.
Kurssivoittoa ei veroteta sinä vuonna, jona kurssi muuttuu. Kassaperiaatteesta johtuen kurssivoitto on henkilöverotuksessa sen vuoden tuloa, jona valuutta vaihdetaan Suomen rahaksi tai muutoin käytetään (KHO 1993-B-II-515). Pelkkä rahan vaihtaminen ulkomaan valuutasta toiseksi ei vielä realisoi kurssivoittoa (KHO:1998:11).
Luonnollisen henkilön saamat valuuttakurssivoitot ovat verovapaita, jos kurssivoitot ovat vuodessa enintään 500 euroa ja jos ne eivät liity henkilön harjoittamaan tulonhankkimistoimintaan (TVL 53 §:n 8 kohta).
Tämän mukaan valuuttamuunnoksen kurssitappio realisoituu 1000 B.n osalta sillä hetkellä kun ostat B-osaketta muuttuneella valuutalla. B-valuutta on heikentynyt. Et voi vähentää kurssitappiota.
Myyntihetkellä valuutta on vahvistunut ja teet valuuttakurssivoiton osakkeella. Sinua verotetaan koko voitosta, jollet vaadi kurssimuutoksen osuutta verottomaksi. Tiedä sitten hyväksyvätkö.
Kurssitappiot eivät ole muistaakseni vähennyskelpoisia kurssivoitoista. Ymmärsinköhän oikein?
En keksinyt parempaa paikkaa, joten tämän voi tarvittaessa poistaa tai siirtää oikeaan keskusteluun. Viimeistään tänä vuonna monilla tulee ajankohtaiseksi etätyön oikeuttamat vähennykset. Kun työtä tehdään toimiston sijasta kotona, on mahdollista saada verovähennyksiä. Mitä kaikkea kannattaa ja voi ilmoittaa?
Lähdin liikkeelle siitä, että ilmoitin työhuonevähennyksen, työhuonetta varten ostetun työpöydän, työtuolin ja 9 kk ajalta tietoliikenneyhteyden. Lisäksi ainakin yksi näyttö olisi tarpeen hankkia, jonka pystyy käsittääkseni vähentämään kokonaan. Menisikö esimerkiksi työhuoneeseen hankittu valaisin vähennyksiin?
Viimeistään tänä vuonna monilla tulee ajankohtaiseksi etätyön oikeuttamat vähennykset. Kun työtä tehdään toimiston sijasta kotona, on mahdollista saada verovähennyksiä. Mitä kaikkea kannattaa ja voi ilmoittaa?
Lähdin liikkeelle siitä, että ilmoitin työhuonevähennyksen, työhuonetta varten ostetun työpöydän, työtuolin ja 9 kk ajalta tietoliikenneyhteyden. Lisäksi ainakin yksi näyttö olisi tarpeen hankkia, jonka pystyy käsittääkseni vähentämään kokonaan. Menisikö esimerkiksi työhuoneeseen hankittu valaisin vähennyksiin?
Lähtökohtaisesti kaavamainen työhuonevähennys kattaa työhuoneen vuokran, kalusteet, valon, sähkön, lämmön ja siivouksen.
Jos todelliset kulut ylittävät kokonaissummaltaan kaavamaisen työhuonevähennyksen, voidaan vähennys tehdä myös todellisten kulujen mukaan.
Jatkona edelliseen kysymykseen: Olen aiemmin saanut pääomatuloista sen merkkaamani 450 €:n vähennyksen, palkkatuloista (kokoaikatyö) en ole sitä vaatinut koska en erityisemmin tykkää etätöistä. Nyt kun olen pääosin etänä, voinko tehdä vähennyksen vielä erikseen ansiotuloverotuksessa?
Viimeistään tänä vuonna monilla tulee ajankohtaiseksi etätyön oikeuttamat vähennykset. Kun työtä tehdään toimiston sijasta kotona, on mahdollista saada verovähennyksiä. Mitä kaikkea kannattaa ja voi ilmoittaa?
Lähdin liikkeelle siitä, että ilmoitin työhuonevähennyksen, työhuonetta varten ostetun työpöydän, työtuolin ja 9 kk ajalta tietoliikenneyhteyden. Lisäksi ainakin yksi näyttö olisi tarpeen hankkia, jonka pystyy käsittääkseni vähentämään kokonaan. Menisikö esimerkiksi työhuoneeseen hankittu valaisin vähennyksiin?
