Toki ihan hyvä pointti se tulovirran luominen jo nyt. Tuossa olisi helpointa suosia seligsonin rahastoja. Koska vain voi vaihtaa tuotto- ja kasvuosuuksien välillä ilman veroseuraamuksia ja muistaakseni global rahastot maksavat 3% arvostaan vuosittain ulos.
Ennen kasvuosuuden muuttamista tuotto-osuudeksi kannattaa muista, että kasvuosuuden lunastus verotetaan kuin myynti ja tuotto-osuuden merkintä on normaali merkintä. Vaihto ei tapahdu ilman veroseuraamuksia.
Oheinen leike on Seligsonin omilta sivuilta. Veroasioissa on syytä olla tarkkana.
Seligsonilta voi ymmärtääkseni kysyä neuvoa verotehokkaasta yhdistelmästä. Siellä on vielä ihmisiä töissä toisin kuin pankeissa ja verottajalla, joissa vastassa on vain automaatti.
Enhän mä ollut rinnastamassa pääomatuloja palkkatuloon. Kyse oli vain siitä paljonko niitä verotetaan. Vaikka niiden verorasitus olisi yhtä suuri, niin se ei tarkota, että niiden tulojen muut ominaisuudet olisivat samanlaisia.
Verotuksen suhteen olit ja teit sen rinnastuksen jo. Minusta sen perusteet ovat joko perin huterat tai kokonaan romahtaneet.
Trolli kirjoitti:
Tulkitsin sun näkemystä oikein, niin sun mielestä on periaatteellisesti ihan oikein verottaa palkkatuloja ankarammin kuin pääomatuloja? Ja syy oli lähinnä se, että palkkatulo mahdollistaa ansiosidonnaisia etuuksia?
Kyllä. Kyse on yksilön omasta valinnasta. Palkansaaja ulkoistaa yritysriskin omalta osaltaan kokonaan. Hänen palkkansa maksetaan ennen omistajan saamaa osinkoa ja yrityksen arvon nousua vaikka tappiota tekevässä yrityksessä. Palkan verotuksen avulla katetaan mahdollisen (työttömyys, sairastuminen) tai tulevan palkan loppumisen (eläke) varalta yhteisvastuullisesti kerättäviä kustannuksia. Palkka maksetaan vaikka yrityksen konkurssin jälkeen palkkaturvasta. Nämä ovat mielestäni kaikki hyviä etuuksia, ja niiden valitsemiseen on palkansaajalla täysi oikeus.
Pääomatulo muodostuu eri tavoin, sitä ei kukaan takaa, vaan se on yrityksen omistajan oma riski. Tuotto on riskin palkka, ja sitä on täysin oikeutettua kohdella eri tavoin kuin riskitöntä palkkaa. Laskekaa pääomatuloni mukaan eläkekertymääni ja työttömyysturvaani, niin lupaan muuttaa mieltäni (ja jäädä pois töistä jo ennen säädettyä eläkeikää)
Trolli kirjoitti:
Kyse oli lähinnä vain ajatuksesta siitä, että miten verotuksen kannalta oikeudenmukaista. Onko parempi verottaa enemmän yksilöiden tekemää työtä kuin pääoman tekemää työtä?
Tasapuolisuusvaje verotuksessa on, mutta se ei ole täysin eri tavoin muodostuvien tulolähteiden verotuksen eroissa, vaan saman tulolajin ja jopa saman tulolähteen (saman yrityksen osinkojen) eri tulonsaajien verotuksessa. Yksityishenkilön osinkoeuroa verotetaan joko 40% tai 43%, suuren yksityisyrityksen 150.000 € osinkoja 8% ja ulkkien ja yleishaitallisten yhdistysten osinkoja 0%. Tässä todella on ongelma, mutta sinun ehdottamasi korjaus nostaa minun pääomatulojeni verotus 55% ei ole mikään korjaussarja, vaan se ainoastaan pahentaisi jo olemassaolevaa epäoikeudenmukaisuutta.
Juurisyy verotuksen ongelmiin on krooninen budjettivaje, jonka seurauksena keskimäärin kaikki veroprosentit tässä maassa ovat liian suuria, ja niistä vapautettuja eturyhmiä on aivan liikaa.