Lähtökohtaisesti kaavamainen työhuonevähennys kattaa työhuoneen vuokran, kalusteet, valon, sähkön, lämmön ja siivouksen.
Jos todelliset kulut ylittävät kokonaissummaltaan kaavamaisen työhuonevähennyksen, voidaan vähennys tehdä myös todellisten kulujen mukaan.
Kiitos tiedosta. Jos kuitenkin hankkii etätyötä varten esim. työpöydän, joka on työskentelyn kannalta välttämätön, meneekö se samaan kaavamaiseen työhuonevähennykseen? https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot-j… tuossa sivulla on mainittu työhuoneen kalusteet erikseen (Muut vähennykset - Tulonhankkimismenot - Muut menot).
Jatkona edelliseen kysymykseen: Olen aiemmin saanut pääomatuloista sen merkkaamani 450 €:n vähennyksen, palkkatuloista (kokoaikatyö) en ole sitä vaatinut koska en erityisemmin tykkää etätöistä. Nyt kun olen pääosin etänä, voinko tehdä vähennyksen vielä erikseen ansiotuloverotuksessa?
Jos en ihan väärin muista, niin ansiotuloista tehdään kaavamainen tulonhankkimisvähennys, ja työhuonevähennys huomioidaan vain jos se (yhdessä muiden vastaavien vähennysten kanssa) ylittää tuon tulonhankkimisvähennyksen. Eli sinänsä voit tehdä saman vähennyksen ansiotuloista, mutta sillä ei ole merkitystä, jos et keksi sen kaveriksi jotain muita tulonhankkimismenoja.
(Ulkomuistista kaavamainen tulonhankkimisvähennys on 750, mutta saattoi se olla jotain muutakin)
Viimeistään tänä vuonna monilla tulee ajankohtaiseksi etätyön oikeuttamat vähennykset. Kun työtä tehdään toimiston sijasta kotona, on mahdollista saada verovähennyksiä. Mitä kaikkea kannattaa ja voi ilmoittaa?
Lähdin liikkeelle siitä, että ilmoitin työhuonevähennyksen, työhuonetta varten ostetun työpöydän, työtuolin ja 9 kk ajalta tietoliikenneyhteyden. Lisäksi ainakin yksi näyttö olisi tarpeen hankkia, jonka pystyy käsittääkseni vähentämään kokonaan. Menisikö esimerkiksi työhuoneeseen hankittu valaisin vähennyksiin?
Lähtökohtaisesti kaavamainen työhuonevähennys kattaa työhuoneen vuokran, kalusteet, valon, sähkön, lämmön ja siivouksen.
Jos todelliset kulut ylittävät kokonaissummaltaan kaavamaisen työhuonevähennyksen, voidaan vähennys tehdä myös todellisten kulujen mukaan.
Kiitos tiedosta. Jos kuitenkin hankkii etätyötä varten esim. työpöydän, joka on työskentelyn kannalta välttämätön, meneekö se samaan kaavamaiseen työhuonevähennykseen? https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot-ja... tuossa sivulla on mainittu työhuoneen kalusteet erikseen (Muut vähennykset - Tulonhankkimismenot - Muut menot).
Työpöytä lienee kaluste, joten oletuksena se menee kaavamaiseen vähennykseen, mutta jos kaikki työhuoneen kustannukset yhteensä (vuokra, kalusteet, valo jne) ylittävät kaavamaisen vähennyksen, niin sitten voit luetella ne erikseen ja vaatia suurempaa vähennystä. Kovin isot hankinnat pitää sitten vähentää poistojen kautta.
Eli esim. 1:
Vuokra 0
Kalusteet 300
Valo, sähkö, lämpö 100
Siivous 0
Yht 400 -> kaavamainen 450
esim 2:
Vuokra 500
Kalusteet 300
Valo, sähkö, lämpö 400
Siivous 300
Yht 1500 -> vähennetään todellisten kulujen mukaan
(Ja sitten todellisistakin kuluista taidetaan huomioida vaihteleva osuus sen mukaan paljonko työhuonetta käyttää)
Jatkona edelliseen kysymykseen: Olen aiemmin saanut pääomatuloista sen merkkaamani 450 €:n vähennyksen, palkkatuloista (kokoaikatyö) en ole sitä vaatinut koska en erityisemmin tykkää etätöistä. Nyt kun olen pääosin etänä, voinko tehdä vähennyksen vielä erikseen ansiotuloverotuksessa?