Juuri tähän samaan viittasi Jussi Pesonen Ylen aamussa kertoessaan, että eri puoluekantojen välinen väittely siitä, keneltä verotetaan eniten ei ratkaise yritysten ongelmaa vaan se vie huomion pois pääasiasta: niin palkkojen, pääomatulon kuin logistiikankin verotus tekee Suomesta suhteessa muihin maihin verrattuna huonommin kannattavan investointikohteen. Puolueiden välinen kädenvääntö verotuksen kohdentamisesta on täysin turhaa, ellei verotuksen viitearvona olevaa menojen yhteissummaa saada alas. Kroonisesti alijäämäinen budjetti merkitsee tulevaisuudessa kasvavaa verorasitusta ja kohdensipa tuleva hallitus sen mihin tahansa, niin yritysten maksettavaksi se verolasku kaatuu lopulta kuitenkin.
Näistä syistä on erikoista, että pääomatuloja yleisesti verotetaan paria poikkeusta lukuunottamatta huomattavasti ankarammin kuin palkkatuloja. Pääomatuloilla ei ole samoja valtion takaamia etuja mutta silti valtio kerää niistä suureman osan.
Vaikka verrattaisiin ihan pelkästään veroprosentteja, alle kuusinumeroille palkalla on turha huudella yhtään mitään kevyestä osinkoverotuksesta.
Toki ihan hyvä pointti se tulovirran luominen jo nyt. Tuossa olisi helpointa suosia seligsonin rahastoja. Koska vain voi vaihtaa tuotto- ja kasvuosuuksien välillä ilman veroseuraamuksia ja muistaakseni global rahastot maksavat 3% arvostaan vuosittain ulos.
Ennen kasvuosuuden muuttamista tuotto-osuudeksi kannattaa muista, että kasvuosuuden lunastus verotetaan kuin myynti ja tuotto-osuuden merkintä on normaali merkintä. Vaihto ei tapahdu ilman veroseuraamuksia.
Oheinen leike on Seligsonin omilta sivuilta. Veroasioissa on syytä olla tarkkana.
Seligsonilta voi ymmärtääkseni kysyä neuvoa verotehokkaasta yhdistelmästä. Siellä on vielä ihmisiä töissä toisin kuin pankeissa ja verottajalla, joissa vastassa on vain automaatti.
Rahaston vaihto toiseksi menee juuri noin, mutta oletkos varma saman rahaston tuotto- ja kasvurahastojen välisestä vaihdosta? ETF:lla joudut myymään kasvurahaston ja ostamaan tuottorahastoa, mutta oma muistikuvani on nimittäin juuri sama, jonka RahatonMies jo kertoi, että Seligsonin passiivisten osakerahastojen saman rahaston tyypin vaihdos kasvurahastosta tuottorahastoksi voidaan tehdä tuottoa realisoimatta. Tämä kannattaa (taas kerran) tarkistaa?
Sekin tietenkin kannattaa laskea ennalta, kannattaako? Useimmiten ei, ja ainakaan vanhaa rahastoa, jossa voi käyttää FiFona hankintameno-olettamaa todennäköisesti ei kannata vaihtaa osinkoa ulos maksavaksi tuottorahastoksi, koska vanhimpien erien myynnin verokohtelu on kohtuullisempaa.
Ja koska ostoerät raportoidaan erikseen, ei ehkä tarvitse edes mennä FiFona, vaan myös valitun yksittäisen tappiolle joutuneen ostoerän myynnin pitäisi onnistua. Pitäisi melkein kokeilla tuo ihan protoilumielessä, että näkisi mitä tapahtuu ja miltä se näyttää ensi vuoden verotiedoissa? Viime helmikuulta löytyisi vielä tappiolla oleva erä koepalloksi.
Teknokraatilla on mennyt pahasti puurot ja vellit sekaisin tuossa ansio- ja pääomatulo vertailussa. Myös hänen esittämäänsä osinkojen verotus on todella karkea, antaa aivan väärän kuvan. Siitä olen samaa mieltä, että sekä pääoma- että ansiotulojen verotusta pitäisi laskea.
Ja koska ostoerät raportoidaan erikseen, ei ehkä tarvitse edes mennä FiFona, vaan myös valitun yksittäisen tappiolle joutuneen ostoerän myynnin pitäisi onnistua. Pitäisi melkein kokeilla tuo ihan protoilumielessä, että näkisi mitä tapahtuu ja miltä se näyttää ensi vuoden verotiedoissa? Viime helmikuulta löytyisi vielä tappiolla oleva erä koepalloksi.