Jos en ihan väärin muista, niin ansiotuloista tehdään kaavamainen tulonhankkimisvähennys, ja työhuonevähennys huomioidaan vain jos se (yhdessä muiden vastaavien vähennysten kanssa) ylittää tuon tulonhankkimisvähennyksen. Eli sinänsä voit tehdä saman vähennyksen ansiotuloista, mutta sillä ei ole merkitystä, jos et keksi sen kaveriksi jotain muita tulonhankkimismenoja.
(Ulkomuistista kaavamainen tulonhankkimisvähennys on 750, mutta saattoi se olla jotain muutakin)
Eeh... Minulta on mennyt jotenkin ihan ohitse tähän saamani vastaus. Kiitos Köyhäsijoittaja ja Bingo53. Jäi kuitenkin vielä vähän epäselväksi odotettavissa oleva kuvio...
TuuriTuuli kirjoitti:
Ajattelen tilannetta jossa on valuutat A ja B:
- Kun valuuttakurssi on 1 A = 1 B, ostan B-valuuttaa 1000 A:lla.
- Kun valuuttakurssi on 1 A = 1.6 B, ostan B-valuutalla olevaa osaketta 1000 B:llä, eli sen hetkisellä kurssilla 625 A:lla.
- Kun valuuttakurssi on taas 1 A = 1 B, myyn osakkeen pois 1000 B:llä, eli sen hetkisellä kurssilla 1000 A:lla.
- Samalla kun valuuttakurssi on 1 A = 1 B, vaihdan 1000 B-valuuttaani taas 1000:ksi A-valuutaksi.
Nähdäkseni missään välissä ei synny voittoa kummassakaan valuutassa. Aloitan ja lopetan 1000 A:lla ja 0 B:llä.
Bingo53]Kurssitappiot eivät ole muistaakseni vähennyskelpoisia kurssivoitoista. Ymmärsinköhän oikein?[/quote kirjoitti:
Eli verottaja tulee ja katsoo minun saaneen tilikauden aikana voittoa 375 A:ta ja verottaa siitä, vaikka todellisuudessa en ole voittanut yhtikäs mitään? Paska systeemi jos se noin on. Näin äkkisältään en usko.
Voisiko kyse olla enemmänkin allaolevasta?
Verottaja aina laskee euroissa (tai tässä esimerkissä valuutta A:lla), joten osakkeen osto- ja myyntihetkellä tapahtuu teoreettinen valuutanvaihto ja kurssitappion ja -voiton realisoituminen verotuksen kannalta.
vero.fi kirjoitti:
Kurssivoittoa ei veroteta sinä vuonna, jona kurssi muuttuu. Kassaperiaatteesta johtuen kurssivoitto on henkilöverotuksessa sen vuoden tuloa, jona valuutta vaihdetaan Suomen rahaksi tai muutoin käytetään (KHO 1993-B-II-515). Pelkkä rahan vaihtaminen ulkomaan valuutasta toiseksi ei vielä realisoi kurssivoittoa (KHO 1998:11).
Eli onko lopputulema tämä: Kun ostan osaketta, verottaja realisoi kurssitappion -375 A:ta. Jos tässä välissä tilikausi vaihtuu, niin saan -375 A:ta vähennettyä pääomatuloistani tai varastoitua sen tulevista pääomatuloista vähennettäväksi. Sitten kun myyn osakkeen pois, realisoituu kurssivoitto +375 A mutta saan vähennettyä tappion siitä, jos en ole sitä vielä ehtinyt käyttämään muissa pääomatuloissa.
Itse asiassa verottajaa ei kiinnosta se, että hallussasi ollut B-valuutan kurssi on muuttunut 1 A = 1 B>>1,6 B.