Yksittäisen ostoerän lunastus tai vaihto kyllä onnistuu esimerkiksi Nordeassa siten, että rahaston vaihdossa tai myynnissä voi valita joko rahaston kaikki osuudet tai täppäämällä "Valitsen erät", jolloin esiin tulee kaikki ostoerät ja niiden voitto tai tappio. Valinnalla voi valita erät sieltä täältä ja joko myydä ne tai pyytää merkitsemään summalla toista rahastoa. Tällöin ei tarvitse käyttää First In - First Out menettelyä.
Valinnan voi sitten kohdistaa siten haluaako kotiuttaa voittoja vai tappioita. Itse olen kotiuttanut kuukausisäästöohjelman maaliskuussa tekemiä, hyvin voitollisia eriä osakeiden ostoon.
Yksittäisen ostoerän lunastus tai vaihto kyllä onnistuu esimerkiksi Nordeassa siten, että rahaston vaihdossa tai myynnissä voi valita joko rahaston kaikki osuudet tai täppäämällä "Valitsen erät", jolloin esiin tulee kaikki ostoerät ja niiden voitto tai tappio. Valinnalla voi valita erät sieltä täältä ja joko myydä ne tai pyytää merkitsemään summalla toista rahastoa. Tällöin ei tarvitse käyttää First In - First Out menettelyä.
Kiitos vahvistuksesta. Näin minäkin olen ostoerittäin raportoidun rahaston ymmärtänyt toimivan. En vaan ollut vielä keksinyt syytä myydä ikinä mitään, joten en ollut kokeillut käytännössä. Ikiholdarinkin näppäimistöltä löytyy kyllä "myy" näppäin ja teen silloin tällöin myyntitoimeksiantoja, mutta vain suoria osakeomistuksia myyden. Rahastoista en ole myynyt, vaan ostan vain lisää.
Rahastojen osalta minäkin olen toiminut pääpiirteissään vain lisää ostamalla. Nordeassa kuukausisäästöohjelma merkitsee kaksi kertaa kuukaudessa rahastoja - kuun alussa ja kuun puolivälissä.
Joskus kasvu voi hyytyä - tällä hetkellä sitä aprikoidaan teknorahastojen osalta. Silloin täytyy vilkaista erien kehitystä ja vaihtaa hetkeksi taktiikkaa. Toisilla strategiana on kasvattaa osakesalkkua ja taktiikkana myydä yliarvostettuja ja ostaa aliarvostettuja. Sitä taktiikkaa täällä jotkut noudattavat joka päivä.
Lunastin ennen kuun vaihdetta teknorahastoista eriä ja siirsin niitä Kiina-rahastoon ja kiinteistörahastoon. Rahastosalkun arvo ei juuri muutu, mutta painopiste vähän siirtyy ja teknoriski pienenee. Se on salkun hoitamista. Kulut ovat olemattomat, paljon pienemmät kuin osakekaupassa.
@Arthur: Kaada toki puurot ja vellit oikeisiin kuppeihinsa, että minäkin opin sen tekemään jatkossa oikein. Mitä vertailussani on teknisesti väärin?
EDITH: Käsi ylös virheen merkiksi _o/
Eli osinkoeuron kokonaisveroastetta laskettaessa pitää tietenkin myös ulkkien ja yksityisten yritysten tuloihin soveltaa yhteisöveroa.
Vaikka erot kaventuvatkin tämän virheeni korjaamalla, en edelleenkään näe kuinka eri osinkotulon saajien veroprosenttien 0, 8, 25.5 ja 28.9% eriarvoistavaa vaikutusta voisi korjata nostamalla kaksi viimeistä veroluokkaa maksimissaan 60% tasolle.
Eläkkeet maksetaan tyel-vakuutuksella ja työttömyysvakuutusmaksulla rahoitetaan työttömyyspäivärahaa. Palkkojen lisäksi on muitakin ansiotuloja (esim. henkilöyhtiöiden tuloksen ansiotulo-osuus) ja kaikista palkoistakaan (YEL) ei makseta sairausvakuutuksen lisäksi muita sivukuluja. Eli sillä onko sinulla suuret ansiotulot ei ole välttämättä mitään merkitystä sinun eläkkeisiin jne. Ansiotulojen verotuksella on kuitenkin merkittävä vaikutus myös yrittäjien verotukseen.