Sen sijaan verottajaa kiinnostaa se, että olet ostanut 625 A arvoisen osakkeen ja myyt sen 1000 A arvoisena. Olet tehnyt kurssivoittoa 375 A vaikka osakkeen hinta B-lukemissa ei ole muuttunut miksikään.
Sinua verotetaan voitosta, jossa myyntivoitto on nolla, mutta kurssivoitto 375 A. Verotus tapahtuu luovutusvuoden verotuksessa.
Vero-ohje: Jos omaisuuden hankintahinta on maksettu muussa valuutassa kuin euroina, hankintahinta lasketaan muuntamalla suoritetun valuutan arvo euroiksi hankintapäivän vaihtokurssilla. Jos luovutushinta on saatu muussa valuutassa kuin euroina, luovutushinta muunnetaan euroiksi muun selvityksen puuttuessa luovutushinnan saantipäivän vaihtokurssilla.
Juuh. Sen kyllä voin uskoa. Mutta miten käy skenaariona alkuosan kanssa? Olenko niin onnekas että saan osaketta ostaessani valuuttakurssitappiota? Ja vieläpä niin, että voin käyttää sitä vähennyksenä voitoista?
"Pelkkä rahan vaihtaminen ulkomaan valuutasta toiseksi ei vielä realisoi kurssivoittoa" on vähän epäselvä ilmaisu. Tarkoittaako se ulkomaan valuutan vaihtamista toiseksi ulkomaan valuutaksi? Vai sanooko se, että skenaarioni alkuosassa ei tapahdu realisointia.
Tähänkin löytyy vastaus. Eli olit ostanut valuuttaa kurssilla 1 A = 1 B ja tallettanut B:n (taskuun, valuuttatilille tms.). Talletuksen aikana 1 B:n kurssi on huonontunut niin, että 1 A:lla saat ennen osakkeen ostoa 1,6 B eli enemmän. Sinulle on syntynyt valuuttatalletustappio.
Kysymyksesi on, onko tämä valuuttatalletustappio vähennyskelpoinen sinä vuonna, kun otat valuutta B:n käyttöön ostoihin. Jatkossa lainattu vastaus:
Onko valuuttakurssitalletuksen tappio vähennyskelpoinen meno?
28.09.2017 | Verojuristi vastaa
Voiko syntyvän valuuttakurssitappion vähentää muista sijoitustuottoista kuten osingoista?
Verojuristi Kati Malinen vastaa:
Ei voi. Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään KHO 2015:178 katsonut, että valuuttakurssitalletuksesta aiheutunut tappio ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen meno.
Kiitos vielä toistamiseen. Täytyykin olla tarkkana vieraan valuutan osakkeiden ostojen ja myyntien kanssa. Onneksi ei ole tullut tehtyä kumpaakaan operaatiota (valuutanvaihtoa ja osakkeen ostoa) huonolla kurssilla, joten kurssitappio tuskin tulee realisoitumaan. Oikeassa elämässä ei liikkeet ole yhtä radikaaleja kuin esimerkissäni (siis sellaisilla markkinoilla, joille uskaltaa sijoittaa), mutta kyllä noista silti voi tulla vajaa kymmenen prosenttiakin takkiin jos ajoittaa huonosti.
Onneksi ei ole tullut tehtyä kumpaakaan operaatiota (valuutanvaihtoa ja osakkeen ostoa) huonolla kurssilla, joten kurssitappio tuskin tulee realisoitumaan. Oikeassa elämässä ei liikkeet ole yhtä radikaaleja kuin esimerkissäni (siis sellaisilla markkinoilla, joille uskaltaa sijoittaa), mutta kyllä noista silti voi tulla vajaa kymmenen prosenttiakin takkiin jos ajoittaa huonosti.
Kyllä Ruotsin kruunun kanssa oli muutama vuosi sitten veivaamista, kun Ruotsin valtio antoi kruunun devalvoitua ja Tukholman pörssissä noteerattujen Atlas Copco, Sandvik ja Volvo-osakkeiden kasvu hupeni. Niitä sai veivata samassa valuutassa edes takaisin kun kurssit muuttuivat eri tahtia ja piti välttää kurssitappiot - vaikka ostot ja myynnit välillä kävivätkin euroissa.