Osinkojen verotusta jo korjasitkin, mutta edelleen antaa väärän kuvan yksityisten osakeyhtiöiden osinkojen verotuksesta. Pääomatuloina (7,5% verolla) verotettavaa osinkoa saa enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta.
Olen hämmästynyt, mutta kiitollinen, koska tämä oli minulle opettavainen keskustelu. Mallinnukseni oli toki karkea, koska repäisin sen ihan spontaanisti yksityiskohtia tarkastamatta ajatellen palkkatulon ja pääomatulon olevan niin ilmiselvästi eri asioita, ettei niiden rinnastamiseen tulisi kenellekään mielen viereenkään. Olin näköjään väärässä.
Kaikesta ansiotulosta ei tosiaan makseta eläkevakuutusmaksua, mikä tulee minunkin eläkkeessäni näkymään jonkin verran. Kiitos myös muista tarkennuksistasi.
En silti osta teoriaa, että saman yrityksen maksaman osingon verotuksen määräytyminen mm. tulonsaajan kotiosoitteen perusteella skaalassa 0 - 60 % olisi hyvä korjaus suomalaiseen osinkoverotukseen. En myöskään kykene pitämään tasapuolisuutena sitä, että minulta peritään 55% veroa pienestä osinkosummastani samalla kun suurin osa samojen yritysten osingoista maksetaan verovapaasti.
En myöskään kykene pitämään tasapuolisuutena sitä, että minulta peritään 55% veroa pienestä osinkosummastani samalla kun suurin osa samojen yritysten osingoista maksetaan verovapaasti.
Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtajan Timo Rothoviuksen laskelmien mukaan kolmen prosentin osinkovero tuottaisi valtiolle vähintään nykyisen verokertymän.
Jos osinkovero asetetaa vaikka kaikille yhteiseen 6-8 %:iin, niin valtion verokertymä olisi suurempi kuin nyt ja kaikkia osinkoja (listaamattomat / listatut) käsiteltäisiin samalla periaatteella kohtuu tasapuolisesti. Toki ulkomaiset verosopimukset täytyy tässä ottaa huomioon. Mutta tälläinen malli tuskin voi Suomessa toteutua, kun monet aatteen liitot ja yhdistykset joutuisvatkin maksamaan veroja. Nythän Suomi on veroparatiisi nolla verolla näille aatteen yhdistyksille ja liitoille.
Teknokraatti. Mistä osingosta joutuu maksamaan 55% veron? Vai oliko tuo spekulointia että pääomatuloa verotetaan palkkatulon kanssa yhteneväisesti nykytasolla? Mikä olisi tälläisessä mallissa esim. AY-liikkeen(tai jonkun yhdistyksen) veroprosentti (niillä kun ei ole palkkatuloja)?
Ansio- ja pääomatulojen eriyttäminen verotuksessa 1993 oli porvarihallitukselta todella kauaskantoinen veto varallisuuserojen lisäämiseksi. Sijoittajat saavat vieläkin nauttia tästä edusta, vaikka hallituksessa ovat sen jälkeen olleet niin vassarit, demarit, vihreät kuin persutkin. Erottelun jälkeen pääomatulojen osuus tulonjaosta on kasvanut huomattavasti ja palkkatulojen osuus pienentynyt. Valtaosa rikkaista ottaa tulonsa matalasti verotettuina pääomatuloina. Veroedun ansiosta varallisuus on päässyt kertymään ja keskittymään.
Vasemmiston ihannemaailmassa olisi tietenkin päin vastoin: työläisillä matalat verot ja rikkailla ankarat. Rikkaus ei pääsisi kertymään ja vasemmistolla riittäisi enemmän äänestäjiä.
Järjestelmämme suosii sijoittajia, perijöitä ja firettäjiä palkkatyöntekijöiden kustannuksella.
Maiden välisessä verokilpailussa pienin veroaste voittaa. Suomi on hävinnyt kaikki kisat ja pelaa pihapallosarjassa hiekkalaatikon molarina. Turpiin tulee.
Häviäminen verokilpailussa tarkoittaa, että pääoma ja koulutettu työvoima kiertävät tämän paikan kaukaa. Nykypolvi vähät välittää mitä kieltä puhutaan ja menee sinne missä viihtyy. Kielen oppii koulussa tai paikan päällä ja tavat on helppo omaksua.