Tämän vuoden keväällä ja kesällä USD osakeita ja indeksiosuuksia ostaneet ovat nyt menettäneet varoja noin 9...6% USD:n heikettyä. Jos nyt myy niitä, tekee valuuttatappion. Näitä sijoittajia ei ole ihan vähäinen lukumäärä täälläkään.
Tämänpäiväistä Johannes Ankelon kirjoitusta lukiessa tulee heti vaikutelma, ettei jenkkidollari vähään aikaan vahvistu. Ehkäpä alkaa olla aika taas vaihtaa euroja dollareiksi odottamaan muutaman vuoden kulumista.
Dollarin heikkenemistä mietitään myös Singaporessa, jossa sikäläinen pankkiiri pohdiskelee USD:n heikkenemistä kaikkia päävaluuttoja vastaan - hänen Singaporen dollarinsa (SGD) mukaan lukien:
Valuutat eurosta Kiinan renminbiin ovat vahvistuneet (euro eniten) maaliskuusta lokakuun alkuun.
TuuriTuuli haluasi ajoittaa ostot niin, ettei valuuttatappiota tulisi ja niinhän me kaikki. Elvytyksen vaikutuksesta valuuttakursseihin olisi mukava kuulla siihen perehtyneiden mielipiteitä.
Tässä alkaa olla edessä tilanne, jossa joutuu pohtimaan kannattaako kurssinousut kotiuttaa tämän vuoden puolella vai ensi vuoden puolella.
Useasta lähteestä alkaa kiteytyä seuraava Kauppalehden tämänpäiväisen kirjoituksen ajatus:
On selvää, että verotus ei tule lähivuosina kevenemään. Koronakriisin hoito jättää jälkeensä niin ison laskun, että kaikki keinot on otettava käyttöön sen maksamiseksi.
Sijoittaja on hankalana aikana juuri se, jonka kimppuun ensimmäiseksi käydään. Suomessa hankalat ajat eivät koskaan tunnu päättyvän ja kansan oma-aloitteinen säästäminen on puolueille kauhistus. Puolensa pitääkseen on syytä jälleen kerrata pääomatulojen kaikki verolait.
Normimenettelyhän on se, että ensin nostetaan pääomaverotusta, koska kaikkihan tietää että pääomatulot ovat kevyesti verotettuja ja kaikkien pitää osallistua talkoisiin. Sen jälkeen kiristetään hiukan ansiotuloverotusta (luultavasti keskeltä ja yläpäästä), ja samalla kiristetään pääomaverotusta koska kaikkien pitää osallistua talkoisiin. Ja jos, herra meitä siitä varjelkoon, jossain vaiheessa joudutaan leikkaamaan jotain sosiaaliavustuksia tai aluetukia, on samalla kiristettävä pääomaverotusta koska kaikkien pitää osallistua talkoisiin.
Veromatematiikka on kiinnostavaa. Tässä pari esimerkkiä.
Jos firma aikoo maksaa sinulle palkkaa 2.000 euroa nettona kuukaudessa eli 24.000 euroa vuodessa , firman on saatava aikaan 77.500 euroa arvonlisäverotettavaa myyntiä vuodessa tämän palkan hoitaakseen. Sinä saat tästä myynnistä 30 % ja valtio ottaa 70 %. Kaikkien firmojen todellinen toimiala Suomessa on verojen maksu eikä se mikä yhtiöjärjestyksessä mainitaan.
Jos ostat 400.000 asunnon, siinä on mukana VATTIn laskelmien mukaan veroja ja veroluonteisia maksuja 170.000 euroa. Ostaaksesi asunnon sinun on tienattava bruttona 800.000 euroa, jotta käteen jää asunnon ostoon tarvittava 400.000 euroa. Kaikkiaan 400.000 euron ostohintaisesta asuntohankinnastasi pulitat valtiolle veroja mukavat 570.000 euroa. Ja varainsiirtovero päälle.;-D
stalker]On lottovoitto syntyä Suomeen. Voittorahoja et tosin itse saa pitää.[/quote kirjoitti:
Hieman pihalla olevana kysyn, että jos tässä käsitellään sijoittajan verotusta, niin se on vähäisen kokemukseni mukaan vain voittoihin kohdistuvaa, ja en ole sitä toistaiseksi pitänyt mitenkään kohtuuttomana?