Ei sitä verokilpailiua voittaa tarvitsisi, mutta kun oltaisiin edes joillakin sijoilla eikä viimeisenä.
Keskustelun alussa tuotiin jo esille, että avoimilla markkinoilla vallitsee erilaiset ehdot kuin suljetuilla markkinoilla. On täysin selvää, että pääomatulot on pidettävä tarpeeksi alhasina nykyisessä ympäristössä.
Tässä oli enemmän periaatteelinen kysymys siitä, mikä olisi sopiva verotaso ansiotuloille ja pääomatuloille. Jos saisitte valita, niin millasen kokonaisveron asettaisitte henkilöille suljetussa taloudessa:
Vastaus on ensimmäinen lähtökohta prosenteille. Toki lopullisiin lukuihin vaikuttaa moni seikka (lähialueen kilpailu, miten verotulot muodostuisivat ja paljonko niitä tarvitaan yms.) ja palkkaverossa säilyttäisin jonkinlaisen progression (maltillisen).
Trolli kirjoitti:
Jos saisitte valita, niin millasen kokonaisveron asettaisitte henkilöille suljetussa taloudessa:
Työllä 200 000e
18%
Trolli kirjoitti:
Työllä 100 000e ja sijoituksilla 100 000e
13 %
Trolli kirjoitti:
Sijoituksilla 200 000e
8 %
Tuloveroprosentit neljällä esimerkkipalkkatasolla OECD maissa vuonna 2019, yksinäinen palkansaaja
Tässä oli enemmän periaatteelinen kysymys siitä, mikä olisi sopiva verotaso ansiotuloille ja pääomatuloille. Jos saisitte valita, niin millasen kokonaisveron asettaisitte henkilöille suljetussa taloudessa:
Työllä 200 000e
Työllä 100 000e ja sijoituksilla 100 000e
Sijoituksilla 200 000e
0% molempiin ja verot kerättäisiin kulutusveroina ja ympäristöveroina. Alvin tuplaaminen suunnilleen riittäisi. Tämä tietysti vaatisi, että talous todella olisi suljettu ja kansalaisten rahankäyttöä ulkomailla valvottaisiin (ja verotettaisiin, jotta veroetua ei synny).
Riippuu varmaan vähän siitäkin, mitä kaikkea käteen jäävällä pitää voida kustantaa, ollaanko esim. "pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa" vai vaikkapa Jenkeissä.
Joku 40 - 30 - 20 -tyylinen voisi olla ihan passeli.
Toki lopullisiin lukuihin vaikuttaa moni seikka (lähialueen kilpailu, miten verotulot muodostuisivat ja paljonko niitä tarvitaan yms.) ja palkkaverossa säilyttäisin jonkinlaisen progression (maltillisen).
Selvennyksenä vielä, että suljetulla taloudella tarkoitin nimenomaan sitä, ettei tarvitse ottaa huomioon muiden maiden verotasoa. Ja kyse oli siis mikä tuntuu oikeudenmukaiselta veron suuruudelta työtulolle ja pääomatulolle.
Jos ihan puhtaalta pöydältä pitäisi tehdä valinta, että kumpaako verotetaan enemmän pääomatuloja vai työtuloja, niin mun valinta olisi pääomatulot. Ainut mikä saisi muuttamaan tätä näkemystä olisi se, että pääomaa ei saada investointeihin tarpeeksi.
0% molempiin ja verot kerättäisiin kulutusveroina ja ympäristöveroina. Alvin tuplaaminen suunnilleen riittäisi. Tämä tietysti vaatisi, että talous todella olisi suljettu ja kansalaisten rahankäyttöä ulkomailla valvottaisiin (ja verotettaisiin, jotta veroetua ei synny).
Tämä olisi kyllä hyvä ratkasu ja ratkaisisi samalla myös tuon mahdollisen investointiongelma.
Jos olisin Suomen diktaattori, yksinkertaistaisin rajulla kädellä tätä Suomen verotusta ja sääntöviidakkoa, jolla saataisiin jo merkittäviä säästöjä hallinnossa
Yritystukien täydellinen lopettaminen
Yhteisöjen verotus nollaan (veroja maksetaan vasta, kun yhtiöstä maksetaan rahaa omistajille ja työntekijöille)
Henkilöverotuksessa vain yksi tulolaji (kaikki tulot, oli ne sitten sijoitustuloja tai palkkoja lasketaan yhteen verotuksessa)
Henkilöverotuksessa kaikkien vähennysten lopettaminen
Henkilöverotuksessa joku maltillinen progressio, jossa pienistä tuloista ei veroja ja suurimmistakin tuloista maksimissaan joku kolmasosa veroja
Ei ole hajua siitä, että saisiko tällä mitenkään tarpeeksi veroeuroja hyvinvointivaltion ylläpitoon. Ainakin yhtiöille tulisi Suomesta kiinnostava paikka toimia ja työllisyydelle luulisi tekevän hyvää. Tämä nyt meni vähän ohi kysymyksestä, mutta tulipahan haaveiltua
Teknokraatti. Mistä osingosta joutuu maksamaan 55% veron? Vai oliko tuo spekulointia että pääomatuloa verotetaan palkkatulon kanssa yhteneväisesti nykytasolla?
Tökkäsin tuohon oman marginaaliveroprosenttini, jolla olen jo parin vuoden ajan ostanut lisää vapaa-aikaa ja elämisen laatua halvalla. Kun vaihtoehtona on hiihtää tai maastopyöräillä perheen kanssa kansallispuistossa tai polkea lisää vauhtia oravanpyörään 45% korvauksella, valinta kaatuu yhä useammin kansallispuiston eduksi.
Tinggeli kirjoitti:
Mikä olisi tälläisessä mallissa esim. AY-liikkeen(tai jonkun yhdistyksen) veroprosentti (niillä kun ei ole palkkatuloja)?
En tiedä, koska malli ei ollut omani? Mutta koska ehdotuksena oli korjata veromallia nostamalla jo ennestään suurinta pääomatulojen veroprosenttia merkittävästi entisestään, eikä muita korjauksia mainittu, oletan tässä ehdotetussa veromallissa verovapaiden jatkavan Veroparatiisissaan nykyiseen tapaan?
Maiden välisessä verokilpailussa pienin veroaste voittaa. Suomi on hävinnyt kaikki kisat ja pelaa pihapallosarjassa hiekkalaatikon molarina. Turpiin tulee.
Juuri tästä Jussi Pesonen kertoi TV:ssa. Ihan sama mitä veroa eri puolueet vuorotellen ideologiansa nojalla nostavat, yritysten kustannuksiksi ne verot lopulta päätyvät.
"Me vastaan nuo muut" on silmänlumetta, jota tarjotaan omille kannattajille todellisten ratkaisujen välttämiseksi.
Jos olisin Suomen diktaattori, yksinkertaistaisin rajulla kädellä tätä Suomen verotusta ja sääntöviidakkoa, jolla saataisiin jo merkittäviä säästöjä hallinnossa
Yritystukien täydellinen lopettaminen
Yhteisöjen verotus nollaan (veroja maksetaan vasta, kun yhtiöstä maksetaan rahaa omistajille ja työntekijöille)
Henkilöverotuksessa vain yksi tulolaji (kaikki tulot, oli ne sitten sijoitustuloja tai palkkoja lasketaan yhteen verotuksessa)
Henkilöverotuksessa kaikkien vähennysten lopettaminen
Henkilöverotuksessa joku maltillinen progressio, jossa pienistä tuloista ei veroja ja suurimmistakin tuloista maksimissaan joku kolmasosa veroja
Ei ole hajua siitä, että saisiko tällä mitenkään tarpeeksi veroeuroja hyvinvointivaltion ylläpitoon. Ainakin yhtiöille tulisi Suomesta kiinnostava paikka toimia ja työllisyydelle luulisi tekevän hyvää. Tämä nyt meni vähän ohi kysymyksestä, mutta tulipahan haaveiltua
Aiemmasta vastaväitteestäni huolimatta voin tukea sinua parilla varauksella Suomen diktaattoriksi. Niin yritys- kuin asumistuellakin manipuloidaan markkinoita tavalla, joka on helppo aloittaa, mutta josta on vaikeaa sen aloitettuaan päästä ikinä eroon. Niistä tulee kuin addiktiivinen huume, jossa koukun nielaisseen ainoa tie on kohti isompaa annostusta ja kovempia aineita.