Osittain syynä on se, että myyntivoitto-olettama on viime vuosituhannen sijoituksista ihan suotuisa, ja toisekseen ihmettelen esim hinkua Brasilian malliin: himppa omaisuutta ja osa sen vuosituotosta menee niihin henkivartijoihin. Ei ihan mun juttu...
On lottovoitto syntyä Suomeen. Voittorahoja et tosin itse saa pitää.
Hieman pihalla olevana kysyn, että jos tässä käsitellään sijoittajan verotusta, niin se on vähäisen kokemukseni mukaan vain voittoihin kohdistuvaa, ja en ole sitä toistaiseksi pitänyt mitenkään kohtuuttomana?
Veromatematiikka on kiinnostavaa. Tässä pari esimerkkiä.
Jos firma aikoo maksaa sinulle palkkaa 2.000 euroa nettona kuukaudessa eli 24.000 euroa vuodessa , firman on saatava aikaan 77.500 euroa arvonlisäverotettavaa myyntiä vuodessa tämän palkan hoitaakseen. Sinä saat tästä myynnistä 30 % ja valtio ottaa 70 %. Kaikkien firmojen todellinen toimiala Suomessa on verojen maksu eikä se mikä yhtiöjärjestyksessä mainitaan.
1. Verollisen myynnin verosta vähennetään verollisten ostojen verot eli ei pelkästään myynnin verot
2. Alvissa veron maksaja on ostaja vaikka (arvonlisä)veron valtiolle tilittääkin alv-velvollinen myyjä. Puhutaan veron kohtaannosta. Ajattelen noin erityisesti kuluttajana ja katson aina kuitista/laskusta paljonko (brutto)alvia maksoin.
1. Verollisen myynnin verosta vähennetään verollisten ostojen verot eli ei pelkästään myynnin verot
2. Alvissa veron maksaja on ostaja vaikka (arvonlisä)veron valtiolle tilittääkin alv-velvollinen myyjä. Puhutaan veron kohtaannosta. Ajattelen noin erityisesti kuluttajana ja katson aina kuitista/laskusta paljonko (brutto)alvia maksoin.
Kaikki tuo on luonnollisesti totta, verollisen myynnin alvstä vähennetään verollisten ostojen alvt riippuen siitä paljonko niitä on, Vähennettäviin ostoihin sisältyvä vero-osuuskin kiertyy/on kiertynyt valtion laariin toisen verosubjektin (myyjäketjun) kautta . Tässä karkeassa esimerkissä näkyy valtion saama kokonaisvero. ;-D
Palkan vaatima verollinen myynti 77.500. työnantajan kirjanpidossa
"Melko vähän tunnetun tuloverolain 48§:n mukaan omaisuuden luovutusvoitto ei ole veronalaista tuloa, jos verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään 1 000 euroa." @AkiPyysing#sijoittaminen#verotushttps://t.co/rUDhf6ajRT
Onks muuten mitään ongelmaa askarrella omalle lapselle osakesäästöt verottomasti siten, että myy joka vuoden lopussa mahdollisesti voitolliset pois ja ostaa samat heti takaisin? Sitten kun 18-vuotiaana lapsi ottaa ne haltuunsa saa käytännössä kaikki voitot verottomina mikäli säästellyt lähinnä lapsilisiä.
Jos säätää vaikka Nordnetin superrahastoilla niin ei kulutkaan rassaa.
Onks muuten mitään ongelmaa askarrella omalle lapselle osakesäästöt verottomasti siten, että myy joka vuoden lopussa mahdollisesti voitolliset pois ja ostaa samat heti takaisin? Sitten kun 18-vuotiaana lapsi ottaa ne haltuunsa saa käytännössä kaikki voitot verottomina mikäli säästellyt lähinnä lapsilisiä.
Jos säätää vaikka Nordnetin superrahastoilla niin ei kulutkaan rassaa.
On ongelma, jos saman päivänä myy ja ostaa samat samaan hintaan. Tulkitaan pelkästään veronkiertotarkoituksessa tehdyksi oikeustoimeksi eli verotuksessa mitättömäksi. Päivän parin väli jo pitäisi riittää turvaväliksi, mutta tästä ei takuita.