Ehdotan silti teeseihisi kahta korjaussarjaa. Eestiläistyylinen yhteisöjen sisään jäävän rahan verovapaus on sinänsä OK, ja silloin olen valmis ymmärtämään paremmin myös pääomatulon henkilökohtaista verotusta. Mutta yhteisöjen nollaverotuksella on sivuvaikutus, jolla suomalaisyritysten maksamat osingot livahtavat myös ulkomaille verotta. Tämä on selkeä kansantaloudellinen aukko, mutta sen korjaaminen on Verottajan Paratiisissa ymmärrettävästi vaikeaa, koska nykyisen yksityishenkilön veroprosentin periminen ULKeilta ja yhteisöiltä romauttaisi pörssin lisäksi myös investoinnit Suomeen. Lähdevero toimii kyllä monissa maissa, mutta Suomen kaltaisen periferian pitää olla TODELLA varovainen veroprosentin suhteen, ettei ammu omaan kinttuunsa.
Jos luonnollisen henkilön verotuksessa prosentit säädetään kohdilleen, voi suurimman osan vähennyksistä tosiaan poistaa. Tässä tosin sähköisen veroehdotuksen ja -ilmoituksen käsittely on jo keventänyt prosessia merkittävästi. Mutta työllistymisen rohkaisemiseksi työn tekemiseen liittyvät kynnykset on syytä höylätä niin mataliksi kuin mahdollista. Suomalaisten halu asua omistusasunnossa jäykistää työpaikan hakua jo nyt. Asuntonsa ostakoon jokainen omalla rahallaan, joten siihen ei valtion tukea tarvita*, mutta jos jollain vielä riittää virtaa kulkea vähän kauempaa ja raahata omia työkalujaan mukanaan töidensä tekemiseksi, häntä kannattaa kernaasti rohkaista siihen vaikkapa mahdollistamalla työmatkakulujen vähennys nykyisellä mallilla (omavastuu, limitti ja halvin kulkuneuvo!).
* pl. oikeasti niin vähävaraiset, etteivät he muuten pärjää. Kaikista pidetään tietenkin huolta, mutta tähän odotan diktaattorin asettavan katon, joka rajaa maksajan kustannukset. Jos haluaa asua ilmaiseksi, silloin pitää tyytyä asuntoon, jonka maksaja tarjoaa.
Toki ihan hyvä pointti se tulovirran luominen jo nyt. Tuossa olisi helpointa suosia seligsonin rahastoja. Koska vain voi vaihtaa tuotto- ja kasvuosuuksien välillä ilman veroseuraamuksia ja muistaakseni global rahastot maksavat 3% arvostaan vuosittain ulos.
Ennen kasvuosuuden muuttamista tuotto-osuudeksi kannattaa muista, että kasvuosuuden lunastus verotetaan kuin myynti ja tuotto-osuuden merkintä on normaali merkintä. Vaihto ei tapahdu ilman veroseuraamuksia.
Oheinen leike on Seligsonin omilta sivuilta. Veroasioissa on syytä olla tarkkana.
Seligsonilta voi ymmärtääkseni kysyä neuvoa verotehokkaasta yhdistelmästä. Siellä on vielä ihmisiä töissä toisin kuin pankeissa ja verottajalla, joissa vastassa on vain automaatti.
Tuotto- ja kasvuosuuden voi vaihtaa päittäi saman rahaston sisällä. Kyseessä ei ole myynti- tai ostotapahtuma, joten veroa ei mene.
Myös hankintahinnan sekä ajankohdan pitäisi pysyä ennallaan. Eli ei pitäsi olla vaikutusta myöskään hankintameno-olettamaan.
Näin on Köyhäsijoittajan linkissä verottajan teksti:
Voit halutessasi vaihtaa tuotto-osuuksia kasvuosuuksiksi ja päinvastoin verottomasti. Se onnistuu kuitenkin vain saman sijoitusrahaston sisällä.
Kannattaa kuitenkin selvittää asia rahaston kanssa etukäteen. Mutta yritäpä samaa Nordean rahastojen kanssa - en ole pankkisovelluksestani vielä löytänyt nappia, jolla rahasto-osuuden voisi vaihtaa rahaston sisällä. Katsotaanpa vaikka seuraavaa:
Nordealla on mm. ylläolevat rahastot ja kasvurahasto ymmärretään eri rahastoksi kuin tuottorahasto, vaikka samaan pohjautuvatkin.
Tilivalikossa on alareunassa napit:
Jos haluaa vaihtaa vaihtonapilla tuolla yllä olevan kasvurahaston tuotorahastoksi Nordean masiina ymmärtää sen yhden myynniksi ja toisen ostoksi. Myynti menee verolle.
En tiedä onnistuisiko se puhelimella tai käymällä konttorissa, mutta sepä on tehty melkein mahdottomaksi. Automaatti ei asiaa ymmärrä.
Nordnetistä en ole vaihtonappia etsinyt.
Jos veroton keino tähän löytyy, kuulisin siitä mielläni. Ja varmaan muutkin.
Itselläni ei ole Nordean rahastoja, joten en osaa sanoa miten siellä homma toimii. Selligsonin asiakas kuitenkin olen ja heillä tuo vaihtaminen onnistuu. Olen sitä aikoinaan kysynyt Aki Kaarolta. Luulen että saattaa onistua myös Nordeassa, mutta ei varmasti onnistu kuin olemalla sinne yhteydessä. Toi vaihtaminen ei ole mitää peruskauraa, johon järjestelmät taipuvat helposti. Eli pitää varmaan käsin tehdä se.
Toinen asia on jos haluaa myyntien osalta poiketa FIFO-periaatteesta. Verottaja antaa siihen rahastojen kanssa mahdollisuuden, jos ostoerät on kirjattu erikseen. Joskus kysyin asiasta Osuupankista ja pitkän puhelun päätteeksi kertoivat, että se on mahdollista, mutta jotenkin todella hankaa eivätkä mielellään tee sitä. Vielä ei ole ollut tarvetta myydä OP:n rahastoja, mutta kun tulee niin ajattelin kyllä myydä FIFOsta poiketen.
Jos vain säästää eikä koskaan myy mitään, jättää käyttämättä verohallinnon myöntämän edun:
Luovutusvoitto on verovapaa, jos kaiken verovuonna luovutetun omaisuuden luovutushinnat ovat yhteensä enintään 1 000 euroa. Vastaavasti luovutustappio on vähennyskelvoton, jos kaiken verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut hankintamenot ovat enintään 1 000 euroa ja kaiken verovuonna luovutetun omaisuuden luovutushinnat ovat samalla yhteensä enintään 1 000 euroa.
Tämä koskee juuri sellaisia eriä, joissa hankintameno-olettama voi tulla kysymykseen. Miksi maksaa laskennallisesta 80% tai 60% myyntivoitosta, kun yksittäisen erän voi saada kokonaan verotta, kun 1000 euron vuotuinen raja ei ylity. Myydyn erän voi sijoittaa uudelleen.
Vuosittain kannattaisi ainakin tuo etu käyttää. Tämä koskee rahastosäästäjää, joka ei tee muuta arvopaperikauppaa. Joskus se voi olla osakekauppiaan nuuka ja säästeliäs puoliso. Vuosien varrella se voi olla rahanarvoinen, jos verosääntö säilyy.
Kiitos Köyhäsijoittaja, kun vahvistit omankin käsitykseni Seligsonin rahastojen A- ja B- rahastojen vaihtomahdollisuudesta. Nykyisillä asetuksilla tästä ei tosin ole etua, mutta se on yksi mahdollinen säätövipu yksityissijoittajan ohjauspanelissa siltä varalta, että sille voi olla käyttöä tulevaisuudessa. Nyt mahdollisuus valittujen ostoerien ja yli 10 vuotta vanhojen erien myymiseen on edullisempaa, mutta rahastoihin vuosien aikana kertyvän verovelan vuoksi säätöpanelissa on hyvä olla enemmän asetuksia kuin tänään aikoo käyttää.
Bingon mainitsema 1000 verovapaa myyntimahdollisuus koskee tosiaan lähinnä pelkkiä rahastosijoittajaa, joka pystyy tämän turvin vähentämään rahastosalkun verovelkaa veroa realisoimatta. Osakesijoittajalla on ikiholdarillakin vaikeuksia seilata kokonaisia vuosia ilman yhtään myyntitoimaria. Sellaisiakin vuosia on tosin joskus sattunut joko omaan tai vaimon salkkuun, mutta ne ovat harvinaisia, koska ikiholdarille tuo tilanne toteutuu ellei mikään mene pahasti pieleen omissa arvioissa eikä omissa yrityksissä eikä yhtään omaa yhtiötä osteta pois pörssistä.
